Vuosikertomus 2025

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2025

SISÄLLYSLUETTELO

Katsaus toimintaympäristöön

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2026

Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategiset tavoitteet

Konsernin liikevaihto ja tulos

Raportointisegmentit

Konsernin tase ja rahavirta

Rahoitusjärjestelyt

Yritysostot ja investoinnit

Henkilöstö

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Tutkimus ja kehitys

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Hallitus

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Hallituksen valtuutukset

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2026

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen

ja vaihtoehtoisen tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

I Johdanto

II Hallinnointia koskevat kuvaukset

II Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista

IV Muut annettavat tiedot

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot (ESRS 2)

Ilmastonmuutos (E1)

Oma työvoima (S1)

Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

143

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus

tilikaudelta

1.1.2025–31.12.2025

Katsaus toimintaympäristöön

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvinvointialueiden ta-

lous on edennyt parempaan suuntaan. Hyvinvointialueiden uudistus-

toimenpiteet ja sopeuttamisratkaisut näkyvät niiden taloustilanteen

kohentumisena. Rakenteelliset uudistukset ja palveluverkkojen toi-

meenpano etenevät alueittain epätasaisesti. Suomen väestö ikääntyy

nopeasti ja keskittyy alueiden keskuskaupunkeihin. Vuoteen 2040

mennessä yli 85-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Väestöra-

kenteen muutos, palvelutarpeen kasvu ja rakenteellisten uudistusten

viivästyminen hidastavat hyvinvointialueiden talouden tasapainotta-

mista.

Hyvinvointialueiden tulee pystyä kattamaan alijäämänsä vuoden 2026

määräaikaan mennessä. Suomen hallitus on kuitenkin esittänyt laki-

muutosta, joka mahdollistaisi talouttaan täysimääräisesti tasapainot-

taville hyvinvointialueille mahdollisuuden kattaa alijäämät vasta vuo-

den 2027 tai 2028 loppuun mennessä. Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen

ja Lapin hyvinvointialueilla alkanut arviointimenettely jatkuu. Hyvin-

vointi-alueiden rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan myös halli-

tusohjelman mukaisia rahoitusmallin kehittämiseen liittyviä muutok-

sia vuoden 2027 alusta. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausunto-

kierroksella helmi–maaliskuussa.

Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat säilyneet valtakunnalli-

sesti pitkinä, ja Valvira on antanut HUS-yhtymälle sekä yhdeksälle hy-

vinvointialueelle määräyksen saattaa kiireettömään erikoissairaanhoi-

toon pääsy lain edellyttämälle tasolle viimeistään 30.4.2026. Mää-

räyksen tehosteeksi on asetettu suuruudeltaan aluekohtainen uhka-

sakko.

Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu käynnistyi

syys-

kuussa 2025, ja kokeilun käyttöaste kasvoi loppuvuonna voimak-

kaasti. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet asioivat yksityisellä yleislääkä-

rillä julkisen asiakasmaksun hinnalla. Yli 65-vuotiaita suomalaisia on

li 1,3 miljoonaa, ja Kelan mukaan heistä vain 3,3 prosenttia oli saa-

nut valinnanvapauskokeilun lääkärikäynneistä korvauksia vuoden lop-

puun mennessä. Muiden yksityisen terveydenhuollon lääkärikäyntien

Kela korvauksiin tehtiin muutos vuoden 2026 alusta. Lääkärikäynnin

korvaus laski 30 eurosta kahdeksaan euroon, ja sama korvaustaso

koskee myös etävastaanottoja.

Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2025 kuluttajien arviot oman

talouden nykytilasta paranivat hiukan edellisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan verrattuna. Kuluttajien luottamus talouteen jatkaa edel-

leen matalalla tasolla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 joulu-

kuussa työttömiä oli 51 000 enemmän kuin vuoden 2024 joulukuussa.

Työttömien määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 2009.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuskausi päättyi

31.12.2025. Neuvotteluja uudesta sopimuksesta on käyty marras-

kuusta lähtien, mutta palkansaajajärjestöt ilmoittivat neuvottelujen

keskeytyksestä tuloksetta tammikuun lopussa. Yksityisen terveyspal-

velualan yleissitova työehtosopimus on voimassa 30.4.2026 saakka.

Palkat sosiaali-

ja terveydenhuollossa yksityisellä sektorilla ovat kehit-

tyneet yleistä ansiokehitystä nopeammin vuosien 2023–2024 välillä.

Yksityinen sektori tuottaa yli puolet kaikista lääkärikäynneistä. Kelan

työterveyshuoltotilaston mukaan työterveyspalveluiden piirissä on

2,1 miljoonaa työntekijää, ja yksityiset lääkärikeskukset ovat merkittä-

vin työterveyspalvelujen tuottaja. Finanssialan vakuutustutkimuksen

mukaan vapaaehtoinen sairaskuluvakuutus on yli 1,3 miljoonalla suo-

malaisella.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2026

Pihlajalinnan liikevaihto laskee odotetusti päättyneiden ulkoistussopi-

musten ja asumispalveluiden divestointien johdosta noin 83 miljoo-

naa euroa vuodesta 2025.

Vuonna 2026 Pihlajalinna keskittyy orgaaniseen kasvuun ja kannatta-

vuuden edelleen vahvistamiseen. Vuoden alusta voimaan tullut uusi

toimintamalli varmistaa strategian mukaisen kehityksen ja kasvun

sekä vastaa liiketoiminnan muutokseen.

•

Pihlajalinna arvioi liikevaihdon olevan noin 570–600 milj. euroa

(652,3 milj. euroa vuonna 2025).

•

Yhtiö arvioi oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkei-

den poistoja ja arvonalentumisia (oik. EBITA) olevan 9–10 pro-

senttia liikevaihdosta (10,0 prosenttia liikevaihdosta vuonna

2025).

Kysynnän kehittyminen ja yleinen talouden tila voivat vaikuttaa

enna-

koitua enemmän Pihlajalinnan taloudelliseen tulokseen.

Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategiset ta-

voitteet

Pihlajalinna julkaisi vuonna 2025 päivitetyn strategian, jonka mukai-

sesti Pihlajalinnan tahtotila on olla terveydenhuollon uudistaja, joka

menestyy yhdessä kumppaniensa ja ammattilaistensa kanssa. Pihlaja-

linna onnistuu rakentamalla vaikuttavampia hoitopolkuja sekä ihmis-

läheistä työyhteisöä. Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategiset ta-

voitteet ovat seuraavat:

●

Liikevaihto vähintään 700 milj. euroa

●

Oikaistu EBITA suhteessa liikevaihtoon

12 prosenttia

●

Nettovelka suhteessa oikaistuun EBITDA alle 2,5x

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

●

NPS jatkaa yli 80

●

eNPS ylittää 30

●

Osinkoa jaetaan vähintään yksi kolmasosa vuotuisesta osakekoh-

taisesta tuloksesta huomioiden yhtiön pääomarakenteen ja ra-

hoitustarpeet.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Liikevaihto

Pihlajalinnan liikevaihto oli 652,3 (704,4) miljoonaa euroa eli laskua -

7,4 prosenttia. Julkisissa palveluissa kokonaisulkoistusten muutokset

ja asumispalveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -49,4

miljoonaa euroa. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaih-

don

lasku oli -1,4 miljoonaa euroa eli -0,2 prosenttia.

¹⁾

Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten

muutokset ja divestoinnit.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ar-

vonalentumisia (EBITA) oli 65,3 (55,2) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA

-marginaali oli 10,0 (7,8) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat net-

tona yhteensä 5,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat

Yksityisissä terveyspalveluissa tehostuneet palveluprosessit ja vahva

tarjonta sekä Julkisissa palveluissa päättyvien sopimusvastuiden tar-

kentuminen ja sopeuttamistoimenpiteet.

Pihlajalinna divestoi neljä erityisasumispalveluyksikköä toukokuussa

Esperi Carelle, kaksi hoivayksikköä syyskuussa Mehiläiselle sekä kolme

pienempää hoivayksikköä loka-marraskuussa Attendolle. Myynneistä

on kirjattu tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonan euron myyntivoitto,

joka on käsitelty käyttökatteen oikaisueränä.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamiseen ja

muutosneuvotteluihin liittyneet kertaluontoiset kustannukset yh-

teensä 5,3 miljoonaa euroa, johdon arvion perusteella kirjatut toimiti-

loihin liittyvät arvonalentumiset 4,0 miljoonaa euroa, aineellisten

hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa sekä varautumi-

nen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin 1,5 miljoo-

naa euroa, yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty

käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 52,7 (48,5) miljoonaa euroa eli kasvua 8,7

prosenttia.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -7,0 (-9,8) miljoonaa euroa. Tulos

ennen veroja oli 45,8 (38,6) miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 38,6 (30,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos

(EPS) oli 1,58 (1,13) euroa. Tilikauden osakekohtaista tulosta nostivat

asumispalveluyksiköiden myyntivoitto, määräysvallattomien omista-

jien osuuksien muutokset sekä konsernissa aiemmin kirjaamattomat

laskennalliset verosaamiset verotappioista ja nettokorkomenoista.

Raportointisegmentit

Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveys-

palvelut ja Julkiset palvelut. Raportointirakenne noudattaa Pihlajalin-

nan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikes-

kus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspal-

veluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita

Pihla-

jalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksi-

tyisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolis-

ten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle

sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat

ulkoistus-

ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuu-

lääkäripalveluista sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalve-

luista.

Yksityiset terveyspalvelut

Liikevaihto

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 465,2 (451,5) miljoonaa

euroa eli kasvua 3,0 prosenttia. Liikevaihto kasvoi vakuutusyhtiö-

asiakkaissa ja työterveyspalveluissa. Julkisten hankintamäärien erit-

täin matala taso laski liikevaihtoa. Kelan valinnanvapauskokeilun mu-

kaisten lääkärikäyntien määrä nousi keskimääräistä markkinaosuut-

tamme korkeammalle. Lääkärikeskustoimipisteiden vastaanottokäyn-

tien määrä kasvoi 0,7 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 38,6 (33,6) miljoonaa euroa eli kasvua 14,7 prosent-

tia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 8,3 (7,4) prosenttia. Kannattavuutta

paransivat tehostuneet palveluprosessit ja tarjonnan kasvattaminen.

Kannattavuutta haastoivat julkisen sektorin alhaiset hankintamäärät,

yleisesti heikko kysyntä sekä työterveyden kiinteähintaisten sopimus-

ten korkea käyttöaste. Konversio

eli diagnostiikan liikevaihdon suhde

vastaanottojen liikevaihtoon laski hieman edellisestä tilikaudesta. Oi-

kaisut olivat yhteensä 6,2 (0,7) miljoonaa euroa.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamisen ja

erityisesti muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannuk-

set 3,6 miljoonaa euroa sekä johdon arvion perusteella kirjatut ai-

neellisten hyödykkeiden arvonalentumiset 2,5 miljoonaa euroa. Kir-

jaukset on käsitelty käyttökatteen ja liikevoiton oikaisuerinä.

Liikevoitto (EBIT) oli 26,0 (25,8) miljoonaa euroa eli kasvua 0,6 pro-

senttia.

Julkiset palvelut

Liikevaihto

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 199,2 (267,6) miljoonaa euroa eli

laskua -25,6 prosenttia. Kokonaisulkoistusten muutokset ja asumis-

palveluiden divestoinnit laskivat liikevaihtoa yhteensä -49,4 miljoonaa

euroa. Lisäksi erityisesti vastuulääkäripalveluiden ja työvoimapalve-

luiden liikevaihto laski. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailukel-

poinen liikevaihdon

lasku oli -8,2 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 26,7 (21,5) miljoonaa euroa eli kasvua 23,9 prosent-

tia. Oikaistu EBITA -marginaali oli 13,4 (8,0) prosenttia. Kannatta-

vuutta paransivat päättyvien sopimusvastuiden tarkentuminen ja so-

peuttamistoimenpiteet. Oikaisut olivat nettona yhteensä -0,3 (-1,5)

miljoonaa euroa.

Pihlajalinna divestoi neljä erityisasumispalveluyksikköä toukokuussa

Esperi Carelle, kaksi hoivayksikköä syyskuussa Mehiläiselle sekä

kolme pienempää hoivayksikköä loka-marraskuussa Attendolle.

Myynneistä on kirjattu tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonan euron

myyntivoitto, joka on käsitelty käyttökatteen

oikaisueränä.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella toimintamallin uudistamisen ja

muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset 1,8 mil-

joonaa euroa, johdon arvion perusteella kirjatut toimitiloihin liittyvät

arvonalentumiset 4,0 miljoonaa euroa sekä varautuminen kiinteistö-

jen perusparannus-

ja kunnossapitovastuisiin 1,5 miljoonaa euroa, yh-

teensä 7,3 miljoonaa euroa. Kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja

liikevoiton oikaisuerinä.

iikevoitto oli 26,7 (22,7) miljoonaa euroa eli kasvua 17,9 prosenttia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten

muutokset ja divestoinnit.

Konsernin tase ja rahavirta

Tase

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma 31.12.2025 oli 598,1

(630,2) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 30,7

(30,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelat olivat yhteensä 271,7

(296,6) miljoonaa euroa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee-

seen oli 2,5 (2,9). Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen il-

man IFRS 16:n vaikutusta oli 1,0 (1,46). Konsernin omavaraisuusaste

oli 32,2 (26,8) prosenttia.

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 75,6 (100,8) miljoonaa euroa. Netto-

käyttöpääoman muutos oli -18,4 (-2,1) miljoonaa euroa. Julkisten pal-

veluiden ulkoistusopimusten siirtyminen hyvinvointialueille on muut-

tanut konsernin käyttöpääomarakennetta. Yksityiset terveyspalvelut

sitovat käyttöpääomaa huomattavasti enemmän myyntisaamisiin

kuin Julkiset palvelut.

Investointien nettorahavirta oli -5,7 (-12,3) miljoonaa euroa. Inves-

toinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -16,5 (-11,0)

miljoonaa euroa. Pihlajalinnan asumispalveluyksiköiden divestoinnit

paransivat tilikaudella investointien rahavirtaa 8,4 miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 69,9

(88,6) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli -70,1 (-82,2) miljoonaa euroa. Rahoi-

tusvelkojen muutos, mukaan lukien tililimiittien muutokset, oli yh-

teensä -12,8 (-32,6) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana Pihlajalinna

on lyhentänyt pitkäaikaista lainaansa yhteensä 10,0 (30,0) miljoonaa

euroa. Tilikaudella Pihlajalinna maksoi hybridilainan korkoa -2,4 (-2,4)

miljoonaa euroa, joka on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähen-

nykseksi verovaikutuksella vähennettynä. Maksetut korot sekä muut

rahoituskulut olivat -9,3 (-11,9) miljoonaa euroa. Vertailukauden mak-

settuja rahoituskuluja nostivat kertaluontoiset uudelleenrahoituk-

sesta johtuneet kulut ja korkojen maksut.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 100 miljoonan euron pitkäai-

aisesta lainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoite-

tusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Vuonna 2024 neu-

voteltu rahoitussopimus oli alun perin kolmevuotinen siten, että se

erääntyi kesäkuussa 2027 ja sisälsi lisäksi kaksi optiovuotta. Pihlaja-

linna sopi kesäkuussa 2025 yhden optiovuoden käytöstä, ja laina

erääntyy kesäkuussa 2028. Sopimus sisältää mahdollisuuden vielä yh-

den optiovuoden käyttämiseen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset taloudelliset kovenanttieh-

dot, jotka ovat leverage-

(nettovelan suhde pro forma -käyttökattee-

seen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kove-

nanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvel-

koja. Tilikauden lopussa konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut

taloudelliset kovenanttiehdot.

Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisim-

piin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon

saavutettavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuusta-

voitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä,

kuinka monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.

Vastuullisuustavoitteet vuodelta 2025 saavutettiin, ja lainamarginaa-

lin alennus on voimassa seuraavan 12 kuukauden ajan.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoitusli-

miittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimii-

tit koostuvat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksista sekä

60 miljoonan euron kokonaan nostamattomasta valmiusluottolimii-

tistä.

Konsernilla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopi-

mus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu

kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojaus-

laskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli

maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilai-

nan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa

27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä

alkaen korko on

vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille

velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlaja-

linnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja

kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään

Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä.

Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia,

eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat yhteensä 46,6

(31,3) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kehi-

tys-, lisä-

ja korvausinvestoinneista, olivat 13,9 (14,0) miljoonaa eu-

roa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 32,3 (14,0)

miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 0,3 (3,1)

miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan asumispalveluyksiköiden divestoinnit laskivat käyttöoi-

keusomaisuuseriä 8,6 miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä-

ja korvausinvestointeihin liittyvät investointi-

sitoumukset olivat noin 4,7 (3,5) miljoonaa euroa. Investointisi-

toumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja

korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 4 540 (6 493) eli laskua -30

prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi

muutettuna oli keskimäärin 3 928 (4 416) eli laskua -11 prosenttia.

Julkisten palveluiden ulkoistustoiminnan palveluiden siirtyminen hy-

vinvointialueille, erityisesti Kuusiolinna Terveyden sosiaalipalveluiden

siirtyminen 1.9.2025, sekä asumispalveluiden divestoinnit laskivat

konsernin henkilöstömäärää.

Tilikauden lopussa Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 1

684 (3 428) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 2

856 (3 065) henkilöä. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutetusta luvusta

Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli keskimäärin 1 824 (2

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

417) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä keski-

määrin 2 104 (1 999) henkilöä.

Pihlajalinna käynnisti syyskuussa koko konsernia koskevan

toiminta-

mallin uudistamisen ja siihen liittyvät muutosneuvottelut. Muutos-

neuvottelut päättyivät lokakuussa ja niiden tuloksena konsernista vä-

heni yhteensä 88, pääasiassa hallinnollista, tehtävää ja 92 työtehtä-

vään tehtiin olennaisia muutoksia.

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 289,6 (321,2)

miljoonaa euroa eli laskua -31,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,4 (5,6) prosenttia.

Tilikauden ammatinharjoittajien määrä oli 2 251 (2 145).

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance

Share Plan (PSP

)

Pihlajalinnan hallitus on myöntänyt konsernin avainhenkilöille pitkän

aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Suoriteperusteisessa

osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa,

jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029.

Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja yksityis-

kohdista. Hallitus on käynnistänyt ohjelman puitteissa yhden ansain-

tajakson 2025–2027. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain Pihlaja-

linnan osakkeina ja osittain rahana. Ohjelma käsitellään kokonaisuu-

dessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna.

Ansaintajakson 2025–2027 kohderyhmään kuuluu 24 avainhenkilöä,

mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. An-

saintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen relatii-

viseen kokonaistuottoon (rTSR), vuotuiseen liikevaihdon kasvuun, si-

joitetun pääoman tuottoon ja sairauspoissaoloasteeseen. Järjestel-

män perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enin-

tään 553 000 Pihlajalinnan osaketta sisältäen myös rahana maksetta-

van osuuden.

Tutkimus ja kehitys

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 5,6 (2,0) mil-

joonaa euroa. Vuoden 2025 aikana Pihlajalinnan IT- ja digikehityk-

essä edettiin merkittävästi sekä palveluiden modernisoinnissa että

tiedolla johtamisen kyvykkyyksien vahvistamisessa. Vakuutuskump-

paneiden asiakaspolkuja kehitettiin vastaamaan paremmin asiakkai-

den ja liiketoiminnan tarpeita, ja organisaatioasiakkaiden palvelupor-

taali uudistettiin sekä otettiin pilottikäyttöön. Uudistuksen myötä

työterveyshuollon tiedolla johtamisen työkalut rakennettiin kokonaan

uudelleen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.

Vuoden 2025 aikana Pihlajalinnan data-allas valmistui ja saavutti poti-

lastietojärjestelmän B luokituksen, mikä parantaa datan hallittavuutta

ja mahdollistaa sen laajemman hyödyntämisen palvelukehityksessä.

Tietoturvaa vahvistettiin edelleen sekä teknisin että hallinnollisin toi-

min, ja henkilöstölle suunnattuja tietoturvakoulutuksia kehitettiin

vastaamaan kasvavia vaatimuksia.

Vuonna 2026 kehityksen painopiste siirtyy yhä vahvemmin dataläh-

töiseen toiminnan kehittämiseen sekä digitaalisten palveluiden käyt-

täjäkokemuksen parantamiseen. Tietoaltaan sisältöjä ja käyttöä laa-

jennetaan, ja dataa sekä tekoälyä hyödynnetään osana vaikuttavien

hoitopolkujen automaatiota sekä prosessien tehostamista. Keskeisiä

tavoitteita ovat asiointipolkujen parantaminen erityisesti yksilöasiak-

kaiden näkökulmasta sekä yhteistyön tiivistäminen vakuutusyhtiö-

kumppaneiden kanssa asiakaspolkujen sujuvoittamiseksi.

Lisäksi vuonna 2026 organisaatioasiakkaille tarjottavia tiedolla johta-

misen välineitä laajennetaan tukemaan hyvinvointialueyhteistyön ja

työkykyjohtamisen tarpeita. Myös tietoturvan osalta jatketaan syste-

maattista kyvykkyyksien kehittämistä.

Pihlajalinnan keskeiset aineettomat voimavarat ovat ammattitaitoi-

nen, motivoitunut ja työssään hyvinvoiva henkilöstö sekä asiakkaiden

tyytyväisyys ja vuosien aikana rakennetut kumppanuudet toimittajien

kanssa. Nämä resurssit mahdollistavat Pihlajalinnan kilpailuedun säi-

lyttämisen ja ovat keskeinen osa Pihlajalinnan strategiaa.

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävar-

muustekijät

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat

on kuvattu toimintakertomuksessa osana hallinto- ja ohjausjärjestel-

män selvitystä kohdassa

Riskienhallinta.

Osana kestävyysraportointia,

Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hal-

linta (IRO) on kuvattu kohdassa

Yleiset tiedot (ESRS2)

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoimintariskit

sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallin-

nassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana nor-

maaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin

sekä työturvallisuus-

ja työkykyriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii

rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen

liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpoli-

tiikan epävarmuustekijät aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vai-

kutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen

häiriintymisen, inflaation sekä markkinakorkojen muutosten vuoksi.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietotur-

van sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvan ja tietosuojan vaa-

rantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin

ja vahingonkorvausvaatimuksiin.

Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saa-

tavuuteen, palkkakehitykseen ja palkkaharmonisaatioon liittyviä epä-

varmuustekijöitä. Lisäksi korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat

heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa

palveluiden tarjontaa.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet,

kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet.

Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön

strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja nii-

den ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa.

Yleinen kustannus- ja palkkainflaatio vaikuttavat kustannustasoon ja

näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi in-

flaatio ja markkinakorkojen muutokset vaikuttavat kuluttajien käytet-

tävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta

yksityisten terveyspalveluiden kysyntään. Lisäksi yksityisten sairaus-

kuluvakuutusten hintojen nousu ja ehtojen muutokset saattavat vai-

kuttaa yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali-

ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuus-

tekijät ovat sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan linjauksiin ja lainsää-

däntöön.

Pihlajalinna-konsernissa on päättynyt tilikauden aikana verotarkastus

liittyen käytössä olleeseen palkitsemisjärjestelyyn. Yhtiö määrättiin

maksamaan viivästyskorkoina ja muina seuraamusmaksuina yhteensä

0,7 miljoonaa euroa. Yhtiö on vaatinut päätökseen oikaisua. Lisäksi

konsernissa on käynnissä verotarkastus liittyen arvonlisäverotukseen.

Kohteena oleva yhtiöt ovat saaneet alkuvuodesta tarkastuskertomuk-

set, joihin on annettu vastineet ja joihin tullaan hakemaan oikaisua.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa

ja asumispalve-

luissa

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella

päättyi sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Palvelusopimuksen

päättyminen laski konsernin liikevaihtoa noin 19 miljoonaa euroa

vuoden 2024 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon pal-

velut päättyivät sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Toiminnan

päättyminen laski konsernin liikevaihtoa noin 4 miljoonaa euroa vuo-

den 2024 tasosta.

Kuusiolinna Terveyden palvelusopimus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointi-

alueella päättyi vuoden 2025 lopussa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointi-

alueen kanssa sovittiin palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvin-

vointialueen vastuulle jo vuoden 2025 aikana. Edellä kuvattu muutos

ja muut sopimusmuutokset vuoden 2025 aikana laskivat konsernin lii-

kevaihtoa noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa on sovittu Kolmostien Tervey-

den palvelutuotannon jatkumisesta huhtikuun 2026 loppuun. Pihlaja-

linna valittiin Pohjois-Pirkanmaalle kokonaisulkoistuksen palvelun-

tuottajaksi huhtikuusta 2026.

Sopimusten päättymiset ja Pohjois-Pirkanmaan kokonaisulkoistuksen

alkaminen laskevat nettona konsernin liikevaihto noin 72 miljoonaa

euroa vuoden 2025 tasosta.

Pihlajalinnan asumispalveluiden yksiköiden divestoinnit tilikaudella

2025 laskevat konsernin liikevaihtoa noin 11 miljoonaa euroa vuoden

2025 tasosta.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyn-

tejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy haastoi entisen tilaajan

Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannus-

korvauksiin, jotka kaupunki palvelusopimuksen vastaisesti oli jättänyt

maksamatta. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulu-

uun 2024 lopussa tuomionsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin

maksamaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustannukset

korkoineen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosi-

hintaan, osapuolet sopivat ennen oikeuden

istuntoa. Keski-Suomen

käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen, ja Jämsän kau-

punki valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus antoi

17.2.2026 ratkaisunsa riitaan. Hovioikeus hylkäsi Jämsän kaupungin

käräjäoikeuden ratkaisusta tekemän valituksen pääasian osalta.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien

nimitystoimikunta

Pihlajalinnan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat pu-

heenjohtaja Sari Heinonen (LähiTapiola-ryhmä), Mikko Wirén (MWW

Yhtiö Oy), Hanna Hartikainen (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia) ja

Carl Pettersson (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo). Pihlajalinna

Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitys-

toimikunnassa asiantuntijana.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 24.4.2025 päätti, että hallituksen jäsenten

lukumääräksi vahvistetaan kuusi entisen seitsemän sijaan. Hallituksen

jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin

uudelleen Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki, Jukka Leinonen,

Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen

hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapu-

heenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on valinnut valiokuntiin seuraavat jäsenet:

●

Tarkastusvaliokunta: Kim Ignatius

(pj.),

Heli Iisakka ja Tiina Kurki

●

Henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta: Leena Niemistö

(pj.),

Jukka Leinonen ja Mikko Wirén.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valio-

kuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Yhtiökokous 24.4.2025 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan

vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikau-

delta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 66 000

euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle sekä valiokuntien puheenjoh-

tajille 44 000 euroa ja muille jäsenille 33 000 euroa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että

noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten

nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio

voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäse-

nellä oli yhtiökokouspäivänä 24.4.2025 hallussaan yli 1 000 000 euron

arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheu-

tuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Jos hallituksen jäsenen toimi-

kausi päättyy ennen vuoden 2026 varsinaista yhtiökokousta, hallituk-

sella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperin-

nästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle makse-

taan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta ko-

kouspalkkiona 1 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 660 euroa.

Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön

matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 24.4.2025 päätti valtuuttaa hallituksen päät-

tämään enintään 2 260 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta,

mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia

osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla

pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus

on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättä-

mään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoi-

tettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yh-

teensä enintään 2 260 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia

yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä

uusien osakkeiden

antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa

toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30.6.2026 asti.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti maaliskuussa ja toukokuussa 2025 yhteensä 101

236 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta vastikkeetta osakepohjai-

sen kannustinohjelman suoriteperusteisen ansaintajakson 2024 pe-

rusteella konsernin avainhenkilöille kannustinohjelman ehtojen mu-

kaisesti.

Pihlajalinna luovutti toukokuussa yhteensä 7 114 yhtiön hallussa ole-

vaa omaa osaketta Pihlajalinnan hallituksen jäsenille osana hallituk-

sen vuosipalkkiota.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

ihlajalinna aloitti 19.6.2025 varsinaisen yhtiökokouksen 2025 valtuu-

tuksella omien osakkeiden hankinnan, joka päättyi 16.7.2025. Osak-

keet hankittiin käytettäväksi osana konsernin osakepohjaisen kannus-

tinjärjestelmän palkkioiden ja hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden

maksamista. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 107 235 omaa osaketta

keskihintaan 15,8529 euroa osakkeelta. Yhteensä osakkeiden hankin-

taan käytettiin 1,7 miljoonaa euroa.

Hankinnan ja edellä esitettyjen muutosten jälkeen Pihlajalinnan hal-

lussa oli 31.12.2025 yhteensä 140 050 omaa osaketta, jotka vastaavat

noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna-konsernin tytäryhtiö hankki tilikauden aikana omia osak-

keitaan 1,4 miljoonan euron arvosta. Hankitut osakkeet on mitätöity

tilikauden aikana.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinnan osake on listattu Nasdaq Helsingin päälistalla kaupan-

käyntitunnuksella PIHLIS. Konsernin osakkeiden lukumäärä on yh-

teensä 22 620 135. Tilikauden lopussa 31.12.2025 osakkeista ulkona

oli 22 480 085 ja yhtiön omassa hallussa 140 050, jotka vastaavat noin

0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tili-

kauden lopussa 16 322 (15 202) osakkeenomistajaa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeenomistuksen jakautuminen

31.12.2025

Yritykset

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Julkisyhteisöt

Kotitaloudet

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Hallintarekisteröidyt

Omistajaryhmät 31.12.2025

Omistajien lkm

Osuus omistajista, %

Osakkeita, kpl

Osuus osakkeista, %

Yritykset

448

2,7 %

3 997 438

17,7 %

Rahoitus-

ja vakuutuslaitokset

0,2 %

9 660 813

42,7 %

Julkisyhteisöt

0,0 %

2 134 175

9,4 %

Kotitaloudet

15 754

96,6 %

4 815 141

21,3 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

0,3 %

132 331

0,6 %

Ulkomaat

0,2 %

12 330

0,1 %

Yhteensä

16 313

100,0 %

20 752 228

91,7 %

Hallintarekisteröityjä

1 867 907

8,3 %

Liikkeeseen laskettu määrä

22 620 135

100,0 %

saketiedot, ulkona olevat osakkeet

2025

2024

Määrä kauden lopussa, kpl

22 480 085

22 478 951

Määrä kaudella keskimäärin, kpl

22 514 581

22 511 765

Osakkeen ylin kurssi, euroa

17,30

11,85

Osakkeen alin kurssi, euroa

10,00

6,88

Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾

14,50

8,29

Osakkeen päätöskurssi, euroa

14,60

10,50

Osakevaihto, 1 000 kpl

4 785

3 184

Osakevaihto, %

21,3

14,1

Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa

328,2

236,0

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu

keskikurssi

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeenomistuksen jakautuminen

31.12.2025

100

osaketta/osakas

101

̶̶

1 000

1 001

̶̶

10 000

10 001

̶̶

100 000

100 001

̶̶

500 000

500 001 ̶̶

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2025

Osakkeita/osakas

Omistajien lkm

Osuus omistajista, %

Osakkeita, kpl

Osuus osakkeista, %

1 - 100

9 965

61,1 %

394 760

1,7 %

101 - 1 000

5 621

34,4 %

1 847 804

8,2 %

1 001 - 10 000

659

4,0 %

1 842 897

8,1 %

10 001 - 100 000

0,4 %

1 560 186

6,9 %

100 001 - 500 000

0,1 %

2 100 580

9,3 %

500 001 -

0,0 %

14 873 908

65,8 %

Yhteensä

16 322

100,0 %

22 620 135

100,0 %

joista hallintarekisteröityjä

1 867 907

8,3 %

Liikkeeseen laskettu määrä

22 620 135

100,0 %

uurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

Osakkeita kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ

3 809 028

16,8 %

KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA

2 357 965

10,4 %

MWW YHTIÖ OY

2 319 010

10,3 %

LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN HENKIVAKUUTUSYHTIÖ

2 291 385

10,1 %

SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI

1 290 047

5,7 %

ELO KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ

1 267 161

5,6 %

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

828 431

3,7 %

NIEMISTÖ LEENA KATRIINA

710 881

3,1 %

VIPUNEN CAPITAL OY

360 000

1,6 %

NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY

352 266

1,6 %

10 suurinta yhteensä

15 586 174

68,9 %

Muut osakkeenomistajat

7 033 961

31,1 %

Yhteensä

22 620 135

100,0 %

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yh-

iökokous 2026

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 213 414 518,25 euroa, josta tili-

kauden tulos on 6 877 277,88 euroa. Hallitus ehdottaa, että

31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan

mukaisesti 0,53 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 yh-

tiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 480 085 osaketta, jota vas-

taava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 11

914 445,05 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen

tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä

ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yh-

tiön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,58 euroa. Ehdotettu osinko 0,53

euroa on 33 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Ehdotettu osinko

vastaa 3,63 prosentin efektiivistä osinkotuottoa.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi

31.3.2026 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen

sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista

varoista:

Euroa

31.12.2025

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

Voitto edellisiltä tilikausilta

23 346 756,87

Tilikauden tulos

6 877 277,88

Yhteensä

213 414 518,25

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinna tiedotti 12.2.2026 käyttävänsä oikeuttaan lunastaa

27.3.2023 liikkeeseen laskemansa 20 miljoonan euron hybridilainan.

Hybridilaina lunastetaan kokonaisuudessaan sen ehtojen mukaisena

lunastuspäivänä 27.3.2026.

Pihlajalinna tiedotti 12.2.2026, että sen hallitus on päättänyt konser-

nin avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien

2026–2028 ansaintajakson käynnistämisestä. Ansaintajakso on osa

yhtiön käynnissä olevaa kannustinohjelmaa. Ansaintajakson 2026–

2028 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen relatiiviseen kokonais-

tuottoon, vuotuiseen liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuot-

toon ja sairauspoissaoloasteeseen.

Pihlajalinna tiedotti 12.2.2026, että konsernin kaupalliseksi johtajaksi

ja konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Heikki Tarkkila (LL).

Tarkkila aloitti tehtävässä 1. maaliskuuta 2026.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Taloudellista kehitystä

kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten

tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut

Osakekohtainen tulos (EPS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos

- Hybridilainan korot verojen jälkeen

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikau-

della

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osakekohtainen oma pääoma

Oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osakekohtainen osinko

Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen osinkotuotto,

Osakekohtainen osinko

x 100

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %

Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana

x 100

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos

x 100

Oman pääoman tuottoprosentti kertoo,

kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt

tuottoa tilikauden aikana. Se kertoo

yrityk-

sen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen

sijoittamista pääomista.

Oma pääoma (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto, %

(ROACE)

Tulos ennen veroja +

rahoituskulut

x 100

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa

yrityksen suhteellista kannattavuutta

eli sitä

tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle

korkoa tai muuta tuottoa vaativalle

pää-

omalle.

Taseen loppusumma – korottomat

velat (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma

x 100

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen

vakava-

raisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä

sel-

viytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Se

kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu-

desta on rahoitettu omalla pääomalla.

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste

(Gearing), %

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

x 100

Nettovelkaantumisaste kuvaa

yrityksen vel-

kaantuneisuutta. Se kertoo,

mikä on omista-

jien yritykseen sijoittamien omien pääomien

ja rahoittajilta lainattujen korollisten

velko-

jen suhde.

Oma pääoma

Käyttökate (EBITDA)

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset

Käyttökate kertoo,

kuinka paljon yrityksen

liikevaihdosta jää katetta,

kun siitä vähenne-

tään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen

riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomi-

oon yrityksen rahoituskulujen, poistovaati-

musten ja voitonjakotavoitteen

suuruus.

Käyttökate (EBITDA), %

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset

x 100

Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA)¹⁾

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset + oikaisuerät

Oikaistu käyttökate antaa

merkittävää lisä-

tietoa kannattavuudesta, koska

siitä on eli-

minoitu eriä, jotka eivät välttämättä

kerro

yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksen-

tekokyvystä. Oikaistu käyttökate

parantaa

vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Oikaistu käyttökate (EBITDA),

%¹⁾

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset + oikaisuerät

x 100

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto ennen

aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA) ¹⁾

Liikevoitto + oikaisuerät +

aineettomien hyödykkeiden poistot ja ar-

vonalentumiset

Oikaistu EBITA, %¹⁾

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA)

x 100

Liikevaihto

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen¹⁾, rullaava

12 kk

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka

nopeasti yri-

tys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua

velkansa, jos käyttökate käytettäisiin

koko-

naisuudessaan velkojen maksuun olettaen,

että yritys ei esimerkiksi investoi tai

jaa osin-

koa.

Oikaistu käyttökate EBITDA

Rahavirta investointien jälkeen

Liiketoiminnan nettorahavirta +

investointien nettorahavirta

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾

Liikevoitto + oikaisuerät

Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää

lisätie-

toa kannattavuudesta, koska

siitä on elimi-

noitu eriä, jotka eivät välttämättä

kerro yh-

tiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksente-

kokyvystä. Oikaistu liikevoitto

parantaa ver-

tailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Oikaistu liikevoitto, %¹⁾

Oikaistu liikevoitto (EBIT)

x 100

Liikevaihto

Tulos ennen veroja

Tilikauden voitto + tuloverot

Bruttoinvestoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin sekä

käyttöoikeusomaisuuseriin

Vertailukelpoinen edellisen

kauden liikevaihto

Edellisen kauden liikevaihto

- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät

Orgaaninen vertailukelpoinen

liikevaihdon kasvu

Kauden liikevaihto

-vertailukelpoinen edellisen kauden liike-

vaihto

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa

olevan liiketoiminnan kasvua, jota

ei ole

hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaani-

nen vertailukelpoinen kasvu lasketaan

ilman

sopimusmuutoksia kokonaisulkoistuksissa

divestointeja.

Orgaaninen vertailukelpoinen

liikevaihdon kasvu, %

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon

kasvu

x 100

Vertailukelpoinen edellisen kauden

liike-

vaihto

Pihlajalinna on muuttanut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien

oikaisuerien määritelmää 1.1.2025 alkaen. Muutos yksinkertaistaa

aiempaa määritelmää. Vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä muutos

ei vaikuta olennaisesti vuodelta 2024 raportoituihin oikaistuih

in tunnuslukuihin.

Pihlajalinnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien

oikaisuerien määritelmä 1.1.2025 alkaen:

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät ovat kertaluonteisia ja olennaisia tapahtumia,

jotka eivät ole osa normaalia päivittäistä liiketoimintaa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia

eriä ovat muun muassa liiketoiminnan hankintoihin liittyvät

kustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset,

omaisuuden arvonalentumiset sekä liiketoiminnan myynnistä

tai lopettamisesta aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin

eriin luetaan vain tulosvaikutukseltaan yli 0,1 miljoonan euron tapahtumat.

Pihlajalinnan 31.12.2024 asti käytössä ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien

oikaisuerien määritelmä:

Määrältään merkittävät liiketapahtumat,

jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan

kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai

divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai

rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellää

raportointikausien väliseen vertailukelpoisuu-

teen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan

tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden

arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liike

toimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan

myynnistä

aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä

ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta

aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät

kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean

antaman

pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset

ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen

kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina oikaisuerinä.

äivitetyn määritelmän mukaisesti tilikauden 1.1.–31.12.2024 oikaistu liikevoitto

ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA)

olisi ollut 54,4 miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Taloudellista kehitystä

kuvaavat tunnusluvut

Toiminnan laajuus

2025

2024

2023

2022

2021

Liikevaihto, milj. euroa

652,3

704,4

720,0

690,5

577,8

Muutos, %

-7,4

-2,2

4,3

19,5

13,6

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa*

-1,4

50,9

75,4

34,9

58,1

Muutos, %

-0,2

7,8

12,0

6,0

11,4

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa*

46,6

31,1

66,4

234,5

44,8

% liikevaihdosta

7,1

4,4

9,2

34,0

7,8

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa

289,6

321,2

322,8

296,6

255,2

Henkilöstö kauden lopussa

4 540

6 493

6 880

7 016

6 297

Henkilöstö keskimäärin (FTE)

3 928

4 416

4 821

4 851

4 746

Kannattavuus

2025

2024

2023

2022

2021

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa

109,3

101,5

72,5

54,4

62,6

Käyttökate, %

16,8

14,4

10,1

7,9

10,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*

108,6

100,7

80,6

64,2

65,3

Oikaistu käyttökate, %

16,7

14,3

11,2

9,3

11,3

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa

52,7

48,5

20,6

8,9

27,9

Liikevoitto, %

8,1

6,9

2,9

1,3

4,8

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois-

toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*

65,3

55,2

37,8

26,7

37,3

Oikaistu EBITA, %

10,0

7,8

5,2

3,9

6,5

Nettorahoituskulut, milj. euroa

-7,0

-9,8

-12,4

-7,4

-3,7

% liikevaihdosta

-1,1

-1,4

-1,7

-1,1

-0,6

Tulos ennen veroja, milj. euroa

45,8

38,6

8,2

1,5

24,2

% liikevaihdosta

7,0

5,5

1,1

0,2

Tuloverot, milj. euroa

-7,2

-8,5

-3,6

6,1

-5,1

Tilikauden voitto

38,6

30,2

4,6

7,7

19,1

Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa

69,9

88,6

0,0

-18,6

24,9

Oman pääoman tuotto ROE, %*

21,3

19,2

3,4

6,2

16,1

Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *

10,9

9,7

4,0

2,3

8,8

Rahoitus ja taloudellinen asema

2025

2024

2023

2022

2021

Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa

271,7

296,6

352,7

385,7

194,7

% liikevaihdosta

41,6

42,1

49,0

55,9

33,7

Omavaraisuusaste, %*

32,2

26,8

22,0

18,6

26,9

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*

141,1

175,5

243,9

313,8

158,8

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*

2,5

2,9

4,4

6,0

3,0

Osakekohtaiset tunnusluvut

2025

2024

2023

2022

2021

Osakekohtainen tulos (EPS)

1,58

1,13

0,19

0,42

0,89

Osakekohtainen oma pääoma, euroa*

8,48

7,59

6,56

5,50

5,27

Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)

0,53

0,38

0,07

0,30

Osinko/tulos, %*

33,5

33,6

37,3

33,7

Efektiivinen osinkotuotto, %*

3,63

3,62

0,99

2,37

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

22 480 085

22 478 951

22 566 155

22 549 644

22 594 235

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin

22 514 581

22 511 765

22 557 957

22 560 271

22 589 383

Markkina-arvo, milj. euroa

328,2

236,0

159,3

192,1

285,6

Osingonjako, milj. euroa

(hallituksen esitys)

11,9

8,5

1,6

6,8

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*

9,22

9,29

37,60

20,19

14,21

Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa

14,60

10,50

7,06

8,52

12,64

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Täsmäytyslaskelmat

vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä

niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista

tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrat-

tuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihto-

ehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla

- vähennetään seuraava luku/luvut

+ lisätään seuraava luku/luvut

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Tilikauden tulos

38,6

30,2

Oma pääoma (keskiarvo) x 100

180,8

156,8

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

21,3

19,2

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Tulos ennen veroja +

45,8

38,6

Rahoituskulut

8,0

10,9

Tulos ennen veroja + rahoituskulut

53,8

49,6

Taseen loppusumma - korottomat velat (tilikauden alun ja lopun kes-

kiarvo)

495,7

509,1

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

10,9

9,7

Omavaraisuusaste, %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Oma pääoma /

192,6

169,0

Taseen loppusumma -

598,1

630,2

Omavaraisuusaste, %

32,2

26,8

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Korolliset rahoitusvelat -

302,3

327,5

Rahavarat /

30,7

30,9

Oma pääoma x 100

192,6

169,0

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

141,1

175,5

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Korolliset rahoitusvelat -

302,3

327,5

Rahavarat

30,7

30,9

Nettovelka /

271,7

296,6

Oikaistu käyttökate EBITDA

108,6

100,7

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

2,5

2,9

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate

(EBITDA)

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Kauden tulos

38,6

30,2

Tuloverot

-7,2

-8,5

Rahoituskulut

-8,0

-10,9

Rahoitustuotot

1,1

Poistot ja arvonalentumiset

-56,6

-53,0

Käyttökate (EBITDA)

109,3

101,5

IFRS 3-kulut

1,0

0,0

Muut käyttökatteen oikaisut

-1,7

-0,8

Käyttökatteen oikaisut yhteensä

-0,7

-0,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

108,6

100,7

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Käyttökate (EBITDA), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Käyttökate /

109,3

101,5

Liikevaihto x 100

652,3

704,4

Käyttökate (EBITDA), %

16,8

14,4

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Oikaistu käyttökate /

108,6

100,7

Liikevaihto x 100

652,3

704,4

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

16,7

14,3

Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Kauden tulos

38,6

30,2

Tuloverot

-7,2

-8,5

Rahoituskulut

-8,0

-10,9

Rahoitustuotot

1,1

Liiketulos (EBIT)

52,7

48,5

Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut

6,6

0,0

Käyttökatteen oikaisut yhteensä

-0,7

-0,8

Liiketuloksen oikaisut yhteensä

5,9

-0,8

Oikaistu liiketulos (EBIT)

58,6

47,7

PPA-poistot

1,7

2,1

Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

5,0

5,3

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA)

65,3

55,2

Liiketulos (EBIT), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Liiketulos /

52,7

48,5

Liikevaihto x 100

652,3

704,4

Liiketulos (EBIT), %

8,1

6,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Oikaistu liikevoitto /

58,6

47,7

Liikevaihto x 100

652,3

704,4

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

9,0

6,8

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA), %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA) /

65,3

55,2

Liikevaihto x 100

652,3

704,4

Oikaistu EBITA, %

10,0

7,8

Rahavirta investointien jälkeen

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Liiketoiminnan nettorahavirta

75,6

100,8

Investointien nettorahavirta

-5,7

-12,3

Rahavirta investointien jälkeen

69,9

88,6

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tulos ennen veroja

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Kauden tulos

38,6

30,2

Tuloverot

-7,2

-8,5

Tulos ennen veroja

45,8

38,6

Bruttoinvestoinnit

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa

52,3

62,8

Siirrot sijoituskiinteistöihin

0,8

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa

174,8

185,1

Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa

14,8

15,7

Liikearvo kauden lopussa

253,8

254,9

Kauden poistot ja arvonalentumiset

56,6

53,0

Aineelliset hyödykkeet kauden alussa

62,8

65,8

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa

185,1

203,9

Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa

15,7

21,1

Liikearvo kauden alussa

254,9

251,8

Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella

-12,7

-1,6

Bruttoinvestoinnit

46,6

31,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %

milj. eur

1–12/2025

1–12/2024

Edellisen kauden liikevaihto

704,4

720,0

Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella -

-7,4

-4,8

Sopimusmuutokset kokonaisulkoistuksissa -

-42,1

-62,5

Koronapalvelut ja liikevaihdon alaskirjaukset -

0,0

0,7

Muut

-1,3

0,0

Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto (B)

653,7

653,3

Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (C)

0,0

Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %

0,0

Kauden liikevaihto (A)

652,3

704,4

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu (A-B-C)

-1,4

51,1

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %

-0,2

7,8

Liikevaihdon muutos

52,1

-15,5

Liikevaihdon muutos, %

-7,4

-2,2

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Oikaistu käyttökate

ja oikaistu liikevoitto

-tunnuslukujen oikaisuerien

kuvaus

milj. euroa

1–12/2025

1–12/2024

Käyttökate (EBITDA)

109,3

101,5

Oikaisut käyttökatteeseen

Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut

0,7

Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset

5,3

Saamisten luokittelu IAS 37 mukaisiksi ehdollisiksi varoiksi / palautus

saamiseksi

-1,5

Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto

-8,5

IFRS 3-kulut

1,0

0,0

Kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovaraukset

1,5

Muut, rahavirtavaikutteiset

0,1

Muut, ei rahavirtavaikutusta

-0,1

Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä

-0,7

-0,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

108,6

100,7

Poistot ja arvonalentumiset

-56,6

-53,0

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin

Käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

1,8

Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvonalentumiset

2,2

Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset

2,5

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä

6,6

Oikaisut liiketulokseen yhteensä

5,9

-0,8

Oikaistu liikevoitto (EBIT)

58,6

47,7

PPA-poistot

1,7

2,1

Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

5,0

5,3

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja

arvonalentumisia (EBITA)

65,3

55,2

Liikevoitto (EBIT)

52,7

48,5

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

milj. euroa

1–12/2025

1–12/2024

Liikevaihto

-1,5

Liiketoiminnan muut tuotot

-8,5

-0,1

Materiaalit ja palvelut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

2,4

0,7

Liiketoiminnan muut kulut

5,4

0,2

Osuus osakkuus-

ja yhteisyritysten tuloksesta

Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä

-0,7

-0,8

Poistot ja arvonalentumiset

6,6

Liikevoiton (EBIT) oikaisuerät yhteensä

5,9

-0,8

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Selvitys hallinto-

ja ohjausjärjestelmästä

I JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voi-

massa olevaan lainsäädäntöön, Yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq

Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin.

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Suomen listayhtiöiden hallin-

nointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitä-

mältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.

Pihlajalinna ei ole vuonna 2025 poikennut hallinnointikoodin suosi-

tuksista.

Pihlajalinna Oyj:n tarkastusvaliokunta on hyväksynyt tämän hallinto-

ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen 3.3.2026 ja hallitus

5.3.2026.

II HALLINNOINTIA KOSKEVAT

KUVAUKSET

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Yhtiön yhtiöjärjestyk-

sen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden

(6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiö-

kokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuu-

luvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoitta-

man voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan

ja kestävyysraportoinnin varmentajan valitsemisesta ja heidän palkki-

oistaan. Varsinainen yhtiökokous päättää

myös vastuuvapauden

myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta

ja -ajasta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava

osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään

kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9)

päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu on toimitettava

sakkeenomistajille heidän Yhtiön osakeluetteloon merkittyihin osoit-

teisiinsa postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön

internet-sivuilla tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valta-

kunnallisessa päivälehdessä. Lisäksi yhtiökokouskutsu julkaistaan

pörssitiedotteena. Yhtiökokouksen esityslista, päätösesitykset ja ko-

kousaineisto ovat saatavilla Yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme

viikkoa ennen yhtiökokousta.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiöko-

koukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää

tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun

päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla

viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun

mennessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jäsenet sekä toimitusjohtaja ja tilin-

tarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi hallituksen jäseneksi

ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouk-

sessa. Mikäli hallituksen jäsen tai ehdolla oleva henkilö ei ole läsnä

yhtiökokouksessa, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle ko-

kouksen alkaessa.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksen

jälkeen pörssitie-

dotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internet-si-

vuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat

pidetään yhtiön internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiö-

kokouksesta.

Pihlajalinnan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoit-

teess

a https://www.pihlajalinna.fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtiojarjes-

tys. Yhtiöjärjestyksen

muuttaminen edellyttää yhtiökokouksen pää-

töstä.

Pihlajalinna Oyj:n vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin

24.4.2025. Yhtiökokoukseen osallistui 81 osakkeenomistajaa henkilö-

kohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Kokouksessa oli edustettuna

noin 65 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yh-

tiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään

neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.

Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohta-

jan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Mikäli hallituksen puheenjoh-

taja ja varapuheenjohtaja eroavat tai muutoin estyvät toimimasta pu-

heenjohtajana kesken toimikauden, hallitus voi valita keskuudestaan

uuden puheenjohtajan jäljellä olevalle toimikaudelle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella

hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset

yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä osakkeen-

omistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi Yhtiön hallituksen puheen-

johtaja osallistuu nimitystoimikunnan työhön asiantuntijana. Osak-

keenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain

niillä neljällä osakkeenomistajalla, joiden osuus Yhtiön kaikkien osak-

keiden tuottamista äänistä on Euroclear Finland Oy:n pitämän yhtiön

osakasluettelon perusteella suurin syyskuun 1. päivänä, kuitenkin si-

ten, että mikäli osakkeenomistaja, joka on hajauttanut omistustaan

esimerkiksi useisiin rahastoihin ja jolla on arvopaperimarkkinalain mu-

kainen velvollisuus ottaa nämä omistukset huomioon ilmoittaessaan

omistusosuutensa muutoksista, esittää viimeistään elokuun 31. päi-

vänä Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen

pyynnön,

lasketaan tällaisen osakkeenomistajan useisiin rahastoihin

tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen nimeämisoikeuden rat-

kaisevaa ääniosuutta laskettaessa. Mikäli osakkeenomistaja ei halua

käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle

omistajalle, jolla ei muutoin olisi nimeämisoikeutta.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on pyytää kunkin vuoden syys-

kuun 1. päivänä neljää osakeomistuksen perusteella suurinta osak-

keenomistajaa nimeämään kukin yhden jäsenen osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan

puheenjoh-

tajan. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden toi-

mikunnan tultua nimetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yh-

tiön internet-sivuilla

osoitteessa https://www.pihlajalinna.fi/sijoitta-

jat/hallinnointi/nimitystoimikunta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Eu-

roclear Finland Oy:n pitämä yhtiön osakasluettelo 1.9.2025) ovat ni-

mittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edusta-

jat:

●

Sari Heinonen,

pääjohtaja, nimeäjä LähiTapiola Keskinäinen Va-

kuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

●

Hanna Hartikainen,

toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Vakuu-

tusyhtiö Fennia

●

Mikko Wirén, toimitusjohtaja, nimeäjä MWW Yhtiö Oy

●

Carl Pettersson, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläke-

vakuutusyhtiö Elo.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajak-

seen Sari Heinosen. Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Jukka Leinonen on toiminut nimitystoimikunnassa asiantuntijana.

Vuonna 2025 osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 3 ker-

taa. Osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta toimitti

19.1.2026 Pihlajalinnan hallitukselle ehdotuksensa esitettäväksi varsi-

naisessa yhtiökokouksessa. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteella.

Hallituksen jäsenten pätevyys ja riippumatto-

muus sekä hallituksen monimuotoisuus

Hallituksella tulee olla sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen

osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuk-

sen valmistelussa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaa-

timukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on

oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittä-

västi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja

hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien teho-

kas hoitaminen.

Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten

Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen.

Yhtiön tavoitteena on, että naiset ja miehet ovat hallituksessa tasa-

puolisesti edustettuina hallinnointikoodissa määritellyllä tavalla. Halli-

tuskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän

laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä

onimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutukselli-

nen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa

koskevan ehdotuksen valmistelussa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä.

Vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on ol-

tava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen

pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava

tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Hallituksen jäsenet eivät edusta

Yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muutoin heidän etupiiriinsä

kuuluvia tahoja.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjär-

jestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallitus arvioi vuosit-

tain toimintaansa ja työskentelytapojaan, ja uudistaa työjärjestystään

tarpeen mukaan.

Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin kuuluvat kaikki Yh-

tiön liiketoiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Työjärjestyksen mu-

kaan hallitus muun muassa:

•

käsittelee ja päättää konsernin strategian, vuosisuunnitelman ja

budjetin sekä näihin liittyvät tavoitteet ja seuraa näiden toteutu-

mista

•

päättää Yhtiön osinkopolitiikasta

•

hyväksyy konsernin keskeiset politiikat, mukaan lukien palkitse-

mis-, riskienhallinta-

ja tiedonantopolitiikat, sisäpiiri-

ja lähipii-

riohjeet sekä eettiset toimintaperiaatteet ja konsernin hallinto-

ja ohjausjärjestelmän,

ja valvoo niiden noudattamista

•

käsittelee ja hyväksyy Yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toi-

mintakertomuksen (ml. selvitys hallinto-

ja ohjausjärjestelmästä

sekä kestävyysraportti) päättyneeltä tilikaudelta sekä puolivuosi-

katsauksen ja osavuosikatsaukset kyseisiltä ajanjaksoilta

•

käsittelee ja hyväksyy palkitsemisraportin päättyneeltä tilikau-

delta

•

käsittelee ja hyväksyy konsernin merkittävät investoinnit ja yri-

tysjärjestelyt

•

hyväksyy konsernin ulkoiset rahoitussopimukset sekä lainojen

liikkeellelaskut

•

vahvistaa Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaat-

teet

•

käy läpi Yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hal-

linnan sekä valvoo Yhtiön hallintoprosessien riittävyyttä, asian-

mukaisuutta ja tehokkuutta

•

valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan sekä mahdollisen toimi-

tusjohtajan sijaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista

•

vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin johtoryhmän

jäsenet

•

hyväksyy toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjestelmät

sekä Yhtiön noudattamat palkitsemisen periaatteet

•

kutsuu koolle yhtiökokouksen.

Hallituksen jäsenille annetaan riittävät tiedot konsernin toiminnasta,

toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, ja uusi hallituksen

jäsen perehdytetään Yhtiön toimintaan hallituskauden alkaessa. Halli-

tus saa säännönmukaisesti tiedokseen konsernin johtoryhmässä käsi-

tellyt asiat, tulosraportit, tilintarkastajan kertomukset sekä kuulee

säännöllisesti vähintään vuosittain tilintarkastajan näkemyksen Yhtiön

taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokousten ajankohdat

vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Lisäksi hallitus kokoon-

tuu tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää pu-

helinkokouksina. Kokouksista vähintään yksi on strategiakokous

ja vä-

hintään yhden kokouksen yhteydessä hallitus tapaa tilintarkastajan.

Vuosikelloon merkittyjen kokousten yhteydessä hallitus käy sisäisen

keskustelun ilman johdon läsnäoloa.

Vuonna 2025 hallituksen kokoonpanoa koskeva ehdotus valmisteltiin

nimitystoimikunnan toimesta. Nimitystoimikunnassa edustettuina oli-

vat LähiTapiola-ryhmä, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, MWW

Yh-

tiö Oy (Mikko Wirén), ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, jotka

yhdessä edustivat yhteensä noin 48 prosenttia Yhtiön osakkeista.

Hallituksen kokoonpanoa koskevat periaatteet toteutuivat

vuonna

2025 valitussa hallituksessa. Hallituksessa toimi kolme naisjäsentä ja

kolme miesjäsentä (neljä miesjäsentä 24.4.2025 saakka). Hallituksen

jäsenet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtä-

vistä. Kaikilla vuonna 2025 hallituksen jäseniksi valituilla on korkea-

koulututkinto, ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäse-

nillä on monipuolisesti sekä toimialaosaamista että taloudellista ja lii-

ketoiminnallista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 53–69

vuotta.

Hallituksen jäsenet tilikaudella 2025

Hallituksen jäsenet varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.4.2025 saakka

olivat Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Niemistö (varapuheen-

johtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen,

Tiina Kurki ja

Mikko Wirén.

Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin, että Yhtiön

hallitukseen kuuluu kuusi (6) jäsentä. Yhtiön hallitukseen valittiin seu-

raavat henkilöt: Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki, Jukka Leinonen,

Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi Pihlajalinna Oyj:n

hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Leinosen ja varapuheenjohtajaksi

Leena Niemistön.

Tilikaudella 2025 Yhtiön hallitus kokoontui 13 kertaa. Keskimääräinen

osallistuminen kokouksiin kuluneella tilikaudella oli 100 %.

Hallituksen jäsenet

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

JUKKA LEINONEN

hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023

diplomi-insinööri

Suomen kansalainen, s. 1962

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

LEENA NIEMISTÖ

hallituksen jäsen vuodesta 2014

hallituksen varapuheenjohtaja vuoteen 2018 saakka

ja uudelleen vuodesta 2019 alkaen

lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri

Suomen kansalainen, s. 1963

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

KIM IGNATIUS

hallituksen jäsen vuodesta 2023

ekonomi

Suomen kansalainen, s. 1956

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

HELI IISAKKA

hallituksen jäsen vuodesta 2022

kauppatieteiden maisteri

Suomen kansalainen, s. 1968

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: Colliers Finland Oy, talousjohtaja

TIINA KURKI

hallituksen jäsen vuodesta 2023

kauppatieteiden maisteri

Suomen kansalainen, s. 1970

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

äätoimet: Alma Media Oyj, Alma Mediaratkaisujen johtaja/ Execu-

tive Vice President

MIKKO WIRÉN

hallituksen jäsen vuodesta 2016

hallituksen puheenjohtaja vuosina 2016–2023

lääketieteen lisensiaatti

Suomen kansalainen, s. 1972

ei-riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomis-

tajista

päätoimet: MWW Yhtiö Oy, toimitusjohtaja

Lisätietoja hallituksen jäsenistä Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa

https://www.pihlajalinna.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus.

Tiedot hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on esitetty erilli-

sessä toimielinten palkitsemisraportissa.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia ja muita

pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa valiokuntiensa työ-

järjestykset ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja

toimintavaltuudet. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä henki-

löstö- ja vastuullisuusvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää keskuu-

destaan. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät kirjalliset työjärjes-

tykset.

Tarkastusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusva-

liokunnan, jonka tehtävänä on seurata Yhtiön tilinpäätösraportoinnin

prosessia sekä Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkas-

tuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokun-

nan tehtävänä on lisäksi käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestel-

mästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-

jestelmien pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätök-

sen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkasta-

jan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheis-

palvelujen tarjoamista Yhtiölle. Tarkastusvaliokunnalla on oltava va-

liokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus ja

vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti las-

kentatoimen tai tilintarkastuksen alalta.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolmesta

viiteen jäsentä, jotka hallitus

valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan

jäsenten enemmistön

on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on ol-

tava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyk-

sen, jonka mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

●

yhtiön taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta

●

poikkeuksellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutusten arvi-

ointi

●

kirjausperiaatteiden ja taseeseen arvostettujen erien merkittä-

vien muutosten käsittely

●

yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin, tilinpäätöksen ja mui-

den taloudellisten raporttien laadun ja luotettavuuden seuranta

●

arvioida vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittä-

mistä

●

Yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaproses-

sin valvonta

●

keskustella neljännesvuosittain talousjohdon ja tilintarkastajien

kanssa yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja pörssitiedotteesta en-

nen hallituksen hyväksymistä

●

keskustella merkittävistä taloudellisista riskeistä ja johdon toi-

menpiteistä riskien seuraamiseksi, hallitsemiseksi ja raportoi-

miseksi

●

yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja

riskienhallintajärjestelmien suunnitelmien ja raporttien käsittely

sekä tehokkuuden seuranta

●

perehtyä lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskeviin peri-

aatteisiin

●

yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen

käsittely mukaan lukien siihen sisältyvä kuvaus taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nanjärjestelmien pääpiirteistä

●

tukea yhtiön hallitusta vastuullisuuteen sekä ESG-kriteereihin

liittyvien toimintojen asianmukaisessa hallinnoinnissa sekä ym-

päristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien riskien hallin-

nassa

●

käsitellä säännöllisesti vastuullisuuteen liittyvää raportointia,

prosesseja ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä sekä kontrolleja

●

seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä ti-

lintarkastusta sekä kestävyysraportoinnin varmentamista

●

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön sekä kes-

tävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden ja oheis-

palvelujen tarjoamisen arviointi

●

arvioida tilintarkastajan pätevyyttä ja suoriutumista

●

tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa

koskevan päätösehdotuksen valmistelu

●

yhteydenpito tilintarkastajaan sekä kestävyysraportoinnin var-

mentajaan sekä näiden tarkastusvaliokunnalle laatimien raport-

tien ja johdon niihin antamien vastineiden läpikäynti sekä

●

seurata lakien ja määräysten ja yhtiön politiikoiden noudatta-

mista ja yhtiön vaatimustenmukaisuusjärjestelmän tehokkuutta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

●

seurata ja arvioida vastuullisuuden kehittymistä (CSRD-vaati-

mukset ja EU-taksonomia)

●

käsitellä hallituksen toimituskertomus kokonaisuudessaan

●

seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tu-

loksia (Ecovadis, COP,

jne).

Tarkastusvaliokunta raportoi

hallitukselle säännöllisesti yhteenvedon

valiokunnan käsittelemistä asioista.

Valiokuntatyöskentelystä

maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä

palkkio.

Hallitus valitsi 24.4.2025 tarkastusvaliokunnan jäseniksi Kim Ignatiuk-

sen (puheenjohtaja), Heli Iisakan ja Tiina Kurjen.

Tilikauden 2025 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi kertaa.

Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan, jonka tehtävänä on hallitusta avustavana

elimenä valmistella toimitusjohtajan ja Yhtiön muun johdon palkitse-

mis- ja nimitysasiat sekä palkitsemisessa noudatettavat periaatteet.

Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle organisaation kehittämistä

sekä vastuullisuuskysymyksiin liittyvät asiat.

Henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jä-

sentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten

enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja

tai

Yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla henkilöstövalio-

kunnan jäsen.

Hallitus on vahvistanut henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle kirjal-

lisen työjärjestyksen, jonka mukaan valiokunnan tehtäviin kuuluu:

●

toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden talou-

dellisten etuuksien valmistelu

●

yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu

●

toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi sekä

huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuu-

desta

●

alkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen

yhtiökokouksessa henkilöstövaliokunnan tehtäviin kuuluvissa

asioissa

●

toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu

sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen sekä henkilöprofiilien

määrittäminen

●

muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittämisen

suunnittelu

●

henkilöstötutkimusten tulosten käsittely sekä henkilöstön moni-

muotoisuuden seuranta

●

ohjata ja arvioida talenttien tunnistamisen ja kehittämisen pro-

sessia

●

seurata ja arvioida toimintaympäristön ja regulaation sekä sidos-

ryhmätuen kehittymistä

●

seurata ja arvioida vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa ly-

hyellä ja pitkällä aikavälillä

●

käsitellä ja valmistella vastuullisuusohjelman henkilöstöasiat, ku-

ten työturvallisuuteen ja työkykyyn sekä tasa-arvoon ja moni-

muotoisuuteen liittyvät asiat

●

käsitellä ja valmistella muita vastuullisuusohjelman olennaisiin

asioihin liittyviä asioita, kuten laatua, vaikuttavuutta,

tietosuojaa

ja ympäristöä koskevat asiat

●

käsitellä ja valmistella hyvään hallintoon liittyvät asiat

●

seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tu-

loksia (Ecovadis, COP,

jne).

Valiokuntatyöskentelystä

maksetaan yhtiökokouksen määrittelemä

palkkio

Hallitus valitsi 24.4.2025 henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunnan jäse-

niksi

Leena Niemistön (puheenjohtaja), Jukka Leinosen ja Mikko

Wirénin.

Tilikauden 2025 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta kokoon-

tui viisi kertaa.

Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli

100 %.

Hallituksen ja valiokuntien jäsenten osallistuminen kokouksiin

2025:

Nimi

Hallituksen

kokoukset

Tarkastus-

valiokunnan

kokoukset

Henkilöstö- ja

vastuullisuus-

valiokunnan

kokoukset

Kim Ignatius

hallituksen jäsen

13/13

6/6

Heli Iisakka

hallituksen jäsen

13/13

6/6

Hannu Juvonen

hallituksen jäsen

3/3

2/2

Tiina Kurki

hallituksen jäsen

13/13

6/6

Jukka Leinonen

hallituksen puheenjohtaja

13/13

5/5

Leena Niemistö

hallituksen varapuheenjohtaja

13/13

5/5

Mikko Wirén

hallituksen jäsen

13/13

5/5

1) Osallistuminen on esitetty kunkin jäsenen toimikauden aikaisista

kokouksista.

2) Hallituksen jäsen 24.4.2025 saakka.

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenten suorat ja epäsuorat

osakeomistukset 31.12.2025:

Osakkeita,

kpl

Mikko Wirén, yhteensä

2 326 271

MWW Yhtiö Oy

2 319 010

Mikko Wirén

7 261

Leena Niemistö

710 881

Jukka Leinonen

17 158

Heli Iisakka

4 528

Kim Ignatius

4 332

Tiina Kurki

3 579

Hannu Juvonen (hallituksessa 24.4.2025 saakka)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuh-

teen ehdoista. Toimitusjohtajan tehtävä

on johtaa Yhtiön operatii-

vista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjei-

den ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa

Yhtiön kirjanpi-

don lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä.

Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2025 toimi Tuomas

Hyyryläinen. Pihlajalinna Oyj:llä ei ole toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konser-

nin operatiivisen liiketoiminnan johtamisessa. Johtoryhmä valmiste-

lee ja ohjaa konsernin prosessien ja liiketoiminnan kehitystä sekä kon-

sernin yhteisiä toimintoja ja edistää tiedonkulkua sekä yhteistyötä or-

ganisaation eri osien välillä. Se valmistelee konsernin strategista

suunnittelua ja budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja ra-

portointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä inves-

tointeja. Lisäksi johtoryhmä seuraa ja arvioi liiketoimintojen kannatta-

vuutta sekä sisäisten valvonta-

ja raportointijärjestelmien toimi-

vuutta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan kut-

susta. Johtoryhmä arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelyta-

pojaan.

Konsernin johtoryhmä (31.12.2025):

Tuomas Hyyryläinen

s. 1977, kauppatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2023

toimitusjohtaja (CEO)

Heikki Färkkilä

s. 1980, diplomi-insinööri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

johtaja, strategia ja konsernioperaatiot

Seppo Kariniemi

s. 1983, MBA

yhtiön palveluksessa vuodesta 2022

iiketoimintajohtaja, julkiset palvelut

väliaikainen liiketoimintajohtaja, yksityiset

terveyspalvelut

Tuula Lehto

s. 1973, yhteiskuntatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2022

viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

Jaakko Liljeroos

s. 1979, oikeustieteen maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

lakiasiainjohtaja (CLO)

Lauri Muhonen

s. 1984, eMBA

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

tietohallintojohtaja (CIO)

Tarja Rantala

s. 1972, kauppatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2014

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)

Sari Riihijärvi

s. 1977, lääketieteen tohtori, erikoislääkäri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2021

lääketieteellinen johtaja (CMO)

Mika Videman

s. 1967, diplomi-insinööri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

henkilöstöjohtaja

Vuoden 2025 aikana johtoryhmään on lisäksi kuulunut yksityisten ter-

veyspalveluiden liiketoimintajohtaja Anu Kallio (18.9.2025 saakka).

Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti viikoittain.

Pihlajalinna-

konsernin toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenten suorat ja

epäsuorat osakeomistukset (31.12.2025) on esitetty seuraavassa tau-

lukossa.

Osakkeita, kpl

Tuomas Hyyryläinen, toimitusjohtaja

46 232

Tarja Rantala

23 805

Seppo Kariniemi, yhteensä

11 349

Seppo Kariniemi

8 549

SSK Sijoitus Oy

2 800

Sari Riihijärvi

9 346

Heikki Färkkilä

7 181

Tuula Lehto

7 017

Jaakko Liljeroos

4 000

Lauri Muhonen

4 000

Mika Videman, yhteensä

1 374

Videman Renewal Oy

1 374

III KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN

JA RISKIEN-

HALLINNAN MEKANISMEISTA

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmis-

taa, että Yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten

sekä Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmis-

taa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön

soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olen-

naisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa,

että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan koko

konsernin kattavien

raportointijärjestelmien avulla. Järjestelmät kattavat taloudelliset to-

teutumatiedot, hallituksen hyväksymän budjetin, kuukausittaiset ta-

loudelliset ennusteet sekä operatiiviset mittarit. Konsernin johto-

ryhmä analysoi tulosta ja poikkeamia, vastaa budjetoinnista ja ennus-

teista yhdessä toimitusjohtajan kanssa, seuraa toteutettujen yritysjär-

jestelyjen integraatiota ja kehitystä sekä muita investointeja. Business

controller -toiminto ja talousjohto analysoivat ja tuottavat talousra-

portit sekä laativat erillisselvityksiä johdon, tarkastusvaliokunnan ja

hallituksen käyttöön. Konsernin rahoitus on keskitetty.

Konsernin talousjohto ohjeistaa tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten

laadinnan sekä vastaa yhdessä konserniviestinnän ja lakiasianjohtajan

kanssa yhtiön säännöllisestä tiedonantovelvoitteesta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Pihlajalinnan talous- ja henkilöstöjohto on määritellyt ja dokumentoi-

nut talous-, raportointi- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvät

kontrollitavoitteet ja kontrollipisteet

(prosessikohtaiset kontrollikata-

logit). Kontrollitavoitteiden ja kontrollipisteiden tarkoituksenmukai-

suus ja vaikuttavuus arvioidaan vähintään vuosittain yhdessä tilintar-

kastajien kanssa. Sisäisen valvonnan havainnot analysoidaan ja ne

johtavat toimintaohjeiden, käytäntöjen ja mahdollisesti myös kontrol-

lipisteiden päivittämiseen.

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manu-

aalisista täsmäytyksistä, kontrolleista, analyyttisista tarkastuksista

ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoin-

nin oikeellisuus. Keskeisiä kontrollimekanismeja

ovat lisäksi tieto- ja

raportointijärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimivaltuuksien

sekä järjestelmämuutosten hallittu toteutus. Talousjohto käsittelee ja

raportoi hallitukselle säännöllisesti poikkeukselliset ja arvionvaraiset

erät sekä analysoi ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt.

Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat

vastuu-

alueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä konsernin

toimintaohjeiden noudattamisesta. Konsernin lakiosasto huolehtii

vastuualueelleen kuuluvien toimintaohjeiden antamisesta. Tilintar-

kastajat tarkastavat vuosittain emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kirjanpi-

don ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkas-

tusyhteisö kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on

vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkas-

tushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta

sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon ja toimitusjohtajaan.

Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosit-

tain konsernijohdolle, tarkastusvaliokunnalle sekä hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta valvoo,

että kirjanpito, taloushallinto, rahoitus,

sisäinen tarkastus ja tilintarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Hal-

litus käsittelee ja hyväksyy puolivuosi- ja osavuosikatsaukset sekä ti-

linpäätöstiedotteet.

Kestävyysraportoinnin osalta kuvaus sisäisestä valvonnasta on ku-

vattu toimintakertomuksessa osana kestävyysraporttia kohdassa

Ylei-

set tiedot (ESRS2).

Sisäinen tarkastus

Pihlajalinnan sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida yhtiön

sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hal-

lintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen

tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan

hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttami-

sessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön

ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa

analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän

johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toi-

mitusjohtajalle, talousjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä

säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin

(IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toi-

minto. Tarkastuksen lähtökohta

on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen,

ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotui-

nen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään tarkastus-

valiokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Pihlajalinnan

johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovitta-

vista asioista.

Pihlajalinnan sisäistä tarkastustoimintaa jatkettiin vuonna 2025 PwC:n

kanssa aiemmin organisoidun yhteistyön mukaisesti. PwC:n seuranta-

tarkastuksen kohteena oli uudelleen tietoturva. Tarkastuksessa

arvioi-

tiin tunnistettuja tietoturvan hallintajärjestelmiä ja tietoturvakontrol-

leja.

Riskienhallinta

Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa kuvataan riskienhallinnan ta-

voitteet, periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut. Riskienhallintaa on

Pihlajalinnassa tehty konserni-, liiketoiminta-, yksikkö-, palvelu-

prosessitasoisesti Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän riskienhallin-

tapolitiikan mukaisesti. Konserni panostaa lisäksi työturvallisuus-

työterveysriskien hallintaan sekä laatujärjestelmiin, kuten ISO9001 ja

ISO14001.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, asiakas- ja potilas-

turvallisuutta, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tulokselli-

suutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan

avulla varmistetaan, että yhtiön toimintaan vaikuttavat riskit tunne-

taan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä toteutetaan toimenpiteet ris-

kien hallitsemiseksi. Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen lii-

ketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja pää-

töksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta

raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Kestävyyteen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallin-

nassa. Osakokonaisuus on kattanut liiketoimintariskiarvioinnin, ihmis-

oikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusarvioinnin osalta vaiku-

tusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin. Nämä osa-alueet yhte-

näistetään konsernin yleiseen riskinhallintaprosessiin tulevien tilikau-

sien aikana.

Pihlajalinnan riskienhallintaperiaatteissa korostuvat toimintaan koh-

distuvat välttämättömät velvoitteet ja niistä nousevat mahdollisuudet

riskienhallinnan organisoimiselle, standardiperusteisen laadunhallin-

nan työkalut sekä omavalvonta. Riskienhallinta tukee johtamisjärjes-

telmää ja palveluiden päivittäisjohtamista. Riskienhallinta integroituu

osaksi palveluprosesseja ja riskienhallinnasta vastaa prosessiomistaja.

Tavoitteena on riskin toteutuessa mahdollisimman vähäinen vaikutus

Pihlajalinna toimintaan.

Vuonna 2025 Pihlajalinnan johtoryhmä arvioi riskienhallintaproses-

seja ja niiden päivitystarpeita riskiympäristö ja 1.1.2026 voimaantullut

uusi toimintamalli huomioiden.

Pihlajalinnan riskienhallintahankkeessa keskeisiksi riskienhallintatoi-

menpiteiden kohteiksi tunnistettiin vuonna 2025 muuttuva toimin-

taympäristö normaali-

ja poikkeusoloissa, resurssit ja esihenkilötyö,

organisoituminen, strategia ja priorisointi, järjestelmät ja prosessit

sekä niiden kehitys, henkilöstön saatavuus ja työkyky, tietosuoja, tie-

toturva erityisesti kyberturvallisuuden näkökulmasta ja potilasturvalli-

suus erityisesti omavalvonnan näkökulmasta.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni-

ja liiketoimintajohdolla rapor-

tointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat oh-

jaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä

käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä

säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää

tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Yhtiön riskienhallinnan

tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan osana riskien-

hallintaprosessia.

IV MUUT ANNETTAVAT

TIEDOT

Sisäpiirihallinto ja -periaatteet

Pihlajalinna Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä

muodossa kuin se kulloinkin on voimassa Pihlajalinnaa koskevin ja

Pihlajalinnan sisäpiiriohjeessa mainituin täsmennyksin. Nasdaq Hel-

sinki Oy:n sisäpiiriohjetta täsmentävä Pihlajalinnan sisäpiiriohje hy-

väksytään hallituksessa vuosittain.

Yhtiön sisäpiiritietoa sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liike-

toimia Yhtiön rahoitusvälineillä hallinnoidaan sovellettavan lainsää-

dännön ja Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti. Yhtiössä perustetaan tar-

ittaessa hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, joihin merkitään kaikki ne

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-

JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

henkilöt, joille Yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintie-

toa.

Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpide-

tään Euroclear Finland Oy:n Insider Elements by Euroclear -palve-

lussa.

Sisäpiiriluetteloiden lisäksi Yhtiö laatii ja ylläpitää luetteloa ilmoitus-

velvollisista johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiriin

kulloinkin kuuluvista henkilöistä (luonnollinen tai oikeushenkilö), joilla

on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoi-

tusvälineitä koskevat liiketoimet kolmen

arkipäivän kuluessa liiketoi-

men toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee sille ilmoitetut liiketoimet tie-

dotteella viimeistään kahden työpäivän kuluessa siitä, kun on vas-

taanottanut johtotehtävissä toimivan tai tämän lähipiiriin kuuluvan

henkilön ilmoituksen. Johtotehtävissä toimivilla henkilöillä tarkoite-

taan Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä.

Pihlajalinnan johtohenkilöt sekä Yhtiön määrittelemät muut kuin joh-

totehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan lu-

kuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun Yhtiön arvopapereilla tai nii-

hin liittyvillä johdannaisilla sekä muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pi-

tuisen suljetun ajanjakson aikana ennen Yhtiön vuositilinpäätöksen,

osavuosikatsauksen ja puolivuosikatsauksen julkaisemista (suljettu ik-

kuna) tai edellä mainittujen tietojen julkaisupäivänä.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut sisäpiiriperiaatteet (Lähipiiri- ja sisäpiiri-

periaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Lähipiirihallinto- ja lähipiiritoimia koskevat

periaatteet

Pihlajalinna noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huo-

lehtii lainsäädännön ja pörssiyhtiöille suunnatun hallinnointikoodin

mukaisesti siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille, päätök-

senteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Pih-

lajalinnan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisäl-

ävä lähipiiriohje hyväksytään vuosittain Pihlajalinnan hallituksessa,

joka seuraa ja arvioi lähipiiritoimia.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoi-

mien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa,

joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja. Yhtiö arvioi ja seu-

raa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovat

kokonaisuutena Yhtiön

edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoi-

mesta päätettäessä asianmukaisesti. Lähipiiriohjeiden periaatteita

noudatetaan koko konsernissa ja kaikkia konserniyhtiöitä koskevassa

päätöksenteossa.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (Yhtiön

hallituksen jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja sihteeri, toimitusjoh-

taja, varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet), sekä edellä mainit-

tujen avio- tai avopuoliso ja muut samassa kotitaloudessa asuvat hen-

kilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä

mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa

käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai

määräysvaltaa. Lähipiiriin

kuuluvat lisäksi Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

sekä niiden toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ja mahdolliset vara-

jäsenet ja edellä mainittujen määräysvaltayhteisöt.

Pihlajalinna Oyj pitää lähipiirirekisteriä Yhtiön ja sen lähipiirin kesken

tehtävistä merkittävistä liiketoimista,

niiden osapuolista ja keskeisistä

ehdoista. Rekisteriin merkittävät tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin

kuuluvilta henkilöiltä vuosittain tehtävillä tarkastuskyselyillä. Yhtiön

lähipiirirekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovu-

teta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja

viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta. Lähipiiriin kuu-

luvilla henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista tai tietoonsa

tulleista lähipiiriliiketoimista Yhtiön lähipiirihallinnolle viipymättä lii-

ketoimesta tiedon saatuaan. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan

tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokun-

nalle.

Pihlajalinna voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa

Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa ja jotka tehdään tavanomai-

sin kaupallisin ehdoin Pihlajalinnan sisäisen ohjeistuksen mukaista

päätöksentekomenettelyä noudattaen. Lähipiiriliiketoimista, jotka ei-

vät ole Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta

tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Pihlajalinnan hallitus esteel-

lisyyssäännökset huomioiden.

Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet käsitellään Pihlajalinnan halli-

tuksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Pihlajalinnan joh-

don ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päät-

tää aina Yhtiön hallitus.

Pihlajalinna raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpää-

töksessään. Osakkeenomistajan kannalta olennaiset lähipiiritoimet,

jotka eivät ole tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei tehdä tavan-

omaisin kaupallisin ehdoin, julkistetaan arvopaperimarkkinalain ja

Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjen mukaisesti.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut lähipiiritoimia koskevat periaatteet (lähi-

piiri-

ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tu-

lee olla tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-

tilintarkastaja.

Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön var-

sinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus saa tilinpäätöstä käsitelles-

sään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutu-

misesta ja havainnoista.

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokous 24.4.2025 päätti hallituksen ehdotuk-

sen mukaisesti valita tilintarkastajaksi Ernst & Young

Oy:n toimikau-

deksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päätty-

essä. Ernst & Young Oy:n nimeämänä Yhtiön päävastuullisena tilintar-

kastajana on toiminut KHT Johanna Winqvist-Ilkka.

Konserniyhtiöiden tilintarkastajana on tilikauden 2025 aikana toimi-

nut Ernst & Young Oy.

Tilintarkastajalle maksettiin palkkioita alla ole-

van taulukon mukaisesti (tuhatta euroa):

Tilintarkastajan palkkiot

2025

2024

Tilintarkastus, Ernst & Young Oy

360

328

Lausunnot ja todistukset,

Ernst & Young Oy

Muut työt, Ernst & Young Oy

Yhteensä

450

441

1) Yhtiön tilintarkastajana tilikaudella 2024 toimi KPMG Oy Ab.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Yleiset tiedot (ESRS 2)

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa (GOV-1)

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista (GOV-4)

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

Pihlajalinna Oyj:n kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 lu-

vussa säädettyjen vaatimusten ja kestävyysraportointistandardien

(ESRS) mukaisesti. Vuoden 2025 kestävyysraportti kattaa ajanjakson

1.1.–31.12.2025, ja se on laadittu konsolidoidusti vuoden 2025 tilin-

päätöksen kanssa. Konsolidoinnin laajuus kestävyysraportissa on

sama kuin tilinpäätöksessä. Konserniyritykset on kuvattu konserniti-

linpäätöksen liitetiedoissa.

Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät teollis- ja

tekijänoikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioiden tuloksiin. Muu ulko-

puolinen toimija kuin varmentaja ei ole validoinut raportilla esiintyviä

tavoitteita tai mittareita. Kestävyysraportissa raportoidut

kestävyysai-

heet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat EU:n kestävyysraportoin-

tistandardien vaatimuksiin sekä Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusana-

lyysiin (double materiality assessment, DMA), joka toteutettiin loppu-

vuodesta 2023, ja jota päivitettiin keväällä 2025 Pihlajalinnan uuden

strategian myötä. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt kaksoisolennai-

uusanalyysiin perustuvat olennaiset teemat ja kestävyysaiheet. Kak-

soisolennaisuusanalyysi sisältää vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuk-

sia, jotka kattavat Pihlajalinnan omat toiminnot sekä arvoketjun ylä-

ja alavirran olennaisilta osin. Pihlajalinnan arvoketjuun ulottuvat toi-

mintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit kuvataan kyseisiin

standardeihin liittyvissä kohdissa. Tarkempia lisätietoja Pihlajalinnan

kaksoisolennaisuusanalyysiprosessista ja sen tuloksista ESRS 2 -osi-

ossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Arvoketjun ala- ja ylävirran kattavuus

Kestävyysraportin tiedot raportoidaan koko Pihlajalinna-konsernin

osalta kattaen Pihlajalinnan oman toiminnan sekä osittain arvoketjun

ylä- ja alavirran. Pihlajalinnan olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Arvoketjun työntekijöihin kestävyysai-

heet ulottuvat ylä- ja alavirrassa palvelu-

ja toimittajakumppanien

kautta. Kuluttajiin olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat alavirrassa

omien palveluiden sekä palvelukumppanien välityksellä. Kestävyysai-

heet ulottuvat ympäristöön arvoketjun ylä- ja alavirrassa henkilöstön,

henkilöasiakkaiden ja hankinnan seurauksena toimittaja-

ja palvelu-

kumppanien toimitusketjujen kautta. Kestävyysraportti kattaa arvo-

ketjun olennaiset kestävyysaiheet.

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

Aikahorisontit

Tässä kestävyysraportissa noudatetaan

ESRS-standardien määrittele-

miä aikahorisontteja. Lyhyt aikaväli (1 vuosi) kuvaa tulevaa tilikautta,

keskipitkä seuraavia 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli 5 vuoden aikaväliä.

Arvoketjun estimoinnin lähteet ja tuloksen epävarmuus

Pihlajalinna-konsernin vuoden 2025 kestävyysraportti on laadittu eu-

rooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) rakenteita

periaatteita noudattaen. Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät ra-

portointivaatimusten vertailutiedot esitetään ensimmäisen raportoin-

tikauden 2024 osalta. Muutokset edelliseen kestävyysraporttiin liitty-

vät muun muassa kaksoisolennaisuusanalyysin päivitykseen, johon

liittyvät tiedot on kuvattu kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Lisäksi vuonna

2025 ESRS 2 SBM-3 raportointivaatimuksen osalta relevantit ai-

healuekohtaiset tiedot on esitetty aihestandardien raportoinnin yh-

teydessä.

Pihlajalinnan energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja

laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004)

ja GHG Protocol Corporate Value Chain (scope 3) Accounting and Re-

porting Standard (versio 2011) -standardeihin. Päästölaskennan kon-

solidointitapana on käytetty operatiivista kontrollia, eli vuokrattujen

tilojen energianpäästöt on laskettu Pihlajalinnan scope 1 ja 2 -pääs-

töiksi. Pihlajalinnan päästölaskenta sisältää estimaatteihin ja epäsuo-

riin tietolähteisiin perustuvia tietoja. Merkittävimmät epävarmuudet

liittyvät kustannusperusteisesti laskettuihin hankintoihin sekä arvioi-

hin henkilöasiakkaiden liikkumisesta ja henkilöstön työmatkaliiken-

teestä. Näiden kategorioiden osuus kokonaispäästöistä on yli kaksi

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

kolmasosaa, minkä vuoksi raportoituihin kokonaispäästöihin sisältyy

olennaista epävarmuutta. Nämä mittarit perustuvat osittain korvaa-

viin indikaattoreihin, alakohtaisiin keskiarvoihin ja sisäisiin oletuksiin,

mikä lisää niihin liittyvää mittausepävarmuutta. Epävarmuuden kes-

keisiä lähteitä ovat datan puutteellinen saatavuus, kustannusperustei-

sen mallinnuksen rajallisuus sekä kyselypohjaisen tiedon vaihtelu. Ar-

vioiden laatiminen edellytti oletuksia palveluostojen päästöintensi-

teetistä, asiakkaiden liikkumiskäyttäytymisestä ja henkilöstön työmat-

kamuodoista. Kokonaispäästöjen tarkkuus paranee tiedonkeruun täs-

mentyessä ja kustannusperusteisen laskennan kehittämisen myötä.

Keskeisiä kehitystoimia ovat datan tarkkuuden ja saatavuuden paran-

taminen sekä erityisesti arvoketjun ylävirran tietolähteiden täsmentä-

minen laskennan luotettavuuden vahvistamiseksi. Päästölaskentaa

koskevat kehitystoimet täsmentyvät

tulevien tilikausien aikana. Tar-

kempi päästölaskennan kuvaus E1-osiossa, kohdassa E1-6: Kasvihuo-

nekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt.

Muutokset ja korjaukset kestävyystietojen

laatimisessa ja

esittämisessä

Pihlajalinnan eettiset toimintaperiaatteet -koulutuksen suorituspro-

sentti raportoitiin vuonna 2024 kattaen kaikki työsuhteiset työntekijät

ja ammatinharjoittajat. Vuonna 2025 raportointikäytäntöä tarkennet-

tiin siten, että suoritusprosentti sisältää vain vakituisessa, kokoaikai-

sessa tai osa-aikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Muutos teh-

tiin, koska rajaus tuottaa tarkempaa tietoa koulutuksen vaikuttavuu-

desta. Vuonna 2024 raportoitu suoritusprosentti oli 59 prosenttia.

Tarkistetut vertailuluvut on esitetty G1- osiossa, taulukossa: G1 Liike-

toiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet ja mittarit.

Vuodesta 2025 lähtien työhön liittyvien työtapaturmien laatimispe-

rustetta on muutettu, ja työtapaturmaluvuista poistetaan työtapatur-

mavakuuttajan hylkäämät tapaukset sekä vahingot, joista ei ole mak-

settu korvauksia. Vuonna 2024 raportoitu työhön liittyvien työtapa-

turmien lukumäärä oli 319 kappaletta. Vuoden 2024 lukumäärä pe-

rustui kaikkiin vakuutusyhtiölle ilmoitettuihin tapauksiin. Tarkistetut

vertailuluvut on esitetty S1- osiossa, kohdassa S1-14: Työterveyttä ja

turvallisuutta koskevat mittarit.

Mediaanivuosipalkan laatimisperustetta muutettiin vuonna 2025

huomioimaan kesken vuotta alkaneet ja päättyneet työsuhteet, ja

suhteuttamaan palkka koko vuodelle, jotta mediaani kuvaisi palkkata-

soa todenmukaisemmin. Vuonna 2024 mediaanipalkan laskennassa

palkkaa ei suhteutettu koko vuodelle, jolloin raportoitu työntekijän

mediaanipalkka oli 33 942,75 euroa. Tarkistetut vertailuluvut on esi-

tetty S1- osiossa, kohdassa S1-16: Ansiotuloa koskevat mittarit.

Vaihtuvuusasteen laatimisperustetta muutettiin vuonna 2025 katta-

maan myös työsuhteet, joiden päättymissyy on ”määräaikaisuus päät-

tyy”, jotta luku kuvaisi paremmin työntekijöiden määrän muutosta, si-

sältäen määräaikaisten työsuhteiden muutokset kokonaisulkoistusten

siirrossa hyvinvointialueille. Edellisellä tilikaudella raportoitu vaihtu-

vuusaste oli 10,7 prosenttia ja päättyneiden työsuhteiden määrä

1 148. Tarkistetut vertailuluvut on esitetty S1- osiossa, kohdassa S1-6:

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet.

Vuonna 2024 raportoidut potilasvahinkoilmoitusten (0,04) ja korvat-

tavien potilasvahinkojen (0) lukumäärät on oikaistu. Taustalla

muutos Pihlajalinnan potilasvakuutuksessa. Tarkistetut vertailuluvut

on esitetty S4- osiossa, taulukossa: S4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät tavoitteet ja mittarit.

Vuonna 2024 raportoidut Pihlajalinnan kasvihuonekaasupäästöt on

oikaistu. Tämä koskee scope 1 (446,09 t CO2-ekv.),

scope 2 sijaintipe-

rusteisia (2 841,64 t CO2-ekv.),

scope 2 markkinaperusteisia

(1 899,38 t CO2-ekv.), scope 3 (27 769,23 t CO2-ekv.) kasvihuonekaa-

supäästöjä, scope 3 biogeenisiä päästöjä (55,66 t CO2-ekv.) sekä pääs-

töintensiteettiä sijaintiperusteisten päästöjen (44,6 t CO2-ekv.

MEUR) sekä markkinaperusteisten päästöjen (42,8 t CO2-ekv. /

MEUR) perusteella. Taustalla on tarkennukset Pihlajalinnan päästölas-

kennassa. Tarkistetut vertailuluvut on esitetty kohdassa E1-6:

Kasvi-

huonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja koko-

naispäästöt.

ESRS sisältöindeksi

ESRS

Standardi

Tiedonantovaatimus (DR)

Kestävyysraportin kohdat

ESRS 2

Yleiset tiedot

BP-1

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet

Kestävyysraportin laatimisperusteet

(BP-1)

BP-2

Tiettyjä olosuhteita koskevat

tiedot

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP

-2)

GOV-1

Hallinto-, johto-

ja valvontaelinten rooli

Ylimmän johdon rooli kestävyyden

hallinnassa (GOV-1)

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto-

ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Hallinto-, johto-

ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

(GOV-2)

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

(GOV-3)

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista

Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista (GOV

-4)

GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin

osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin

osalta (GOV-5)

SBM-1

Strategia, liiketoimintamalli

ja arvoketju

Strategia, liiketoimintamalli

ja arvoketju (SBM-1)

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM

-2)

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan

toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan

(SBM-3)

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

Prosessi olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO

-1)

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä

huomioon otetut ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

Lista ESRS-standardien mukaisista

julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

Taulukko: Pihlajalinnan

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinta (IRO)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

1 Ilmastonmuu-

tos

ESRS 2, GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

(GOV-3)

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis-

ja arviointi-

prosesseista

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis-

ja arvioin-

tiprosesseista (IRO-1)

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamal-

lin kanssa

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden hallinta

(SBM-3)

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma (E1-1)

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

(E1-2)

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit

Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit (E1-3)

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

(E1-4)

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

(E1-5)

E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-,

scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope

2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

(E1-6)

ESRS S1

Oma työvoima

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM

-2)

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamal-

lin kanssa

Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden hallinta (SBM-3)

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet

(S1-1)

S1-2

Prosessit, jotka koskevat

yhteydenpitoa vaikutuksista

omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa

kanssa

Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa

(S1-2)

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

omille työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuo-

miseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuo-

miseksi (S1-3)

S1-4

Toimien toteuttaminen

omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten suhteen

ja toimintata-

vat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

riskien vähentämiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Toimenpiteet (S1-4)

S1-5

Tavoitteet,

jotka liittyvät olennaisten kielteisten

vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistä-

miseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien

hallintaan

Tavoitteet

ja mittarit (S1-5)

S1-6

Yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen työsuhteisten

työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

S1-9

Monimuotoisuuden mittari

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

S1-10

Riittävä palkka

Riittävä palkka (S1-10)

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta

koskevat mittarit

Työterveyttä ja turvallisuutta

koskevat mittarit

(S1-14)

S1-16

Ansiotuloa koskevat mittarit

(palkkaero ja kokonaisansiot)

Ansiotuloa koskevat mittarit

(S1-16)

S1-17

Tapaukset, valitukset

ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tapaukset, valitukset

ja vakavat ihmisoikeusvalitukset

(S1-17)

ESRS S4

Kuluttajat

loppukäyttäjät

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM

-2)

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian

ja liiketoimintamal-

lin kanssa.

Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden hallinta

(SBM-3)

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet

(S4-1)

S4-2

Prosessit, jotka koskevat

yhteydenpitoa kuluttajien

ja loppukäyttäjien kanssa

Vuoropuhelu kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi, kanavat

kuluttajien ja loppukäyttäjien

huolenaiheiden

esiin tuomiseksi (S4-3)

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuviin olennaisiin riskeihin

liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymis-

tavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien olennaisten riskien

hallitsemiseksi ja olennaisten mah-

dollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten

toimien tehokkuus

Toimenpiteet (S4-4)

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten

hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen

ja olennaisten ris-

kien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

Tavoitteet

ja mittarit (S4-5)

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto-

ja valvontaelinten rooli

Hallinto-, johto-

ja valvontaelinten rooli (ESRS

2 GOV-1)

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-

ja arviointiprosesseista

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvien olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis-

ja arviointiprosesseista (IRO-1)

G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet

Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet

ja yrityskulttuuri (G1-1)

G1-5

Poliittinen vaikuttaminen

ja lobbaustoiminta

Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta

(G1-5)

Taulukko: Toimintaperiaatteet

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa

(GOV-1)

Johtamalla vastuullisuutta johdonmukaisesti Pihlajalinna haluaa var-

mistaa, että konserni toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja

mahdollistaa vastuullisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttami-

sen. Lainsäädännön lisäksi hallituksen ja valiokuntien työjärjestykset

määrittävät hallituksen ja valiokuntien tehtävät kestävyysteemojen

sekä kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

käsittelyn osalta. Toimitusjohtaja, johtoryhmän tukemana, vastaa

yh-

tiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja mää-

räysten mukaisesti.

Hallituksella ja ylimmällä johdolla on keskeinen rooli liiketoiminnan

vastuullisessa ohjauksessa, valvonnassa ja sääntelyn noudattami-

sessa. Hyvän hallintotavan ulottuvuudet ovat olennainen osa näiden

jäsenten osaamista, jota on kertynyt niin hallitustyöskentelystä kuin

johtotehtävistä suurissa yrityksissä, sekä kokemuksesta erittäin

sään-

nellyiltä toimialoilta. Lisäksi hallituksella ja ylimmällä johdolla on mo-

nipuolinen kokemus konsernin kestävyysraportoinnin olennaisista ai-

heista sekä siihen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista.

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä käsitteli vuosina 2024 ja 2025 ta-

paa lisätä työsuhteisten työntekijöiden edustus konsernin ylimpään

hallintoon yhdessä konsernin luottamusmiesten kanssa. Asia on edel-

leen vuoden 2025 lopussa konsernin luottamusmiesten käsittelyssä,

ja siitä tullaan päättämään seuraavien tilikausien aikana.

allitus

Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus

2025

2024

Liikkeenjohtoon kuulumattomat jäsenet

Työntekijöiden edustus

Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku)

1,0

0,75

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

Tilikauden lopussa (31.12.2025), Pihlajalinnan hallituksessa oli kuusi

jäsentä: Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Niemistö

(varapuheenjohtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki ja Mikko

Wirén. Hallituksen vakituisena sihteerinä toimi konsernin

lakiasianjohtaja Jaakko Liljeroos.

Pihlajalinnan hallituksella on laaja ja monipuolinen osaaminen liiketoi-

minnan johtamisesta useilla eri toimialoilla, mukaan lukien sosiaali- ja

terveyspalvelut sekä lääketiede. Hallituksen jäsenillä on lisäksi koke-

musta terveydenhuollon julkishallinnosta ja edunvalvontaorganisaa-

tioista. Useat jäsenet toimivat myös muiden pörssiyhtiöiden hallituk-

sissa, mikä tuo mukanaan asiantuntemusta ympäristövastuusta, sosi-

aalisesta vastuusta ja hyvästä hallintotavasta. Hallituksella on näke-

mystä vastuullisuudesta ja kestävyysraportoinnin vaatimuksista

eri

toimialojen näkökulmista, kuten televiestinnästä, elintarviketeollisuu-

desta, ympäristö- ja kiinteistöalalta, vähittäiskaupasta, lääketeollisuu-

desta ja logistiikasta. Vaikka Pihlajalinna toimii ainoastaan Suomessa,

hallituksen jäsenillä on kokemusta myös kansainvälisestä liiketoimin-

nasta ja sen johtamisesta.

Pihlajalinnan hallitus on korkein kestävyysteemoista vastaava

taho.

Hallitus hyväksyy keskeiset konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa

ohjaavat konsernipolitiikat ja -periaatteet, kuten Pihlajalinnan eettiset

toimintaohjeet (Code of Conduct), ihmisoikeusperiaatteet sekä kor-

ruptio-

ja lahjonnanvastaisuuteen liittyvät politiikat sekä henkilöstö-,

yhdenvertaisuus-, riskienhallinta-

ja ympäristöpolitiikat. Se katselmoi

ja hyväksyy keskeiset vastuullista liiketoimintaa

koskevat tavoitteet ja

tulokset. Politiikkoja, toimintaperiaatteita ja tavoitteita tarkastellaan

säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa toimintaympäristön muuttu-

essa. Hallitus hyväksyy vastuullisuusohjelman ja strategiset kestävyys-

tavoitteet sekä seuraa niiden edistämistä katsausten avulla. Hallitus

hyväksyy kestävyysraportin ja on ylin taho, joka on vastuussa kestä-

vyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Ke-

väällä 2025 päivitetty kaksoisolennaisuusanalyysi käsiteltiin tarkastus-

valiokunnassa.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja antaa hallitukselle säännöllisiä päivi-

tyksiä kestävyystavoitteiden edistymisestä sekä kestävyyteen

liitty-

vistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi hallitus käy

läpi konsernin keskeisimpiä riskejä ja niiden hallintaa vähintään ker-

ran vuodessa ja katselmoi kokonaisuuden kerran vuodessa.

Hallituksen monimuotoisuus ja riippumattomuusarviointi

Pihlajalinnan liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä

varten konsernin hallituksen kokoonpanon on oltava riittävän moni-

muotoinen. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvi-

oiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Halli-

tuksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä

koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallitus-

kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa. Hallituksen ko-

koonpanoa koskevaa esitystä valmisteltaessa kukin hallituksen jä-

senehdokas antaa yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti luottamuksel-

lisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat tiedot.

Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan suurimpien osak-

keenomistajien nimeämien edustajien toimesta osakkeenomistajien

nimitystoimikunnassa. Hallituksen tehtävänä on arvioida jäsentensä

riippumattomuus. Listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan enem-

mistön jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittä-

vistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus on tällä tilikaudella 83

prosenttia. Vähintään kahden riippumattoman hallituksen jäsenen on

oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomista-

jista. Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki, Jukka Leinonen ja Leena

Niemistö ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeen-

omistajista.

Valiokunnat

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta. Valiokunnilla on selkeä vastuujako

työjär-

jestyksissä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuudessa.

Tarkastusvaliokunta vastaa

kestävyysraportoinnista sekä valvoo ja ke-

hittää kestävyysraportointia. Valiokunta

käsittelee hallituksen toimin-

takertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportin, kokonaisuudes-

saan. Henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta vastaa toimintaympäris-

tön kehittymisen seurannasta sekä ohjaa ja seuraa konsernin vastuul-

lisuusohjelmaa ja sen tavoitteita.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus

2025

2024

Pihlajalinna -konsernin johtoryhmä

100

Miehet

Naiset

Muut

Muut jäsenet

Työntekijöiden edustus

Johtoryhmän sukupuolijakauma

0,5

0,66

Konsernin johtoryhmä

Kaikki ylimpään johtoon liittyvät määrälliset tiedot koskevat kokoon-

panoa 31. joulukuuta 2025. Toimitusjohtajan lisäksi johtoryhmässä on

edustettuna konsernin liiketoiminnot sekä konsernitoiminnot.

Pihlajalinnan toiminta on keskittynyt Suomeen, ja johtoryhmällä on

laaja kokemus liiketoiminnan harjoittamisesta Suomessa sekä ulko-

mailla. Johtoryhmällä on lisäksi kattava toimiala-, tuote- ja palvelu-

osaaminen sekä kotimaisesta että kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Pihlajalinnan johtoryhmässä on edustettuna kattavasti asiantunte-

musta ja osaamista tärkeiden liiketoimintaan ja kestävyyteen liitty-

vien alueiden osalta. Esimerkiksi laadun, lääketieteellisen vaikutta-

vuuden, eettisen liiketoiminnan, tietosuojan ja henkilöstön osalta

osaaminen on korkealla tasolla.

Pihlajalinnassa toimitusjohtaja vastaa siitä, että Pihlajalinnan olen-

naisten kestävyysaiheiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

valvonta ja toimeenpano tapahtuu suunnitelmien mukaan. Toimitus-

johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa vastaa Pihlajalinnan kestävyysta-

voitteiden asettamisesta, edistymisen seurannasta sekä sellaisten toi-

mintatapojen valvonnasta, joilla puututaan olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi johtoryhmä katselmoi vastuulli-

suustyön edistymistä ja kestävyyteen liittyviä kokonaisuuksia vähin-

tään kaksi kertaa vuodessa. Esittelystä vastaa viestintä- ja vastuulli-

suusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Johtoryhmä myös valvoo

osaltaan hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien hallintaan ei käytetä tällä

hetkellä erityisiä menettelyjä, vaan valvonta on osa normaalia riskien-

hallinnan ja sisäisen valvonnan prosesseja.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa kestävyysasioiden

toimeenpanosta ja antaa hallitukselle tai sen valiokunnille päivityksiä

kestävyystavoitteiden edistymisestä sekä kestävyyteen

liittyvistä

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi kestävyysaiheiden

eri osa-alueiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta

sekä päätöksenteosta vastaa osa-alueen vastaava johtaja. Viestintä-

ja vastuullisuusjohtaja vastaa kestävyysraportoinnista sekä vastuulli-

suustyön edistymisestä strategisella tasolla. Henkilöstön hyvinvoin-

nista vastaa henkilöstöjohtaja, henkilöasiakkaiden terveydestä ja tur-

vallisuudesta lääketieteellinen johtaja ja eettiseen toimintaan liitty-

vistä osa-alueista lakiasiainjohtaja.

Hallinto-, johto-

ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

(GOV-2)

Johto ja eri asiantuntijat esittelevät hallituksen ja sen valiokuntien ko-

kouksissa kestävyyden eri osa-alueita. Katsauksista jäsenet saavat tie-

toa konsernin kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista sekä ajantasaista tietoa kestävyysasi-

oista yleisesti sekä niihin liittyvästä regulaatiosta. Viestintä-

ja vas-

tuullisuusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen, vastaa kestävyysaihei-

den esittelystä hallitukselle ja valiokunnille sekä johtoryhmälle. Halli-

tukselle pidetään esittely vähintään kerran vuodessa,

henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnalle ja johtoryhmälle vähintään kaksi kertaa

vuodessa sekä tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja sekä riskienhallintaprosessista vas-

taavat asiantuntijat esittelevät Pihlajalinnan riskienhallinnan tulokset,

mukaan lukien vastuullisuuteen liittyvät olennaiset riskit, osana nor-

maalia riskienhallinnan ja omavalvonnan prosessia hallitukselle kerran

vuodessa ja johtoryhmälle neljännesvuosittain. Viestintä-

ja vastuulli-

suusjohtaja sekä eri aihealueiden asiantuntijat ovat vuoden 2025 ai-

kana esitelleet hallinto-, johto- ja valvontaelimille olennaisten vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi hyväksyttyjen toi-

mintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia ja

tehokkuutta. Läpikäyntejä on kaksi kertaa vuodessa.

Raportointikauden aikana on jatkettu ihmisoikeusnäkökulmien syste-

maattista integrointia osaksi konsernin laajempaa riskienhallintapro-

sessia. Työ etenee suunnitelmallisesti myös tulevina tilikausina. Ta-

voitteena on varmistaa, että ihmisoikeusvaikutukset tunnistetaan, eh-

käistään ja hallitaan osana yrityksen normaalia liiketoimintaa. Tämä

tukee kestävän liiketoiminnan vahvistamista

ja parantaa kokonaisval-

taista riskienhallintaa. Tässä raportissa esitetyistä sekä edelleen kehi-

tettävistä kokonaisuuksista sekä

niihin asetetuista toimintaperiaat-

teista, toimista, mittareista ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuu-

desta hallitus saa jatkossa päivityksiä viestintä- ja vastuullisuusjohta-

alta kaksi kertaa vuodessa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Konsernia koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on huomioitu

osana strategiatyötä, riskienhallintaprosessia sekä suuria liiketoimin-

taa koskevia päätöksiä niin, että niitä käsitellään strategian

ja liiketoi-

mintapäätöksien valmisteluprosesseissa johtoryhmän sekä hallituksen

ja sen valiokuntien tasolla. Lisätietoa kohdissa SBM-1: Strategia, liike-

toimintamalli ja arvoketju, SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset

sekä SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan. Kokonaisuutta systematisoidaan ja vuosi-

kelloja täsmennetään edelleen, huomioiden myös koko konsernia

koskenut toimintamallin muutos, joka astuu voimaan 1.1.2026.

Hallituksen ja sen valiokuntien sekä konsernin johtoryhmän

kokouksissa käsiteltyjä kestävyyteen

liittyviä aihealueita tili-

kaudella 2025:

•

Kaksoisolennaisuuden päivitys

•

Kestävyysraportointi ja sen regulaatiokehitys

•

Kestävyysraportoinnin varmentaminen

•

Päästölaskenta ja siirtymäsuunnitelmaluonnos

•

Asiakaskokemus ja -tyytyväisyys

•

Henkilöstön hyvinvointi, kehittäminen ja henkilöstökyselyn tu-

lokset

•

Tietosuoja ja -turva

•

Riskienhallinta

•

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

•

Palkitseminen ja palkitsemispolitiikka

•

Whistleblowing-kanavan ilmoitukset

•

Sairauspoissaolot

•

Pihlajalinnan oman työterveyden kohdentaminen

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämi-

nen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Pihlajalinnan palkitsemispolitiikassa on kuvattu palkitsemisen periaat-

teet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen.

Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset olennaiset muutokset valmis-

telee Pihlajalinnan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.

Pihlajalinnan päivitetty palkitsemispolitiikka hyväksyttiin varsinaisessa

yhtiökokouksessa 24.4.2025. Hallitus käsittelee ja hyväksyy yhtiöko-

koukselle esitettävän palkitsemispolitiikan ja sen olennaiset muutok-

set. Pihlajalinnan hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta

palkitsemispolitiikan mukaisesti. Henkilöstö-

ja vastuullisuusvalio-

kunta valmistelee palkitsemista koskevat asiat tarvittaessa riippumat-

tomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palk-

kiomahdollisuus oli vuonna 2025 enintään 60 prosenttia (vuonna

2024 60 prosenttia) palkasta. Palkkio perustuu Pihlajalinnan liiketu-

lokseen oikaistu EBITA, jonka painotus on 60 prosenttia (60 prosent-

tia), liikevaihdon orgaaniseen kasvuprosenttiin, painotuksella 30 pro-

senttia (30 prosenttia) ja henkilöstötyytyväisyyteen, eNPS, painotuk-

sella 10 prosenttia (10 prosenttia). Lisäksi toimitusjohtaja osallistuu

pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmaan, jonka palkkiomahdollisuus

on vuodesta 2025 alkaen sidottu Pihlajalinnan sijoitetun pääoman

tuottoon, jonka painotus on 40 prosenttia, osakkeen relatiiviseen ko-

konaistuottoon painotuksella 30 prosenttia, liikevaihdon kasvuun pai-

notuksella 20 prosenttia sekä sairauspoissaolojen kehitykseen 10 pro-

sentin painotuksella.

Muilla johtoryhmän jäsenillä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman

palkkiomahdollisuus on sidottu samoihin mittareihin kuin toimitus-

johtajalla. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdolli-

suus oli vuonna 2025 enintään 35–40 prosenttia (25–40 prosenttia)

palkasta. Palkkio perustuu painotetusti konsernin oikaistun EBITAn

orgaaniseen liikevaihdon kasvuun sekä henkilöstötyytyväisyyteen. Li-

säksi mukana on omaan vastuualueeseen liittyviä tavoitteita, joista

vastuullisuuteen liittyviä ovat asiakastyytyväisyys (NPS), sairauspois-

saoloaste (SPO) ja henkilöstötyytyväisyys (eNPS). Näiden kautta arvi-

oidaan myös johdon suorituskykyä, ja ne ovat keskeisiä mittareita Pih-

lajalinnan olennaisten kestävyysaiheiden (S4 Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät sekä S1 Oma työvoima) kannalta. Vastuullisuuteen liittyvistä ta-

voitteista riippuva muuttuvan palkkion osuus oli Pihlajalinnan johto-

ryhmän jäsenillä lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä 10 pro-

senttia (10 prosenttia) ja pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmässä 10

prosenttia (40 prosenttia). Ilmastoon liittyvät näkökohdat eivät ole

osana hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten palkitsemista.

Hallituksen palkitsemisen kuvaus ja täytäntöönpano

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäse-

nille maksettavista palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista kos-

keva päätösesitys valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikun-

nan toimesta. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa esimerkiksi vuosi-

tai kuukausipalkkio sekä kokouspalkkiota hallituksen ja sen valiokun-

tien kokouksista. Hallituksen palkkiot maksettiin vuosina 2025 ja 2024

osakkeina ja rahana. Hallituksen jäsenten palkitsemiseen ei sisälly

vastuullisuuteen liittyviä mittareita.

Toimitusjohtajan palkitsemisen kuvaus

Pihlajalinnan hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toi-

misuhteen ehdoista. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonai-

suus valmistellaan hallituksen henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokun-

nassa. Toimitusjohtaja ei ole henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan

jäsen eikä osallistu päätöksentekoon palkitsemistaan koskevassa asi-

assa. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikan

mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan luontoisetuineen sekä erik-

seen päätettäviin muuttuviin palkitsemisen osiin, esimerkiksi pitkän

aikavälin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään ja lyhyen aikavälin

kannustinohjelmaan.

Seuranta

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa palkitsemis-

politiikan toteutumista ja esittää hallitukselle tarvittaessa toimen-

pide-ehdotuksensa palkitsemispolitiikan toteutumisen varmista-

miseksi. Hallitus esittää palkitsemispolitiikan yhtiökokouksen käsitel-

täväksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljän vuoden välein. Lisäksi

hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisra-

portin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispoli-

tiikan toteutumista Pihlajalinnassa. Yhtiökokous päättää palkitsemis-

raportin hyväksymisestä. Yhtiökokouksen palkitsemisraporttia kos-

keva päätös on neuvoa-antava.

Selvitys kestävyyttä koskevasta

due diligence

-prosessista (GOV-4)

Pihlajalinnan huolellisuusvelvoite (due diligence) on osa konsernin

toiminta- ja hallintotapaa. Hallinnon osalta prosessi asettaa vaatimuk-

sia organisaation läpinäkyvyydelle, eettiselle johtamiselle sekä sidos-

ryhmien osallistumiselle päätöksentekoon. Lisäksi Pihlajalinnan due

diligence -prosessia on laajennettu ihmisoikeuksien turvaamiseen,

jotta toiminta ei loukkaa perusoikeuksia. Tämä

kattaa muun muassa

työolojen, syrjinnän ehkäisyn ja muiden ihmisoikeusloukkausten estä-

misen. Raportointikauden aikana on edistetty ihmisoikeusnäkökul-

mien integrointia konsernin riskienhallintaprosessiin sekä muun mu-

assa korjaavien toimenpiteiden ja seurantamittareiden tarkempaa

määrittelyä. Kehitystyö jatkuu suunnitelmallisesti ja systemaattisesti

myös tulevina tilikausina, ja tavoitteena on vahvistaa ihmisoikeusvai-

kutusten hallintaa osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Seuraavan

sivun taulukko kuvaa due diligence-prosessin vaiheet ja missä niistä

on kerrottu kestävyysraportilla.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Due diligence -prosessin

keskeiset osatekijät

Kohdat kestävyysraportissa

a) Due diligence -prosessin sisäl-

lyttäminen hallintoon, strategi-

aan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 GOV-4: Selvitys

kestävyyttä koskevasta

due diligence -prosessista

ESRS 2 SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli

ja arvoketju

b) Vuorovaikutus vaikutusten

kohteena olevien sidosryhmien

kanssa kaikissa due diligence -

prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2 SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 IRO-1: Prosessi olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi

S1-2: Vuoropuhelu oman työvoiman

kanssa

S4-2: Vuoropuhelu kuluttajien ja

loppukäyttäjien kanssa

G1-5 Poliittinen vuorovaikutus

ja lobbaustoiminta

c) Haitallisten vaikutusten

tun-

nistaminen ja arviointi

ESRS 2 IRO-1: Prosessi olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi

ESRS 2 SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet

Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys

strategiaan, sekä aihekohtaiset

SBM-3-kohdat

GOV-5: Riskienhallinta ja sisäinen

valvonta kestävyysraportoinnin

osalta

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

kuluttajien sekä loppukäyttäjien

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

d) Toimien toteuttaminen

kyseis-

ten haitallisten vaikutusten

tor-

jumiseksi

E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin

toimintaperiaatteisiin liittyvät

toimet ja resurssit

S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-4: Toimenpiteet

S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat

kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet

ja yrityskulttuuri

e) Kyseisten toimien tulokselli-

suuden seuranta ja viestintä

ESRS 2 SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset

S1-5: Tavoitteet

ja mittarit

S4-5: Tavoitteet

ja mittarit

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysra-

portoinnin osalta (GOV-5)

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan Pihlajalinnan lakisääteisen ra-

portoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita. Kestä-

vyysraportointi on keskitetty konsernipalveluiden vastuullisuustii-

mille. Kestävyysraportointia suorittavat kestävyysraportointiin

ja ra-

portointistandardeihin perehtyneet henkilöt. Varmistaakseen rapor-

toitavan tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden Pihlajalinna on ot-

tanut käyttöön hallintomallin, joka määrittää roolit ja vastuut kestä-

vyysraportoinnille. Tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet on

tunnistettu ja määritelty Pihlajalinnan toiminnan eri osa-aluilta siten,

että kaikki raportoitavat osa-alueet katetaan riittävällä

tasolla. Tämä

sisältää asiantuntijoiden osallistamisen muun muassa talous- ja henki-

löstöhallinnosta, hankinnasta, lääketieteellisestä tiimistä, lakiosas-

tolta sekä tietohallinnosta.

Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että raportointiin liittyvä sisäi-

nen valvonta on asianmukaista. Hallitus laatii ja hyväksyy vuosittain ti-

linpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sisältäen kestävyys-

aportin. Tarkastusvaliokunta avustaa

hallitusta sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan periaatteiden tehokkuuden seurannassa. Tarkastus-

valiokunta valvoo tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin sekä

kestävyyden raportoinnin prosesseja, jotta vuosiraportointi ja siihen

liittyvät tiedot olisivat laadukkaita ja ehyitä. Pihlajalinnan hallitus ar-

vioi sisäisen valvonnan tason vähintään kerran vuodessa. Hallitus voi

myös tarvittaessa käyttää erillisiin sisäisen tarkastuksen toimeksian-

toihin ulkopuolista palveluntuottajaa.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistami-

seen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tun-

nistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin.

Raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien ede-

tessä, ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistu-

villa. Raportointiin liittyvät riskit ja niiden priorisointi on arvioitu pro-

sessiin osallistujien havaintojen kautta, ja mahdollisiin riskeihin on

reagoitu välittömillä toimenpiteillä. Raportointiprosessin aikana ei il-

mennyt erityisiä kriittisiä riskejä.

Pihlajalinnan kestävyysraportointiin liittyy riskejä, jotka koskevat

tie-

don tarkkuutta, tulkintaa ja inhimillisiä virheitä sekä raportoitavan tie-

don oikeellisuutta ja toistettavuutta, joihin voivat vaikuttaa epätäy-

dellinen data, manuaaliset vaiheet, epäselvät vastuut tai puutteelli-

nen dokumentointi. Raportoinnin aikatauluun voi kohdistua riskejä

esimerkiksi resurssien riittämättömyyden vuoksi.

Riskien lieventä-

miseksi ja hallitsemiseksi noudatetaan sisäiseen valvonnan periaat-

teita ja kestävyysraportoinnin hallintomallia,

jossa on selkeästi määri-

telty prosessiin liittyvät roolit, vastuut sekä tunnistetut riskit ja niiden

hallinta. Pihlajalinna on ottanut käyttöön raportointijärjestelmän,

joka tukee raportoitavan tiedon hallintaa ja jäljitettävyyttä.

Rapor-

tointiprosessin toimintatavat, edistymisen seuranta sekä tarkastusva-

liokunnan katselmukset tukevat aikataulujen hallintaa. Resurssien riit-

tävyys huomioidaan raportointiprosessin suunnittelussa sekä sisäis-

ten sidosryhmien osallistamisessa. Pihlajalinna on tunnistanut kasva-

van tarpeen uudenlaiselle asiantuntijuudelle myös muiden vastuulli-

suusaiheiden ja kestävyysraportoinnin osalta, ja on systemaattisesti

kasvattanut operatiivisia resursseja näillä osa-alueilla.

Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot vastaavat siitä, että proses-

siympäristö pystyy tuottamaan läpinäkyvyyden tarvittavaan raportoi-

tavaan tietoon. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vas-

tuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta kes-

tävyysraportoinnista vastaavalle henkilölle on liiketoiminta-alueissa

sekä konsernitoiminnoissa hallintomallissa määritellyillä työrooleilla.

Raportoitavan sisällön oikeellisuutta sekä oikea-aikaisuutta varmista-

vat sisäiset kontrollit, jotka ovat osa yhteisiä prosesseja ja joiden sys-

temaattinen seuranta on osa sisäisen valvonnan raportointia. Kestä-

vyysraportointiin liittyvät riskit ja havainnot on käsitelty erillisinä ai-

heina, eikä niitä ole vielä sisällytetty konsernin muihin riskienhallin-

nan prosesseihin. Konsernin riskienhallinnan ja kestävyysraportoinnin

prosessien sekä riskien yhteensovittamista tarkastellaan osana jatku-

vaa kehitystyötä, ja kehittämistä jatketaan

tulevien tilikausien aikana.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysraportoinnista ja

mahdollisista riskihavainnoista tarkastusvaliokunnalle sekä johtoryh-

mälle tarpeen mukaan kestävyysaiheiden esittelyjen yhteydessä.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Pihlajalinna on yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuot-

tava yritys. Konserni tarjoaa lääkärikeskus-

ja sairaalapalveluita sekä

työterveys- ja vakuutusyhteistyöhön liittyviä palveluita. Pihlajalinna

tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuo-

tantomalleja. Henkilöasiakkaat käyttävät Pihlajalinnan palveluita joko

suoraan tai kumppanien, eli yritysten, vakuutusyhtiöiden tai julkisen

sektorin kautta, ja heitä palvellaan laajalla lähi-, etä- ja digipalveluvali-

koimalla.

Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ja osakkei-

den omistus on 91,7-prosenttisesti (98,5-prosenttisesti) Suomessa.

Konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan Suomessa. Pihlajalinna

maksaa kaikki veronsa Suomeen. Pihlajalinnan pääkonttori sijaitsee

Tampereella. Konsernilla oli tilikauden 2025 lopussa 4 540 (6 493)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

työntekijää ja 2 251 (2 145) ammatinharjoittajaa. Henkilöstön määrän

väheneminen johtuu pääosin ulkoistustoiminnan vaiheittaisista siir-

roista hyvinvointialueille sekä asumispalveluiden myynnistä, joiden

yhteydessä työntekijöitä on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen.

Pihlajalinnan arvoja ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulotto-

muus. Pihlajalinna haluaa olla toimialan vaikuttavasti vastuullinen

edelläkävijä, joka tarjoaa nopeaa ja laadukasta hoitoa. Tätä tavoitetta

edistetään kehittämällä monikanavaisia palveluja.

Vuonna 2025 Pihlajalinna keskittyi strategiansa mukaisesti liiketoimin-

nan kehittämiseen ja kannattavuuden edelleen vahvistamiseen. Ra-

portointikaudella Pihlajalinnan palveluissa, markkina-alueissa tai asia-

kasryhmissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2025 Pihla-

jalinna luopui osasta asumis- ja hoivapalveluliiketoiminnastaan. Lisä-

tietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28: Liiketoimintojen han-

kinnat ja luovutukset.

Lääkärikeskus-

ja sairaalapalvelut

Pihlajalinnan lääkärikeskus-

ja sairaalaverkosto kattaa koko

Suomen,

painottuen suurimpiin maakuntakeskuksiin. Yleis- ja erikoislääkärien

sekä hoitajien vastaanottojen ja päivystystoiminnan lisäksi tarjottavat

palvelut koostuvat muun muassa leikkaustoiminnasta, fysioterapiasta

ja tutkimuspalveluista.

Työterveyspalvelut

Työterveyden yritysasiakkaille tarjotaan työkykyä ylläpitäviä palve-

luita, joiden tavoitteena on tukea organisaatioita ja auttaa niitä saa-

vuttamaan tavoitteensa. Ennaltaehkäisevien lakisääteisten palvelui-

den lisäksi tarjotaan sairaanhoidon palveluita. Palvelut tuotetaan Pih-

lajalinnan lääkärikeskuksissa, sairaaloissa ja etäasiointikanavissa.

Tutkimuspalvelut

Pihlajalinnalla on kattava valikoima erilaisia laboratorio- ja kuvanta-

mispalveluita. Kuvantamisen tutkimuksia ovat muun muassa mag-

neetti-, röntgen ja ultraäänitutkimukset. Palvelut kattavat myös kliini-

sen fysiologian tutkimukset.

Etäpalvelut

Pihlajalinna panostaa palveluiden monikanavaisuuteen. Etäpalvelut

tasa-arvoistavat alueellisia eroja ja tuovat kustannustehokkuutta. Pih-

lajalinna tarjoaa etänä hoidon tarpeen arviointia, yleis-

ja erikoislää-

käripalveluita sekä erilaisia palvelukonsepteja, kuten Kansatautikli-

ikka, vastuulääkäripalvelu ja Mielen Pihlajalinna.

Liikuntakeskuspalvelut

Forever-liikuntakeskukset tarjoavat

monipuolisia hyvinvointipalve-

luita. Liikuntakeskukset täydentävät

Pihlajalinnan ennaltaehkäisevää

toimintaa työterveydessä ja kuntoutuspolkua erikoissairaanhoidon

toimenpiteiden jälkeen.

Palvelut julkiselle sektorille

Pihlajalinna tuottaa hyvinvointialueille vaikuttavia sosiaali- ja terveys-

palveluja. Ulkoistuspalveluita ovat hoivayksiköt, terveyskeskukset

kokonais-

ja osaulkoistukset sekä etäpalvelut, kuten vastuulääkäripal-

velut. Lisäksi Pihlajalinna tarjoaa ulkoistuksena palvelutuotantoa, ku-

ten palveluseteleillä tuotettavia palveluita ja tietyn leikkausmäärän

kattavia hankintakokonaisuuksia.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhde konsernin liiketoimin-

tamalliin ja arvoketjuun on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, koh-

dassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan,

sekä kuviossa: Pihlajalinnan arvoketju. Lii-

ketoimintasegmenttien kustannusrakenne ja tulot IFRS 8:n tiedonan-

tovaatimusten mukaisesti on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetie-

dossa 1: Segmentti-informaatio, sekä liitetiedossa 2: Myyntituotot

asiakassopimuksista.

Kestävyyteen liittyvät tavoitteet

Pihlajalinna on asettanut tavoitteet kestävän kehityksen edistä-

miseksi. Lääkärikeskus-

ja sairaalapalvelut tähtäävät henkilöasiakkai-

den nopeaan, tarpeenmukaiseen ja laadukkaaseen hoitoon. Laadukas

hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa terveydenhuollon resurssien

optimaalisen käytön. Työterveyspalvelut keskittyvät yritysten työnte-

kijöiden työkyvyn ylläpitämiseen sekä kustannustehokkaisiin ratkai-

suihin yrityksille. Laajalla maantieteellisellä kattavuudella pyritään

alueellisesti yhdenvertaisiin palveluihin. Pihlajalinna haluaa olla va-

kuutusyhtiöiden, yritysten ja julkisen sektorin onnistumiseen sitoutu-

nein kumppani. Esimerkiksi vakuutusyhtiöyhteistyössä painottuu eri-

tyisesti yhteistyö yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutta-

vien palveluiden jatkuva parantaminen paitsi henkilöasiakkaiden no-

pean ja tarkoituksenmukaisen hoidon myös kustannustehokkaiden

ratkaisuiden varmistamiseksi.

Pihlajalinna haluaa olla terveydenhuollon ammattilaisten halutuin

työpaikka, jossa alan parhaat osaajat viihtyvät ja johon halutaan si-

toutua pitkäjänteisesti. Pihlajalinnan tavoitteena on vähentää hiilidi-

oksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja kehittää vuoropuhe-

lua sidosryhmien kanssa sekä luoda toimittajakumppaneiden kanssa

tavoitteet ja toimenpiteet hankinnan päästöjen vähentämiseksi.

Pihlajalinnan kestävyyteen liittyvät tavoitteet on kuvattu seuraavissa

kohdissa: E1-4: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumi-

seen liittyvät tavoitteet, S1-5: Tavoitteet

ja mittarit, sekä S4-5: Tavoit-

teet ja mittarit.

Pihlajalinnan nykyiset palvelut tukevat kestävyyteen

liittyviä tavoitteita muun muassa edistämällä hoidon saatavuutta, vä-

hentämällä päästöjä ja vahvistamalla ennaltaehkäisevää terveyden-

huoltoa. Kumppaneiden tarpeet ohjaavat palveluiden kehittämistä

kohti vaikuttavampaa ja yhdenvertaisempaa terveyden edistämistä.

Strategia

Pihlajalinnan näkemyksen mukaan terveydenhuollossa tarvitaan kat-

seen kääntämistä suoritteista kokonaiskustannusvaikuttavuuteen

uudenlaisiin hoitopolkuihin, joilla saadaan yhdessä kumppaneiden eli

vakuutusyhtiöiden, yritysten ja julkisen sektorin, kanssa aikaan mah-

dollisimman suuri terveyshyöty mahdollisimman järkevällä kokonais-

kustannuksella. Väestön ikääntyminen ja kansansairauksien yleistymi-

nen lisäävät terveyspalveluiden kysyntää, mikä korostaa kustannus-

ten hallinnan merkitystä.

Pihlajalinnan strategia perustuu asiakaslähtöisten ja tuloksellisten

hoitopolkujen uudistamiseen sekä vaikuttavuusperusteisten palvelui-

den kehittämiseen, joiden tavoitteena on parantaa hoidon laatua ja

tuloksia. Vaikuttavat hoitopolut ovat lääketieteellisesti

tarpeellisia ja

oikea-aikaisia sekä mahdollistavat optimoidun ja resurssitehokkaan

hoidon. Pihlajalinnan strategia korostaa, että konsernin menestys

syntyy yhteistyössä kumppaneiden ja ammattilaisten kanssa. Pihlaja-

linna haluaa olla halutuin työpaikka alan osaajille. Tavoitteena on tar-

jota sujuva arki ja ennustettava asiakasvirta sekä rakentaa

vetovoi-

mainen yrityskulttuuri, joka perustuu inhimilliseen johtamiseen ja yh-

teisiin pelisääntöihin.

Tahtotila

Olemme terveydenhuollon uudistaja. Menestymme kumppaniemme

ja ammattilaistemme kanssa. Onnistumme rakentamalla vaikuttavam-

pia hoitopolkuja sekä ihmisläheistä työyhteisöä.

Painopisteet

Kumppanuudet: Vakuutusyhtiöiden, yritysten ja julkisen sektorin on-

nistumiseen sitoutunein kumppani

Vaikuttavat hoitopolut: Asiakaslähtöisten ja tuloksellisten hoitopolku-

jen uudistaja

Halutuin työyhteisö: Toimialan vetovoimaisin yrityskulttuuri

Mahdollistajat

Operatiivinen laatu ja tuottavuus

Palvelu-

ja kaupallinen kehitys

Tarjonta ja verkosto

Digi ja data

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinnan vastuullisuusohjelma

Pihlajalinnan vastuullisuustyö rakentuu YK:n kestävän kehityksen ta-

voitteiden, kansainvälisten sitoumusten, liiketoimintastrategian sekä

yrityksen arvojen ympärille. Näiden pohjalta on määritelty vastuulli-

suusohjelman painopistealueet, jotka ohjaavat käytännön toimenpi-

teitä ja kehittämistyötä.

Vastuullisuustyön keskeisenä työkaluna toimii kaksoisolennaisuusana-

lyysi, jossa yhdistetään sidosryhmien näkemykset ja liiketoiminnan

vaikutusten arviointi. Tämä lähestymistapa varmistaa, että vastuulli-

suustyö keskittyy sekä ulkoisesti että sisäisesti olennaisiin ja merkittä-

viin teemoihin. Olennaisuusarviointi päivitetään säännöllisesti, 2–3

vuoden välein, jotta se vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja tu-

kee strategista päätöksentekoa. Vastuullisuustyö

ei ole erillistä Pihla-

jalinnan muusta toiminnasta vaan on kokoavaa ja ohjaavaa työtä.

Pihlajalinnan vastuullisuusohjelma määrittelee vastuullisuuden kes-

keisimmät teemat, joille on asetettu konkreettiset mittarit ja tavoit-

teet. Asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä seura-

taan muun muassa johdon katselmuksissa. Vastuullisuusohjelman

kolme pääteemaa tukevat liiketoimintastrategiaa

ja kestävän kehityk-

sen tavoitteita:

Vaikuttavaa terveyttä

Vaikuttavaa terveyttä tarkoittaa,

että Pihlajalinnan korkealaatuiset ja

kustannustehokkaat terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Lääketie-

teellinen laatu ja vaikuttavuus ovat Pihlajalinnan tärkeimpiä strategi-

sia prioriteetteja.

Hyvinvoiva pihlajalinnalainen

Hyvinvoivan pihlajalinnalaisen taustalla on merkityksellinen työ laa-

dukkaasti johdetussa ja hyvinvoivassa työyhteisössä. Pihlajalinnassa

kohdataan asiantuntijat tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti sekä

varmistetaan henkilökohtainen ja ammatillinen kehittyminen.

estävää liiketoimintaa

Kestävä liiketoiminta tarkoittaa

vastuullisesti tuotettuja terveyspalve-

luita ja sitä, että panostamalla kestävään kehitykseen edistetään

hen-

kilöasiakkaiden, henkilöstön ja ympäristön hyvinvointia.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Pihlajalinna on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän ke-

hityksen tavoitteita. Kaikista 17 kestävän

kehityksen tavoitteesta, Pih-

lajalinna on tunnistanut toiminnalleen neljä olennaisinta, joita se edis-

tää tavoitteellisesti osana vastuullisuusohjelmaa. Tavoitteiden ja toi-

menpiteiden edistymistä seurataan johdon katselmuksissa. Tavoitteet

ovat:

Terveyttä ja hyvinvointia (tavoite

tarkoittaa Pihlajalinnan toimin-

nassa

vaikuttavien terveyspalvelujen vahvistamista, tarjoamalla laa-

dukkaita sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja Pihlajalinnan lääkä-

rikeskuksissa, sairaaloissa, liikuntakeskuksissa ja asumispalveluissa

ympäri Suomea.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8

). Pihlajalinnan toimen-

piteet tavoitteen edistämiseksi ovat muun muassa työelämän oikeuk-

sista ja työturvallisuudesta huolehtiminen, ihmisoikeusriskien asian-

mukainen hallinta oman toiminnan ja kumppanuusverkoston osalta,

sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kehittä-

minen ja tietoisuuden lisääminen kaikessa toiminnassa,

kuten esimer-

kiksi koulutuksissa ja rekrytoinnissa.

Ilmastotekoja (tavoite 13)

edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa

päästöjen vähentämistavoitteet sekä henkilöstön ja asiakkaiden oh-

jaaminen kohti kestävämpiä toimintatapoja ja käytäntöjä

kuten esi-

merkiksi digitaalisia ratkaisuja, kestäviä hankintakäytäntöjä ja sidos-

ryhmäyhteistyötä.

Yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17)

. Pihlajalinna on sitoutunut luo-

maan arvoa kumppaneilleen kehittämällä kokonaiskustannusvaikutta-

via terveyspalveluita, ja kehittää palvelumalleja, jotka mahdollistavat

oikea-aikaisen hoidon, resurssien tehokkaan kohdentamisen ja ter-

veydenhuollon kokonaiskustannusten hallinnan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinnan arvoketju on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuvasta näkyvät arvoketjun ylä- ja alavirran pääpiirteet, sekä olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien sijainti arvoketjussa. Pihlajalinnan omaan toimintaan

liittyvät toiminnot on kuvattu aiemmin tässä osiossa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Sidosryhmä

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Tarkoitus ja kehityskohteet

Vuorovaikutuskanavat

Henkilöasiakkaat

Laadukas ja vaikuttava

hoito ja hoiva

Asiantunteva ja ammattitaitoinen

hoitohen-

kilöstö

Monipuoliset etäpalvelut

Sujuva asiointi

Luotettavuus ja tietosuoja

Henkilökunnan ammattitaito ja koulutukset

Monikanavaisen asioinnin kehittäminen

Laaja ja ajantasainen tietojen käsittely

ja tieto-

turva

Laatusertifioinnit

Uusien palveluiden kehitys

Vuorovaikutus palveluissa

Asiakaspalvelukanavat

Asiakas-

ja potilastyytyväisyyskyselyt

Palautekanavat

Sosiaalinen media

Kumppanit: julkinen

sektori, vakuutusyhtiöt

ja yritykset

Tehokas hoitoon

ohjaus

Kustannusten hallinta

Laadukkaat ja vaikuttavat

palvelut

Tietosuoja ja tietoturva

Kumppanuusmallit

Henkilöstön ammattitaito ja koulutukset

Riittävät resurssit

Etäkanavien jatkuva kehittäminen

Toimintaympäristön

muutoksiin ratkaisujen tuot-

taminen

Vaikuttavuusperusteiset

hoito- ja palvelumallit

Henkilökohtainen vuorovaikutus

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Yhteiskehittäminen

Henkilöstö

Selkeät työnkuvat ja tavoitteet

Erinomainen johtaminen ja esihenkilötyö

Yhteistyö yhteistoiminnassa

Työhyvinvoinnin johtaminen

ja työsuojelu

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-

arvo

Laadukkaat työvälineet

Ensiluokkaiset fasiliteetit

Kannustava palkka- ja palkkiomalli

Tavoite-

ja kehityskeskustelut

yksilö- ja tiimita-

solla

Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen

Aktiivinen viestintä ja vuoropuhelu

Henkilöstö-, yhdenvertaisuus-

ja tasa-arvopolitii-

kat

Työvälineiden kehittäminen

Henkilökohtainen vuorovaikutus

Henkilöstöinfot

Tavoite-

ja kehityskeskustelut

Koulutukset ja valmennukset

Intranet

Pihliksen Pulssi -henkilöstökysely

Yhteistoiminta ja työsuojelukokoukset

sekä Kimpassa-foorumi

Pihlajalinna Akatemia -koulutusportaali

Anonyymi ilmoituskanava (Whist-

leblowing)

HSE Lite-työsuojeluilmoitusjärjestelmä

Omistajat

Yhtiön strateginen johtaminen

ja omistaja-

arvon kasvattaminen

Läpinäkyvä ja säännöllinen viestintä

Ymmärryksen jakaminen toimintaympäris-

tön muutoksista ja vaikutuksista

Riskienhallinta

Vastuullisuuden kehittäminen

Luotettava kestävyysraportointi

(CSRD)

Ajantasainen ja luotettava

taloudellinen ra-

portointi

Hyvä johtaminen, kannattavuuden

ja kasvun

edistäminen

Johdonmukainen strategia ja tavoitteellinen

tie-

kartta

Aktiivinen viestintä liiketoiminnan

ja strategian

kehityksestä ja edistymisestä

Laaja-alainen toimintaympäristön

luotaus

Kattava riskienhallinnan

prosessi

Vastuullisuustyön edistäminen

Kvartaali-

ja vuosiraportointi

Kvartaali-tuloswebcastit

Pörssitiedottaminen ja verkkosivut

IR-tapaamiset

Yhtiökokous

Media

Viestinnän luotettavuus, avoimuus,

oikea-ai-

kaisuus ja nopeus

Nopea reagointi median pyyntöihin

Oikeat asiantuntijat haastatteluihin

Aktiivinen vuoropuhelu

Viestinnän resurssit ja ammattitaidon

varmista-

minen

Tiedonantopolitiikka

Koulutetut puhehenkilöt

Pörssi-

ja mediatiedotteet

Sähköpostit ja puhelut

Sosiaalinen media

Mediatapaamiset

Viranomaiset ja

toimialajärjestöt

Sujuva ja alan yhteisiä tavoitteita

edistävä

yhteistyö

Laaja-alainen asiantuntemuksen jakaminen

Avoin vuoropuhelu toimialaan liittyvistä

aiheista

Viranomaisyhteistyö

Ajankohtaisten teemojen

ja ideoiden jakaminen

Verkkosivut

Verkostoissa toimiminen

Tietopyyntöihin vastaaminen

Henkilökohtaiset tapaamiset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Pihlajalinna tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita Suomessa. Konser-

nilla on lukuisia sidosryhmiä, joiden odotuksiin se pyrkii vastaamaan

avoimella vuoropuhelulla. Vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa var-

mistetaan monipuolisilla viestintäkanavilla. Tärkeitä

sidosryhmiä ovat

vakuutusyhtiöt, yritykset, kuluttajat sekä julkinen sektori. Ammattitai-

toisen henkilöstön avulla Pihlajalinna kykenee vastaamaan muiden si-

dosryhmien odotuksiin. Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen edellyt-

tää myös tiivistä vuorovaikutusta viranomaisten, päättäjien sekä toi-

mialan organisaatioiden kanssa. Julkisena osakeyhtiönä Pihlajalinna

luo arvoa omistajilleen sekä käy avointa vuoropuhelua median ja kon-

sernia seuraavien analyytikoiden ja sijoittajien kanssa.

Pihlajalinna käy aktiivista vuoropuhelua alan eri toimijoiden kanssa ta-

paamisissa ja omissa kanavissaan. Pihlajalinna on jäsen Hyvinvointiala

Hali ry:ssä, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavia yri-

tyksiä ja järjestöjä. Hali ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsen.

Lisäksi Pihlajalinna on Lääkäripalveluyhdistys LPY:n jäsen.

Vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin ohessa kerättiin sidosryh-

mänäkemysten kerääminen, ja sen avulla täydennettiin ymmärrystä

vaikutuksista sidosryhmiin sekä minkälaista tietoa sidosryhmät odot-

tavat päätöksen tekonsa pohjaksi. Kyselyyn vastanneet sidosryhmät

olivat konsernin oman henkilöstön lisäksi muun muassa henkilöasiak-

kaat, omistajat, viranomaiset ja päättäjät, kumppanit ja media.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, vastuullisuuspäällikkö sekä eri toi-

mintojen vastuuhenkilöt, kuten HR:n edustajat, tiedottavat vaikutus-

ten kohteena olevien sidosryhmien näkemyksistä ja Pihlajalinnan kes-

tävyyteen liittyvistä vaikutuksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille.

Pihlajalinna ei ole muuttanut liiketoimintaansa tai strategiaansa sidos-

ryhmäanalyysin perusteella raportointikauden aikana.

Strategialla ja liiketoimintamallilla on merkittävä rooli Pihlajalinnan

oman työvoiman hyvinvoinnissa. Esimerkiksi liiketoiminnan kasvatta-

misella ja tehostamisella voi ainakin väliaikaisesti olla kuormitusta li-

säävä vaikutus, mutta strategiaan sisältyvät panostukset työhyvin-

vointiin, osaamisen kehittämiseen ja johtamisen laatuun toimivat vai-

kutusten lieventäjinä. Nämä panostukset näkyvät päivittäisessä toi-

minnassa esimerkiksi toimintatapojen mukauttamisena, ja niitä seura-

aan S1- osiossa, kohdissa S1-2: Vuoropuhelu oman työvoiman

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

kanssa, sekä S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi,

kuvattujen

prosessien mukaisesti.

Pihlajalinnan oma henkilöstö on vaikutuksen kohteena olevista sidos-

ryhmistä keskeisin ryhmä. Pihlajalinna on integroinut YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet osaksi eettisiä toiminta-

periaatteitaan. Organisaatio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistä-

mään pihlajalinnalaisten oikeuksia, mukaan lukien syrjimättömyys,

työterveys ja -turvallisuus sekä yhdistymisvapaus. Nämä periaatteet

on sisällytetty osaksi henkilöstöpolitiikkaa, ja ne ohjaavat sekä strate-

gista päätöksentekoa että operatiivista toimintaa. Henkilöstön näke-

mykset, edut ja oikeudet vaikuttavat suoraan strategisiin valintoihin

liiketoimintamalliin. Henkilöstön osallistaminen toteutuu muun mu-

assa strategiaprosessien yhteydessä järjestettävien henkilöstökysely-

jen, työpajojen ja vuoropuhelun kautta. Näiden mekanismien avulla

varmistetaan, että henkilöstön näkemykset otetaan huomioon liike-

toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Yksi Pihlajalinnan uuden strategian painopisteistä on halutuin työyh-

teisö. Henkilöstön suositteluindeksi, eNPS, on yksi Pihlajalinnan keski-

pitkän aikavälin strategisista tavoitteista.

Tavoitteena on olla vetovoi-

mainen työpaikka, jossa henkilöstö viihtyy ja voi kehittyä ammatilli-

sesti. Lisätietoja siitä, miten Pihlajalinnan strategiassa ja liiketoiminta-

mallissa huomioidaan oman työvoiman oikeudet, näkemykset ja hy-

vinvointi, sekä strategian ja liiketoimintamallin vaikutukset henkilös-

töön, S1-osiossa, erityisesti kohdissa SBM-3: Olennaiset omaan työ-

voimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hal-

linta, S1-1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet

sekä S1-2: Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa.

Strategialla ja liiketoimintamallilla on siten merkittävä rooli kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin nähden, että esimerkiksi palveluiden saatavuus,

laatu ja turvallisuus vaikuttavat suoraan henkilöasiakkaiden hyvin-

vointiin ja oikeuksiin. Strategialla ja liiketoimintamallilla tuetaan toi-

saalta mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämistä ja ehkäise-

mistä, ja toisaalta myönteisten vaikutusten vahvistamista

panosta-

malla asiakaslähtöisyyteen, vaikuttaviin hoitopolkuihin sekä tarjon-

taan ja verkostoihin. Nämä panostukset näkyvät palveluissa esimer-

kiksi palveluiden laadussa, ja niitä seurataan potilasturvallisuuden pa-

lautekanavien sekä asiakaspalautteiden kautta. Henkilöasiakkaita

osallistetaan toiminnan kehittämiseen,

ja heiltä kerätään osallista-

misdataa, jota hyödynnetään yksittäisissä kehityshankkeissa ja jota

jatkossa tullaan hyödyntämään laajemmin.

Yksi Pihlajalinnan uuden strategian painopisteistä on vaikuttavat hoi-

opolut. Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite, NPS, on

yksi Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategisista tavoitteista.

Lisä-

tietoja siitä, miten Pihlajalinnan strategiassa ja liiketoimintamallissa

huomioidaan henkilöasiakkaiden oikeudet, näkemykset ja hyvinvointi,

sekä strategian ja liiketoimintamallin vaikutukset henkilöasiakkaisiin,

S4-osiossa, erityisesti kohdissa: SBM-3: Olennaiset kuluttajiin ja lop-

pukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

hallinta, S4-1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaat-

teet ja S4-2: Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa.

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toimin-

nassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistetut olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty yhdessä ESRS-stan-

dardien E1 (Ilmastonmuutos), S1 (Oma työvoima), S4 (Kuluttajat ja

loppukäyttäjät) ja G1 (Liiketoiminnan harjoittaminen) kanssa tässä

kestävyysraportissa. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella

Pihlajalinnan olennaisia kestävyysvaikutuksia on esitelty oheisessa

olennaisuusmatriisissa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-

det on lisäksi kuvailtu tarkemmin kuviossa: Pihlajalinnan arvoketju,

sekä taulukossa: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta (IRO). Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallintaa on kuvattu tarkemmin jokaisessa kestä-

vyysraportin osiossa.

Ei olennaisiksi aiheiksi arvioitiin:

•

ESRS E2 Pilaantuminen

•

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

•

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

•

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

•

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

•

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien yhteys

strategiaan ja

liiketoimintamalliin

Pihlajalinnan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otetaan

huomioon strategian, liiketoimintamallin, arvoketjun ja päätöksen-

teon kehittämisessä, sillä ne ovat kiinteästi sidoksissa Pihlajalinnan

päivittäiseen toimintaan sekä seurattaviin mittareihin ja tavoitteisiin.

Pihlajalinna toimii tavoitteellisesti kasvavassa ja muuttuvassa toimin-

taympäristössä, jossa henkilöstöresurssien, osaamisen ja hyvinvoinnin

ylläpito on ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstö on Pihlajalinnan tärkein

voimavara, ja Pihlajalinnan strategian yhdeksi painopisteeksi onkin

nostettu tavoite olla halutuin työyhteisö. Omaan työvoimaan liitty-

vien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuraaminen ja johtami-

nen on tärkeää liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien terveys, yksityisyys ja yhdenvertaisuus

ovat Pihlajalinnan strategian ytimessä. Pihlajalinna haluaa olla asia-

kaslähtöinen ja tuloksellisten hoitopolkujen uudistaja ja toimia vakuu-

tusyhtiöiden, yritysten ja julkisen sektorin onnistumiseen sitoutu-

neimpana kumppanina. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet voivat siis vaikuttaa strategian onnis-

tumiseen. Pihlajalinnan päästöjen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset

eivät vaikuta sen strategiaan tai liiketoimintamalliin. Hyvä hallinto-

tapa ja eettinen liiketoiminta ohjaavat päätöksentekoa ja vahvistavat

vastuullisuutta koko arvoketjussa. Yrityskulttuuri

ja poliittinen vuoro-

vaikutus voivat tukea vastuullista liiketoimintaa ja vahvistaa

sidosryh-

mäsuhteita, ja näiden tekijöiden huomioiminen on olennaista, jotta

Pihlajalinna voi vastata sidosryhmiensä odotuksiin ja sopeutua muut-

tuvaan toimintaympäristöön.

Tällä hetkellä mikään Pihlajalinnan olennaisista vaikutuksista, riskeistä

ja mahdollisuuksista ei edellytä välittömiä muutoksia strategiaan, lii-

ketoimintaan, arvoketjuihin tai päätöksentekoon, vaan ne on huomi-

oitu osana vastuullista johtamista ja toimintaa. Pihlajalinna seuraa ak-

tiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja arvioi vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien kehitystä osana operatiivista toimintaansa, jotta

se voi tarvittaessa ennakoivasti päivittää strategiaa ja liiketoiminta-

mallia, sekä hyödyntää uusia mahdollisuuksia.

Pihlajalinnan olennaiset kielteiset vaikutukset voivat heikentää esi-

merkiksi henkilöstön hyvinvointia tai työoloja sekä vaikeuttaa ilmas-

tonmuutoksen hillintää. Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta olennai-

set kielteiset vaikutukset liittyvät esimerkiksi palvelujen saatavuuden

rajoituksiin, tietosuojaan tai potilasturvallisuuden heikentymiseen.

Myönteiset vaikutukset puolestaan tukevat henkilöstön työhyvinvoin-

tia, osaamisen kehittämistä ja yhdenvertaisuutta sekä edistävät lop-

pukäyttäjien terveyttä ja turvallisuutta. Ympäristön kannalta myöntei-

set vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi vastuullisina hankintoina ja

päästövähennyksinä. Yrityskulttuurin ja poliittisen vuorovaikutuksen

myönteiset vaikutukset näkyvät sekä henkilöstössä että liikesuhteissa,

ja ne edistävät vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa koko arvoket-

jussa.

Pihlajalinnan olennaiset vaikutukset liittyvät kiinteästi sen strategiaan

ja liiketoimintamalliin. Esimerkiksi päätökset palvelumalleista ja -ka-

navista sekä liiketoiminnan kasvattamisesta voivat

vaikuttaa henkilö-

asiakkaisiin, henkilöstön hyvinvointiin ja liiketoiminnan päästöihin.

Strategiset painopisteet, kuten vaikuttavat hoitopolut ja panostukset

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

henkilöstöön, ohjaavat myönteisiä vaikutuksia henkilöasiakkaisiin ja

työyhteisöön. Pihlajalinna pyrkii aktiivisesti tunnistamaan ja hallitse-

maan toimialalle tyypillisiä kielteisiä vaikutuksia, kuten henkilöstön

kuormitusta ja työhyvinvoinnin haasteita, kehittämällä työoloja, tuke-

malla henkilöstön jaksamista ja panostamalla hyvään johtamiseen.

Samalla Pihlajalinna vahvistaa myönteisiä vaikutuksiaan esimerkiksi

edistämällä henkilöstön osaamista ja hyvinvointia, kehittämällä asia-

kaslähtöisiä palveluja sekä noudattamalla eettisiä toimintaperiaat-

teita ja avoimuutta toiminnassaan.

Pihlajalinna on osallisena olennaisissa vaikutuksissaan sekä oman toi-

mintansa että liikesuhteidensa kautta. Ilmastonmuutokseen liittyvät

vaikutukset syntyvät erityisesti hankintojen sekä henkilöasiakkaiden

liikkumisen kautta, jolloin päästöjä syntyy arvoketjun eri vaiheissa,

mutta myös Pihlajalinnan omasta toiminnasta, kuten henkilöstön liik-

kumisesta. Henkilöstöön kohdistuvat olennaiset vaikutukset syntyvät

pääasiassa Pihlajalinnan omassa toiminnassa, sillä henkilöstö on kes-

keinen osa ydintoimintaa ja työolosuhteet vaikuttavat suoraan henki-

löstöön. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset synty-

vät pääosin Pihlajalinnan omien palveluiden kautta, mutta myös liike-

suhteet, kuten esimerkiksi vakuutusyhtiökumppanit, voivat vaikuttaa

esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen. Yrityskulttuuri ja poliittinen vuo-

rovaikutus ovat osa Pihlajalinnan omaa toimintaa, mutta niiden toteu-

tuminen ja vaikutukset ulottuvat myös arvoketjun muihin toimijoihin

ja yhteistyökumppaneihin.

Pihlajalinnan toimintaan liittyy olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia,

liittyen esimerkiksi oman työvoiman hyvinvointiin, kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien terveyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan, sekä poliitti-

seen vuorovaikutukseen. Näillä voi olla suoria tai epäsuoria vaikutuk-

sia Pihlajalinnan taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin.

Tällä tilikaudella ei ole tunnistettu yksittäisiä tapahtumia, jotka olisi-

vat johtaneet olennaisiin muutoksiin Pihlajalinnan taloudellisessa ase-

massa tai oikaisuihin tilinpäätöksessä. Kuitenkin osa olennaisista ris-

keistä ja mahdollisuuksista voi toteutua osana normaalia liiketoimin-

taa, esimerkiksi palkkojen muutosten, asiakasvaatimuksiin vastaami-

sen tai sääntely-ympäristön muutosten kautta. Näillä voi olla vaiku-

tusta muun muassa henkilöstökuluihin, liikevaihtoon tai investointei-

hin tulevilla tilikausilla. Pihlajalinna seuraa näitä riskejä ja mahdolli-

suuksia ja arvioi niiden mahdollisia vaikutuksia tilinpäätöseriin osana

atkuvaa riskienhallintaa.

Pihlajalinna on arvioinut strategiansa ja liiketoimintamallinsa kykyä

käsitellä olennaisia kestävyysnäkökohtiin liittyviä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia. Arviointi kattaa lyhyen, keskipitkä ja pitkän aikavä-

lin näkökulmat ja on integroitu osaksi strategista suunnittelua. Kehi-

tyskulkuja tarkastellaan jatkuvasti, erityisesti vuosittaisen toiminnan-

suunnittelun yhteydessä. Strategia osoittaa vahvaa kykyä hallita ris-

kejä ja hyödyntää mahdollisuuksia, ja sitä arvioidaan laadullisesti ja

määrällisesti suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, kuten ilmas-

tonmuutokseen, sääntelyyn, asiakaskäyttäytymiseen ja teknologiseen

kehitykseen.

Strategiatyössä hyödynnetään skenaarioajattelua, jossa arvioidaan

vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan.

Strategian uskottavuus ja kilpailukyky ovat keskeisiä sidosryhmien,

kuten henkilöstön, henkilöasiakkaiden ja rahoittajien, näkökulmasta.

Strategia painottaa kumppaniarvonluontia, halutuin työyhteisö -ase-

maa ja kokonaiskustannusvaikuttavuutta,

mikä tukee organisaation

resilienssiä ja toimialan kestävyyshaasteisiin vastaamista.

Kaksoisolennaisuusanalyysissa ei noussut olennaiseksi ilmastonmuu-

toksen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyviä riskejä tai mahdol-

lisuuksia. Pihlajalinna on vuoden 2025 aikana tunnistanut organisaa-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

tion toimintaan liittyvät ilmastoriskit ja -mahdollisuudet sekä arvioi-

nut skenaarioanalyysin avulla Pihlajalinnan strategian ja liiketoiminta-

mallin ilmastokestävyyttä. Pihlajalinnaan kohdistuu lyhyellä aikavälillä

sekä 1,5° C:n että 4,5° C:n skenaarion perusteella rajatusti fyysisiä il-

mastoriskejä ja siirtymäriskejä mutta pidemmällä aikavälillä fyysisten

ilmastoriskien määrä kasvaa erityisesti 4,5° asteen skenaariossa. Lisä-

tietoja E1-osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset ilmastonmuutokseen

liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta.

Muutokset olennaisiin kestävyysaiheisiin

Keväällä 2025 tarkasteltiin uudelleen vuonna 2023 tehtyä kaksois-

olennaisuusanalyysia sekä sen perusteella raportoituja olennaisia vai-

kutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Pihlajalinna siirtyi myös uuteen

raportointialustaan, jonka myötä käyttöön otettiin päivitetty metodo-

logia kaksoisolennaisuusanalyysiin. Tämä on kuvattu kohdassa IRO-1:

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnis-

tamiseksi. Näiden prosessien seurauksena joihinkin kestävyysaiheisiin

tehtiin muutoksia. Kaikkien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

kuvaukset katselmoitiin ja tarkennettiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tarkastelussa kiinnitettiin huomiota E1-

standardin tarkkaan määritelmään ilmastonmuutokseen sopeutumi-

sesta, ja todettiin, että tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Pihlajalinnan

toimintaa uhkaisivat merkittävät ilmastoriskit, eikä Pihlajalinnalla ole

käynnissä olennaisia sopeutumisprosesseja, joilla voisi olla vaikutuksia

ihmisiin tai luontoon.

Oman työvoiman työsuhteiden vakauteen ei katsottu liittyvän olen-

naista riskiä, koska Pihlajalinna tarjoaa mahdollisuuksien mukaan tois-

taiseksi voimassa olevia sopimuksia, ja alkuperäinen riski oli liitetty

sairauspoissaoloihin. Lisäksi oman työvoiman terveyteen ja turvalli-

suuteen liittyvä riski jaettiin lyhyen, sekä keskipitkän ja pitkän aikavä-

lin riskeihin. Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapainoon liit-

tyvä mahdollinen kielteinen vaikutus nostettiin uudelleenarvioinnissa

olennaiseksi. Lisäksi väkivaltatapaturmat ja poikkeavat läsnäolot tun-

nistettiin merkittäviksi ajureiksi tapaturmailmoituksissa, ja ne nostet-

tiin olennaisiksi vaikutuksiksi omaan henkilöstöön.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-

suuksia arvioitiin myös uudelleen, minkä seurauksena joitakin aiheita

ei enää vuonna 2025 raportoida olennaisina. Näitä ovat henkilön-

suoja, sananvapaus, mahdollisuus saada laadukkaita tietoja, lasten

uojeleminen sekä vastuullinen markkinointi. Henkilönsuojan ja lasten

suojelun olennaiset aiheet sisällytetään jatkossa yksityisyyden sekä

terveyden ja turvallisuuden kestävyysaiheisiin, sillä henkilöasiakkaan

perusoikeuksien uhka vaikuttaa suoraan hänen hyvinvointiinsa ja yksi-

tyisyyteensä. Liiketoiminnan muutoksista johtuen kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien sananvapaus ei ole olennainen aihe, sillä vuoden 2025

lopussa se kohdistuu enää rajattuun määrään palveluita ja näin ollen

rajattuun määrään henkilöasiakkaita. Kuluttajien ja loppukäyttäjien

mahdollisuus saada laadukasta tietoa käsitellään potilastietojen

osalta yksityisyyden ja hoidon osalta terveyden ja turvallisuuden kes-

tävyysaiheissa; palvelutiedot ovat avoimesti saatavilla verkkosivuilla

ja ammattilaiset jakavat olennaista tietoa asiakaskohtaamisissa. Pihla-

jalinna ei keskity kuluttajamarkkinointiin, eikä se kuulu uuden strate-

gian painopisteisiin, joten vastuulliseen markkinointiin liittyvät vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet eivät nousseet vuonna 2025 olennai-

siksi. Kuluttajien ja loppukäyttäjien syrjimättömyyteen liittyvät riskit

ja mahdollisuudet eivät ole olennaisia vuonna 2025, vaikka ne ovatkin

tärkeitä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyttä ja turvallisuutta kos-

kien Pihlajalinnan palvelut ja niiden kehittäminen, sekä niistä saatava

terveyshyöty nostettiin olennaiseksi mahdollisuudeksi.

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

Pihlajalinna toteutti ensimmäisen kaksoisolennaisuusanalyysin

vuonna 2023. Tätä tarkasteltiin uudelleen ja päivitettiin osittain ke-

väällä 2025. Päivityksessä huomioitiin strategian ja liiketoiminnan

muutokset ja kiinnitettiin erityistä huomiota standardin määritelmien

tulkintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin metodologiaa päivitettiin

myös osittain.

Olennaisuuden arviossa ei keskitytty tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin

tai maantieteellisiin alueisiin vaan arvio kattoi koko oman toiminnan

sekä arvoketjun. Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusanalyy-

sia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon koko kon-

sernin sijainnin, toiminnan, toimialan, arvoketjun ja liiketoimien ra-

kenteen. Toiminnan luonne vaikuttaa

tunnistettuihin vaikutuksiin ris-

keihin ja mahdollisuuksiin esimerkiksi potilasturvallisuuden, hoidon

laadun ja henkilöstön kuormituksen osalta. Toimialan sääntely ohjaa

arviointia erityisesti tietosuojan, potilasoikeuksien ja eettisten toimin-

taperiaatteiden näkökulmasta. Liiketoimen rakennetta

tarkastellessa

on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ulkoistuksiin ja niissä tapahtuviin

muutoksiin, sekä yhteistyökumppanien kanssa toimimiseen. Oman

toiminnan sekä arvoketjun tuottamat vaikutukset on arvioitu jokaisen

aiheen kohdalla erikseen. Näin ollen arviossa otetaan huomioon vai-

kutukset, joihin Pihlajalinna osallistuu sekä oman toimintansa että lii-

kesuhteidensa kautta.

Maantieteellistä sijaintia on käytetty kriteerinä arvioitaessa alueellisia

eroja palveluiden saavutettavuudessa, hoitoon pääsyssä ja resurssien

saatavuudessa eri puolilla Suomea. Pihlajalinna toimii vain Suomessa,

joten kaikki vaikutukset keskittyvät Suomeen. Pääosin vaikutukset ta-

pahtuvat samankaltaisesti kaikissa toimitiloissa, mutta pientä variaa-

tiota on riippuen siitä, onko kyseessä toimisto, lääkärikeskus, sairaala,

palveluasumisen yksikkö tai liikuntakeskus. Pihlajalinnan liiketoimin-

taa on kuvattu tarkemmin kohdassa SBM-1: Strategia, liiketoiminta-

malli ja arvoketju. Esimerkiksi työntekijöiden kuormitusta esiintyy eni-

ten hoitopuolella eikä niinkään tavallisessa toimistotyössä. Loppu-

käyttäjiin liittyvät vaikutukset realisoituvat niin etä- kuin lähipalve-

luissa. Ilmastonmuutokseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät

teemat vaikuttavat koko konsernin

toiminnassa samankaltaisesti.

Vuonna 2023 toteutettu kaksoisolennaisuusanalyysi koostui useista

vaiheista. Esiarvioinnissa seulottiin mahdolliset kestävyysseikat ESRS-

standardien ja tieteellisen tutkimuksen perusteella ja luotiin niin kut-

suttu lyhyt lista, jonka asiantuntijat arvioivat. Arvioinnissa tunnistetut

olennaiset kestävyysaiheet kuvattiin tarkasti ja niiden olennaisuudelle

annettiin numeraaliset arvot hyödyntäen olennaisuuden arvioinnin

laskentamallia, joka on kuvattu ESRS 1 -standardissa. Vuonna 2023 to-

teutettiin myös sidosryhmäkysely, johon osallistuivat konsernin oman

henkilöstön lisäksi muun muassa henkilöasiakkaat, kumppanit, omis-

tajat, viranomaiset ja päättäjät sekä toimittajat ja media. Asiantuntija-

arvion tuloksista keskusteltiin yhdessä Pihlajalinnan asiantuntijoiden

kanssa työpajassa ja sen pohjalta toteutettiin kaksoisolennaisuusana-

lyysi, jossa tunnistettiin Pihlajalinnalle olennaiset vastuullisuusteemat.

Vuoden 2025 päivitystyö keskittyi olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien katselmointiin, mutta tarkastelun kohteena olivat

myös vuonna 2023 toteutettu esiarviointi sekä niin kutsuttu lyhyt

lista, joista olennaiset aiheet tunnistettiin. Niiden vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien osalta, joissa Pihlajalinnan sisäisten asiantuntijoi-

den kanssa tunnistettiin olevan mahdollisia muutoksia esimerkiksi ra-

portointistandardin määritelmien uudelleentulkinnan, strategian päi-

vityksen tai liiketoiminnan muutosten takia, toteutettiin lyhyitä työ-

pajoja. Joidenkin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvauksia ja

pisteytyksiä tarkennettiin tai muutettiin. Vuonna 2025 ei katsottu tar-

peelliseksi toteuttaa uutta sidosryhmäkyselyä, vaan kaksoisolennai-

suusanalyysin päivitystyössä hyödynnettiin paitsi vuonna 2023 saa-

tuja tuloksia, myös näinä vuosina aktiivisessa sidosryhmävuoropuhe-

lussa saatuja signaaleja.

Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt olennaisten aiheiden valinnan, ja

konsernin kestävyysraportoinnin varmentajana toimii Ernst & Young

Oy.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusanalyysia ympäristöön

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon kon-

sernin sijainnin, toiminnan, toimialan ja liiketoiminnan rakenteen.

Pihlajalinnan toiminta-alue on Suomi, ja toimipisteet sijaitsevat kau-

punkimaisissa ympäristöissä, pääosin toimisto- ja liiketiloissa. Pihlaja-

linnalla ei ole omaa tuotantoa, rakentamista, maa- tai metsätaloutta,

eikä konsernin oma toiminta, joka sisältää sosiaali- ja terveyspalvelui-

den sekä liikuntakeskuspalveluiden tuottamista, ole sidoksissa merkit-

tävään vedenottoon tai luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Arvioinnin perusteella vaikutukset pilaantumiseen, vesivaroihin, mer-

ten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee-

meihin ovat omassa toiminnassa vähäisiä. Mahdollisia vaikutuksia voi

esiintyä arvoketjun ylävirrassa, mutta Pihlajalinnan tietoon ei ole tul-

lut merkittäviä ympäristövaikutuksia hankintaketjussa. Jätemäärät,

mukaan lukien terveyspalvelutoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet,

on arvioitu ei-olennaisiksi. Arviointi perustuu olemassa oleviin jäte-

huoltotietoihin sekä toimialan yleisiin käytäntöihin. Erillisiä kuulemisia

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa ei ole toistaiseksi jär-

jestetty.

Vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

Olennaisuuden arvio ja sen päivitys on laadittu ESRS 1 -vaatimusten

mukaisesti ja niissä on käytetty standardin antamia kriteerejä sekä ai-

kahorisontteja. Olennaisuuden arviossa on esiseulonnan perusteella

määritelty, mitkä aiheet ovat todennäköisesti olennaisia, ja niille on

tehty numeerinen arvio. Jokaisesta aiheesta on arvioitu vaikutuksen

olennaisuus sekä taloudellinen olennaisuus. Aiheita ei ole suoranai-

sesti laitettu tärkeysjärjestykseen, mutta annettujen pisteiden perus-

teella järjestys on nähtävissä.

Kielteisen vaikutuksen olennaisuutta arvioitaessa on arvioitu mitta-

kaava, laaja-alaisuus sekä peruuttamaton luonne, mikäli vaikutus on

mahdollinen. Näistä yhteensä syntyy vaikutuksen vakavuus. Tästä va-

kavuudesta on laskettu vaikutuksen vakavuuden keskiarvo jakamalla

vakavuus kolmella. Myönteisen vaikutuksen olennaisuutta arvioita-

essa on arvioitu mittakaavaa sekä laaja-alaisuutta, joiden keskiarvo ja-

ettiin kahdella vakavuuspisteiden saamiseksi. Vakavuudelle saadut

pisteet yhdistettiin sille annettuun todennäköisyyteen 5x5-matrii-

sissa. Kynnysarvo määritellään matriisiin viivana, jonka yläpuolelle si-

joittuvat vaikutukset katsotaan olennaisiksi. Jos vaikutuksen vakavuus

on erittäin korkea, se katsotaan olennaiseksi riippumatta todennäköi-

syydestä. Tämä tekee myös

harvinaisemmista, mutta vakavista vaiku-

tuksista olennaisia.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Arviointiprosessissa tarkasteltiin myös, miten tunnistetut kielteiset ja

myönteiset vaikutukset, sekä riippuvuudet niin henkilöstön, talouden

kuin luonnon osalta vaikuttavat vastuullisuudesta nouseviin riskeihin

ja mahdollisuuksiin. Lisäksi vuonna 2023 toteutettiin sidosryhmien

kuuleminen yleisellä tasolla vaikutusten kohdistumisen ymmärtä-

miseksi. Kestävyyteen liittyviä riskejä ei ole toistaiseksi asetettu tär-

keysjärjestykseen suhteessa muihin riskeihin

Riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia sekä riskien reali-

soitumisen todennäköisyyttä arvioitiin myös ESRS 1 -standardin meto-

dologian mukaisesti. Taloudellisessa arviossa on pohdittu eri kestä-

vyysseikojen ja -aiheiden euromääräisiä liiketoimintariskejä ja -mah-

dollisuuksia, ja arvio on ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastama.

Taloudellinen merkittävyys on ensin arvioitu välillä 0–5 ja sitten yhdis-

tetty todennäköisyyteen 5x5 -matriisissa. Olennaisuuden kynnysarvo

määriteltiin matriisiin viivana, jonka yläpuolelle sijoittuvat riskit ja

mahdollisuudet katsotaan olennaisiksi. Viiva on asetettu siten, että

kaikki suurimmat taloudelliset vaikutukset sekä vähemmän merkittä-

vät mutta todennäköisemmät riskit ja mahdollisuudet tulevat huomi-

oiduiksi.

Olennaisuuden arvioinnin yksityiskohtaisuus

Kaksoisolennaisuusanalyysi ja sen päivitys on tehty ylätasoisesti stan-

darditasolla. Tärkeimpien aiheiden osalta vaikutuksia on tarkennettu

osa- ja osa-osa-aiheiden tasolle ja niille on tehty olennaisuuden arvion

laskelma. Analyysi kattaa keskeiset toiminnot ja liikesuhteet koko

or-

ganisaatiossa, ja oletuksissa on hyödynnetty tarkoituksenmukaista yk-

sityiskohtaisuutta analyysin luotettavuuden varmistamiseksi. Tulevina

vuosina Pihlajalinna syventää arviota niin osa- kuin osa-osa-aihe että

yksittäisten vaikutusten tasolla, sekä perusteellisemmin arvoketjus-

saan. Pihlajalinna on käyttänyt päätietolähteinään tieteeseen perus-

tavaa ja yleisesti hyväksyttyä IPPC:n kuudetta arviointiraporttia (2023)

sekä toimialakohtaisia lähteitä, mutta aikoo hyödyntää lähteitä jat-

kossa vielä kokonaisvaltaisemmin.

Pihlajalinna toteutti vuonna 2023 kaksoisolennaisuusanalyysin ja vuo-

den 2025 päivityksen ESRS:n raportointivaatimusten mukaisesti ja ra-

portoi olennaisista kestävyysseikoista vuodesta 2025 alkaen, vuoden

2024 tiedoilla. Analyysissa on hyödynnetty EFRAG:in ohjeita sekä sel-

keää prosessia, joka pitää sisällään tarkan pisteytyslogiikan ja arvioi

olennaiset vastuullisuusaiheet asiantuntijoiden avulla. Olennaiset ai-

heet on ryhmitelty ympäristö-, sosiaalisiin ja hyvän hallintotavan tee-

oihin ESRS-standardien mukaisesti.

Menetelminä on käytetty muun muassa vaikutusten ja riippuvuuksien

arviointia, riskien ja mahdollisuuksien kartoitusta sekä olennaisuuspis-

teytystä. Oletukset on määritelty tarkoituksenmukaisella tarkkuusta-

solla, ja ne perustuvat saatavilla olevaan dataan, toimialakohtaisiin

käytäntöihin sekä mukana olleiden asiantuntijoiden omiin havaintoi-

hin ja kokemukseen.

Päätöksentekoprosessi

Pihlajalinna on toteuttanut olennaisuuden arvioinnin yhdessä sisäis-

ten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Sisäisten asiantuntijoiden tie-

dolle ja kokemukselle annetaan olennaisuuden pisteytyksessä suuri

painoarvo. Kestävyysraportointiin perehtyneet henkilöt, mukaan lu-

kien vastuullisuuspäällikkö ja viestintä-

ja vastuullisuusjohtaja pitävät

huolta siitä, että raportointivaatimuksia noudatetaan ja pisteytys teh-

dään yhdenmukaisesti kaikille aiheille. Pihlajalinnan hallitus on hyväk-

synyt kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksen. Sisäisen valvonnan me-

nettelyt, kuten vastuuroolien määrittely ja arviointiprosessin doku-

mentointi, vahvistavat kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin läpinäky-

vyyttä, johdonmukaisuutta ja luotettavuutta.

Vaikutukset, mahdollisuudet ja riskit osana riskienhallinta-

johtamisprosesseja

Pihlajalinnalla on käytössä liiketoiminnan riskienhallintasuunnitelma.

Konsernin riskienhallinnan omistaa johtaja, strategia ja konserniope-

raatiot. Riskien hallintaan osallistuu kattavasti eri konsernitoimintojen

johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Pihlajalinna on kartoittanut vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä riskienhallintakäytännöt ja -työ-

kalut sekä ISO-laatustandardien riskienhallintaa koskevat sisällöt. Nii-

den perusteella on muodostettu riskienhallintaperiaatteet ja -poli-

tiikka.

Johtoryhmä katselmoi konsernin riskienhallintapolitiikan vuosittain, ja

esittelee asiakokonaisuuden konsernin hallitukselle. Pihlajalinnan hal-

litus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja johtoryhmän vuosittain

esittelemät riskit ja mahdollisuudet. Riskienhallintapolitiikassa on Pih-

lajalinnan riskienhallinnan sisältö, tavoitteet, toimintatavat ja -peri-

aatteet sekä vastuut. Säännöllisesti tehtävän riskianalyysin tulokset

käsitellään konsernin johtoryhmässä.

Pihlajalinna hyödyntää riskienhallinnan viitekehyksenä sosiaali- ja ter-

veyspalvelussa käytettävää riskiluokittelua, jossa määritellään ulkoi-

set, sisäiset ja ulkopuolisille aiheutetut riskit. Lisäksi keskiössä ovat

Pihlajalinnan arvonluonnin mallin mukaisesti henkilöasiakas, ammat-

tilaiset, terveys sekä talous ja ympäristö. Riskien vaikuttavuusarvioin-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI

nissa hyödynnetään viisiportaista todennäköisyysarviota, jota peila-

taan riskien vaikuttavuuden viisiportaisella asteikolla teemoissa ta-

lous, maine, asiakkuus, henkilöstö ja tietosuoja. Riskityön osana tun-

nistetaan aina riskien hallintakeinot sekä riskien omistajat, jotta ris-

kien hallinta on varmistettu kunkin operatiivisen vastuun alueella. Ris-

kienhallintaa Pihlajalinnassa on perinteisesti tehty konserni-, liiketoi-

minta-, yksikkö-, palvelu-

ja prosessitasoisesti. Keskeisimmät riskit ja

häiriöt tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, ja niiden varalle on

laadittu jatkuvuussuunnitelmat, jolloin riskin toteutuessa Pihlajalin-

nan toiminta jatkuu mahdollisimman vähin häiriöin.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, liiketoiminnan tu-

loksellisuutta, vastuullista toimintaa ja omistaja-arvoa. Riskienhallin-

nan avulla pyritään varmistamaan, että konsernin liiketoimintaan vai-

uttavat riskit tunnetaan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä huolehdi-

taan käytännön toimenpiteet. Lisäksi jatkuva riskien ennakoiminen ja

haitallisten vaikutusten lieventäminen tai vähentäminen kuuluvat

prosessiin.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväk-

symät. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallin-

nasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimin-

tajohdon kanssa. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on

varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset

sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin taloudel-

lisesta tilanteesta ja riskeistä.

Pihlajalinnan vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-,

arviointi-

ja hallintaprosessia on kehitetty kuluneen tilikauden aikana.

Riskienhallintaprosessi on kattanut liiketoimintariskiarvioinnin, ihmis-

oikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusanalyysin osalta vaiku-

tusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin osana kokonaisuutta.

Nämä osa-alueet yhtenäistetään konsernin yleiseen riskinhallintapro-

sessiin tulevien tilikausien aikana. Mahdollisuuksien tunnistamis-, ar-

viointi- ja hallintaprosessia ei raportointikauden aikana ole vielä syste-

maattisesti integroitu osaksi Pihlajalinnan yleistä johtamisprosessia.

Tunnistetut mahdollisuudet ovat kuitenkin kiinteä osa liiketoiminnan

suunnittelua ja strategiatyötä.

Muutokset kaksoisolennaisuusanalyysin metodologiaan

Pihlajalinna päivitti osittain kaksoisolennaisuusanalyysin metodolo-

giaa keväällä 2025. Muutos koskee lähinnä olennaisuuden kynnysar-

von määrittämistä ja sitä, millaiset pisteet vaikutuksen, riskin tai mah-

dollisuuden tulee saada ylittääkseen nämä kynnysarvot.