TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
2025
S
ISÄLLYSLUETTElo
Hallituksen toimintakertomus
3
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
11
Konsernin tase
12
Konsernin rahavirtalaskelma
13
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
14
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
25
Konsernitilinpäätöksen avainluvut
52
Avainlukujen laskentakaavat
53
Tietoa Boreo Oyj:n osakkeista
54
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
56
Emoyhtiön tase
57
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
59
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
60
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
61
Hallituksen esitys jakokelpoisten voittovarojen
käyttämisestä
68
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
69
Tilinpäätösmerkintä
70
Tilintarkastuskertomus
71
ESEF-varmennusraportti
75
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2025
Vuosi 2025 lyhyesti
Boreon vuosi 2025 oli käänne kasvuun haastavan
vuoden 2024 jälkeen. Konsernin liikevaihto kasvoi 14
prosenttia ja operatiivinen liikevoitto parani 17 prosenttia.
Kannattavuuden selkeä parantuminen oli seurausta
liikevaihdon kasvusta sekä erityisesti Tekninen kauppa -
liiketoiminta-alueen parantuneesta tuloksentekokyvystä.
Yhtiön taloudellinen asema vahvistui parantuneen
kannattavuuden ja kesällä 2025 toteutetun
hybridivaihtovelkakirjalainajärjestelyn myötä.
Yhtiö palasi vuoden aikana yritysostouralle ja hankki
hitsaustuotteiden jakelija Spetselektroodi AS:n Virossa
sekä Elfa Distrelecin myyntitoiminnot Suomessa ja
Baltiassa. Yrityshankinnat vahvistivat yhtiön portfoliota
liiketoiminnoilla, joilla on vahva markkina-asema ja hyvät
pitkän aikavälin kasvunäkymät. Hankittujen uusien
yhtiöiden vaikutus kannattavuuteen vuonna 2025 jäi vielä
rajalliseksi, mutta YE RS -yhtiön ylösajovaiheen jäädessä
taakse yritysostojen odotetaan tukevan kannattavuuden
kehitystä kasvavassa määrin vuodesta 2026 alkaen.
Protector Forsikring AS:n kanssa kesällä 2025 toteutettu
10 miljoonan euron suuruinen
hybridivaihtovelkakirjalainajärjestely vahvisti konsernin
tasetta ja paransi edellytyksiä jatkaa yritysostojen
toteuttamista strategian mukaisesti. Rahoitusjärjestely
lisäsi yhtiön taloudellista joustavuutta ja tuki taloudellisen
aseman vahvistumista.
Yhtiön kannattavuus parani vuonna 2025 pääosin
Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen kohentuneen
suorituksen ansiosta. Metalliteollisuutta palvelevien
Proniuksen ja Machinery MT:n suoriutuminen Suomessa
sai tukea asiakaskunnan positiivisesta vireestä, Filterit
teki erinomaisen tuloksen ja Ruotsin Putzmeister-
liiketoiminta suoriutui rakennusalan heikosta
suhdanteesta huolimatta vahvasti. Elektroniikka-
liiketoiminta-alueen yhtiöistä Milconin liikevaihto ja
kannattavuus nousivat ennätystasolle, ja Signal
Solutions Nordicin (SSN) suoritus oli vahva.
Boreon liiketoimintaportfolio vahvistui vuoden 2025
aikana toteutettujen yritysostojen sekä yhtiöissä tehtyjen
kehitystoimenpiteiden, kuten
toiminnanohjausjärjestelmien uudistusten, myötä.
Syksystä 2020 lähtien yhtiö on allokoinut yli 50 miljoonaa
euroa yritysostoihin, ja nämä investoinnit ovat tuottaneet
haastavissa markkinaolosuhteissa keskimäärin yli 15
prosentin pääoman tuoton. Tämä on osoitus yhtiön
kyvystä luoda arvoa yritysostoin. Yhtiön tilauskirjat
kehittyivät vahvasti vuoden aikana ja olivat vuoden
lopussa selvästi vuoden 2025 alun tasoa korkeammalla.
Vaikka etenkin Suomen ja Baltian maiden
taloussuhdanteen odotetaan säilyvän vuonna 2026
vaatimattomana, lähtökohdat tulosparannukselle ovat
hyvät. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
toteutuvien ylimmän johdon muutosten tukemana yhtiö
on hyvin asemoitunut siirtymään seuraavalle,
merkittävää kasvua tavoittelevalle strategiakaudelle.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS
Vuonna 2025 konsernin yhtiöiden toimintaympäristö
säilyi pääosin haastavana, ja Suomessa sekä Baltian
maissa taloussuhdanne jatkui heikkona. Poikkeuksena
yleiseen markkinakehitykseen puolustusteollisuuden
kysyntä jatkoi vahvistumistaan, mikä tuki useiden
konserniyhtiöiden liiketoimintaa ja erityisesti Milconin
kysynnän vahvistumista. Suomen metalliteollisuudessa
asiakkaiden investointihalukkuus koheni vuoden 2025
toisella vuosipuoliskolla muun muassa telakkateollisuutta
koskevien myönteisten uutisten siivittämänä.
Rakennusalan suhdanne säilyi heikkona kaikissa
konsernin toimintamaissa, vaikka markkinatilanne
vahvistuikin hieman edellisvuodesta.
Elektroniikka-liiketoiminta-alueen tuloksentekokyky oli
vuonna 2025 vaatimattomalla tasolla huolimatta Milconin
ja SSN:n vahvoista suorituksista. Liiketoiminta-alueen
kannattavuutta heikensivät YE RS -liiketoiminnan
ylösajovaihe, Delfin Technologiesiin (Delfin) kohdistuneet
merkittävät kasvuinvestoinnit sekä Suomen ja Baltian
elektroniikkakomponenttien jakeluliiketoimintojen
heikkona jatkunut kysyntä. Vuonna 2025 toteutetut ja
osin vuoteen 2026 jatkuvat yhtiöiden prosessi- ja
toiminnanohjausjärjestelmien uudistukset heikensivät
lyhyellä aikavälillä kannattavuutta, mutta niiden
odotetaan tukevan merkittävästi liiketoiminnan
skaalautuvuutta ja kannattavuuden parantumista tulevina
vuosina. Lisäksi Milconiin ja Delfiniin tehdyt
4
kasvuinvestoinnit luovat edellytyksiä liikevaihdon ja
kannattavuuden merkittävälle kasvulle pitkällä aikavälillä.
Tekninen kauppa -liiketoiminta-alueen suoriutuminen
vahvistui vuonna 2025 merkittävästi liikevaihdon
kasvaessa 21 % ja operatiivisen liikevoiton 34 %
edellisvuodesta. Merkittävimpiin tulosparannuksiin ylsivät
Machinery, Machinery MT, Filterit sekä Putzmeister-
liiketoiminnot. Suomen metalliteollisuuden kysynnän
vahvistuminen vuoden toisen vuosipuoliskon aikana tuki
erityisesti Machinery MT:n ja Proniuksen suoriutumista.
Putzmeister-liiketoiminnot, ja etenkin Ruotsin toiminta,
paransivat suoritustaan vuoden aikana merkittävästi ja
lähtevät vahvasta asemasta vuoteen 2026.
Rakentamisen sektorin alhainen kysyntätaso vaikutti
edelleen erityisesti Machineryyn, Muottikolmioon, J-
Maticiin sekä Suomen ja Viron Putzmeister-
liiketoimintoihin, mutta yhtiöt kykenivät suoriutumaan
haastavista olosuhteista kokonaisuutena kelvollisesti.
Vuoden 2024 lopussa toteutettu Machineryn
jakautuminen Machinery Oy:ksi ja Machinery MT Oy:ksi
on osoittautumassa yhtiöiden kehitystä tukevaksi
toimenpiteeksi ja parantavan niiden tulevaisuuden
näkymiä merkittävästi. Toukokuussa 2025 konserniin
liittyneen Spetselektroodi AS:n ensimmäisten kuukausien
tulos osana konsernia oli vaatimaton, mutta yhtiön
integroituminen konsernin toimintaan eteni suunnitellusti
ja edellytykset kannattavan liiketoiminnan kehittämiselle
ovat hyvät.
TALOUDELLINEN KEHITYS
Liikevaihto ja kannattavuus
Vuoden 2025 aikana konsernin liikevaihto kasvoi 14 %
153,3 milj. euroon (2024: 134,0). Orgaanisen liikevaihdon
kasvu oli 14,4 milj. euroa ja yritysostot kasvattivat
liikevaihtoa 4,8 milj. eurolla. Konsernin tilauskanta nousi
2025 aikana verrattuna vuoden 2024 lopun tilanteeseen.
Elektroniikka-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 61,4
milj. euroon (6 %) edellisvuodesta. Tekninen kauppa -
liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta
91,9 milj. euroon (21 %).
Vuoden 2025 aikana konsernin operatiivinen liikevoitto
kasvoi 17 % 8,0 milj. euroon (2024: 6,8) vastaten 5,2 %
liikevaihdosta (2024: 5,1 %). Raportoitu liikevoitto nousi
6,7 milj. euroon (2024: 4,1). Raportoitu liikevoitto sisältää
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä nettomääräisesti
yhteensä 1,3 milj. euroa koostuen pääasiassa
uudelleenjärjestelykustannuksista ja hankintamenojen
allokoinneista. Elektroniikka-liiketoiminta-alueen
operatiivinen liikevoitto oli 3,9 milj. euroa (2024: 4,3) ja
Tekni nen kauppa-liiketoiminta-alueen operatiivinen
liikevoitto oli 6,0 milj. euroa (2024: 4,5).
Konsernitoimintojen operatiivinen liikevoitto oli -2,0 milj.
euroa (2024: -2,0).
Tulos ennen veroja oli 4,1 milj. euroa (2024: 1,3) ja
katsauskauden tulos 3,9 milj. euroa (2024: 1,2).
5
Avainluvut
milj. euroa
2025
2024
2023
Liikevaihto
153,3
134,0
161,3
Operatiivinen liikevoitto
8,0
6,8
9,5
5,2 %
5,1 %
5,9 %
Liikevoitto
6,7
4,1
6,3
Kassakonversio, %
83 %
180 %
129 %
Oman pääoman tuotto (ROE %), R12
7,9 %
2,8 %
6,7 %
Omavaraisuusaste, %
42,2 %
39,2 %
36,2 %
Henkilöstö kauden lopussa
360
336
341
Nettovelka / käyttökate *
2,1
2,8
2,5
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE %)
8,8 %
7,9 %
11,0 %
Osakekohtainen tulos, euroa **
0,72
-0,30
0,47
*Laskettu rahoittajien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskentakaava on esitetty myöhemmin tässä raportissa.
**Osakekohtaisten tulosten laskennassa huomioitu omaan pääomaan kirjattavan hybridilainan koron vaikutus verovaikutuksella oikaistuna. 2025
nettovaikutus oli 0,72 euroa/osake, 2024 nettovaikutus oli 0,69 euroa/osake, 2023 0,48 euroa/osake.
Taloudellinen asema
Konsernin korollinen nettovelka oli vuoden lopussa 28,9
milj. euroa (2024: 30,0). IFRS-liitännäisten vastuiden
osuus nettovelasta oli 7,9 milj. euroa (2024: 8,8).
Nettovelka suhteessa operatiiviseen käyttökatteeseen oli
2,1 (2024 2,8)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli
51,2 milj. euroa (2024: 43,1), jota kasvatti nostettu hybridi
vaihtovelkakirjalaina 10 milj. eurolla. Omavaraisuusaste
oli 42,2 % (2024: 39,2) ja konsernitaseen loppusumma
126,9 milj. euroa (2024: 115,7 milj. euroa)
Investoinnit ja rahavirta
Vuoden 2025 aikana liiketoiminnan nettorahavirta oli 7,5
milj. euroa (2024: 12,0), jota heikensi
nettokäyttöpääomansitoutuminen 0,6 milj. eurolla (2024:
-5,3). Rahavirta investointien jälkeen oli -0,5 milj. euroa
(2024: 7,2).
Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 9,1 milj. euroa
(2024: 9,7). Yhtiön käytettävissä oleva likviditeetti vuoden
lopussa oli 23,0 milj. euroa (2024: 24,5).
Konsernin tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat
yhteensä 2,0 milj. euroa (2024: 1,8). Investoinneista
suurin osa koostui kalustohankinnoista ja muista
investoinneista koneisiin ja kalustoon.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy yhteen
tytäryhtiöömme Delfin Technologiesiin. Tytäryhtiöllä on
lääkinnällinen laite lääketeollisuudelle sekä tuote
kosmetiikkateollisuuteen, jota jatkokehitetään parhaillaan
molempien sektorien tarpeita ajatellen. Tuotekehitystyö
on suunniteltu vastaamaan markkinoiden jatkuvasti
muuttuviin vaatimuksiin, ja sen tavoitteena on vahvistaa
yhtiön asemaa innovatiivisena ja joustavana toimijana.
Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan tilikauden
2025 aikana olivat summaltaan 0,2 milj. euroa (2024: 0,4
milj. euroa).
KONSERNIRAKENNE JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen
liiketoiminta-alueeseen.
Elektroniikka-liiketoiminta-alue koostuu
ammattilaiselektroniikan komponenttien ja omien
tuotteiden jakelua
sekä valmistusta ja kokoonpanoa harjoittavista
liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat maailman johtavien
päämiesten edustajina Pohjois-Euroopassa, Puolassa ja
Yhdysvalloissa. Päämiehille ja asiakkaille yhtiöt tarjoavat
varastointi- ja logistiikkapalveluita sekä teknisen myynnin
palveluita. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat
Yleiselektroniikka, YE International, YE RS Solutions,
Noretron Komponentit, Milcon, Infradex, SSN sekä
Delfin.
Tekninen kauppa -liiketoiminta-alue koostuu teknistä
kauppaa harjoittavista ja teollisuuden palveluita
tarjoavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat
tunnettujen päämiesten edustajina ja palvelevat muun
muassa konepaja-, rakennus-, prosessi-, metsä- ja
betoniteollisuutta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Machinery, Machinery
6
MT, Muottikolmio, Pronius, Spetselektroodi, J-Matic,
Filterit, PM Nordic, Tornokone, HM Nordic, Floby Nya
Bilverkstad (FNB), Lackmästarn, Etelä-Suomen
Kuriiripalvelu (ESKP) sekä Vesterbacka Transport.
’Konsernitoiminnot’ sisältää emoyhtiö Boreon
konsernitoiminnot.
Vuoden 2025 lopussa yhtiöllä oli toimintaa kahdeksassa
maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa,
Liettuassa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
VUODEN 2025 OLENNAISET TAPAHTUMAT
Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen valtuudet
Boreo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.202 5
yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Ansatie 5, Vantaa.
Yhtiökokous vahvisti Boreo Oyj:n konsernitilinpäätöksen
ja emoyhtiön tilinpäätöksen vuodelta 2024. Hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus
tilikaudelta 2024.
Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiökokous päätti, että
tilikaudelta 2024 ei makseta osinkoa. Yhtiön tilikauden
tulos siirrettiin edellisten tilikausien voittovaroihin.
Yhtiökokouksessa käsiteltiin toimielinten
palkitsemisraportti ja hyväksyttiin se.
Hallitukseen päätettiin valita kuusi varsinaista jäsentä.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Simon Hallqvist,
Jouni Grönroos, Camilla Grönholm, Noora Neilimo-
Kontio ja Jussi Vanhanen. Uutena jäsenenä hallitukseen
valittiin Mattias Björk. Hallituksesta poistui Ralf Holmlund.
Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksaa
hallituspalkkiona 4 000 euroa kuukaudessa ja hallituksen
jäsenelle päätettiin maksaa hallituspalkkiona 2 000 euroa
kuukaudessa. Yhtiökokous päätti, että
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan
hallituspalkkion lisäksi puheenjohtajapalkkiota 1 000
euroa kuukaudessa ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan
puheenjohtajalle maksetaan hallituspalkkion lisäksi
puheenjohtajapalkkiota 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi
päätettiin, että hallituksen jäsenelle ja valiokunnan
jäsenelle maksetaan 500 euron suuruinen kokouspalkkio
kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta.
Yhtiökokous päätti, että hallituspalkkioiden
yhteismäärästä (brutto) seuraavaan yhtiökokoukseen
saakka noin 40 % maksetaan yhtiön osakkeina
luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja 60
% rahana. Simon Hallqvistille (tosiasiallinen pääomistaja
Preato Capital AB:n (publ) kautta) palkkiota ei makseta
yhtiön osakkeina, koska pääomistajan omistusosuuden
kasvattaminen hallituspalkkiolla ei ole yhtiön edun
mukaista.
Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille kahden viikon
kuluessa siitä, kun yhtiön osavuosikatsaus ajalta 1.1. -
31.3.2025 on julkaistu käyttäen osakkeen arvona
osavuosikatsausta edeltävän ja seuraavan viikon
kaupankäynnillä painotettua keskikurssia. Yhtiökokous
päätti, että yhtiö korvaa osakekaupoista aiheutuvat
transaktiokulut ja sovellettavaan varainsiirtoveroon
liittyvät kustannukset. Palkkiona saatuja osakkeita ei saa
luovuttaa ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt.
Mikäli palkkiota ei oikeudellisista tai muista
säädösperusteisista rajoituksista johtuen tai muun
yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi
voida maksaa osakkeina, palkkio maksetaan rahana.
Yhtiökokous päätti, että matkakorvaukset maksetaan
Verohallituksen voimassa olevan matkakorvauksia
koskevan ohjeen verovapaan enimmäismäärän
mukaisesti.
Tilintarkastajaksi valittiin BDO Oy, päävastuullisena
tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Taneli Mustonen.
Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio kohtuullisen
laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti valita yhtiön
kestävyysraportointitarkastajaksi
kestävyystarkastusyhteisö BDO Oy:n, päävastuullisena
tarkastajana KRT Taneli Mustonen. Päätettiin, että
kestävyysraportin varmennus alkaa siitä tilikaudesta,
jolta yhtiö laatii ensimmäisen kerran kirjanpitolain 7 luvun
tarkoittaman toimintakertomukseen sisällytettävän
kestävyysraportin.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai
useammassa erässä osakeanneista sekä optio-
oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisista seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä
voi olla enintään 540 000 osaketta, mikä vastaa noin 20
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsun
päivämääränä.
Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia
osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko
maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet samoin
kuin optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat
erityiset oikeudet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat
osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien
etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön
kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman
osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen
kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen
7
erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus valtuutetaan
päättämään kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja
osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja
seikoista.
Osakeantivaltuutusta voidaan käyttää muun muassa
henkilöstön sitouttamiseen, osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien toteuttamiseen, liiketoiminnan
kehittämiseen, pääomarakenteen kehittämiseen,
omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai -
järjestelyjen toteuttamiseen tai rahoitukseen, yhtiön
hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai
muihin hankkeisiin. Optio-oikeuksien ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvää
valtuutusta voidaan käyttää samassa laajuudessa kuin
osakeantivaltuutusta pois lukien valtuutuksen käyttö
henkilöstön sitouttamiseen ja osakepohjaisten
kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.
Hallituksen valtuutus osakeannista sekä optio-oikeuksien
ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta sekä omien osakkeiden luovuttamisesta on
voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.
Valtuutus ei vaikuta yhtiön muihin osakeanti-, optio- tai
muihin osakkeisiin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin
liittyviin päätöksiin tai valtuutuksiin.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
yhdessä tai useammassa erässä yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta vapaalla omalla pääomalla
seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla hankittavien osakkeiden lukumäärä
voi olla enintään 270 000 osaketta, mikä vastaa noin 10
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsun
päivämääränä. Päätöstä omien osakkeiden
hankkimisesta ei kuitenkaan saa tehdä siten, että yhtiöllä
hallussaan tai panttina olevien omien osakkeiden
yhteenlaskettu määrä olisi yli yksi kymmenesosa yhtiön
kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön
pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai
muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi,
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi,
hallituspalkkioiden maksamiseksi tai muutoin edelleen
luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen
vähimmäismäärä on osakkeen alin julkisessa
kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja
enimmäismäärä on osakkeen korkein julkisessa
kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen
voimassaoloaikana.
Omien osakkeiden hankinta voidaan tehdä yhtiön
osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti,
jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Hallituksen valtuutus päättää yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään
30.6.2026 saakka.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi
puheenjohtajakseen Simon Hallqvistin. Hallitus valitsi
myös jäsenet valiokuntiinsa. Tarkastusvaliokunnan
jäseniksi valittiin Jouni Grönroos (puheenjohtaja), Mattias
Björk ja Noora Neilimo-Kontio. Palkitsemis- ja
nimitysvaliokunnan jäseniksi valittiin Camilla Grönholm
(puheenjohtaja), Simon Hallqvist ja Jussi Vanhanen.
Muut keskeiset tapahtumat
6.3.2025 Boreo tiedotti toteuttaneensa Viron kiinteistön
myynnin.
31.3.2025 Boreo tiedotti allekirjoittaneensa sopimuksen
hitsausteknologian jakelijan Spetselektroodi AS:n
osakekannan ostamisesta.
1.4.2025 Boreo allekirjoitti sopimuksen Elfa Distrelecin
myyntitoimintojen ostamisesta Suomessa, Latviassa,
Virossa ja Liettuassa RS Group plc:ltä.
8.5.2025 Boreo toteutti Spetselektroodi AS -yritysoston.
18.6.2025 Boreo laski liikkeelle 10 miljoonan euron oman
pääoman ehtoisen hybridi vaihtovelkakirjalainan
norjalaiselle vakuutusyhtiö Protector Forsikring ASA:lle.
Liikkeelle lasku toteutettiin 24.6.2025.
1.8.2025 Boreo toteutti Elfa Distrelecin myyntitoimintojen
oston Suomessa, Latviassa, Virossa ja Liettuassa RS
Group plc:ltä.
28.10.2025 Boreo tiedotti nimittäneensä Tuomas Kahrin
yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Kari Nergin seuraajaksi.
1.12.2025 Boreo tiedotti talous- ja rahoitusjohtaja Jesse
Petäjän siirtymisestä pois tehtävästä maaliskuussa 2026.
HENKILÖSTÖ
Boreo-konsernin henkilöstömäärä kasvoi pääosin
yritysostojen seurauksena ja oli vuoden lopussa 360
(2024: 336). Henkilöstömäärä jakaantui eri liiketoiminta-
alueisiin seuraavasti: Elektroniikka 143 (2024: 132),
Tekninen kauppa 212 (2024: 199) ja Konsernitoiminnot 5
(2024: 5).
8
Vuoden 2025 työsuhdekulut olivat 24,0 milj. (2024: 22.1
ja 2023: 23,0).
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Boreo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2025 lopussa
2 483 836 euroa ja osakkeiden lukumäärä 2 701 353
kappaletta. Yhtiön omistuksessa oli vuoden lopussa 4
900 osaketta (0,18 % osakkeiden lukumäärästä). Boreo
Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä kaikkiaan
235 187 kappaletta, yhteensä 3 102 571 euron arvosta.
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä oli 9 %. Osakkeiden
hinta oli korkeimmillaan 17,65 euroa syyskuussa 2025.
Alin noteeraus oli 9,12 euroa tammikuussa 2025.
Tilikauden päättyessä 31.12.2025 osakkeen hinta oli
14,00 euroa. Osakkeen tilikauden 2025 keskikurssi oli
14,22 euroa
Tarkemmin Boreon osakkeesta, osakkeisiin liittyvistä
tunnusluvuista ja osakkeen kehityksestä on kerrottu
kohdassa ”Osaketietoa”.
KANNUSTINJÄRJESTELMÄT
Yhtiö käynnisti vuonna 2022 avainhenkilöiden pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmän (Lisäosakejärjestelmä
2022–2025). Järjestelmän palkkion saamisen
edellytyksenä oli, että osallistuja oli merkinnyt yhtiön
osakkeita henkilöstöannissa hallituksen ennalta
vahvistamissa rajoissa ja että hänen työ- tai
toimisuhteensa konserniyhtiössä oli voimassa palkkion
maksupäivänä. Järjestelmän palkkio maksettiin
tilikauden 2025 aikana osittain osakkeina ja osittain
rahana järjestelmän ehtojen mukaisesti. Järjestelmä
päättyi tilikauden aikana eikä siihen liity enää avoimia
oikeuksia.
Yhtiön hallitus päätti 29.4.2025 uudesta optio-ohjelmasta
konsernin johdolle. Optio-ohjelman perusteella voidaan
antaa enintään 90 000 optio-oikeutta, jotka oikeuttavat
merkitsemään vastaavan määrän yhtiön osakkeita
ennalta määrättyyn merkintähintaan. Tilikaudella 2025
johdolle myönnettiin 70 000 optio-oikeutta, joista 48 333
oli voimassa tilikauden päättyessä.
Optio-oikeuksien merkintähinta on 15,11 euroa
osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.6.2028 ja
päättyy 31.5.2030. Optio-oikeudet myönnetään optio-
ohjelman ehtojen mukaisesti, mukaan lukien
tavanomaiset good leaver- ja bad leaver -ehdot
hallituksen päättämällä tavalla.
Optio-ohjelman perusteella mahdollisesti liikkeeseen
laskettavat osakkeet voivat toteutuessaan laimentaa
yhtiön osakekohtaista tulosta.
LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Boreolla on vuokrasopimus yhden johtoryhmän jäsenen
määräysvaltayhteisön kanssa. Sopimus on
markkinaehtoinen ja tilikaudella 2025 maksettu vuokra oli
noin 0,2 milj. euroa. Muilta osin lähipiiriin liittyvät tiedot
löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 28.
Konsernin emoyhtiöllä Boreo Oyj:llä on pitkäaikaisia
lainasaamisia tytäryhtiöiltä, jotka eliminoituvat
konsernitilinpäätöksessä.
HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT
Boreo-konserni on noudattanut 1.1.2020 alkaen
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodia 2020 ja uutta hallintokoodia 2025 sen
tultua voimaan. Boreo Oyj:n hallituksen antama selvitys
yhtiön Hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä
Palkitsemisraportti vuodelta 2025 annetaan erillisinä ja
julkaistaan yhdessä tilinpäätöksen ja hallituksen
toimintakertomuksen kanssa yhtiön verkkosivuilla
osoitteessa
Hallitus
Varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2025 valitsema hallitus
kokoontui 10 kertaa. Tarkastusvaliokunta kokoontui
kahdeksan kertaa ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunta
kokoontui neljä kertaa.
Tilintarkastaja
Yhtiökokous valitsi 15.4.2025 tilintarkastajaksi BDO Oy:n
päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-tilintarkastaja
Taneli Mustonen. Ulkomaisilla tytäryhtiöillä on omat
tilintarkastajansa.
Johto
Boreo Oyj:llä on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana
toimii toimitusjohtaja. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja
Kari Nerg aloitti tehtävässään 4.5.2020. Vuoden 2025
lopussa yhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan
lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja Jesse Petäjä, henkilöstö-
ja vastuullisuusjohtaja Mari Katara, Elektroniikka-
liiketoiminta-alueen johtaja Tomi Sundberg ja Tekninen
kauppa -liiketoiminta-alueen johtaja Richard Karlsson.
Petäjä vastaa lisäksi konsernin yrityskaupoista.
9
ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
Boreo on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta ja
muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille
ja mahdollisuuksille. Seuraavassa on esitetty
merkittävimmät riskit, joilla voisi toteutuessaan olla
kielteinen vaikutus konsernin liiketoimintaan, tulokseen
tai taloudelliseen asemaan. Tulevaisuudessa voi
kuitenkin ilmaantua tällä hetkellä tunnistamattomia
riskejä tai nykyisin vähäisiksi arvioidut riskit voivat
muuttua merkittäviksi. Konserni on varautunut
vakuutuksien avulla onnettomuuksista aiheutuvien
vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta.
Yleiset markkinariskit: keskeisimmät markkinariskit
liittyvät geopoliittiseen epävarmuuteen, Euroopan ja
erityisesti Suomen talouskehitykseen sekä teollisten
investointien ja kysynnän vaihteluihin. Tämä heijastuu
muun muassa tuotteiden ja palvelujen kysyntään,
tuotteiden ja komponenttien toimitusketjuihin,
toimitusvarmuuteen ja toimitusaikoihin sekä hintoihin.
Kysynnän heikkeneminen voi vaikuttaa suoraan
konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Lisäksi
globaalin kauppapolitiikan muutokset, mahdollinen
protektionismi, vientirajoitteet tai muutokset maanosien ja
maiden välisissä kauppasopimuksissa voivat aiheuttaa
häiriöitä toimitusketjuissa ja lisätä kustannuksia.
Asiakkaiden kysyntävaihtelu ja syklisyys: konsernin
liikevaihdosta merkittävä osa tulee asiakkailta, joiden
liiketoiminnat ovat luonteeltaan syklisiä, projektiluonteisia
ja investointivetoisia ja siten usein myös alttiita
suhdannemuutoksille. Konsernin kannalta kysynnän
vaihtelua ja syklisyyttä korostaa lisäksi se, että konsernin
liiketoimintojen tilauskanta on usein varsin lyhyt.
Päämiessuhteet ja asema arvoketjussa: konsernin
kilpailukyky on sen liiketoimintamallista johtuen vahvasti
korreloitunut ja riippuvainen päämiesportfoliosta ja näin
ollen merkittävän päämiehen menettäminen heikentäisi
liikevaihdon kehitystä ja tulostasoa. Lisäksi on riski, että
keskeisen päämiehen oma kilpailu- ja suorituskyky
heikentyy, mikä voi heijastua myös konsernin tarjoaman
kiinnostavuuteen. Konsernilla voi esiintyä asteittaisia
vaikeuksia puolustaa myyntikatteitaan tilanteissa, joissa
lopputuotteiden myyntihinnat kohtaavat selvää
laskupainetta ja/tai hankintahinnat nousupainetta.
Päämiehet voivat kehittää suoramyyntikanaviaan,
muuttaa jakelustrategiaansa tai konsolidoida
jakelukumppaniverkostoaan. Tällaiset muutokset voivat
heikentää konsernin asemaa arvoketjussa.
Henkilöstöriskit: henkilöstö on konsernin keskeinen
voimavara. Henkilöstöriskeistä aiheutuva inhimillisen
tiedon ja taidon korvaaminen on hankalaa, kallista ja
hidasta. Lisäksi uusien avainhenkilöiden rekrytoiminen
voi olla haastavaa. Henkilöriskejä on hankala ennakoida
ja määrittää rahamääräisesti.
Yritysostoriskit: konsernin yhtenä strategisena
tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta. Yritysostoihin
liittyvät merkittävimmät riskit voivat koskea
potentiaalisten ostokohteiden saatavuutta, sopivaa
ajoitusta, yrityskauppaprosessia, ostetun liiketoiminnan
integrointia, avainhenkilöiden sitouttamista tai asetettujen
tavoitteiden saavuttamista.
Rahoitusriskit: Konsernin rahoitusriskejä ovat korko-,
valuutta-, maksuvalmius- ja luotto- sekä velka- tasoon
liittyvät riskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja
arvonalentumisiin liittyvät riskit. Konsernilla on jatkuvia
toimintoja seitsemässä maassa, ja se on siten alttiina
valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä
kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten
tytäryhtiöiden rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät
valuuttapositiot muodostuvat Yhdysvaltain dollari- ja
Ruotsin kruunumääräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit
syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset
ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja niiden omat pääomat) sekä
valuuttamääräisistä transaktioista. Markkinakorkojen
muutoksilla on vaikutuksia konsernin nettokorkoihin.
Suurin osa konsernin korollisista veloista on emoyhtiön
euromääräisiä velkoja.
Hallintoon, sääntelyyn ja järjestelmiin liittyvät riskit:
konsernin hajautetun johtamismallin ja itsenäisten
tytäryhtiöiden toimintamallille on tärkeää, että konserni
ylläpitää selkeää hallintomallia, päätöksentekomatriisia ja
yleisiä toimintaperiaatteita yhtiöiden ja henkilöstön
päätöksenteon tueksi. Sääntelyn noudattamiseen ja
väärinkäytösten havaitsemiseen liittyvien riskien
mitigointiin on tärkeää ylläpitää selkeää hallintomallia ja
toimintaperiaatteita toiminnan ohjauksessa. Konsernin
liiketoiminta on myös riippuvaista erinäisistä
tietojärjestelmistä, joiden toimivuus
palvelunestohyökkäyksien, epäonnistuneiden
käyttöönottojen tai tietoturvavuotojen jäljiltä on riski
liiketoiminnalle.
Kyberturvallisuusriskit ovat kasvaneet. Kohdennetut
kyberhyökkäykset, toimitusketjuhyökkäykset,
tietoturvaloukkaukset tai järjestelmähäiriöt voivat
aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, taloudellisia
menetyksiä ja mainehaittaa.
VASTUULLISUUS
Vastuullinen liiketoiminta on osa Boreon DNA:ta ja sen
"Kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu" -strategiaa. Vuo-
10
den 2025 aikana yhtiö jatkoi vastuullisuuteen liittyvien
toimintojen ja prosessien kehittämistä valittujen
vastuullisuuden painopistealueiden ja -tavoitteiden
ohjaamana. Boreon vastuullisuuden painopistealueita
päivitettiin vuonna 2025 ja ne olivat sitoutuneet ihmiset,
hyvinvoiva ympäristö ja vastuulliset
liiketoimintakäytänteet. Yhtiö on asettanut
painopistealueille tavoitteita ja mittareita, joiden avulla
yhtiön edistymistä vastuullisuusasioissa mitataan.
Vuoden 2025 aikana kullekin mittarille määritettiin
tavoitetaso. Yhtiö alkoi raportoida vastuullisuusasioista
VSME-standardin mukaisesti lisätäkseen toimintansa
läpinäkyvyyttä ja vastatakseen sidosryhmien odotuksiin.
Lisäksi yhtiö panosti muun muassa
kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen ja tietosuoja-
asioiden hallinnointiin sekä otti käyttöön
konsernintasoisen IT-politiikan.
TALOUDELLINEN OHJEISTUS
Boreon ensisijainen tavoite on kestävä pitkän aikavälin
tuloskasvu. Yhtiön liiketoimintamallina on kannattavien ja
korkeaa pääoman tuottoa tekevien yrittäjämäisten
yhtiöiden hankinta ja pitkäaikainen omistaminen. Yhtiön
liiketoimintamallin keskiössä on sen yhtiöiden
kassavirtojen uudelleensijoittaminen korkeilla odotetuilla
pääoman tuottotasoilla konserniyhtiöihin tai
yritysostoihin. Boreo toimii hajautetussa
organisaatiomallissa, jossa korostetaan paikallista
vastuuta ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Konsernin
yhtiöiden kestävä pitkän aikavälin tuloskasvu
varmistetaan yhtiöiden ja niiden henkilöstön tukemisella
ja kouluttamisella.
Boreo keskittyy tuloskasvuun ja pääoman tuottoon.
Yhtiön pitkän aikavälin strategiset taloudelliset tavoitteet
ovat:
●
operatiivisen tuloksen kasvu
●
●
käyttökatteeseen välillä 2-3x (sisältäen hankitut
liiketoiminnot kuin ne olisi omistettu 12 kuukautta
raportointihetkellä)
Pitkä aikaväli strategisissa taloudellisissa tavoitteissa
viittaa viiden vuoden ja sitä pidempään ajanjaksoon.
Boreon osingonjakopolitiikkana on maksaa vuosittain
kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon
pääoman allokoinnin prioriteetit.
Edellä mainitut strategiset taloudelliset tavoitteet toimivat
edelleen yhtiön taloudellisena ohjeistuksena. Boreon
ohjeistuskäytännön mukaisesti yhtiö ei anna erillistä
lyhyen aikavälin taloudellista ohjeistusta.
.
TILIKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT
Neljännen vuosineljänneksen jälkeen Boreo tiedotti
10.2.2026 Tuomas Kahrin aloittavan Boreon
toimitusjohtajana 1.4.2026. Kari Nerg jatkaa tehtävässä
Tuomas Kahrin aloittamiseen asti.
päättänyt toistaiseksi olla palkkaamatta erillistä talous- ja
rahoitusjohtajaa, ja jakaa vastuut väliaikaisena
järjestelynä kahden henkilön kesken: yhtiö nimitti Rafael
Osmanovin väliaikaisesti Head of M&A and Financing -
tehtävään 10.2.2026 alkaen ja yhtiön taloudellisesta
raportoinnista vastaa Vice President Finance Sami
Hanerva.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Emoyhtiö Boreo Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2025
olivat 28,2 milj. euroa, josta vuoden 2025 tulos on 3,7 milj.
euroa.
Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain kasvavaa
osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman
allokoinnin prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite
on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin
varmistaa kasvustrategiansa toteuttaminen pitkällä
aikavälillä. Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää
yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2025 päättyneeltä
tilikaudelta ei makseta osinkoa.
Vantaalla 17.3.2026
Boreo Oyj
Hallitus
11
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
milj. euroa
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Viite
Liikevaihto
1
Liiketoiminnan muut tuotot
3
Materiaalit ja palvelut
-109,2
-95,0
4
Työsuhdekulut
-24,0
-22,1
5
Poistot ja arvonalentumiset
-5,8
-5,6
6
Liiketoiminnan muut kulut
-10,3
-9,0
5
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
28
Liikevoitto
Rahoitustuotot
7
Rahoituskulut
-2,8
-3,1
8
Voitto ennen veroja
Tuloverot
-0,2
-0,1
9
Tilikauden voitto
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
Tilikauden voitosta
Määräysvallattomien omistajien osuus
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos
-0,30
10
Laimennettu osakekohtainen tulos
-0,30
10
Laajan tuloksen erät
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot
-0,3
Katsauskauden muut laajan tuloksen
Katsauskauden laaja tulos yhteensä
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
-0,1
12
KONSERNIN tase
31.12.2025
31.12.2024
Viite
milj. euroa
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
14
Aineettomat käyttöom. hyödykkeet
13
Aineelliset käyttöom. hyödykkeet
13
Muut rahoitusvarat
11
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä
28
Laskennallinen verosaaminen
15
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
12
Myynti- ja muut saamiset
16
Rahavarat
17
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävissä olevat omaisuuserät
18
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma
20
Muu sidottu pääoma
Hybridilaina
21
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat
23
Laskennalliset verovelat
15
Ostovelat ja muut velat
24
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
25
Rahoitusvelat
23
Lyhytaikaiset velat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
13
KONSERNIN Rahavirtalaskelma
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
milj. euroa
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoituserät, netto
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta, netto
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)
-0,8
Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+)
-2,3
-0,3
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
-0,1
Maksetut rahoituserät, netto
-2,2
-2,5
Maksetut verot
-0,4
-0,5
Muut oikaisut
-1,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
-2,0
-1,8
Yrityshankinta
-7,7
-3,8
Luovutushinnat
Investointien nettorahavirta
-8,0
-4,8
Rahoituksen rahavirta
Lainojen lyhennykset
-2,7
-3,0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
-2,9
-2,5
Lainojen nostot
Vaihtovelkakirja hybridin nosto, netto
Hybridilainan nosto, netto
-4,0
Hybridilainan korot ja kulut
-2,5
-2,3
Maksetut osingot
-0,2
Rahoituksen nettorahavirta
-0,2
-3,9
Rahavarojen muutos
-0,7
Rahavarat 1.1.
Valuuttakurssimuutosten ja konsolidoinnin vaikutus
Rahavarat 31.12.
14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
milj. euroa
2025
Osake-
Vara-
SVOP-
Muunto-
Hybridi-
Kert.
Määräysval-
Yht.
pääoma
rahasto
rahasto
ero
laina
voittovarat
lattomat omist.
Oma pääoma
31.12.2024
-1,3
Tilikauden tulos
Muuntoerot
-0,1
Hybridilainan nosto, netto
Hybridilainan takaisinmaksu
-4,0
-4,0
Osakepalkitseminen
Hybridilainan korko ja nostokulut
-2,5
-2,5
Muu muutos
31.12.2025
-0,7
2024
Osake-
Vara-
SVOP-
Muunto-
Hybridi-
Kert.
Määräysval-
Yht.
pääoma
rahasto
rahasto
ero
laina
voittovarat
lattomat omist.
Oma pääoma
31.12.2023
-1,0
Tilikauden tulos
Muuntoerot
-0,3
-0,3
Hybridilainan nosto
Osakepalkitseminen
Hybridilainan korko ja nostokulut
-2,9
-2,9
Osingonjako
-0,2
-0,2
31.12.2024
-1,3
15
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
PERUSTIEDOT
Boreo Oyj (0116173-8) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja rekisteröity
,
. Boreo Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Boreo-konsernin (jäljempänä Boreo tai konserni).
Boreo Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä.
Boreo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, joka luo arvoa omistamalla, hankkimalla ja kehittämällä pieniä ja keskisuuria
yhtiöitä pitkällä aikavälillä. Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen: Elektroniikka ja
Tekninen kauppa.
Konsernin liikevaihto vuonna 2025 oli 153 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 300 henkilöä seitsemässä maassa. Yhtiön
pääkonttori sijaitsee Vantaalla.
LAATIMISPERUSTA
Boreo Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2025 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa
ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa
sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös
suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia
rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon
suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia ja osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konserni on soveltanut 1.1.2025 alkaen voimaan tulleita uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja
harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on
esitetty kohdassa ”JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT
KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT”.
MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA
Laadintaperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2025 ja 2024.
16
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Tytäryhtiöt
Boreo Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Boreo
yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus
määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen
saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat
voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on
huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osuudet osakkuusyrityksissä yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuus-menetelmällä huomioiden olemassa olevat sopimukset. Jos konsernin osuus
osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni
ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten
välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen
hankinnasta syntyneen liikearvon.
Boreo–konsernilla on 31.12.2025 kaksi osakkuusyhtiötä Signal Solutions Poland sp. z o.o. sp.k. ja Signal Solutions
Poland Sp. z.o.o Spolka komandytowa, jotka olivat osakkuusyhtiöitä myös 31.12.2024 tilinpäätöksessä.
Määräysvallattomien omistajien osuus
Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille
kuuluvasta omasta pääomasta. Samoin se on esitetty omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa.
Määräysvallattomien omistajien osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen
määrään saakka.
Tytäryhtiön omistusosuuden muutos ilman määräysvallan menetystä käsitellään oman pääoman ehtoisena
liiketoimena. Hankittaessa määräysvallattomien omistajien osuuksia tytäryhtiöistä mahdollisen vastikkeen ja
tytäryhtiössä hankitun osuuden nettovarallisuudesta erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös myynneistä
määräysvallattomille omistajille realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kauden tuloksen jako
emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Määräysvallattomille
omistajille kuuluva oma pääoma esitetään taseessa omana eränään.
Jos konserni menettää määräysvallan tytäryrityksessä, siihen liittyvät varat (mukaan lukien liikearvo), velat,
määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman osat kirjataan pois taseesta ja syntynyt voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Jäljelle jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa
muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN
Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin konserniyhtiön
pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin
emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisen konserniyrityksen erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttämällä tilikauden
keskimääräistä kurssia ja taseet raportointikauden päätöspäivän kursseja käyttäen.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla toisaalta tuloslaskelmassa ja laajassa
tuloslaskelmassa ja toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka vaikutus kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin. Kertyneet muuntoerot ovat tulosvaikutteisia yritysmyyntitilanteessa.
17
TULOUTUSPERIAATE
Boreo-konsernin yhtiöiden myyntituotot koostuvat pääasiassa tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot
asiakassopimuksista tuloutetaan siinä rahamäärässä, johon Boreo odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai
palveluista. Alennukset ja muut muuttuvat vastikkeet vähennetään kirjattavasta transaktiohinnasta. Tuloutus tapahtuu,
kun asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun (suoritevelvoite). Konsernin kaikissa liiketoiminta-
alueissa pääperiaate tuloutuksen suhteen on toimitusehtoon perustuva, jolloin tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana
(point in time). Tilikauden 2025 aikana konsernilla oli kaksi yli ajan tuloutettavaa sopimusta, josta tuloutettiin 1,2 milj.
euroa. Vuonna 2024 konsernilla oli yksi sopimus, josta tuloutettiin 0,2 milj. euroa.
Konsernilla on komissiomyyntiä, jonka käsittely tehdään IFRS 15:n agentti vs. päämies -käsittelyn mukaisesti. Tällöin
Boreo katsoo olevansa agentti. Agenttina olevalla yhteisöllä ei ole määräysvaltaa toisen osapuolen toimittamaan
tavaraan tai palveluun ennen kuin kyseinen tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle. Kun agenttina oleva yhteisö
täyttää suoritevelvoitteen, se kirjaa myyntituotoiksi palkkion tai provision, johon se odottaa olevansa oikeutettu sitä
vastaan, että se järjestää toisen osapuolen toimittamaan määritellyt tavarat tai palvelut. Tällöin liikevaihtona esitetään
vain saatu komissiopalkkio.
Konsernin tekemät myyntisopimukset, joissa myyjällä on sopimusperusteinen takaisinostovelvoite, käsitellään IFRS 15
ja IFRS 16 -standardien mukaisesti. Mikäli takaisinostovelvoite on olemassa, transaktiota ei katsota IFRS 15 -standardin
mukaiseksi myynniksi, koska ostajalle ei siirry merkittäviä omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja.
Sen sijaan sopimus käsitellään IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksena, jossa konserni toimii vuokralle
antajana. Tällöin konserni säilyttää kyseisen omaisuuserän taseessaan ja kirjaa siitä vuokratuottoa sopimuskauden
aikana. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan systemaattisesti sopimuksen voimassaoloajan kuluessa. Konsernilla on
yksittäisiä sopimuksia, jotka on käsitelty edellä mainitulla tavalla
LIIKEVOITTO
Liikevoitto/liiketappio on tulos, joka syntyy, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut
oikaistuna varaston muutoksella, vähennetään työsuhdekulut, liiketoiminnan muut kulut sekä lisätään tai vähennetään
osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta.
Liiketoimintaan liittyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja muut kurssierot rahoituseriin. Muut kuin edellä mainitut
tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
TULOVEROT
Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien
tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta.
Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista
tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden
jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien
tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 20
%:n verokannalla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0–20,6 %.
Virossa ja Latviassa tulovero perustuu jaettavaan osinkoon.
LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN
Liiketoimintojen yhdistämiset tehdään hankintamenetelmää käyttäen. Liiketoimintojen yhdistämisessä annettava vastike
arvostetaan käypään arvoon, joka määritetään hankintapäivänä konsernista siirtyneiden varojen ja yhdistämisessä
18
hankitun kohteen aikaisemmille omistajille syntyvien velkojen käypien arvojen yhteissummana. Liiketoimintojen
yhdistämiseen liittyvät ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon ja sisällytetään vastikkeen kokonaismäärään.
Hankintaan liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan.
Tunnistettavissa olevat hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypään arvoon hankintahetkellä lukuun
ottamatta laskennallisia verosaamisia tai velkoja, jotka arvostetaan IAS 12 -standardin periaatteiden mukaisesti.
Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää hankittujen varojen ja velkojen nettoarvon hankintahetkellä.
AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat
ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja
uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa
myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon vain, mikäli on
todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen
hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne
toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
●
●
●
●
Koneet ja kalusto –ryhmä koostuu autoista, toimitilojen kalusteista ja IT-laitteista.
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja
tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 -standardin mukaisesti, poistojen
kirjaaminen lopetetaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Myyntivoitto määritetään
myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on
määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi
tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomat oikeudet poistetaan
tasapoistona kolmessa - viidessä vuodessa.
Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on
kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka kirjataan liikearvosta erillisinä, arvostetaan
hankintahetkellä käypään arvoon. Alkuperäisen arvostuksen jälkeen aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen
hankintamenoon kumulatiivisilla poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettynä
Hyödykkeistä tehdään poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
19
●
●
●
●
●
Kehittämismenot
Tutkimusvaiheen kustannukset kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Kehittämismenot, jotka välittömästi johtuvat yksilöitävissä olevien, konsernin määräysvallassa olevien omaisuuserien
suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi jos seuraavat ehdot
täyttyvät: mikäli aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, konsernilla on aikomus
saada aineeton hyödyke valmiiksi ja hyödyntää sitä, pystytään osoittamaan, että aineeton hyödyke tulee tuottamaan
tulevaa taloudellista hyötyä, konsernilla on riittävät resurssit hyödykkeen toteuttamiseen ja konserni pystyy
määrittämään ja mittaamaan luotettavasti kehittämisvaiheesta aihetuvat menot.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun kehittämistyö on saatu valmiiksi ja se alkaa tuottamaan taloudellisia hyötyjä
konsernille. Poistot tehdään omaisuuserän odotettavissa vaikutusajan kuluessa.
VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle ottajana
Boreo vuokraa käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä. Vuokralle ottajana konserni arvioi sopimuksen
syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus
tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan
määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.
Lyhytaikaisiin alle 12kk vuokrasopimuksiin, jotka eivät sisällä osto-optiota, sovelletaan IFRS 16 -standardin helpotuksia
eikä näistä kirjata käyttöomaisuushyödykettä tai leasing-velkaa vaan nämä kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Myös
pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joissa vuokratut omaisuuserät ovat arvoltaan vähäisiä, käsitellään taseen ulkopuolisina
vuokravastuina. Kulut näistä vastuista kirjataan tuloslaskelmaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa samalla kaudella, jolla
ne syntyvät.
Vuokrasopimukset, joihin ei sovelleta lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten sopimusten poikkeuskäsittelyä, kirjataan
taseelle vuokrasopimusvelaksi ja käyttöoikeusomaisuuseräksi vuokrakauden alussa. Vuokrasopimusvelat arvostetaan
alussa nykyarvoon määrittämällä odotetut kohtuullisen varmat vuokramaksut diskontattuna lisäluoton korolla, joka
määritetään erikseen päävuokratyypeille kaikissa relevanteissa valuutoissa. Vuokrasopimuksen tasearvoon ei sisälly
vuokrakomponentteja, jotka eivät liity suoraan vuokrattavaan omaisuuserään. Mikäli vuokrasopimuksella ei ole
eräpäivää, vuokrasopimusvelka määritetään sen vuokrakauden mukaan, johon molemmilla osapuolilla on ehdoton
oikeus sopimusperusteiset purkuoikeudet huomioiden. Vuokranmaksut allokoidaan vuokrasopimusvelan lyhennyksiin
ja rahoituskuluihin siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimusvelka sisällytetään taseen korollisiin velkoihin ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alussa hankintamenoon sisältäen vuokrasopimusvelan alkuarvon, jota
tarvittaessa oikaistaan maksetuilla vuokraennakoilla tai saaduilla vuokrakannusteilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla
ja arvioiduilla kuluilla liittyen vuokratun omaisuuserän purkamiseen, palauttamiseen tai alkuperäiseen tilaan
palauttamiseen vuokrakauden lopussa. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseella aineellisiin hyödykkeisiin ja ne
poistetaan tasapoistoin vuokrakauden aikana, paitsi jos omaisuuserän arvioidaan kuluvan loppuun tai se tullaan
ostamaan ennen vuokrakauden päättymistä, jolloin poistoaika määritetään omaisuuserän odotetun käyttöiän
mukaisesti. Taseen ulkopuolinen vuokravastuu, joka muuttuu tappiolliseksi, johtaa erillisen tappiovarauksen
kirjaamiseen, kun taas taseelle kirjattavan vuokrasopimuksen muuttuminen tappiolliseksi johtaa tähän liittyvän
vuokravaran arvonalentumiseen.
Vuokrasopimusmuutokset käsitellään muutoksesta riippuen joko uusina vuokrasopimuksina tai olemassa olevien
sopimusten muutoksina. Määräaikaisten vuokrasopimusten osalta arvioidaan kesto ottaen huomioon sopimusehdot,
liiketoiminnalliset tarpeet, mahdolliset jatkokaudet sekä irtisanomisoptiot. Määräaikaisten vuokrasopimusten kesto
20
määritellään tilinpäätöksessä johdon parhaan arvion perusteella ja konserni tarkastelee arvioitaan säännöllisesti.
Olemassa olevien sopimusten muutoksina käsiteltävät vuokrasopimusmuutokset sekä vuokralaskennassa käytettävien
arvioiden muutokset, jotka liittyvät esimerkiksi jatko-optioiden tai osto-optioiden käyttöön, laukaisevat tarpeen
uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä päivitetyllä diskonttokorolla. Indeksiin sidotut
sopimusperusteiset vuokramuutokset johtavat vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän
uudelleenarvostukseen, mutta ilman muutosta käytettävässä diskonttokorossa.
Konserni vuokralle antajana
Konserni toimii vuokralle antajana tietyissä vuokrasopimuksissa, jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi IFRS
16 -standardin mukaisesti. Kun konserni toimii vuokralle antajana rahoitusleasingsopimuksissa, konserni kirjaa
taseeseen saamiseksi nettosijoituksen vuokrasopimukseen. Nettosijoitus muodostuu sopimuksen alkamishetkellä
diskontatuista tulevista minimivuokrasaamisista sekä mahdollisesta jäännösarvosta. Vuokrasaamiset esitetään
konsernitaseessa saamisina ja ne jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin vuokrasopimuksen maturiteetin mukaisesti.
Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoina efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Efektiivinen korko
lasketaan siten, että se allokoi vuokralle annettuun omaisuuserään liittyvät rahavirrat tasaisesti sopimuksen keston
aikana. Mahdolliset vuokrasopimuksiin liittyvät tappiot tai arvonalentumiset arvioidaan ja kirjataan konsernin
soveltamien IFRS 9 -standardin mukaisten luottotappioiden laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Konserni arvioi säännöllisesti rahoitusleasingsopimuksiin liittyvät jäännösarvot, vuokrasaamisten realisoituvuuden sekä
mahdolliset luottoriskit ja tekee tarvittavat oikaisut taloudelliseen raportointiinsa.
Konsernilla on myös myynti- ja takaisinvuokraussopimuksia ja näihin liittyviä edelleenvuokraussopimuksia. Konserni
käsittelee myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 15 - ja IFRS 16 -standardien mukaisesti. Konserni käsittelee
myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 16 -standardin mukaisesti, ja arvioi tapahtuuko myynti IFRS 15 -
standardin mukaisesti. Mikäli myynnin kriteerit IFRS 15 -standardin osalta eivät täyty, konserni säilyttää omaisuuserän
taseessa ja kirjaa saadun vastikkeen rahoitusvelaksi IF RS 9 -standardin mukaisesti. Yhtiö tekee näihin omaisuuseriin
liittyen edelleenvuokraussopimuksia, joiden käsittelyn konserni arvioi erikseen IFRS 16 mukaisesti.
Rahoitusleasingsopimuksesta kirjataan korollinen nettosijoitus vuokrasopimukseen. Saadut tuotot ja maksetut vuokrat
käsitellään rahoituserinä tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmän mukaisesti.
AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on
alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on
pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden
vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai
käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa
tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-
arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on
suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa
tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika
arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä
tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän
kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
VAIHTO-OMAISUUS
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno
määritellään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon
sisällytetään kaikki ostomenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta
sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa
21
saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat
menot.
RAHOITUSVARAT JA -VELAT
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen
perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat muodostuvat pääosin lainasaamisista, jotka kirjataan alun perin käypään arvoon. Käypä arvo määritetään
toimivilla markkinoilla julkisten hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat
että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun
hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden arvostusperuste on
jaksotettu hankintameno ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin;
viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Boreo-konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2024
tai 2025. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle
osapuolelle, ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Jaksotettuun
hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahoituslaitoslainat sekä osamaksu- ja vuokrasopimusvelat. Ne
merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12
kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu
pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Boreo-konserni ei lähtökohtaisesti käytä valuuttajohdannaisia, vaan taseen eristä ja
ennakoiduista ostoista sekä myynneistä syntyvät valuuttakurssi- ja korkoriskit suojataan valuuttaklausuuleilla sekä
maksuehdoilla ja maksukäyttäytymisellä, jotta valuuttapositio on mahdollisimman alhainen. Konserni ei sovella
suojauslaskentaa. Korkoriskiä Boreo-konserni on suojannut korkojohdannaisella, jonka käypä arvo tilinpäätöshetkellä
31.12.2025 oli noin 0,0 milj. euroa. Korkojohdannaisella suojattu korkopositio kattaa noin kolmasosan Boreon
muuttuvakorkoisista pankkilainoista.
PÄÄOMAN HALLINTA
Pääoman hallinnan tavoitteena on tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset
liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa. Pääomarakenteeseen vaikutetaan konsernin strategian mukaisesti mm.
osakeanneilla ja osingonjaon kautta. Yhtiö voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan
nettovelan määrällä. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2025 lopussa 28,9 milj. euroa (30,0 milj. euroa vuonna
2024) ja omavaraisuusaste 42,2 % (39,2 % vuonna 2024).
RAHAVARAT
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä
sijoituksista. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt
pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.
22
OMA PÄÄOMA
Voitonjako
Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot ja lahjoitukset. Hallituksen ehdottama voitonjako kirjataan
velaksi ja oman pääoman vähennykseksi, kun Boreo Oyj:n osakkeenomistajat ovat hyväksyneet voitonjaon
varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Omat osakkeet
Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu
maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien
osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu
vastike on esitetty oman pääoman muutoksena.
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden
aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos lasketaan ottamalla huomioon mahdolliset laimentavat kantaosakkeet liittyen osakkeina
selvitettäviin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin.
Kannustinjärjestelyissä annettavat osakkeet ovat ehdollisesti liikkeeseen laskettavia, jolloin ne huomioidaan
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa optioiden tavoin. Osakkeilla ja optioilla on laimentava vaikutus, kun
niiden merkintähinta sisältäen työntekijän vielä suorittamattoman työn käyvän arvon on alempi kuin osakkeen
keskimääräinen markkinahinta tilikaudella. Laimennusvaikutukseksi tulee liikkeeseen laskettavien osakkeiden
lukumäärän ja niiden osakkeiden lukumäärän välinen erotus, jotka olisi laskettu liikkeeseen osakkeiden kauden
keskimääräiseen markkinahintaan.
Mikäli konsernilla on liikkeeseen laskettuja osakkeiksi vaihdettavia rahoitusinstrumentteja, kuten konvertoitavia
hybridilainoja, laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan IAS 33:n mukaisesti käyttäen niin sanottua if-converted -
menetelmää. Tällöin oletetaan, että instrumentti on muunnettu osakkeiksi kauden alussa (tai liikkeeseenlaskuhetkellä,
jos myöhemmin), ja osakkeiden lukumäärää oikaistaan vastaavasti. Samalla kauden tulosta oikaistaan lisäämällä
takaisin konvertoitavaan instrumenttiin liittyvät korkokulut verovaikutuksella oikaistuna.
Konvertoitavat instrumentit huomioidaan laimennusvaikutuksessa vain siltä osin kuin niiden vaikutus on laimentava.
TYÖSUHDE-ETUUDET
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin
eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan, sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Konsernin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja
käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön
lakisääteinen eläketurva on kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön
toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt perustuvat maakohtaisiin
lainsäädäntöihin, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat
maksupohjaisia.
Osakeperusteiset maksut
Boreolla on ollut avainhenkilöiden pitkän aikavälin sitouttamisohjelmia, jotka kuuluvat IFRS 2 Osakeperusteiset maksut
-standardin soveltamisalaan. Tilikaudella 2025 yhtiöllä on ollut kaksi ohjelmaa: lisäosakejärjestelmä 2022–2025, joka
päättyi tilikauden aikana, sekä uusi optio-ohjelma 2025 –2030.
Osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myöntämishetken käypä arvo
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan pääomaan oikeuden syntymisjakson aikana. Kulut esitetään
tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Lisäosakejärjestelmä 2022–2025 voitiin suorittaa joko osakkeina tai rahana. Järjestely on käsitelty kokonaisuudessaan
oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna, koska yhtiöllä ei ollut velvoitetta suorittaa maksua rahana.
23
Ohjelman palkkion saamisen edellytyksenä oli, että osallistuja oli merkinnyt yhtiön osakkeita henkilöstöannissa
hallituksen vahvistamissa rajoissa ja että hänen työ- tai toimisuhteensa konserniyhtiössä oli voimassa palkkion
maksupäivänä. Palkkio maksettiin osakkeina ja osittain rahana ohjelman ehtojen mukaisesti.
Optio-ohjelmassa 2025–2030 osallistujille myönnetään optio-oikeuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään yhtiön uusia
osakkeita ennalta määrättyyn merkintähintaan. Optio-oikeuksien käypä arvo määritetään myöntämishetkellä käyttäen
optioiden arvostusmallia, joka huomioi muun muassa osakkeen markkinahinnan, merkintähinnan, odotetun volatiliteetin,
optioiden voimassaoloajan ja riskittömän koron. Käypä arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan
pääomaan ansaintajakson aikana. Mikäli optio-oikeuksia menetetään palvelussuhteen päättymisen vuoksi, aiemmin
kirjatut kulut oikaistaan IFRS 2:n mukaisesti.
Osakeperusteisten järjestelyjen perusteella mahdollisesti liikkeeseen laskettavat osakkeet esitetään
laimennusvaikutuksena laimennettua osakekohtaista tulosta (EPS) laskettaessa IAS 33:n mukaisesti, mikäli niillä on
laimentava vaikutus.
Osakeperusteisista maksuista on esitetty tarkemmat tiedot liitetiedossa 22.
VARAUKSET
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan
omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma.
SEGMENTTIRAPORTOINTI
Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin
mukaisena. Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja.
Johtoryhmä, huomioiden sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen
päätöksentekoon, vastaa resurssien kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin
tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja operatii visen liikevoiton perusteella.
Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen eli toimintasegmenttiin. Segmentti-raportointi on
esitetty tarkemmin liitetiedossa 1.
JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat
poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilipäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden
päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä
todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun
myynnin kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista
sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä
useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä
tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta
olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-
alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat
ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien
arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten
vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
24
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo testataan konsernissa vähintään vuosittain. Tämän lisäksi jokaisen raportointikauden lopussa arvioidaan
viitteitä olosuhteista, joiden takia arvonalentumistestaus tulisi tehdä useammin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät
arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kasvusta, kannattavuudesta, diskonttokorosta ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Tarkemmin liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu liitetiedossa 14.
Hankitut liiketoiminnat
Hankituissa liiketoiminnoissa, johdon harkintaa on käytetty aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritykseen ja
hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arviointiin. Myös mahdollisen lisäkauppahinnan määrittelyssä on käytetty
olettamuksia, jotka perustuvat johdon arvioon. Tarkemmin liiketoimintojen hankinnoista on kerrottu liitetiedossa 2.
Myyntisaamisten arvostus
IFRS 9:n mukaiset arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa historiaan
peilautuvan kokemuksen sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja
taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää
johdon harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuuden kuranttiuden arvioiminen edellyttää johdolta harkintaa, johon liittyy erityisesti eri tuoteryhmien
nettorealisointiarvon arviointi. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen
perustuen johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.
MUUTOKSET IFRS-STANDARDEIHIN JA IFRIC-TULKINTOIHIN
Boreolla on ollut avainhenkilöiden pitkän aikavälin sitouttamisohjelmia, jotka kuuluvat IFRS 2 Osakeperusteiset maksut
-standardin soveltamisalaan. Tilikaudella 2025 yhtiöllä on ollut kaksi ohjelmaa: lisäosakejärjestelmä 2022–2025, joka
päättyi tilikauden aikana, sekä uusi optio-ohjelma 2025 –2030.
Osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myöntämishetken käypä arvo
kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan pääomaan oikeuden syntymisjakson aikana. Kulut esitetään
tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Lisäosakejärjestelmä 2022–2025 voitiin suorittaa joko osakkeina tai rahana. Järjestely on käsitelty kokonaisuudessaan
oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna, koska yhtiöllä ei ollut velvoitetta suorittaa maksua rahana.
Ohjelman palkkion saamisen edellytyksenä oli, että osallistuja oli merkinnyt yhtiön osakkeita henkilöstöannissa
hallituksen vahvistamissa rajoissa ja että hänen työ- tai toimisuhteensa konserniyhtiössä oli voimassa palkkion
maksupäivänä. Palkkio maksettiin osakkeina ja osittain rahana ohjelman ehtojen mukaisesti.
Optio-ohjelmassa 2025–2030 osallistujille myönnetään optio-oikeuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään yhtiön uusia
osakkeita ennalta määrättyyn merkintähintaan. Optio-oikeuksien käypä arvo määritetään myöntämishetkellä käyttäen
optioiden arvostusmallia, joka huomioi muun muassa osakkeen markkinahinnan, merkintähinnan, odotetun volatiliteetin,
optioiden voimassaoloajan ja riskittömän koron. Käypä arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan
pääomaan ansaintajakson aikana. Mikäli optio-oikeuksia menetetään palvelussuhteen päättymisen vuoksi, aiemmin
kirjatut kulut oikaistaan IFRS 2:n mukaisesti.
Osakeperusteisten järjestelyjen perusteella mahdollisesti liikkeeseen laskettavat osakkeet esitetään
laimennusvaikutuksena laimennettua osakekohtaista tulosta (EPS) laskettaessa IAS 33:n mukaisesti, mikäli niillä on
laimentava vaikutus.
Osakeperusteisista maksuista on esitetty tarkemmat tiedot liitetiedossa 22.
25
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. Segmenttikohtaiset tiedot
Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin mukaisena.
Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluu myös toimitusjohtaja. Johtoryhmä, huomioiden
sen kokoonpano ja sen aktiivinen osallistuminen keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon, vastaa resurssien
kohdistamisesta ja tuloksellisuuden arvioimisesta. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja
operatiivisen liikevoiton perusteella.
Boreon liiketoiminnot on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen.
Elektroniikka-liiketoiminta-alue koostuu ammattilaiselektroniikan komponenttien ja omien tuotteiden jakelua, valmistusta ja
kokoonpanoa harjoittavista liiketoiminnoista. Sen yhtiöt toimivat maailman johtavien päämiesten edustajina Pohjois-Euroopassa,
Puolassa ja Yhdysvalloissa. Päämiehille ja asiakkaille yhtiöt tarjoavat varastointi- ja logistiikkapalveluita sekä teknisen myynnin
palveluita. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Yleiselektroniikka, YE International, Noretron Komponentit, Milcon, Infradex, Signal
Solutions Nordic, Delfin Technologies (Delfin) sekä YE RS.
Tekninen kauppa -liiketoiminta-alue koostuu teknistä kauppaa harjoittavista ja teollisuuden palveluita tarjoavista liiketoiminnoista.
Sen yhtiöt toimivat tunnettujen päämiesten edustajina ja palvelevat muun muassa konepaja-, rakennus-, prosessi-, metsä- ja
betoniteollisuutta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Liiketoiminta-alueen yhtiöt ovat Machinery, Muottikolmio, Pronius, J-Matic, Filterit,
PM Nordic, Tornokone, HM Nordic, Floby Nya Bilverkstad (FNB), Lackmästarn, Etelä-Suomen Kuriiripalvelu (ESKP), Vesterbacka
Transport sekä Spetselektroodi.
Edellä mainittujen liiketoiminta-alueiden lisäksi Konsernitoiminnot’- raportointiyksikkö käsittää emoyhtiö Boreon toiminnot.
Konsernin johtoryhmä arvioi segmenttien tulosta liikevaihdon ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oikaistun liikevoiton
perusteella. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Investoinnit koostuvat
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä
tilikaudella.
SEGMENTTITIEDOT (MEUR)
1-12/2025
Elektroniikka
Tekninen kauppa
Konsernitoiminnot
Segm.
Yhteensä
väliset
Liikevaihto
61,4
91,9
0,0
153,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,2
0,0
0,0
0,2
Poistot
-1,9
-2,8
0,0
-4,7
Liikevoitto
2,9
5,7
-2,0
6,7
Rahoitustuotot
0,1
0,1
1,7
-1,7
0,2
Rahoituskulut
-0,9
-1,6
-2,0
1,7
-2,8
Tulos ennen veroja
2,1
4,3
-2,2
4,1
Tase varat
79,7
74,6
0,0
-27,4
126,9
Tase velat
-38,5
-63,2
0,0
27,4
-74,3
Investoinnit
0,3
1,7
0,0
2,0
Henkilöstö kauden lopussa
143
212
5
360
SEGMENTTITIEDOT (MEUR)
1-12/2024
Elektroniikka
Tekninen kauppa
Konsernitoiminnot
Segm.
Yhteensä
väliset
Liikevaihto
58,0
76,0
0,0
134,0
Osakkuusyhtiöiden tulos
0,4
0,0
0,0
0,4
Poistot
-2,2
-3,4
0,0
-5,6
26
Liikevoitto
3,1
2,7
-1,7
4,1
Rahoitustuotot
0,1
0,1
1,2
-1,2
0,3
Rahoituskulut
-0,6
-1,4
-2,3
1,2
-3,1
Tulos ennen veroja
2,6
1,4
-2,7
1,3
Tase varat
66,4
66,9
0,0
-17,6
115,7
Tase velat
-34,1
-54,6
0,0
17,6
-71,1
Investoinnit
0,6
1,3
0,0
1,8
Henkilöstö kauden lopussa
132
199
5
336
Liikevaihto maantieteellisesti
milj. euroa
2025
2024
Suomi
107,0
95,5
Ruotsi
23,2
20,2
Baltia
20,9
15,5
Muut
2,2
2,9
Yhteensä
153,3
134,0
2. Hankitut liiketoiminnot
2025 hankinnat
Vuonna 2025 Boreo-konsernilla oli kaksi yrityshankintaa: Spetselektroodi As ja Elfa Distrelec Oy sekä Elfa Distrelecin
Baltian myyntitoiminnot. Boreo on katsonut, että Elfa Distrelecin hankinta on ollut olennainen.
Hankittu
yksikkö
Liiketoiminta-
alue
Hankintatyyppi
Omistus-
osuus
Hankinta
-hetki
Liikevaihto,
milj. euroa*
Työnteki
jät
Maa
Spetselektroodi
As
Tekninen kauppa
Osake
100 %
8.5.2025
3,6
12
Viro
Elfa Distrelec
Elektroniikka
Osake- ja
liiketoimintakaup
pa
100 %
1.8.2025
15,0
10
Suomi
ja
Baltia
*Hankintaa edeltävän tilikauden liikevaihto paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisesti.
Elfa Distrelecin myyntitoiminnot
Elfa Distrelecin myyntitoiminnoissa työskentelee kymmenen ammattilaista Suomessa ja Baltian maissa, ja niiden
liikevaihto tilikaudella 2024 oli noin 15 miljoonaa euroa. Transaktio toteutettiin Baltian maissa kolmena
liiketoimintakauppana ja Suomessa osakekauppana.
Transaktion yritysarvo oli 5,5 miljoonaa euroa, joka perustuu ostettujen liiketoimintojen noin 1,1 miljoonan euron
oikaistuun vuotuiseen liikevoittoon. Kauppahinta, johon sovelletaan tavanomaisia lopullisia tarkistuksia, maksetaan
käteisellä neljässä erässä: 4 miljoonaa euroa kaupan toteutuessa ja 1,5 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana
kolmessa yhtä suuressa erässä. Kyseessä on kiinteä, ei-ehdollinen maksu. Boreo rahoitti kauppahinnan sen
olemassa olevilla rahoitusfasiliteeteilla.
27
Yrityskaupan yhteydessä syntynyt liikearvo johtuu pääasiassa siitä, että konserni hankki sopivan organisaation ja
toiminnot laajentaakseen toimintaansa ja vahvistamalla tuotetarjoamaansa. Liikearvo muodostuu pääasiassa
henkilöstön osaamisesta sekä sellaisista asiakas- ja päämiessuhteista, joiden ei katsota muodostavan erikseen
yksilöitävää aineetonta hyödykettä.
2025
Elfa Distrelec
Maksettu vastike
5,7
Viivästytetty kauppahinta
1,5
Luovutettu vastike yhteensä
7,2
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,0
Päämies/asiakassopimukset
5,8
Laskennallinen verosaaminen
0,0
Vaihto-omaisuus
0,0
Lyhytaikaiset saamiset
0,4
Rahat ja pankkisaamiset
0,5
Vastaavaa yhteensä
6,6
Pitkäaikaiset velat
1,2
Lyhytaikaiset velat
0,7
Vastattavaa yhteensä
1,9
Nettovarat
4,7
Liikearvo
2,4
Spetselektroodi As
Vuonna 1995 perustettu Spetselektroodi toimii hitsaus- ja leikkaustuotteiden sekä -ratkaisujen jakelijana Virossa.
Yhtiön tavarantoimittajiin kuuluvat muun muassa hitsaustuotteiden globaali teknologiajohtaja Fronius, johtava
plasmaleikkausratkaisujen toimittaja Hypertherm, sekä useita muita tunnettuja kansainvälisiä toimittajia.
Spetselektroodi toimii sen asiakkaiden kumppanina tuotteiden elinkaaren aikana ja sen palveluvalikoima kattaa
maahantuonnin, varastoinnin, uusien tuotteiden myynnin ja jakelun sekä huolto- ja varaosapalvelut. Spetselektroodi
työllistää 12 henkilöä, ja sen toimipisteet sijaitsevat Tallinnassa, Tartossa ja Haljalassa, Virossa. Tilikaudella 2024
Yhtiön liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,4 miljoonaa euroa. Boreo on konsolidoinut Spetselektroodin
osaksi konsernia 8.5.2025 lähtien, joka oli hankintahetki. Spetselektroodi raportoidaan osana Tekninen kauppa -
liiketoiminta-aluetta.
Kauppahinta maksettiin käteisellä kahdessa erässä, noin kaksi kolmasosaa kaupantekohetkellä ja yksi kolmasosa
syksyllä 2025. Boreo rahoitti kauppahinnan maksun sen olemassa olevilla rahoitusfasiliteeteilla.
28
Yrityskaupasta syntyi negatiivista liikearvoa (ns. bargain purchase). Konserni on IFRS 3.36:n mukaisesti
uudelleenarvioinut hankittujen varojen ja velkojen yksilöinnin sekä niiden käypien arvojen määrittämisen ennen voiton
kirjaamista. Uudelleenarvioinnin perusteella johdon näkemyksen mukaan hankintamenon ja hankittujen nettovarojen
välinen erotus kuvastaa edullista hankintahintaa.
Voitto edullisesta kaupasta johtui hankinta-ajankohdan markkinatilanteesta ja siitä, että kauppahinta jäi alle hankittujen
nettovarojen käyvän arvon.
29
2025
Spetselektroodi
Maksettu vastike
2,0
Luovutettu vastike yhteensä
2,0
Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,1
Päämies/asiakassopimukset
0,6
Laskennallinen verosaaminen
0,0
Vaihto-omaisuus
1,7
Lyhytaikaiset saamiset
0,3
Rahat ja pankkisaamiset
0,8
Vastaavaa yhteensä
3,4
Pitkäaikaiset velat
0,2
Lyhytaikaiset velat
0,4
Vastattavaa yhteensä
0,6
Nettovarat
2,8
Liikearvo
0,0
Negatiivisen liikearvon tuloutus liiketoiminnan muihin tuottoihin
-0,8
Boreo on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,3 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua varainsiirtoverosta
sekä palkkioista liittyen neuvontaan ja muihin palveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut
kulut -erään.
Hankinnoista tehdyt aineettomien hyödykkeiden kohdistukset 6,4 milj. euroa liittyvät asiakas- ja päämiessuhteisiin.
Aineettomien hyödykkeiden (asiakas- ja päämiessuhteet) käypä arvo on määritetty Multi-Period Excess Earnings
Method (MPEEM) -menetelmällä.
Hankintojen rahavirtavaikutus bruttona tilikaudelle 2025 oli 7,7 milj. euroa, josta hankitut rahavarat olivat 1,2 milj.
euroa. Aiempien vuosien yrityshankintojen lisäkauppahinta maksut olivat 1,2 milj. euroa ja yrityshankintojen
kokonaisrahavirtavaikutus 7,7 milj. euroa.
Rahavirtalaskelma
Rahana maksettu kauppahinta
-7,7
Hankitut rahavarat
1,2
30
Aiempien vuosien yrityshankintojen maksut
-1,2
Rahavirtavaikutus
-7,7
Yrityshankinnat ovat vuonna 2025 hankintahetkistä lähtien kerryttäneet noin 5,9 milj. euroa liikevaihtoa ja operatiivista
liikevoittoa noin 0,2 milj. euroa. Jos hankitut yhtiöt olisi yhdistelty konserniin 1.1 2025 alkaen, johto arvioi, että
konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto olisi ollut noin 158,8 milj. euroa ja operatiivinen liikevoitto noin 8,5
miljoonaa euroa.
2024 hankinnat
Vuonna 2024 konsernilla ei ollut yrityshankintoja.
31
3. Liiketoiminnan muut tuotot
2025
2024
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
0,9
0,2
Negatiivisen liikearvon tuloutus
0,8
0,0
Muut tuotot
0,6
1,1
Yhteensä
2,3
1,3
4. Materiaalit ja palvelut
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
-105,6
-86,3
Varaston muutos
0,5
-5,3
Ulkopuoliset palvelut
-4,0
-3,4
Yhteensä
-109,2
-95,0
5. Työsuhdekulut ja liiketoiminnan muut kulut
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-20,5
-19,0
Eläkekulut
-3,1
Muut henkilösivukulut
-0,4
-0,3
Työsuhdekulut yhteensä
-24,0
-22,1
Muut liiketoiminnan kulut
-10,3
-9,0
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-34,3
-31,1
Henkilökunnan lukumäärä kauden lopussa
360
336
Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 0,2 milj. euroa tilintarkastuspalkkioita (2024: 0,2 milj. euroa).
Tilintarkastusyhteisöille maksettuja palkkioita lisäpalveluista tilikauden aikana on 0,0 milj. euroa (2024: 0,0 milj. euroa).
Tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy 0,1 milj. euroa (2024: 0,0 milj. euroa) tutkimus- ja
kehittämiskuluja.
6. Poistot ja arvonalentumiset
2025
2024
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
-2,1
-2,6
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
0,0
0,0
Koneet ja kalusto
-0,6
-0,7
Vuokratut liiketilat
-2,3
-1,9
Vuokratut koneet ja kalusto
-0,8
-0,4
Yhteensä
-5,8
-5,6
7. Rahoitustuotot
2025
2024
32
Korkojohdannaisen käyvän arvon muutos ja realisoitunut kassavirta
0,1
0,1
Muut rahoitustuotot
0,1
0,2
Rahoitustuotot yhteensä
0,2
0,3
8. Rahoituskulut
2025
2024
Korkokulut
-2,2
-2,6
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-0,3
-0,3
Muut rahoituskulut
-0,3
-0,1
Rahoituskulut yhteensä
-2,8
-3,1
9. Tuloverot
2025
2024
Tilikauden tulokseen perustuvat verot
-0,4
-0,4
Edellisen vuoden verot
-0,1
-0,1
Laskennallisten verojen muutos
0,3
0,4
Tuloverot yhteensä
0,2
-0,1
Tuloverojen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja
4,1
1,3
Verot laskettuna emoyhtiön 20 % -verokannalla
-0,8
-0,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
0,2
0,1
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,0
0,1
Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
0,5
0,2
Verotuksen ja kirjanpidon poistojen väliaikainen ero
0,0
0,0
Kirjaamattomat verosaamiset
0,0
-0,1
Edellisen vuoden verot
-0,1
-0,1
Verokulu tuloslaskelmassa
-0,2
-0,1
Efektiivinen veroaste
4.2%
6.0%
10. Osakekohtainen tulos
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
3 893 319
1 060 000
Verovaikutuksella oikaistun hybridilainan koron vaikutus
-1 941 507
-1 301 333
Laimennusvaikutus - hybridilainojen korko verovaikutuksella oikaistuna
168 800
0
Osakkeiden lukumäärän osakeantimäärällä painotettu keskiarvo tilikauden aikana
2 693 390
2 686 780
Vaihtovelkakirjahybridin vaikutus
282 624
0
Osakeoptioiden vaikutus
678
3 092
Osakekohtainen tulos (EUR/osake), laimennettu
0,71
-0,30
Osakekohtainen tulos (EUR/osake), laimentamaton
0,72
-0,30
Osinko
33
Maksettu osinko vuonna 2025 oli 0,00 euroa ja vuonna 2024 oli 0,00 euroa. Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain
kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite
on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin varmistaa kasvustrategiansa toteuttaminen myös jatkossa.
Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2025 päättyneeltä tilikaudelta ei
makseta osinkoa.
34
11. Muut rahoitusvarat ja velat
Käypien arvojen arvostamisessa käytetään seuraavia tasoja:
Taso 1: Käypä arvo määräytyy markkinoilta saatavien noteerausten perusteella.
Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan arvoa, joka on todettavissa
rahoitusvälineen osien tai vastaavien rahoitusvälineiden markkina-arvosta; tai arvoa, joka on todettavissa
rahoitusmarkkinoilla yleisesti hyväksytyillä arvostusmalleilla ja -menetelmillä, jos markkina-arvo on niiden avulla
luotettavasti määritettävissä.
Taso 3: Käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmenetelmiä, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus
kirjattuun käypään arvoon, ja nämä tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.
2025
2024
Käyvät arvot
Käyvät arvot
Milj. euroa
Kirjanpitoar
vo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteen
sä
Kirjanpitoar
vo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteen
sä
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Pitkäaikaiset
Noteeraamattomat osakesijoitukset
0,3
-
-
0,3
0,3
0,3
-
-
0,3
0,3
Nettosijoitukset vuokrasopimuksiin*
1,5
-
-
1,5
1,5
1,5
-
-
1,5
1,5
Lyhytaikaiset
Suojauslaskennan ulkopuoliset
johdannaiset
0,0
-
0,0
-
0,0
0,1
-
0,1
-
0,1
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut
Pitkäaikaiset
Myytävänä oleviksi luokitellut varat
-
-
-
-
-
0,4
-
0,4
-
0,4
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
17,7
-
17,7
-
17,7
14,5
-
14,5
-
14,5
Muut saamiset
1,9
-
1,9
-
1,9
2,0
-
2,0
-
2,0
Rahavarat
9,1
-
9,1
-
9,1
9,7
-
9,7
-
9,7
Rahoitusvarat yhteensä
30,5
-
28,7
1,8
30,5
28,5
-
26,7
1,8
28,5
2025
2024
Käyvät arvot
Käyvät arvot
Milj. euroa
Kirjanpitoar
vo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteens
ä
Kirjanpitoar
vo
Taso
1
Taso
2
Taso
3
Yhteens
ä
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut
Korolliset velat
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
24,3
-
24,3
-
24,3
27,7
-
27,7
-
27,7
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
3,9
-
3,9
-
3,9
4,7
-
4,7
-
4,7
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
2,5
-
2,5
-
2,5
2,5
-
2,5
-
2,5
Pitkäaikaiset muut IFRS-velat*
1,2
-
1,2
-
1,2
1,4
-
1,4
-
1,4
Lyhytaikaiset muut IFRS-velat*
0,3
-
0,3
-
0,3
0,3
-
0,3
-
0,3
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
7,3
-
7,3
-
7,3
4,6
-
4,6
-
4,6
Korottomat velat
Lyhytaikaiset velat
16,7
-
16,7
-
16,7
15,4
-
15,4
-
15,4
Pitkäaikaiset velat
0,6
-
0,6
-
0,6
0,0
-
0,0
-
0,0
Ostovelat
14,1
-
14,1
-
14,1
12,4
-
12,4
-
12,4
Rahoitusvelat yhteensä
71,0
-
71,0
-
71,0
68,9
-
68,9
-
68,9
*Konserni käsittelee myynti- ja takaisinvuokraussopimukset IFRS 16 -standardin mukaisesti, ja arvioi tapahtuuko myynti IFRS 15 -standardin
mukaisesti. Mikäli myynnin kriteerit IFRS 15 -standardin osalta eivät täyty, konserni säilyttää omaisuuserän taseessa ja kirjaa saadun vastikkeen
rahoitusvelaksi IFRS 9 -standardin mukaisesti. Yhtiö tekee näihin omaisuuseriin liittyen edelleenvuokraussopimuksia, joiden käsittelyn konserni
arvioi erikseen IFRS 16 mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksesta kirjataan korollinen nettosijoitus vuokrasopimukseen.
Konserni kirjaa rahoitustuottoja nettosijoituksesta vuokrasopimuksiin efektiivisen koron menetelmällä sopimuskauden aikana. Tilikauden aikana
kirjattu rahoitustuotto sopimuksista oli 0,1 milj. euroa (2024: 0,1 milj. euroa.) Vastaavasti IFRS 9 -mukaisesta rahoitusvelasta kirjataan
35
rahoituskuluja tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Tilikauden aikana kirjattu rahoituskulu sopimuksista oli 0,1 milj. euroa
(2024: 0,1 milj. euroa.)
Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat
2025
2024
Hankintameno 1.1.
1,8
1,3
Lisäykset
0,6
0,8
Vähennykset
-0,7
-0,4
Kertyneet arvonalennukset 1.1.
-0,1
-0,1
Kertyneet arvonalennukset 31.12.
-0,1
-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.
1,7
1,8
Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat yhteensä
1,7
1,8
Ehdolliset lisäkauppahintavelat
2025
2024
Lisäkauppahintavelat, viivästetyt kauppahintavelat ja muut
ehdolliset velat yrityshankintoihin liittyen 1.1
1,3
5,2
Lisäykset
1,5
0,3
Maksut
-1,2
-3,8
Kirjatut muutokset tuloksen kautta
-0,1
-0,5
Muuntoerot
0,0
0,0
Yhteensä 31.12
1,5
1,3
Ehdolliset velat liittyvät yrityskaupoista syntyneisiin lisäkauppamaksuihin. Tuloksen kautta kirjatut sisältävät käyvän
arvon muutokset arvioissa sekä henkilöstökuluina kirjatut IFRS 3 -standardin mukaisesti sitouttamiseksi katsotut
tuloslaskelman kautta kirjattavat lisäkauppahintavelat.
12. Vaihto-omaisuus
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
4,3
Keskeneräiset tuotteet
0,9
0,4
Valmiit tuotteet
20,9
20,0
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta
1,6
1,2
Vaihto-omaisuus
27,7
25,1
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,1 milj. euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen
nettorealisointiarvoa (2024: 0,1 milj. euroa).
Konserniyhtiöillä ei ole olennaista valmistavaa toimintaa
36
13. Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 2025
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
aineettomista
hyödykkeistä
Liikearvo
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
17,7
0,0
42,3
59,9
Muuntoero
0,1
0,0
0,2
0,3
Yrityshankinnat
6,4
0,0
2,4
8,8
Lisäykset
0,2
0,0
0,0
0,2
Yritysmyynnit
0,0
0,0
0,0
0,0
Vähennykset
0,0
0,0
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.2025
24,3
0,0
44,9
69,3
Kertyneet poistot 1.1.2025
-9,7
0,0
0,0
-9,7
Muuntoero
-0,1
0,0
0,0
-0,1
Yritysmyyntien kertyneet poistot
0,0
0,0
0,0
0,0
Tilikauden poisto
-2,1
0,0
0,0
-2,1
Kertyneet poistot 31.12.2025
-12,0
0,0
0,0
-11,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
7,9
0,0
42,3
50,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
12,4
0,0
44,9
57,3
Aineettomat hyödykkeet 2024
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
aineettomista
hyödykkeistä
Liikearvo
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
17,3
0,0
42,4
59,7
Muuntoero
0,0
0,0
-0,2
-0,3
Yritysostot
0,0
0,0
0,0
0,0
Lisäykset
0,4
0,1
0,0
0,5
Yritysmyynnit
0,0
0,0
0,0
0,0
Siirrot erien välillä
0,1
-0,1
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.2024
17,7
0,0
42,3
59,9
Kertyneet poistot 1.1.2024
-7,2
0,0
0,0
-7,2
Muuntoero
0,0
0,0
0,0
0,0
Yritysmyyntien kertyneet poistot
0,0
0,0
0,0
0,0
Tilikauden poisto
-2,6
0,0
0,0
-2,6
Kertyneet poistot 31.12.2024
-9,7
0,0
0,0
-9,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
10,0
0,0
42,4
52,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
7,9
0,0
42,3
50,2
37
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2025
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Rakennukset ja
rakennelmat,
käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto,
käyttöoikeus
Ennakkomaksut
ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
2,5
11,1
10,9
2,2
0,0
26,7
Muuntoero
0,0
0,1
0,1
0,0
0,0
0,2
Yrityshankinnat
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
0,1
Lisäykset
0,0
1,8
1,1
0,9
0,0
3,8
Yritysmyynnit
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Vähennykset
0,0
-0,4
-0,1
-0,3
0,0
-0,8
Siirrot erien välillä
0,0
0,1
-0,1
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.2025
2,5
13,0
11,8
2,9
0,0
30,2
Kertyneet poistot 1.1.2025
-2,4
-7,8
-4,7
-1,2
0,0
-16,1
Muuntoero
0,0
-0,1
-0,1
0,0
0,0
-0,2
Yritysmyynien kertyneet poistot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
0,0
0,1
0,0
0,0
0,0
Poistot
0,0
-0,9
-2,2
-0,4
0,0
-3,5
Kertyneet poistot 31.12.2025
-2,4
-8,7
-7,0
-1,6
0,0
-19,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
0,1
3,3
6,2
1,0
0,0
10,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
0,1
4,3
4,9
1,3
0,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2024
Rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Rakennukset ja
rakennelmat,
käyttöoikeus
Koneet ja
kalusto,
käyttöoikeus
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
3,7
10,3
9,1
2,1
0,1
25,3
Muuntoero
0,0
-0,1
-0,1
0,0
0,0
-0,2
Yritysostot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Lisäykset
0,0
1,6
2,4
0,9
0,0
4,9
Yritysmyynnit
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Vähennykset
0,0
-0,7
-0,5
-0,6
0,0
-1,8
Siirrot erien välillä
-1,2
0,0
0,0
-0,1
-0,1
-1,4
Hankintameno 31.12.2024
2,5
11,1
10,9
2,2
0,0
26,7
Kertyneet poistot 1.1.2024
-3,1
-7,2
-3,3
-0,9
0,0
-14,4
Muuntoero
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Yritysmyynien kertyneet
poistot
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
0,8
0,1
0,5
0,0
0,0
1,4
Poistot
0,0
-0,7
-1,9
-0,4
0,0
-3,0
Kertyneet poistot 31.12.2024
-2,4
-7,8
-4,7
-1,2
0,0
-16,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
0,5
3,0
5,8
1,3
0,0
10,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0,1
3,3
6,2
1,0
0,0
10,7
38
Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty liitetiedoissa 23 Rahoitusvelat. Lyhytaikaisten tai arvoltaan vähäisten
omaisuuserien vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kuluksi kirjattujen vuokrakulujen määrä vuonna 2025 on 0,0 milj.
euroa (2024: 0,0 milj. euroa).
14. Liikearvo ja arvonalentumistestaus
Liikearvo kohdistetaan hankinta-ajankohdasta lähtien arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville
yksiköille (cash-generating unit, CGU) tai CGU-ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä
syntyneestä synergiasta. Kohdistaminen tehdään sille alimmalle tasolle, jolla liikearvoa seurataan konsernin
sisäisessä raportoinnissa, kuitenkin siten, ettei taso ole suurempi kuin IFRS 8:n mukainen toimintasegmentti.
Konsernin CGU-rakenne perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja liiketoiminnan seurantaan. Tilikauden aikana
konserni arvioi CGU-määritelmän vastaavuutta nykyiseen raportointi - ja johtamisrakenteeseen. Arvioinnissa
tarkasteltiin erityisesti Raskas kalusto- ja Muut toiminnot -liiketoimintayksiköiden suhdetta Tekninen kauppa -
liiketoiminta-alueeseen sekä sitä, millä tasolla liiketoiminnan taloudellista suorituskykyä seurataan ja päätöksiä
tehdään.
Arvioinnin perusteella CGU-määritelmiä ei muutettu muodollisesti tilikauden aikana. Liikearvon arvonalentumistestaus
suoritetaan kuitenkin Tekninen Kauppa, Raskas kalusto ja Muut toiminnot -liiketoimintayksiköiden muodostamalla
yhdistetyllä tasolla, koska liiketoimintojen rahavirrat ovat keskinäisesti riippuvaisia ja johto seuraa ja arvioi niiden
taloudellista kehitystä yhdistettynä kokonaisuutena. Tämä testaustaso ei ylitä IFRS 8:n mukaista
toimintasegmenttitasoa.
Vertailukauden 2024 arvonalentumistestausta ei ole oikaistu vastaamaan vuoden 2025 testausrakennetta, vaan
testaus on suoritettu kyseisen raportointikauden aikana voimassa olleen CGU-rakenteen ja johdon raportointimallin
mukaisesti. Muutoksella testaustason määrittelyssä ei ole ollut vaikutusta aikaisemmin raportoituihin lukuihin.
2025
2024
Tekninen kauppa*
35,6
23,5
Elektroniikka
9,2
6,7
Raskas kalusto
0,0
9,9
Muut toiminnot
0,0
2,1
Yhteensä
44,9
42,3
*2025 testauksessa yhdistettynä Tekninen Kauppa, Raskas Kalusto ja Muut toiminnot.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu
käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Ennusteet pohjautuvat johdon sekä hallituksen hyväksymään budjettiin
vuodelle 2026 ja parhaaseen käytössä olevaan tietoon ja näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä vuosille 2027–
2030, jotka yhdessä muodostavat ennusteajanjakson.
Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat ennustejakson jälkeinen rahavirran kasvu sekä diskonttokorko (WACC).
Diskonttokorkona laskelmissa on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta, jonka osatekijät ovat
maakohtaisesti painotettu riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, konsernin ulkoisen velan kustannus sekä
toimialan pääomarakenne, joka perustuu valittujen verrokkiyhtiöiden keskiarvoon. Ennustejakson jälkeinen rahavirran
kasvu perustuu yhtiön konservatiiviseen arvioon pitkän aikavälin kasvusta ja joka vastaa Euroopan keskuspankin pitkän
aikavälin 2 %:n tavoiteinflaatiotasoa. Kannattavuus ennustejaksolla perustuu liiketoiminnan oletettuun orgaaniseen
kasvuun normaalissa markkinatilanteessa ja tasaiseen kannattavuuskehitykseen eikä se huomioi tulevia
yrityshankintoja.
Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeiset oletukset arvonalentumistestauksessa.
2025
Elektroniikka
Tekninen kauppa
Ennustejakson jälkeinen rahavirran kasvu
2 %
2 %
Kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla
6,2 %
5,9 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
10,8 %
11,2 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
9,0 %
9,3 %
39
2024
Tekninen kauppa
Elektroniikka
Raskas kalusto
Muut toiminnot
Ennustejakson jälkeinen rahavirran
kasvu
2 %
2 %
2 %
2 %
Kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla
8,6 %
7,1 %
5,3 %
9,6 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
8,8 %
8,4 %
8,4 %
9,1 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
8,1 %
7,8 %
7,8 %
8,5 %
Laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu alaskirjaustarvetta. Kaikkien rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot. Alla olevassa taulukossa on esitetty
prosentuaaliset määrät, joilla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää testattavien omaisuuserien tasearvon.
Elektroniikka
Tekninen kauppa
>100 %
25-50 %
Herkkyysanalyysi
Konserni on arvioinut Teknisen kaupan ja Elektroniikan rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvon
arvonalentumislaskelmien herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille. Herkkyysanalyysi on tehty muuttamalla kutakin
keskeistä oletusta erikseen muiden oletusten pysyessä ennallaan.
Alla olevassa taulukossa esitetään ne muutokset kussakin keskeisessä oletuksessa, jotka yksittäin tarkasteltuna
johtaisivat siihen, että kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen
kirjanpitoarvon.
Johdon arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen oletuksen todennäköinen muutos ei kuitenkaan yksinään johtaisi
tilanteeseen, jossa Teknisen kaupan tai Elektroniikan rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä
alittaisi sen kirjanpitoarvon.
Elektroniikka
Tekninen kauppa
Terminaalivuoden EBIT-marginaalin muutos,
prosenttiyksikköä
-4,6
-2,3
Ennustejakson jälkeinen rahavirran muutos,
prosenttiyksikköä
-20,5
-4,5
Diskonttokoronmuutos, prosenttiyksikköä
8,6
2,9
15. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset
verosaamiset
1.1.2025
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Yritysjärjest
elyt
31.12.2025
Kulujen jaksotusero
0,1
-0,1
0,0
0,0
0,0
Yhteensä
0,1
-0,1
0,0
0,0
0,0
1.1.2024
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Yritysjärjest
elyt
31.12.2024
Kulujen jaksotusero
0,1
0,0
0,0
0,0
0,1
Yhteensä
0,0
0,0
0,0
0,1
0,1
Laskennalliset verovelat
1.1.2025
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
omaan-
pääomaan
Yritysjärjest
elyt
31.12.2025
40
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuuserät
2,2
-0,3
0,0
1,4
3,2
Yhteensä
2,2
-0,3
0,0
1,4
3,2
1.1.2024
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu
omaan-
pääomaan
Yritysjärjest
elyt
31.12.2024
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuuserät
2,5
-0,4
0,0
1,0
2,2
Yhteensä
2,5
-0,4
0,0
0,0
2,2
41
16. Myyntisaamiset ja muut saamiset
2025
2024
Myyntisaamiset
17,7
14,5
Lainasaamiset
0,0
0,0
Muut saamiset
0,4
0,5
Siirtosaamiset
1,5
1,5
Saamiset yhteensä vuoden lopussa
19,5
16,6
17. Sopimuksiin perustuvat varat ja velat
2025
2024
Myyntisaamiset
17,7
14,5
Sopimuksiin perustuvat varat
0,2
0,0
Sopimuksiin perustuvat varat yhteensä
17,9
14,5
Saadut ennakkomaksut
2,4
2,1
Sopimuksiin perustuvat velat yhteensä
2,4
2,1
Konsernilla oli tilikauden päättyessä kaksi yli ajan tuloutettavaa sopimusta. Näihin sopimuksiin liittyvä jäljellä oleva
suoritevelvoite 31.12.2025 oli 1,3 milj. euroa, joka odotetaan tuloutettavan pääosin seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tilikauden päättyessä konsernilla oli sopimuksiin perustuvia varoja 0,2 milj. euroa (2024: 0,0 milj. euroa), jotka liittyvät
yli ajan tuloutettaviin sopimuksiin. Yliajan tuloutettaviin sopimuksiin perustuvia saatuja ennakkomaksuja oli 0,4 milj.
euroa (2024: 0,1, milj. euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappiot
Odotetut luottotappiot (IFRS 9)
31.12.2025
Bruttoarvo
Ennakoivaan
riskiarviointiin perustuen
Arvioitu odotettava
luottotappio
Nettoarvo
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät
15,1
0,0
0 %
15,1
1-30 päivää
erääntyneet
2,0
0,0
-0,50 %
2,0
31-90 päivää
erääntyneet
0,4
0,0
-2 %
0,4
Yli 90 päivää
erääntyneet
0,3
0,0
-10 %
0,3
Yhteensä
17,7
0,0
17,7
Odotetut luottotappiot (IFRS 9)
31.12.2024
Bruttoarvo
Ennakoivaan
riskiarviointiin perustuen
Arvioitu odotettava
luottotappio
Nettoarvo
Erääntymättömät
myyntisaamiset ja
sopimuksiin perustuvat
omaisuuserät
12,4
0,0
0 %
12,4
1-30 päivää
erääntyneet
1,1
0,0
-0,50 %
1,1
42
31-90 päivää
erääntyneet
0,6
0,0
-2 %
0,6
Yli 90 päivää
erääntyneet
0,5
-0,1
-10 %
0,4
Yhteensä
14,6
-0,1
14,5
Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan
kaikista myyntisaamista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa
olevat luottotappiot. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä
on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka
tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana. Konsernin näkemyksen mukaan
myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa,
että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä velvoitteitaan.
Liikevaihto asiakassopimuksista liiketoiminta-alueittain, 2025 ja 2024
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Elektroniikka
61,4
58,0
6 %
Tekninen kauppa
91,9
76,0
21 %
Yhteensä
153,3
134,0
14 %
18. Rahavarat
2025
2024
Käteinen raha ja pankkitilit
9,1
9,7
Yhteensä
9,1
9,7
19. Myytävissä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
0,0
0,4
Yhteensä
0,0
0,4
2025
Boreolla ei ole myytävissä olevia pitkäaikaiseksi luokiteltavia omaisuuseriä.
2024
Boreo on luokitellut tytäryhtiönsä YE International AS:n omistaman rakennuksen ja tontin myytävissä olevaksi
omaisuuseräksi vuoden 2024 lopussa perustuen liiketoimintasuunnitelmaan ja johdon hyväksymään suunnitelmaan
myydä kiinteistö. Kiinteistö sijaitsee Tallinnassa osoitteessa Sõpruse pst 259. Yhtiö on arvioinut, että kauppa tulee
toteutumaan vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistolaskenta lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke
luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot - standardin
mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan
myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon
erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Boreo on
ulkopuolisen arvion perusteella todennut, että kohteen käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuneilla kuluilla ylittää
tasearvon.
Transaktio totutettiin maaliskuussa 2025 aikana 2024 tilinpäätöksessä suunnittelun mukaisesti.
43
20. Osakepääoma
Osakkeiden kokonaismäärä on 2 701 353 kpl (2024: 2 701 353 kpl).
Konsernin osakepääoma on 2 483 836 euroa (2024: 2 483 836 euroa)
Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Osakkeita
Osuus
Osuus
Osakelajit
kpl
osakkeista%
äänistä%
Osakkeet
1 ääni/osake
2 701 353
100,00
100,00
Vararahasto sisältää tytäryhtiöiden vararahastot, jotka ovat muodostuneet paikallisen lainsäädännön mukaisesti
kirjatuista voittovarojen siirrosta vararahastoon. Omia osakkeita on yhtiön hallussa 4900 osaketta.
Osakeannit
Boreon hallitus ei käyttänyt yhtiökokouksien myöntämiä valtuutuksia osakeanteihin vuonna 2025 eikä vuonna 2024
.
2025
2024
1.1.2025
2 701 353
1.1.2024
2 701 353
31.12.2025
2 701 353
31.12.2024
2 701 353
21. Hybridilaina
Boreo tiedotti 15.3.2024 laskevansa liikkeeseen uuden 20 milj. euron hybridilainan, jota käsitellään konsernin IFRS-
tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita
velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Lainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se
laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 10,75 prosenttia vuodessa
31.3.2027 saakka. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin
nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä sen jälkeen tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Lisäksi yhtiöllä on oikeus
lunastaa hybridilaina tietyissä tilanteissa nimellisarvoa korkeammalla hinnalla ennen tarkistuspäivää. Hybridilaina
kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettynä ja myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon.
Hybridilainan korko kirjataan suoraan omaan pääomaan.
Boreo laski 24.6.2025 liikkeeseen 10 milj. euron oman pääoman ehtoisen konvertoitavan hybridivaihtovelkakirjalainan,
jota käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on muita velkasitoumuksia
heikommassa asemassa oleva oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä
4,00 prosenttia vuodessa 24.6.2030 saakka, minkä jälkeen korko on 14,00 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole
määrättyä eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan lainaehtojen mukaisesti
ensimmäisestä mahdollisesta lunastuspäivästä alkaen sekä tämän jälkeen koronmaksupäivinä.
Lainan haltijalla on oikeus vaihtaa lainan nimellismäärä yhtiön osakkeiksi lainaehtojen mukaisesti kiinteään
vaihtohintaan vaihtoaikana. Konversio-oikeuden takia laina muodostaa IAS 33:n mukaisen laimentavan potentiaalisen
osakkeen ja se otetaan huomioon laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa.
Hybridilainat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettynä ja myöhemmin hankintamenoon.
Hybridilainoista maksettava kuponkikorko ja liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut kirjataan suoraan omaan
pääomaan.
Vuonna 2025 hybridilainojen korkoa ja kuluja kirjattiin 2,5 milj. euroa (2024: 2,9 milj. euroa) ja vuonna 2025
hybridilainoihin liittyen maksettiin 2,5 milj. euroa korkoa ja järjestelypalkkioita (2024: 2,3 milj. euroa). IAS 33 mukaisesti
44
kertynyt korko raportointikaudelta on otettu huomioon kuluna osakekohtaisen tuloksen laskennassa, kuten
tunnuslukujen laskentakaavoissa on esitetty.
22. Osakeperusteiset maksut
Boreolla on tilikaudella 2025 ollut kaksi IFRS 2:n mukaista pitkän aikavälin kannustinohjelmaa. Avainhenkilöiden
lisäosakejärjestelmä 2022–2025 päättyi tilikauden 2025 aikana. Tiedotetun mukaisesti ohjelma maksettiin sekä
osakkein että rahana. Osana ohjelman päättymistä yhtiö luovutti 4 384 omaa osaketta. Ohjelman kokonaiskustannus
oli 0,3 milj. euroa ja tilikaudelle 2025 kirjattiin 0,1 milj. euroa tuottoa aiempien kustannusarvioiden tarkentumisen
seurauksena.
Yhtiön hallitus päätti 29.4.2025 uudesta optio-ohjelmasta osana konsernin johdon pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmää. Optio-ohjelman perusteella voidaan antaa enintään 90 000 optio-oikeutta, jotka oikeuttavat
merkitsemään vastaavan määrän yhtiön uusia osakkeita. Tilikaudella 2025 avainhenkilöille myönnettiin 70 000 optio-
oikeutta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 15,11 euroa osakkeelta. Merkintäaika alkaa 1.6.2028 ja päättyy 31.5.2030. Optio-
oikeuksien saaminen edellyttää työ- tai toimisuhteen jatkumista ansaintajakson ajan.
Optio-oikeuksien käypä arvo on määritetty myöntämishetkellä optioiden arvostusmallilla ja kirjataan kuluksi
tuloslaskelmaan sekä vastaavasti omaan pääomaan ansaintajakson aikana.
Tilikaudella 2025 optio-ohjelmasta kirjattiin kulua 0,1 milj. euroa. Ohjelman arvioitu kokonaiskustannus on 0,7 milj.
euroa.
Vanhan ohjelman päättymiseen liittyvät oikaisut huomioiden osakeperusteisten maksujen nettovaikutus tulokseen oli
0,1 milj. euroa kulua.
45
Avainhenkilöiden lisäosakejärjestelmä 2022–2025
2025
2024
Myöntämispäivä
29.6.2022
29.6.2022
Myönnetyt osakkeet 1.1.
9 276
11 380
Myönnetyt osakkeet kaudella
0
0
Menetetyt osakkeet
0
-2 104
Maksetut osakkeet
-9 276
0
Myönnetyt osakkeet 31.12.
0
9 276
Osakkeen käypä arvo
myöntämishetkellä
37,56
37,56
Ansaintakriteeri
Työssäolo eikä työsuhdetta ole
irtisanottu
Työssäolo eikä työsuhdetta ole
irtisanottu
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Osakkeina ja/tai rahana
Oikeuden syntyminen
3.7.2025
31.7.2025
Johdon optio-ohjelma 2025-2030
2025
2024
Myöntämispäivä
29.4.2025
-
Myönnetyt optiot 1.1.
0
-
Myönnetyt optiot kaudella
70 000
-
Menetetyt optiot
-21 667
-
Maksetut optiot
0
-
Myönnetyt optiot 31.12.
48 333
-
Merkintähinta
15,11
-
Merkintäaika
1.6.2028-31.5.2030
Ansaintakriteeri
Työssäolo ansaintajakson ajan*
-
Toteutus
Osakkeina
-
Oikeuden syntyminen arviolta
1.6.2028
-
*Ohjelman ehtojen mukaisesti hallituksella on oikeus tehdä muutoksia työssäolovelvoitteeseen
Optio-ohjelman perusteella liikkeeseen laskettavat osakkeet esitetään laimennusvaikutuksena osakekohtaisessa
tuloksessa (EPS) IFRS:n mukaisesti, mikäli optioilla on laimentava vaikutus.
23. Rahoitusvelat
Korolliset velat
2025
2024
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3,9
4,7
Muut IFRS-velat
1,2
1,4
Pankkilainat
24,3
27,7
Yhteensä
29,5
33,8
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
2,5
2,5
Muut IFRS-velat
0,3
0,3
Pankkilainat
7,3
4,6
Yhteensä
10,1
7,4
Johto on arvioinut, että rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvot ovat kohtuullisen lähellä käypiä arvoja
46
Pitkäaikaiset velat
erääntyvät
Kiinteäkorkoiset
pankkilainat
Vaihtuvakorkoiset
pankkilainat
Vuokrasopimusve
lat*
Yhteen
sä
2027
0,0
9,2
2,6
11,7
2028
0,0
15,1
1,6
16,6
2029
0,0
0,1
0,6
0,7
Myöhemmin
0,0
0,0
0,4
0,4
Yhteensä
0,0
24,3
5,1
29,5
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut yhteensä
2026
0,0
1,4
0,3
1,7
2027
0,0
0,9
0,2
1,1
2028
0,0
0,3
0,1
0,4
2029
0,0
0,0
0,1
0,1
Myöhemmin
0,0
0,0
0,0
0,0
Yhteensä
0,0
2,6
0,7
3,3
*
Sisältää muut IFRS-velat
Vaihtuvakorkoiset pankkilainat sisältävät tavanomaisin ehdoin nostettuja lainoja rahoituslaitoksilta. Pankkilainojen
vakuutena on tavanomaisia yrityskiinnityksiä.
Leasingvelkojen erääntyminen*
2025
2024
Yhden vuoden kuluessa
2,8
2,8
Yli vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa
5,1
6,1
Yli viiden vuoden kuluessa
0,0
0,0
Yhteensä
7,9
8,9
*
Sisältää muut IFRS-velat
Korollisen nettovelan erittely
2025
2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
29,5
33,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
10,1
7,4
Korolliset saamiset
1,5
1,5
Rahavarat
9,1
9,7
Korollinen nettovelka
28,9
30,0
24. Ostovelat ja muut pitkäaikaiset velat
2025
2024
Siirtovelat
0,6
0,0
Yhteensä
0,6
0,0
25. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
2025
2024
Ostovelat ja muut velat
14,1
12,4
Saadut ennakkomaksut
2,4
2,1
Siirtovelat
9,3
9,2
47
Muut lyhytaikaiset velat
5,1
4,1
Yhteensä
30,9
27,8
Siirto- ja muihin velkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat palkkavarauksista, arvonlisäveroveloista ja
lisäkauppahintaveloista.
26. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Vastuut
2025
2024
Shekkitililimiitti
10,4
6,3
Vastuut yhteensä
10,4
6,3
Annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset
71,5
71,5
Takaukset
1,6
2,9
73,1
74,4
27. Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rajata valuuttariskien, korko-, luotto- ja likviditeettiriskien aiheuttamaa
epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Konsernin johto määrittää riskikeskittymät arvioimalla
riskien vaikutusta konserniin erilaisissa olosuhteissa. Rahoitusriskien hallinnan toteutus on keskitetty
konsernihallinnolle. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo konsernin talous- ja rahoitusjohtaja
.
Valuuttariski
Konsernin rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-, maksuvalmius - ja luottoriskit. Muita riskejä ovat omaan pääomaan ja
arvonalentumisiin liittyvät riskit. Konsernilla oli vuonna 2025 toimintaa seitsemässä maassa, ja se on siten alttiina
valuuttariskeille, joita siirtyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden
rahoituksesta. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Yhdysvaltain dollari- ja Ruotsin kruunu-
määräisistä eristä. Valuuttakurssiriskit syntyvät pääosin muuntoeroista (nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryhtiöihin ja
niiden omat pääomat), sekä valuuttamääräisistä transaktioista. Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutuksia konsernin
nettokorkoihin. Suurin osa konsernin korollisista veloista ovat emoyhtiön euromääräisiä velkoja. Suurin nettopositioriski
kohdistuu Ruotsin yhtiöihin. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Tilikaudella 2025 muuntoeroa syntyi 0,5 milj. euroa.
Konsernilla ei ole olennaisia valuuttariskiä suojaavia johdannaisia.
Herkkyysanalyysi Ruotsin kruunun +/- 20 %:n muutoksen vaikutuksesta omaan pääomaan ja
omavaraisuusasteeseen
2025
2024
milj. euroa
milj. euroa
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon
0,1
0,1
Oma pääoma ennen voittoa
1,0
0,9
Yhteensä
1,0
1,0
Ruotsin kruunun 20 % heikentyminen vaikuttaisi konsernin omavaraisuusasteeseen seuraavasti:
%
2025
Omavaraisuusaste
42,2 %
Omavaraisuusaste 20 % heikentyneellä Ruotsin kruunulla
41,8 %
48
Vaikutus
-0,5 %
Korkoriski
Konsernin pankkilainat ovat muuttuvakorkoisia ja kaikki konsernin pankkilainat ovat toimintavaluutassa eurossa.
Rahoituslainojen 1 % koronnousu vaikuttaisi konsernin rahoituskuluihin ja nettotulokseen noin -0,4 milj. euroa.
Korkoriskiä on suojattu korkojohdannaisella, jonka käypä arvo tilinpäätöshetkellä, oli noin 0,0 milj. euroa. Konserni ei
sovella suojauslaskentaa, joten korkojohdannaisen arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Suojattu osuus
muuttuvakorkoisista pankkilainoista on 10 milj. euroa. Riskienhallintapolitiikassa ei ole määritelty duraatiotavoitetta.
Luottoriski
Luottotappioriskiä pyritään pienentämään seuraamalla aktiivisesti asiakkaiden taloudellista tilaa. IFRS 9 mukainen
luottoriskien hallinta on keskitetty konsernihallinnolle. Yhtiö on kirjannut IFRS 9 mukaisen odotettujen luottotappioiden
mallin mukaisen varauksen, jonka lisäksi asiakkaiden luottoriskiä arvioidaan tapauskohtaisesti.
Korkein luottoriski kohdistuu yli 90 päivää erääntyneisiin myyntisaataviin, joihin on yhtiön riskipolitiikan mukaisesti
kirjattu 10 % arvonalennus perustuen johdon arvioimaan riskiin ja johdon tekemään analyysiin. Yli 90 pv vanhat saamiset
koko konsernin osalta 31.12.2025 tilanteessa olivat 0,3 milj. euroa (2024: 0,4 milj. euroa).
Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriski
Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä
riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa on riittävän pitkät voimassaoloajat sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja.
Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 13,9 milj. euroa.
Konsernin rahoitussopimuksissa on kovenanttiehtoja, jotka koskevat omavaraisuusastetta sekä nettovelkojen suhdetta
edeltävän 12kk käyttökatteeseen, joka on laskettu rahoittajien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti
ja käyttöomaisuusinvestointien määrää. Kovenanttiehtojen rikkominen voi kasvattaa rahoituskuluja tai johtaa lainojen
irtisanomiseen. Kovenantit tarkistetaan ja raportoidaan pankeille puolivuosittain. Yhtiön johto seuraa kovenantteja
säännöllisesti. Tilikaudella 2025 kaikki puolivuosikohtaiset kovenanttiehdot täyttyivät.
28. Konserniyhtiöt ja lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen.
Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.
Konserniyhtiöt
Konsernin
Kotimaa
omistusosuus (%)
Boreo Oyj
Suomi
Noretron Komponentit Oy
100
Suomi
AS YE International
100
Viro
UAB YE International
100
Liettua
SIA YE International
51
Latvia
Machinery Group Oy
100
Suomi
Machinery Oy
100
Suomi
Machinery MT Oy
100
Suomi
Tornokone Oy
100
Suomi
Muottikolmio Oy
100
Suomi
PM Nordic AB
100
Ruotsi
Milcon Oy
100
Suomi
Etelä-Suomen Kuriiripalvelu Oy
100
Suomi
HM Nordic OÜ
100
Viro
Floby Nya Bilverkstad AB
100
Ruotsi
49
Machinery OÜ
100
Viro
Pronius Oy
100
Suomi
Infradex Oy
100
Suomi
Vesterbacka Transport Oy
100
Suomi
Signal Solutions Nordic Oy
100
Suomi
Signal Solutions Nordic AB
51
Ruotsi
Signal Solutions USA L.L.C.
51
Yhdysvallat
Lackmästar’n i Håkantorp AB
100
Ruotsi
J-Matic Oy
100
Suomi
Filterit Oy
100
Suomi
Delfin Technologies Oy
100
Suomi
Xenderma Limited
65
Iso-Britannia
Spetselektroodi AS
100
Viro
YE RS Solutions Oy
100
Suomi
YE RS Solutions OÜ
100
Viro
YE RS Solutions SIA
51
Latvia
YE RS Solutions UAB
100
Liettua
Konsernirakenteen muutokset
2025
Boreo perusti tilikauden aikana uudet tytäryhtiöt YE RS Solutions Ou:n, YE RS Solutions SIA:n sekä YE RS Solutions
UAB:n. YE International yhtiöissä olleet RS-liiketoiminnot siirrettiin sisäisillä liiketoimintakaupoilla perustettuihin yhtiöihin
sekä perustettuihin yhtiöihin ostettiin liiketoimintakaupoilla Elfa Distrelecin Baltian myyntitoiminnot.
Lisäksi Boreo osti osakekaupoilla Spetselektroodi AS:n sekä YE RS Solutions Oy:n osakekannat.
2025 ei toteutettu fuusioita.
2024
Boreo perusti tilikauden aikana uuden tytäryhtiön Machinery MT Oy:n, johon sisäisellä liiketoimintakaupalla siirrettiin
Machinery Oy:hön kuulunut työstökoneliiketoiminta.
2024 ei toteutettu fuusioita.
Johdon palkitseminen
Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkkiot
2025
2024
ja suoriteperusteiset eläkemaksut
Toimitusjohtaja
Kiinteä kuukausipalkka
0,3
0,3
Eläkekulut
0,1
0,0
Kannustepalkkiot
0,1
0,0
Yhteensä
0,5
0,3
Johtoryhmä
Kiinteä kuukausipalkka
0,5
0,9
Eläkekulut
0,1
0,1
Kannustepalkkiot
0,2
0,1
Yhteensä
0,9
1,0
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
0,2
0,2
50
Boreolla on vuokrasopimus johtoryhmän jäsenen Richard Karlssonin määräysvaltayhteisön kanssa. Sopimus on
mrkkinaehtoinen ja tilikaudella 2025 maksettu vuokra oli noin 0,2 milj. euroa (2024: 0,2 milj. euroa).
Tavaroiden ja palveluiden myynti osakkuusyhtiöiden kanssa
Transaktiot osakkuusyhtiöiden kanssa
2025
2024
Tavaroiden myynti
0,1
0,5
Tavaroiden ostot
0,1
0,4
Saadut osingot
0,4
0,4
Myyntisaamiset
0,1
0,3
Ostovelat
0,0
0,1
51
29. Osakkuusyhtiöt ja osuudet osakkuusyhtiöissä
Boreolla on seuraavat osakkuusyhtiöt, jotka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Signal Solutions Poland Sp. z.o.o
Spolka komandytowa on operatiivinen yhtiö ja Signal Solutions Poland Sp. z.o.o sp.k:lla ei ole operatiivista toimintaa.
Konsernilla ei ole yksittäin olennaisia osakkuusyhtiöitä.
Omistusosuus
Äänivalta
Signal Solutions Poland sp. z o.o. sp.k
50 %
50 %
Signal Solutions Poland Sp. z.o.o Spolka komandytowa
50 %
50 %
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
1,1
1,0
Lisäykset
0,0
0,0
Muuntoerot
0,0
0,0
Osuus tuloksesta
0,2
0,4
Osingot
-0,4
-0,4
Kirjanpitoarvot 31.12.
1,0
1,1
Yhteenveto taseesta 31.12.
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
Lyhytaikaiset varat
Varat yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Lyhytaikaiset velat
Velat yhteensä
Yhteenveto tuloslaskelmasta 31.12.
Liikevaihto
Tilikauden voitto
30. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat
Neljännen vuosineljänneksen jälkeen Boreo tiedotti 10.2.2026 Tuomas Kahrin aloittavan Boreon toimitusjohtajana
1.4.2026.
Boreo Oyj tiedotti 10.2.2026, että yhtiö on päättänyt toistaiseksi olla palkkaamatta erillistä talous- ja rahoitusjohtajaa,
ja jakaa vastuut väliaikaisena järjestelynä kahden henkilön kesken: yhtiö nimitti Rafael Osmanovin väliaikaisesti Head
of M&A and Financing -tehtävään 10.2.2026 alkaen ja yhtiön taloudellisesta raportoinnista vastaa Vice Presi-dent
Finance Sami Hanerva.
52
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN AVAINLUVUT
milj. euroa
2025
2024
2023
2022**
2021**
Liikevaihto
153,3
134,0
161,3
160,4
122,0
Liikevaihdon kasvu-%
14 %
-17 %
1 %
31 %
25 %
Operatiivinen liikevoitto
8,0
6,8
9,5
8,7
7,2
Operatiivinen liikevoitto-%
5,2 %
5,1 %
5,9 %
5,4 %
5,9 %
Katsauskauden tulos, jatkuvat
toiminnot
3,9
1,2
2,8
4,4
3,9
Katsaus kauden tulos, lopetetut
toiminnot
0,0
0,0
0,0
-4,7
1,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva
osuus katsauskauden tuloksesta
3,9
1,1
2,6
0,0
5,2
Osakekohtainen tulos (euroa)
(laimennettu), jatkuvat toiminnot
0.71
-0,30
0,47
1,12
1,40
Osinko (euroa)
0,00*
0,00
0,00
0,44
0,42
Omavaraisuusaste-%
42,2 %
39,2 %
36,2 %
35,4 %
23,8 %
Nettovelka
28,9
30,0
36,0
30,9
41,0
*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
**2022 ja 2021 oikaistu vastamaan jatkuvia ja lopetettuja toimintoja.
53
AVAINLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
=
Kertaluonteiset rakennejärjestelykulut, yrityshankintaan liittyvät kulut,
hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot ja myyntivoitot/-tappiot
Operatiivinen liikevoitto
=
Liikevoitto -/+ vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivinen käyttökate
=
Operatiivinen liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korollisen nettovelan
suhde operatiivisen
käyttökatteeseen
=
Korollinen nettovelka
Operatiivinen käyttökate edelliseltä 12 kuukaudelta (sisältäen hankitut liiketoiminnot
kuin ne olisi omistettu 12 kuukautta raportointihetkellä)
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus yhteensä
x
1
0
0
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korollinen nettovelka
=
Korolliset velat – korolliset saamiset - rahavarat
Osakekohtainen tulos
(EPS)
=
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva katsauskauden tulos – omaan pääomaan
kirjattu hybridilainan korko verovaikutuksella vähennettynä
Ulkona oleva osakemäärä keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE %)
=
Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta
Keskimääräinen taseen loppusumma edelliseltä 12 kuukaudelta - korottomat velat
keskimäärin edelliseltä 12 kuukaudelta
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE %), ilman
rahavaroja
=
Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta
Keskimääräinen taseen loppusumma edelliseltä 12 kuukaudelta - korottomat velat
keskimäärin edelliseltä 12 kuukaudelta – rahavarat keskimäärin edelliseltä 12
kuukaudelta
Käyttöpääoman tuotto
(ROTWC %)
=
Operatiivinen liikevoitto edelliseltä 12 kuukaudelta
Keskimääräinen käyttöpääoma edelliseltä 12 kuukaudelta (vaihto-omaisuus +
myyntisaamiset – ostovelat – saadut ennakkomaksut)
Oman pääoman tuotto
(ROE %)
=
Katsauskauden tulos edelliseltä 12 kuukaudelta
Keskimääräinen oma pääoma edelliseltä 12 kuukaudelta
Kassakonversio, %
=
Liiketoiminnan nettorahavirta + maksetut korot – investoinnit aineettomiin ja
aineellisiin hyödykkeisiin
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset – käyttöoikeusomaisuuspoistojen vaikutus
(IFRS 16)
54
TIETOA BOREO OYJ:N OSAKKEISTA
Osakkeet ja osakkeiden vaihto 1.1. - 31.12.2025
Boreo Oyj:n osakkeet noteerataan pörssissä Nasdaq Helsinki Oy ja osakkeen kaupankäyntitunnus on BOREO.
Noteerattavia osakkeita on yhteensä 2 701 353 kappaletta ja osakkeiden pörssierä on 1 kappale.
Boreo Oyj:n osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä kaikkiaan 235 187 kappaletta, yhteensä 3 102 571 euron arvosta.
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä oli 9 %. Osakkeiden hinta oli korkeimmillaan 17,65 euroa syyskuussa 2025. Alin
noteeraus oli 9,12 euroa tammikuussa 2025. Tilikauden päättyessä 31.12.2025 osakkeen hinta oli 14,00 euroa.
Osakkeen tilikauden 2025 keskikurssi oli 14,22 euroa. Osakekannan markkina-arvo per 31.12.2025 oli 37,8 milj. euroa
Osakepääoman rakenne 31.12.2025
Osakkeita
Osuus
Osuus
kpl
osakkeista
äänistä
Osakkeet
1 ääni/osake
2 701 353
100 %
100 %
Omistusrakenne 31.12.2025
Omistajia
Osakkeet
Äänimäärä
kpl
kpl
Kotitaloudet ja yksityishenkilöt
1 931
608 931
608 931
Yksityiset yritykset
70
124 807
124 807
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
4
3 659
3 659
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3
2 002
2 002
Ulkomaat
8
1 895 873
1 895 873
Hallintarekisteröidyt
7
66 081
66 081
Yhteensä
2 023
2 701 353
2 701 353
Osakkaat omistuksen mukaan 31.12.2025
Osakkeita/osakas
Osakkaita
%-osuus
Osakemäärä
%-osuus
1-100
1426
70,49 %
39 895
1,48 %
101-1000
478
23,63 %
160 153
5,93 %
1.001-10.000
97
4,79 %
258 208
9,56 %
10.001-
15
0,74 %
2 177 016
80,59 %
Hallintarekisteröidyt
7
0,35 %
66 081
2,45 %
Yhteensä
2 023
100,00 %
2 701 353
100,00 %
55
20 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2025 osakerekisterin mukaan
Osakkeet
osuus osake-
äänistä
kpl
kannasta (%)
(%)
PREATO CAPITAL AB
1 891 433
70,02 %
70,02 %
AK CAPITAL OY
35 370
1,31 %
1,31 %
SIRVIÖ KARI SIMO TAPANI
30 696
1,14 %
1,14 %
SULIN ARI W
27 200
1,01 %
1,01 %
RICHARD KARLSSON
25 524
0,94 %
0,94 %
RUMPUNEN AKU VÄINÄMÖ
24 000
0,89 %
0,89 %
SILVENNOINEN JANNE PEKKA
23 644
0,88 %
0,88 %
MOILANEN MIKKO PETTERI
23 125
0,86 %
0,86 %
TUOMAS KAHRI HOLDING OY
22 734
0,84 %
0,84 %
LAMMINPÄÄ-SIRVIÖ MARJA HANNELE
22 135
0,82 %
0,82 %
DANSKE BANK A/S HELSINKI BRANCH
21 884
0,81 %
0,81 %
MÄÄTTÄ MIKKO OLAVI
15 177
0,56 %
0,56 %
JESSE PETÄJÄ
15 060
0,56 %
0,56 %
SIIK RAUNI MARJUT
13 348
0,49 %
0,49 %
VIRTANEN MATTI
13 000
0,48 %
0,48 %
KORPINEN JANNE ADIEL
10 074
0,37 %
0,37 %
NEUVONEN TOIVO JOHANNES
10 020
0,37 %
0,37 %
LEECHLAND OY
9 000
0,33 %
0,33 %
LK CAPITAL OY
8 798
0,33 %
0,33 %
OMS CAPITAL OY
8 000
0,30 %
0,30 %
Yhteensä 20 suurinta
2 250 222
83,58 %
83,58 %
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
sekä heidän määräysvaltayhteisöjen
osakkeenomistus
1 952 104
72,26 %
72,26 %
Hallituksen valtuudet
Hallituksella on yhtiökokouksen valtuutus osakeannin järjestämiseen, omien osakkeidenluovuttamiseen ja optio-
oikeuksien liikkeellelaskuun. Valtuutuksen nojalla annettavienosakkeiden lukumäärä voi olla enintään 540 000 osaketta.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2026 saakka.
Yhtiön hallussa oli tilikauden alussa 11 716 omaa osaketta, tilikauden aikana omia osakkeita käytettiin osana hallituksen
palkitsemista yhteensä 2432 osaketta sekä avainhenkilöiden sitouttamisohjelman maksuun 4384 osaketta. Tilikauden
lopussa omien osakkeiden määrä oli 4900 osaketta.
Osakekohtaiset avainluvut
2025
2024
2023
Osakekohtainen tulos, euroa
0,72
-0,30
0,47
Oma pääoma per osake, euroa
19,47
16,48
15,77
Osakekohtainen osinko, euroa
0,00
0,00
0,00
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %
-
-
-
Efektiivinen osinkotuotto, %
-
-
-
56
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
euroa
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Viite
Liikevaihto
16 557 841,52
17 865 293,56
1
Liiketoiminnan muut tuotot
437 537,60
367 867,36
2
Materiaalit ja palvelut
-12 241 281,25
-13 173 848,57
3
Henkilöstökulut
-3 991 371,19
-3 842 600,37
4
Poistot ja arvonalentumiset
-89 494,56
-137 174,99
5
Liiketoiminnan muut kulut
-2 085 484,57
-2 132 732,98
6
Liikevoitto /-tappio
-1 412 252,45
- 1 053 195,99
Rahoitustuotot
2 390 034,60
11 729 166,77
7
Rahoituskulut
-2 033 266,27
-2 348 234,87
7
Voitto ennen veroja
-1 055 484,12
8 327 735,91
Konserniavustus
4 804 100,00
4 031 120,00
8
Tuloverot
-64 841,85
0,00
9
Tilikauden voitto
3 683 774,03
12 358 855,91
57
EMOYHTIÖN TASE
euroa
31.12.2025
31.12.2024
Viite
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
124 496,36
205 088,36
10
Aineelliset hyödykkeet
9 234,96
18 137,52
10
Sijoitukset
11
Osuudet saman konsernin yrityksissä
74 097 877,59
70 030 032,67
Muut osakkeet ja osuudet
136 351,97
236 807,27
Pysyvät vastaavat yhteensä
74 367 960,88
70 490 065,82
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
2 068 542,77
2 109 277,00
12
Pitkäaikaiset saamiset
13
Saman konsernin yrityksiltä
17 179 263,41
17 545 908,98
Lyhytaikaiset saamiset
14
Saman konsernin yrityksiltä
5 332 094,77
4 395 276,50
Muilta kuin saman konsernin yrityksiltä
1 289 207,84
1 921 219,17
Rahat ja pankkisaamiset
350 792,65
396 293,57
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
26 219 901,45
26 367 975,22
VASTAAVAA YHTEENSÄ
100 587 862,33
96 858 041,04
58
VASTATTAVAA
Viite
OMA PÄÄOMA
15
Osakepääoma
2 483 836,05
2 483 836,05
Hybridilaina
30 000 000,00
24 040 000,00
SVOP-rahasto
5 311 841,39
5 311 841,39
Edellisten tilikausien voitto
19 242 797,69
9 310 825,11
Tilikauden voitto
3 683 774,03
12 358 855,91
Oma pääoma yhteensä
60 722 249,16
53 505 358,46
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
16
Korollinen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
24 000 000,00
27 500 000,00
Lyhytaikainen vieras pääoma
17
Korollinen vieras pääoma
Muille kuin saman konsernin yrityksille
5 000 000,00
2 500 000,00
Koroton vieras pääoma
Saman konsernin yrityksille
5 109 144,49
5 870 697,40
Muille kuin saman konsernin yrityksille
5 756 468,67
7 481 985,18
Vieras pääoma yhteensä
39 865 613,16
43 352 682,58
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
100 587 862,33
96 858 041,04
59
EMOYHTIÖN RAhoituslaskelma
euroa
1.1.-31.12.2025
1.1.-31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-1 055 484
8 327 736
Oikaisut
Rahoitustuotot ja -kulut
-356 768
-9 380 932
Poistot ja arvonalentumiset
89 495
137 175
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
-179 545
0
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos
-324 655
309 677
Vaihto-omaisuuden muutos
40 734
341 969
Lyhytaikaisten velkojen muutos
660 165
-93 493
Saadut osingot
700 000
10 428 500
Saadut korot
1 526 122
1 227 604
Maksetut korot
-2 148 765
-2 348 235
Maksetut verot
-84 690
0
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-1 133 392
8 950 001
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
179 545
0
Investoinnit sijoituksiin
-5 076 175
-3 767 906
Investointien rahavirta (B)
-4 896 631
-3 767 906
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot
1 500 000
2 500 000
Hybridilainan nosto
10 000 000
20 000 000
Konsernitili
-851 044
1 747 130
Hybridilainan maksettu korko ja palkkiot
-2 522 200
-2 312 009
Lainojen takaisinmaksut
-2 500 000
-5 079 900
Hybridilainan takaisinmaksu
-4 040 000
-15 960 000
Lainasaamisten lisäys/vähennys
366 646
-11 435 000
Saatu konserniavustus
4 031 120
5 075 000
Rahoituksen rahavirta (C)
5 984 522
-5 464 779
Rahavarojen muutos (A+B+C)
-45 501
-282 684
Rahavarat 1.1.
396 294
678 978
Rahavarat 31.12.
350 793
396 294
60
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
Boreo Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025 on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti.
Arvostusperiaatteet
KÄYTTÖOMAISUUDEN ARVOSTUS
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla
poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden
taloudellisen pitoajan perusteella.
Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet
5 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
25–30 vuotta
IT-laitteet
3–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
5 vuotta
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS
Vaihto-omaisuus esitetään historiallisen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan
määräisenä ja arvostetaan painotettua keskihintamenetelmää käyttäen.
ELÄKEMENOJEN JAKSOTUS
Eläketurva on järjestetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Eläkevakuutukset on jaksotettu
vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan
keskuspankin vahvistamaan keskikurssiin. Realisoitumattomat kurssitappiot ja -voitot on kirjattu
tulosvaikutteisesti.
VEROT
Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.
TIEDOT EMOYHTIÖSTÄ
Boreo-konserni kuuluu Hallqvist Ab -konserniin ja sen tilinpäätös yhdistellään Hallqvist Ab -konserniin. Hallqvist-
konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa osoitteesta: c/o Navigator Partners Oy, Yrjönkatu 9 A, 00120
Helsinki.
61
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
euroa
1. Liikevaihto
2025
2024
Suomi
13 701 854,17
14 962 580,01
Baltia
551 259,26
550 661,10
Muut
2 304 728,09
2 352 052,45
Yhteensä
16 557 841,52
17 865 293,56
2. Liiketoiminnan muut tuotot
2025
2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
50 000,00
0,00
Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot
129 544,70
0,00
Vuokratuotot
18 360,00
16 652,95
Muut liiketoiminnan tuotot
239 632,90
351 214,41
Yhteensä
437 537,60
367 867,36
3. Materiaalit ja palvelut
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
-12 186 976,25
-12 831 879,57
Epäkuranttiuspoistot
-57 078,79
-76 981,08
Varaston muutos
2 773,79
-265 987,92
-12 241 281,25
-13 173 848,57
4. Henkilöstöä ja toimielinten
jäseniä koskevat tiedot
2025
2024
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-3 352 550,38
-3 251 340,79
Eläkekulut
-550 977,63
-554 137,98
Muut henkilösivukulut
-87 843,18
-37 121,60
Yhteensä
-3 991 371,19
-3 842 600,37
Hallituksen jäsenten ja toimitus-
johtajan palkat ja palkkiot
649 706
510 848
sekä luontaisedut
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
32
40
62
5. Poistot ja arvonalennukset
2025
2024
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
-59 900,64
-97 164,34
Liikearvo
0,00
-10 416,73
Muut pitkävaikutteiset menot
-20 691,36
-20 691,36
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
-8 902,56
Yhteensä
-89 494,56
-137 174,99
6. Liiketoiminnan muut kulut
2025
2024
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-95 783,77
-84 923,33
Toimitilakulut
-172 715,60
-212 304,07
Matka- ja kuljetuskulut
-176 730,00
-164 217,26
Markkinointikulut
-189 308,95
-192 029,83
Muut liiketoiminnan kulut
-1 450 856,26
-1 479 254,49
Yhteensä
-2 085 484,57
-2 132 732,98
Tilintarkastajan palkkiot
34 650,00
32 435,00
Muut palvelut
14 114,00
0,00
Yhteensä
48 764,00
32 435,00
7. Rahoitustuotot ja -kulut
2025
2024
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä
700 000,00
10 428 500,00
Osinkotuotot yhteensä
700 000,00
10 428 500,00
Muut korko- ja rahoitustuotot
Konserniyhtiöiltä
1 600 480,94
1 187 829,50
Muilta
89 553,66
112 837,27
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä
1 690 034,60
1 300 666,77
Rahoitustuotot yhteensä
2 390 034,60
11 729 166,77
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
-2 033 266,27
-2 348 234,87
Rahoituskulut yhteensä
-2 033 266,27
-2 348 234,87
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
356 768,33
9 380 931,90
63
8. Tilinpäätössiirrot
2025
2024
Konserniavustus
4 804 100,00
4 031 120,00
Yhteensä
4 804 100,00
4 031 120,00
9. Tuloverot
2025
2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
-64 387,93
0,00
Edellisten tilikausien verot
-453,92
0,00
Yhteensä
-64 841,85
0,00
10. Emoyhtiön käyttöomaisuus
2025
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
Muut pitkä-
Kesken er.
Koneet ja
oikeudet
Liikearvo
vaikutteiset menot
hankinnat
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.25
1 964 606
50 000
92 120
0
614 995
2 721 721
Lisäykset
0
0
0
0
0
0
Vähennykset
0
0
0
0
0
0
Hankintameno 31.12.25
1 964 606
50 000
92 120
0
614 995
2 721 721
Kertyneet poistot 1.1.25
-1 802 891
-50 000
-48 747
0
-596 857
-2 498 495
Vähennysten kertyneet poistot
0
0
0
0
0
0
Tilikauden poisto
-59 901
0
-20 691
0
-8 903
-89 495
Kertyneet poistot 31.12.25
-1 862 791
-50 000
-69 438
0
-605 760
-2 587 989
Kirjanpitoarvo 31.12.25
101 815
0
22 682
0
9 235
133 731
2024
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
Muut pitkä-
Kesken er.
Koneet ja
oikeudet
Liikearvo
hankinnat
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.24
1 964 606
50 000
92 120
0
614 995
2 721 721
Lisäykset
0
0
0
0
0
0
Vähennykset
0
0
0
0
0
0
Hankintameno 31.12.24
1 964 606
50 000
92 120
0
614 995
2 721 721
Kertyneet poistot 1.1.24
-1 705 726
-39 583
-28 056
0
-587 955
-2 361 320
Vähennysten kertyneet poistot
0
0
0
0
0
0
Tilikauden poisto
-97 164
-10 417
-20 691
-8 903
-137 175
Kertyneet poistot 31.12.24
-1 802 891
-50 000
-48 747
0
-596 857
-2 498 495
Kirjanpitoarvo 31.12.24
161 715
0
43 373
0
18 137
223 226
64
11. Sijoitukset
Osakkeet
Osakkeet
Konserniyhtiöt
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
70 030 032,67
320 901,22
70 350 933,89
Lisäykset
4 868 587,50
0,00
4 868 587,50
Vähennykset
-800 742,58
-100 455,30
-901 197,88
Hankintameno 31.12.
74 097 877,59
220 445,92
74 318 323,51
Kertyneet poistot 1.1.
84 093,95
84 093,95
Kertyneet poistot 31.12.
84 093,95
84 093,95
Kirjanpitoarvo 31.12.
74 097 877,59
136 351,97
74 234 229,56
Tytäryhtiöt
Emoyhtiön
Kotimaa
omistusosuus (%)
Machinery Group Oy
100
Suomi
AS YE International
100
Viro
UAB YE International
100
Liettua
PM Nordic AB
100
Ruotsi
Noretron Komponentit Oy
100
Suomi
Etelä-Suomen Kuriiripalvelu Oy
100
Suomi
Floby Nya Bilverkstad AB
100
Ruotsi
HM Nordic OÜ
100
Viro
Milcon Oy
100
Suomi
SIA YE International
51
Latvia
Infradex Oy
100
Suomi
Signal Solution Nordic Oy
100
Suomi
J-Matic Oy
100
Suomi
Vesterbacka Transport Oy
100
Suomi
Pronius Oy
100
Suomi
Delfin Technologies Oy
100
Suomi
Filterit Oy
100
Suomi
Machinery OÜ
100
Viro
YE RS Solutions UAB
100
Liettua
YE RS Solutions SIA
51
Latvia
YE RS Solutions Oy
100
Suomi
YE RS Solutions OÜ
100
Viro
12. Vaihto-omaisuus
31.12.2025
31.12.2024
Tavarat
2 068 542,77
2 109 277,00
65
13. Pitkäaikaiset saamiset
31.12.2025
31.12.2024
Lainasaamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
17 179 263,41
17 545 908,98
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
17 179 263,41
17 545 908,98
14. Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
108 669,84
113 481,24
Korkosaamiset
414 587,60
250 675,26
Siirtosaamiset
4 808 837,33
4 031 120,00
Yhteensä
5 332 094,77
4 395 276,50
Lyhytaikaiset saamiset muilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
1 132 345,05
1 373 225,32
Muut saamiset
13 212,00
17 480,55
Siirtosaamiset
143 650,79
530 513,30
Yhteensä
1 289 207,84
1 921 219,17
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
6 621 302,61
6 316 495,67
15. Oma pääoma
31.12.2025
31.12.2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.
2 483 836,05
2 483 836,05
Oman pääoman ehtoinen laina
30 000 000,00
24 040 000,00
Osakepääoma 31.12.
32 483 836,05
26 523 836,05
Sidottu oma pääoma yhteensä
32 483 836,05
26 523 836,05
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.
5 311 841,39
5 311 841,39
Sijoitutun vapaan pääoman rahasto 31.12
.
5 311 841,39
5 311 841,39
Voitto ed. tilik. 1.1.
21 669 681,02
12 229 450,67
Oman pääoman mukaisen lainan koron osuus
-2 426 883,33
-2 320 375,56
Hybridilainojen palkkiot
0,00
-598 250,00
Voitto ed. tilik. 31.12.
19 242 797,69
9 310 825,11
Tilikauden voitto/tappio
3 683 774,03
12 358 855,91
Vapaa oma pääoma yhteensä
28 238 413,11
26 981 522,41
Oma pääoma yhteensä
60 722 249,16
53 505 358,46
66
Laskelma voitonjakokelpoisista omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
5 311 841,39
5 311 841,39
Voitto edellisiltä tilikausilta
19 242 797,69
9 310 825,11
Tilikauden voitto/tappio
3 683 774,03
12 358 855,91
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä
28 238 413,11
26 981 522,41
16. Pitkäaikainen vieras pääoma
31.12.2025
31.12.2024
Korolliset pitkäaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta
24 000 000,00
27 500 000,00
Yhteensä
24 000 000,00
27 500 000,00
Korolliset pitkäaikaiset velat yhteensä
24 000 000,00
27 500 000,00
17. Lyhytaikainen vieras pääoma
31.12.2025
31.12.2024
Korolliset lyhytaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta
5 000 000,00
2 500 000,00
Yhteensä
5 000 000,00
2 500 000,00
Korolliset lyhytaikaiset velat muille yhteensä
5 000 000,00
2 500 000,00
Korottomat lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Konsernitili
5 011 700,20
5 862 743,73
Ostovelat
97 444,29
7 953,67
Yhteensä
5 109 144,49
5 870 697,40
Korottomat lyhytaikaiset velat muille yrityksille
Ostovelat
1 339 029,11
1 709 264,94
Siirtovelat
4 115 008,42
5 206 354,61
Yhteensä
5 454 037,64
6 915 619,55
Siirtovelat
Yrityshankintaan liittyvät velat
1 171 407,68
2 170 548,21
Lomapalkkajaksotus
476 168,44
452 746,94
Muut lyhytaikaiset siirtovelat
2 467 432,30
2 583 059,46
Yhteensä
4 115 008,42
5 206 354,61
Muut velat
ALV-velka
302 431,03
566 365,63
Yhteensä
302 431,03
566 365,63
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä
10 865 613,16
13 352 682,58
67
18. Leasing -vastuut
31.12.2025
31.12.2024
Seuraavana vuonna maksettavat
48 095,72
65 033,70
Myöhemmin maksettavat
25 842,13
45 301,46
Jäännösarvovastuu
74 258,80
116 714,29
Yhteensä
148 196,65
227 049,45
19. Vuokrasopimusvastuut
Vuokravastuut
Seuraavana vuonna maksettavat
959 053,68
949 940,76
Myöhemmin maksettavat
2 088 467,52
3 018 431,86
3 047 521,20
3 968 372,62
20. Muut vastuusitoumukset
31.12.2025
31.12.2024
Shekkitilin limiitit (ei käytössä)
3 500 000,00
4 000 000,00
Vastuut yhteensä
3 500 000,00
4 000 000,00
21. Muut takaukset
Takaukset
283 961,52
Muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut takaukset
1 243 819,32
Yrityskiinnitykset
71 500 751,68
71 500 751,68
73 028 352,52
71 784 713,20
Yhtiöllä on pääomaltaan 10 000 000 euron koronvaihtosopimus, jonka päättymispäivä on 31.1.2028.
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvo 31.12.2025 on -46 803,51 euroa
22. Optiot
Tilikaudella 2025 yhtiöllä on ollut kaksi ohjelmaa: lisäosakejärjestelmä 2022–2025,
joka päättyi tilikauden aikana,
sekä uusi optio-ohjelma 2025–2030. Lisäosakejärjestelmästä kertyi Boreo Oyj:n tuloslaskelmaan kulua 80 467
euroa.
Uuden optio-ohjelman osalta yhtiölle ei ole tilikaudella 2025 syntynyt kirjanpitolain mukaista kulukirjausta, koska
ohjelma käsitellään osakeperusteisena maksuna IFRS 2 -standardin mukaisesti konsernitilinpäätöksessä.
Konsernitilinpäätöksen osalta ohjelman vaikutuksista on esitetty tarkemmat tiedot konsernin liitetiedoissa sekä
laadintaperiaatteissa.
68
HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VOITTOVAROJEN KÄSITTELYSTÄ
Boreon tavoitteena on maksaa vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa ottaen huomioon pääoman allokoinnin
prioriteetit. Lyhyellä aikavälillä yhtiön tavoite on kuitenkin vahvistaa taloudellista asemaansa ja näin varmistaa
kasvustrategiansa toteuttaminen myös jatkossa. Tämän seurauksena yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31.
joulukuuta 2025 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.
69
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että
sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä
voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Vantaalla 17. päivänä maaliskuuta 2026
Simon Hallqvist Camilla Grönholm Jouni Grönroos
hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Mattias Björk Jussi Vanhanen Noora Neilimo-Kontio
hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Kari Nerg
toimitusjohtaja
70
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä
BDO Oy
Tilintarkastusyhteisö
Taneli Mustonen
KHT
71
TILINTARKASTUSKERTOMUS
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Boreo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Boreo Oyj:n (0116173 -8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
72
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet)
Liikearvon arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä
konsernitilinpäätöksen liitetieto 14)
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
●
Arvioimme konsernin käyttämiä liikevaihdon
kirjaamisen laskentaperiaatteita sovellettaviin
laskentastandardeihin nähden.
●
Hankimme ymmärryksen liikevaihdon
tuloutusprosessista ja sisäisistä kontrolleista,
joilla yhtiö seuraa myyntituottojen oikeaa
tuloutusajankohtaa
●
Testasimme otannalla myynnin tuloutusta,
onko liikevaihto tuloutettu oikealla
tilikaudella
●
Arvioimme esittämistavan asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
●
Konserni täyttää sopimuksiin perustuvat
suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin,
kun tuotteisiin ja palveluihin liittyvä
määräysvalta on siirtynyt ostajalle.
●
Myynnin kohdistumista oikealle kaudelle
on käsitelty konsernitiinpäätöksen
tilintarkastuksen kannalta keskeisenä
seikkana.
●
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden
riski.
●
Käytimme apuna arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme
konsernin soveltamia oletuksia ja menetelmiä.
●
Tarkastuksemme keskittyi muiden muassa
ennustettuun kannattavuuteen ja käytettyyn
diskonttokorkoon.
●
Keskityimme rahavirtaa tuottavien yksikköjen
testauksessa käytettyjen kannattavuuslukujen
arvioinnissa siihen, kuinka ne on johdettu
toteutuneista historiallisista luvuista sekä
johdon laatimasta budjetista.
●
Arvioimme johdon laatimien aikaisempien
ennusteiden tarkkuutta.
●
Tarkastimme laskelmien matemaattisen
oikeellisuuden.
●
Arvioimme arvonalentumistestaukseen
liittyvien konsernin liitetietojen
asianmukaisuutta
●
Tilinpäätöspäivänä testatun liikearvon
arvo taseella oli 44,9 M€, mikä on 35 %
taseen varoista ja 85 % taseen omasta
pääomasta.
●
Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka, koska
arvonalentumistestaukseen sisältyy
ennusteita ja harkintaa. Konsernin johto
tekee oletuksia määrittäessään
diskonttokorkoa sekä tulevaisuuden
markkinatilanteeseen ja taloudelliseen
kehitykseen liittyviä tekijöitä kuten
talouden yleistä kasvua, odotettavissa
olevaa inflaatiota sekä myynnin ja
kannattavuuden kehitystä.
●
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden
riski.
73
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka
voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että
se antaa oikean ja riittävän kuvan.
●
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
74
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä, sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä
BDO Oy, tilintarkastusyhteisö
Taneli Mustonen
KHT
75
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Boreo Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Boreo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Boreo Oyj:n
(0116173-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700ODQRWKZ4ODC98-2025-12-31-0-fi tilikaudelta 31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen
kuuluu
●
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3
mukaisesti
●
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
●
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
76
●
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Boreo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700ODQRWKZ4ODC98-2025-12-31-0-fi sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Boreo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 17.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä, sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä
BDO Oy, tilintarkastusyhteisö
Taneli Mustonen
KHT