TERVEYSTALO OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2022
2
Terveystalo-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2022
Hallituksen toimintakertomus
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma .................................................................................................................................. 33
Konsernitase ............................................................................................................................................................. 34
Konsernin rahavirtalaskelma .................................................................................................................................... 35
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................................................................................................... 36
1. Konsernin perustiedot ........................................................................................................................................... 37
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ........................................................................................................... 37
3. Liiketoimintojen yhdistäminen ............................................................................................................................... 50
4. Liikevaihto ............................................................................................................................................................. 56
5. Segmentti-informaatio........................................................................................................................................... 57
6. Liiketoiminnan muut tuotot .................................................................................................................................... 58
7. Materiaalit ja palvelut ............................................................................................................................................ 58
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut .................................................................................................................. 58
9. Poistot ja arvonalentumiset .................................................................................................................................. 59
10. Liiketoiminnan muut kulut ................................................................................................................................... 59
11. Rahoitustuotot ja -kulut ....................................................................................................................................... 60
12. Verot ................................................................................................................................................................... 60
13. Osakekohtainen tulos ......................................................................................................................................... 62
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .............................................................................................................. 63
15. Aineettomat hyödykkeet ..................................................................................................................................... 66
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus ................................................ 68
17. Sijoituskiinteistöt ................................................................................................................................................. 70
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä ................................................................................................................................ 70
19. Osakeperusteiset maksut ................................................................................................................................... 71
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia .. 74
21. Rahoitusriskit ...................................................................................................................................................... 75
3
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ..................................... 78
23. Rahavarat ja muut rahoitusvarat ........................................................................................................................ 79
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ............................................................................. 80
25. Rahoitusvelat ...................................................................................................................................................... 81
26. Ostovelat ja muut velat ....................................................................................................................................... 82
27. Varaukset ............................................................................................................................................................ 83
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ........................................................................................................................... 84
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset ................................................................................................ 85
30. Lähipiiritapahtumat ............................................................................................................................................. 85
31. Konserniyritykset ................................................................................................................................................ 88
32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ..................................................................................... 90
33. Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat .................. 91
34. Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ............................................................................................ 93
35. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ...................................................................................................... 96
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
4
Toimintaympäristö
Kohdemarkkinat
Terveyspalveluiden kysyntä oli koko vuoden ajan vahvaa kohdemarkkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Kasvua rajoittivat kuitenkin tarjonnan
haasteet, joita lisäsivät myös vertailukautta korkeammat henkilöstön sairauspoissaolot.
Suomessa kysyntä painottui vertailukautta enemmän lyhyisiin hoitoketjuihin. Diagnostiikan ja muiden koronaan liittyvien palveluiden
kysyntä laski merkittävästi vertailukaudesta vähentyneen koronatestauksen vuoksi. Ruotsissa työterveyden palveluiden ja erityisesti
organisaatioiden johtamisen konsultoinnin sekä riippuvuuksien ehkäisyn palveluiden kysyntä oli kasvussa.
Digitaalisten palveluiden ja etävastaanottojen kysynnän kasvu jatkui vahvana. Mielenterveyden palveluiden sekä ennaltaehkäisevien ja
hyvinvoinnin palveluiden kysyntä kasvoi edelleen.
Kireät työmarkkinat ja korkea inflaatio luovat kasvavia paineita kustannuksiin, mukaan lukien palkkakuluihin. Työllisyystilanne on vahva,
mutta merkittävät muutokset voivat vaikuttaa myös työterveyspalveluiden kysyntään. Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin
kasvunäkymät ovat kuitenkin hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa
vahvan markkina-aseman ja alan ammattilaisten suosituimman työnantajan aseman tukemana.
Inflaation vaikutukset
Korkea inflaatio näkyy hankinnoissa hintojen nousupaineena kaikissa hankintakategorioissa. Yhtiö on käynyt aktiivisesti neuvotteluita
keskeisten toimittajien kanssa inflaation vaikutusten minimoimiseksi. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin.
Toimitusajat ovat pidentyneet komponenttipulan vuoksi joissakin tuote- ja materiaaliryhmissä, kuten terveydenhuollon laitteissa.
Osaajapula, kireät työmarkkinat ja korkea inflaatio lisäävät korotuspaineita myös palkkoihin. Yksityisen terveydenhuollon hoitajien
työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin maltillinen palkkaratkaisu 1.5.2022
–
30.4.2024 jaksolle. Ensimmäiset 2,0 % palkankorotukset
tulivat voimaan 1.10.2022 alkaen. Vuoden 2023 palkankorotukset päätetään verrokkialojen palkankorotusten mukaan, ja palkankorotus on
vähintään 1,9 %.
Kaupallisia aloitteita inflaation vaikutusten lieventämiseksi on tehty ja tullaan tekemään osana Terveystalon tulosparannusohjelmaa.
Vaikutukset näkyvät vaiheittain vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin.
Hoitojonot, sote-uudistus ja regulaatiomuutokset
Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana niin yksityisessä kuin julkisessa terveydenhuollossa aiheutti merkittävän
hoitovajeen muissa sairauksissa. THL:n mukaan yli 150 000 (135 000 elokuussa 2021) ihmistä odotti pääsyä kiireettömään
erikoissairaanhoitoon elokuussa 2022. Heistä yli 20 000 (9 500) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Odotusaika kiireettömään
hoitoon oli elokuussa 2022 keskimäärin 65 vuorokautta. Hoitojonot kasvoivat myös Ruotsissa edelleen. Lähes 150 000 henkilöä odotti
leikkaukseen tai toimenpiteeseen pääsyä marraskuussa 2022 (www.skr.se).
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyy 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin
kaupungille. Tammikuussa 2022 vaaleilla valitut aluevaltuustot päättävät muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta,
palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten
valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja ne aloittivat toimikautensa 1.3.2022. Vuonna 2022 uudet
hyvinvointialueet ovat keskittyneet hallinnolliseen organisoitumiseen. Päätöksiä uusista, olennaisista palveluhankinnoista yksityiseltä
sektorilta odotetaan aikaisintaan vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.
Sote-uudistuksen seurauksena osa Terveystalon julkisten palveluiden ulkoistuksista pitää neuvotella uudelleen siten, että uudet
sopimusehdot tulevat voimaan viimeistään vuoden 2026 alusta. Lisäksi ostopalveluina tuotettujen julkisten palveluiden
alihankintakäytänteisiin tulee rajoituksia. Vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä Terveystalolle. Julkisessa terveydenhuollossa ei-
kiireellisessä sairaudenhoidossa syntyneiden jonojen ja hoitovajeen purkaminen tulee edellyttämään yksityisen palvelutuotannon
suurempaa hyödyntämistä.
5
Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin tehtiin leikkauksia, jotka astuivat voimaan 1.1.2023. Muutoksilla arvioidaan olevan vaikutuksia
erityisesti yleislääkäreiden ja gynekologien vastaanottojen sekä kuvantamistutkimusten kysyntään. Kuluttajien yleisen ostovoiman
heikentyessä muutokset voivat vaikuttaa myös muiden palveluiden käyttöön. Kela-korvausten leikkaaminen yksityisestä terveydenhuollosta
todennäköisesti pidentää julkisen terveydenhuollon jonoja, vaikeuttaa hoitovelan purkua, lisää julkisen talouden kustannuksia sekä
hankaloittaa entisestään uusien hyvinvointialueiden työtä.
Ukrainan sodan vaikutukset
Ukrainan sodan välittömien vaikutusten arvioidaan olevan Terveystalolle hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa eikä
pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Epäsuoria taloudellisia vaikutuksia syntyy toimitusketjujen häiriöistä, korkeasta
inflaatiosta ja mahdollisista rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät jo kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman
heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon palveluiden kysyntää.
Markkinanäkymät
●
Terveyspalveluiden kysyntä jatkuu vahvana. Kysyntä painottuu kuitenkin lyhyisiin hoitoketjuihin ja palveluihin, joiden kasvua
rajoittaa tarjonta. Kireät työmarkkinat ja korkea inflaatio luovat kasvavia paineita kustannuksiin, mukaan lukien palkkakuluihin.
●
Koronaan liittyvien palveluiden kysynnän odotetaan laskevan ja digipalveluiden kysynnän arvioidaan jatkuvan vahvana.
●
Merkittävät muutokset työllisyydessä ja kuluttajaluottamuksessa voivat heijastua kysyntään.
Näkymät perustuvat odotettuun Terveystalon palveluiden kysynnän kehitykseen seuraavan kuuden kuukauden jaksolla verrattuna
edelliseen kuuteen kuukauteen.
Taloudelliset tavoitteet
Terveystalon tavoitteena on:
●
vähintään 5 prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu orgaanisen kasvun ja yritysostojen avulla
●
vähintään 12–13 % oikaistu EBITA -marginaali keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
●
alle 3,5-kertainen Nettovelka /EBITDA. Velkaantuminen voi kuitenkin tilapäisesti ylittää tavoitetason, esimerkiksi yritysostojen
yhteydessä.
●
maksaa vähintään 40 prosenttia tilikauden voitosta osinkona. Ehdotetun osingon tulee kuitenkin ottaa huomioon Terveystalon
pitkän aikavälin kehitystarpeet ja taloudellinen asema.
Avainluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2022
2021
2020
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), *
1)
178,0
206,1
162,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
14,1
17,8
16,5
Käyttökate (EBITDA)
1)
168,8
201,8
158,3
Käyttökate (EBITDA), %
1)
13,4
17,5
16,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) *
1)
105,2
141
101,9
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), % *
1)
8,4
12,2
10,3
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
1)
95,9
136,7
97,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
1)
7,6
11,8
9,9
6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
73,4
114,4
71,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
5,8
9,9
7,3
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
33,9
110,1
67,2
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2,7
9,5
6,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
4,1
13,6
8,2
Omavaraisuusaste, %
1)
40,2
42,2
42,1
Osakekohtainen tulos (€)
0,19
0,63
0,36
Nettovelka
566,6
519
490,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
95,7
85,2
85,9
Nettovelka/Oikaistu käyttökate (EBITDA)
1)
3,2
2,5
3,0
Varat yhteensä
1 479,4
1 448,6
1 361,0
Henkilöstö keskimäärin HTV
6 552
5 643
4 900
Henkilöstö kauden lopussa
10 933
9 805
8 253
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
5 928
5 754
5 057
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
122,2
156,9
118
Nettovelka, ilman IFRS 16
386,8
340,6
312,4
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
3,2
2,2
2,6
*) Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin,
omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja - tappioihin, arvonalentumisiin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1) Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei
tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Tunnuslukujen laskentakaavat ja -perusteet on esitetty Tilinpäätöksessä.
Osakekohtaiset avainluvut
2022
2021
2020
Oma pääoma per osake, EUR
4,7
4,8
4,5
Osakekohtainen tulos (€)
0,19
0,63
0,36
Osinko per osake, EUR
0,28
0,28
0,26
Osinko osakekohtaisesta tuloksesta, %
145,0
44,3
72,3
Liikevaihto
Vuoden 2022 liikevaihto
2022 yrityskaupat kasvattivat liikevaihtoa noin 18,3 miljoonalla eurolla. Ruotsi ja muut -segmentin liikevaihto oli 92,8 (36,9) miljoonaa
euroa. Ruotsin liiketoiminta yhdistettiin osaksi Terveystalon raportointia 1.7.2021 alkaen.
Yritysasiakkuuksissa liikevaihto kasvoi 6,2 %. Sekä ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden
että akuutteihin infektioihin ja muihin
sairauksiin liittyvien palveluiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta. Yksityisasiakkaiden liikevaihto kasvoi 1,9 %. Myynti painottui
vertailukautta enemmän lyhyempiin hoitoketjuihin ja vastaanottotoimintaan. Vakuutusyhtiömyynti kasvoi merkittävästi. Julkisasiakkuuksien
liikevaihto kasvoi 4,1 %. Julkisasiakkaiden palvelumyynnin ja työterveyden liikevaihto kasvoi 9,8 % pääasiassa yrityskaupoilla ja uusilla
sopimuksilla kasvaneen työterveystoiminnan ansiosta . Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto kasvoi 2,4 % kysynnän ollessa vahvaa,
7
mutta lääkäripulan rajoittaessa kasvua. Ulkoistusliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 0,9 % pääasiassa lastensuojeluliiketoiminnan kasvun
ansiosta.
Yleislääkärivastaanottojen kysyntä oli korkealla koko vuoden ajan, mutta liikevaihdon kasvua rajoitti lääkärien tarjonta. Akuutteihin
infektioihin sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin liittyvät käynnit kasvoivat selvästi vertailukaudesta. Laboratoriopalveluiden käynnit
laskivat selvästi vertailukaudesta merkittävästi vähentyneen koronatestauksen vuoksi. Koronatestejä tehtiin vuoden aikana yhteensä noin
335 000 (500 000) kappaletta
1)
, mikä oli noin 33 % vertailukautta vähemmän. Myydyt palvelut painottuivat vertailukautta voimakkaammin
akuuttiin sairauden hoitoon ja yleislääkärivastaanottoihin, joihin liittyy vähemmän laboratorio- ja diagnostiikkapalveluja
erikoislääkärivastaanottoihin verrattuna. Leikkaustoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi vertailukaudesta. Kuvantamispalveluiden liikevaihto
kasvoi hieman vertailukaudesta. Hyvinvointipalveluiden kysyntä jatkui vahvana, ja liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 9 % 117,1 (107,9)
miljoonaan euroon. Digitaalisten vastaanottojen määrä
2)
kasvoi 29 % noin 1,4 (1,0) miljoonaan käyntiin. Vuodessa 2022 oli 253 (253)
työpäivää.
1)
Pois lukien näytteenottopalvelut
2)
Milj. euroa
2022
2021
Muutos, %
Yritysasiakkaat
511,7
481,7
6,2
Yksityisasiakkaat
339,4
333,2
1,9
Julkisasiakkaat
315,2
302,8
4,1
122,2
121,1
0,9
89,8
87,6
2,4
103,3
94,0
9,8
Suomi yhteensä
1 166,2
1 117,7
4,3
Ruotsi ja muut*
92,8
36,9
151,3
Yhteensä
1 259,1
1 154,6
9,0
*Muodostuu konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa ja Hollannissa. Feelgood (Ruotsi) on yhdistelty 1.7.2021 alkaen. Viron ja Hollannin vaikutus liikevaihtoon
raportointikaudella ei ole ollut merkittävä.
8
Liikevaihdon jakauma
Yritysasiakkaat
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön työterveysasiakkaat lukuun ottamatta
kunnallisia työterveysasiakkaita, jotka sisältyvät julkisen sektorin asiakasryhmään. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä työterveyspalveluja ja muita
työterveys- ja työhyvinvointipalveluja kaiken kokoisille yritysasiakkaille. Terveystalo on Suomen suurin työterveyspalvelujen tarjoaja
liikevaihdon ja työterveyshuollon loppukäyttäjien määrän perusteella. Terveystalo tarjoaa työterveyden palveluja Suomessa yli 27 000
yritykselle, joissa on noin 670 000 työterveyshuollettavaa.
Yritysasiakkuuksien vuoden 2022 liikevaihto
työterveyspalveluiden
1)
Laboratoriopalveluiden liikevaihto laski selvästi vertailukaudesta vähentyneen koronatestauksen vuoksi. Yritysasiakkaille tehtiin noin 265
000 (350 000) koronatestiä vuoden aikana, mikä oli 25 % vertailukautta vähemmän. Testien keskihinnat laskivat vertailukaudesta.
Leikkaustoiminnan ja kuvantamisen liikevaihto kasvoivat vertailukaudesta. Hyvinvointipalveluiden
2)
vertailukaudesta. Kasvu oli vahvinta mielen hyvinvoinnin palveluissa. Työterveyden digivastaanotot kasvoivat vertailukaudesta 39 % noin
1 100 000 (793 000) käyntiin. Työterveyden loppuasiakkaiden lukumäärä kasvoi vertailukaudesta.
1)
Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ennaltaehkäiseviä palveluita ovat muun muassa työpaikkaselvitys, jossa selvitetään
työpaikan olosuhteet ja työn altisteet, terveystarkastukset, toimenpide -ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä, neuvonta ja ohjaus,
osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän
työkyky on heikentynyt, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus ja työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
2)
Hyvinvointipalveluita ovat muun muassa fysioterapia, mielen hyvinvointipalvelut (psykologit ja psykoterapeutit), ravitsemusterapia, työkykyvalmennus ja hierontatoiminta.
Yksityisasiakkaat
Yksityisasiakkaat ovat Terveystalon toiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja perheitä. Yhtiön vahva
brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman pitkiä odotusaikoja, laaja yksityishenkilöille, perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja
henkilökohtaiset digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle kilpailuedun muihin yksityisiin toimijoihin ja julkiseen terveydenhuoltoon nähden
ja kannustavat asiakkaita investoimaan omaan terveyteensä. Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Yksityisasiakkuuksien vuoden 2022 liikevaihto
9
Vastaanottojen määrä kasvoi vertailukaudesta. Koko vuoden 2022 ajan myynnin jakaumassa korostuivat lyhyet hoitoketjut ja akuutin
sairaanhoidon ja yleislääkäreiden palvelut. Liikevaihdon kasvua rajoitti tarjonta. Erilaisiin infektioihin sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin
liittyvät käynnit kasvoivat vertailukaudesta. Myös erikoissairaanhoidon, kuten ortopedian, gynekologian ja ihotautien hoidon, liikevaihto
kasvoi vertailukaudesta. Laboratoriopalveluiden liikevaihto laski selvästi vertailukaudesta vähentyneen koronatestauksen vuoksi.
Yksityisasiakkaille tehtiin noin 23 000 (86 000) koronatestiä vuoden aikana, mikä oli 73 % vähemmän kuin vertailukaudella. Kuvantamisen
liikevaihto oli vertailukauden tasolla. Leikkaustoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi vertailukaudesta vahvan vakuutusyhtiömyynnin ansiosta.
Hyvinvointipalveluiden, kuten mielenhyvinvoinnin ja fysioterapian palveluiden liikevaihto kasvoi 5 %. Suunterveyden kysyntä parani vuoden
toisella puoliskolla ja koko vuoden liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta. Digitaalisten käyntien määrä laski 22 % noin 84 000 (108 000)
käyntiin vertailukauteen nähden.
Julkisen sektorin asiakkaat
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita. Terveystalon laaja toimipaikkaverkosto,
digitaalinen tarjonta, hyvä maine ja tunnettu brändi sekä terveydenhuoltopalvelujen koko hoitoketjun laaja tuntemus ja kokemus tekevät
Terveystalosta houkuttelevan kumppanin julkiselle sektorille. Julkisen sektorin asiakkaille tarjottavat palvelut koostuvat kokonais - ja
osaulkoistuksista, terveydenhuollon henkilöstövuokrauspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon palveluista ja
kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista sekä lastensuojelupalveluista. Työterveyden huollettavia on noin 90 000.
Julkisasiakkuuksien vuoden 2022 liikevaihto
Ulkoistusliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 0,9 % 122,2 (121,1) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu tuli pääasiassa
lastensuojeluliiketoiminnasta.
Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto kasvoi 2,4 % ja oli 89,8 (87,6) miljoonaa euroa. Kysyntä jatkui vahvana, mutta liikevaihdon kasvua
rajoitti lääkärien tarjonta. Myös hoitajavälityksen kysyntä jatkui vahvana, vaikka koronaan liittyvien palveluiden tarve vähe ni.
Palvelumyynnin, kuntien työterveysliiketoiminnan ja muiden julkisen sektorin asiakkaille tuotettujen palveluiden liikevaihto kasvoi 9,8 %
103,3 (94,0) miljoonaan euroon pääasiassa yrityskaupoilla ja uusilla sopimuksilla kasvaneen työterveystoiminnan ansiosta. Koronaan
liittyvien palveluiden myynti laski vertailukaudesta. Julkisasiakkaille tehtiin yhteensä noin 49 000 (66 000) koronatestiä
1)
mikä oli 26 % vähemmän vertailukauteen nähden. Testauksen lisäksi Terveystalo toimi julkisen sektorin kumppanina näytteenotoissa.
Digitaaliset vastaanotot kasvoivat 38 % noin 184 000 (133 000) käyntiin. Hyvinvointipalveluiden liikevaihto kasvoi 11 % vertailukaudesta.
1)
Pois lukien näytteenottopalvelut
Ruotsi ja muut
Terveystalo laajensi vuonna 2021 toimintaansa Ruotsin markkinoille Feelgoodin yritysostolla ja on nyt yksi Ruotsin johtavista
työterveydenhuollon toimijoista. Terveystalolla on Ruotsissa noin 780 ammattilaista, jotka palvelevat asiakkaita sekä digitaalisesti että
fyysisesti noin 155 toimipaikassa. Yhtiö tarjoaa työterveyshuollon, johtamisen kehittämisen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen
palveluja sekä digitaalisia yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja. Terveystalo palvelee Ruotsissa noin 8 300 yritysasiakasta,
joilla on yhteensä noin 1,2 miljoonaa työterveyshuollettavaa. Ruotsin lisäksi Terveystalolla on vähäistä toimintaa Virossa sekä Hollannissa.
Ruotsin ja muut -segmentin vuoden 2022 ulkoinen liikevaihto
oli 92,8 (36,9) miljoonaa euroa.
Kysyntä jatkui vahvana erityisesti organisaatioiden johtamisen konsultoinnin sekä riippuvuuksien ehkäisyn palveluissa. Liikevaihtoa
kasvattivat erityisesti yrityskaupat.
Ruotsin liiketoiminta yhdistettiin osaksi Terveystalon raportointia 1.7.2021 alkaen.
Taloudellinen tulos
Konsernin vuoden 2022
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) laski 25,4 % 105,2
(141,0) miljoonaan euroon, ollen 8,4 (12,2) % liikevaihdosta. Vähentynyt koronatestaus, myynnin painottuminen vastaanottotoimintoihin
sekä kustannusten kasvu heikensivät kannattavuutta vertailukauteen nähden. Materiaalikulut ja ostetut palvelut kasvoivat vertailukaudesta
10
7,5 % ja olivat 525,7 (488,9) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut kasvoivat vertailukaudesta 20,3 % ollen 455,0 (378,2)
miljoonaa euroa. Kustannustasoa nostivat yritysostojen (ml. Feelgood) kasvattamat henkilöstökulut. Henkilöstökuluja kasvattivat myös
vertailukautta merkittävästi korkeammat sairauspoissaolot, rekrytointi ja vastaanottokäyntien kasvu, sekä palkkojen nousu. Liiketoiminnan
muut kulut nousivat 25,9 % 112,3 (89,2) miljoonaan euroon yritysostojen (ml. Feelgood), IT-, markkinointi-, yrityskauppa- sekä
toimitilakulujen kasvun vuoksi.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) laski 13,6 % 178,0 (206,1) miljoonaan euroon.
Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 73,4 (114,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto (EBIT) oli 33,9 (110,1) miljoonaa euroa. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin kohdistunut noin 29 miljoonan euron arvonalentuminen heikensi merkittävästi liikevoittoa. Terveystalo modernisoi
vaiheistetusti operatiivisia perusjärjestelmiään. Perusjärjestelmien uudistus sisältää useita eri valmiusvaiheessa olevia osaprojekteja, joista
osa päätettiin uudistetussa suunnitelmassa keskeyttää. Näiden projektien ei odotettu menevän tuotantoon kuten aiemmin oli suunniteltu ja
niihin liittyvä arvonalennus katsottiin tarpeelliseksi. Näihin liittyvät taseeseen aktivoidut muut aineettomat hyödykkeet on alaskirjattu.
Arvonalentumisella ei ole vaikutusta kassavirtaan tai oikaistuun liikevoittoon (EBIT).
Nettorahoituskulut laskivat 2,9 (9,0) miljoonaan euroon johtuen pääosin korkosuojausten käypien arvojen noususta. Tulos ennen veroja oli
30,9 (100,7) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 6,5 (20,3) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 24,4 (80,4) miljoonaa euroa ja
osakekohtainen tulos 0,19 (0,63) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta laski 140,9 (195,2) miljoonaan euroon. Heikentynyt tulos, osto- ja muiden käyttöpääomaliitännäisten velkojen
kehitys sekä maksettujen verojen kasvu vaikuttivat negatiivisesti liiketoiminnan rahavirtaan, kun taas myynti- ja muiden
käyttöpääomaliitännäisten saamisten muutos vaikuttivat liiketoimi nnan rahavirtaan positiivisesti.
Investointien rahavirta oli -93,9 (-108,1) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin pienemmistä yritysostoista, joiden
vaikutusta investointien rahavirtaan netottivat vertailukautta suuremmat investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Rahoituksen rahavirta oli -44,6 (-126,1) miljoonaa euroa. Erona vertailukauteen olivat pääosin erot pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen
nostoissa ja lyhennyksissä, liittyen mm. NIB:ltä nostettuun lainaan, sekä vertailukaudella toteutetut määräysvallattomien omistajien
osuuksien ja omien osakkeiden hankinnat.
Ruotsi ja muut -segmentin vuoden 2022
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 2,8
(0,8) miljoonaa euroa, ollen 3,0 (2,1) % liikevaihdosta. Kannattavuutta paransi liikevaihdon kasvu, mutta inflaation ja nopean kasvun
kasvattamat ammattilaisresursseihin ja muuhun toimintaan liittyvät kustannukset heikensivät kannattavuutta.
Taloudellinen asema
Terveystalon likviditeetti on hyvä. Rahavarat tilikauden lopussa olivat 40,2 (38,1) miljoonaa euroa. Kokonaisvarat olivat 1 479,4 (1 448,6)
miljoonaa euroa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 592,0
(608,9) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääosin osingonjaosta. Terveystalon tilikaudelta
2021 maksamat osingot olivat yhteensä 0,28 euroa osakkeelta (eli noin 35,4 miljoonaa euroa) ja ne maksettiin kahdessa samansuuruisessa
erässä 20. huhtikuuta 2022 ja 19. lokakuuta 2022.
Nettovelkaantumisaste (sisältäen vuokrasopimusvelat) oli 95,7 (85,2) %, ja nettovelka oli 566,6 (519,0)
miljoonaa euroa. Terveystalon
lainojen keskimääräinen maturiteetti oli 2,3 (2,0) vuotta ja keskikorko 1,2 (1,0) prosenttia vuoden 2022 lopussa. Tilikauden aikana yhtiö
täytti rahoitussopimuksissaan sovitun, suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavan kovenantti-ehdon.
Yhtiö solmi kolmannen neljänneksen aikana 120 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen. Sopimuksen mukainen laina on
nostettu ja yhtiön lyhytaikainen 70 miljoonan euron laina maksettu takaisin vuoden neljännellä neljänneksellä. Lainan maturiteetti on kolme
vuotta ja se on kertalyhenteinen.
11
Toisella neljänneksellä Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Terveystalo sopivat 50 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta, jolla
rahoitetaan yhtiön digikehitystä vuosina 2022
–
2025. Laina oli nostettu kokonaisuudessaan kolmannen neljänneksen loppuun mennessä.
Yhtiö allekirjoitti ensimmäisen neljänneksen aikana sopimuksen 100 miljoonan euron kotimaisesta yritystodistusohjelmasta ja laski liikkeelle
ensimmäiset yritystodistuksensa sen puitteissa. Toisella neljänneksellä yhtiö laajensi ohjelman 200 miljoonan euron monipankkiohjelmaksi,
jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Yhtiö allekirjoitti ensimmäisen neljänneksen aikana
rahoitussopimuksen, johon sisältyy 40 miljoonan euron luottofasiliteetti sekä lisäksi 80 miljoonan euron sitoumukseton luottofasiliteetti.
Rahoitussopimuksiin perustuvan luoton sekä luotollisten pankkitilien käyttämätön osuus tilikauden lopussa oli 99,6 (55,5) miljoonaa euroa.
Tilikauden oman pääoman tuotto oli 4,1 (13,6) %. Omavaraisuusaste oli 40,2 (42,1) %.
Kausivaihtelu ja arkipäivien lukumäärän vaikutus
Terveystalon liikevaihto yritys- ja yksityisasiakasryhmissä on tyypillisesti alhaisempi lomakausina, erityisesti heinäkuussa ja elokuussa.
Arkipäivien määrä vaikuttaa liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen, erityisesti vertailtaessa vuosineljänneksien kehitystä. Yhtiön
nettokäyttöpääomatarpeet vaihtelevat vuoden aikana liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Vaihtelua syntyy muun muassa eläkkeisiin
ja arvonlisäveroon liittyvien maksujen ajoituksista sekä lomarahave lvoitteista ja työterveyshuoltoon liittyvistä palvelumaksuista.
Investoinnit ja yrityskaupat
Tilikauden 1.1.
31.12.2022 nettoinvestoinnit*, sisältäen yrityskaupat, olivat 94,1 (125,4) miljoonaa euroa. Konsernin nettoinvestoinnit
ilman yrityskauppoja olivat 60,0 (42,6) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääosin digitaaliseen sovellus- ja palvelukehitykseen ja IT-
järjestelmähankkeisiin liittyvistä investoinneista sekä lääketieteellisiin laitteisiin ja verkostoon tehdyistä investoinneista.
Bruttoinvestoinneista aineettomien investointien suhteellinen osuus laski vertailukauteen verrattuna.
Terveystalo teki vuoden 2022 aikana useita liiketoimintaa täydentäviä yrityskauppoja hankkimalla Suomessa Vantaan Työterveys Oy:n,
Suomen Fysiogeriatria Oy:n tytäryhtiöineen (fysio- ja toimintaterapia), Lapin Liikuntaklinikka Oy:n (fysioterapia), OMT-Klinikka Kokkola Oy:n
(fysioterapia), Into Terveys Oy:n (fysioterapia), Kunnon Syke Oy:n (fysioterapia) ja FysioProfessionals Oy:n liiketoiminnan (fysioterapia),
Hammasrastin liiketoiminnan (suun terveys), Ludus Oy Tutkimus - ja Kuntoutuspalvelut yhtiön osakekannan (kuntoutuspalvelut), Hymyn
paikka Oy:n liiketoiminnan (suun terveys), Saimaan Urheilufysioterapia Oy:n (fysioterapia) sekä Somia Reality Oy:n (chat- ja
videoyhteysratkaisut). Ruotsissa Feelgood hankki Länshälsan Uppsala AB:n (työterveys), Nämndemansgården AB:n tytäryhtiöineen
(riippuvuushoidot) sekä Jobbhälsan i Norr AB:n (yritysterveys).
*Nettoinvestoinnit eivät sisällä toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyviä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä. Nettoinvestoinnit sisältävät määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat.
Kehitysmenot
Aktivoidut kehittämismenot vuonna 2022 olivat 16,4 (9,7) miljoonaa euroa ja ne sisältyivät muihin aineettomiin hyödykkeisiin.
12
Henkilöstö
Terveystalon työsuhteisen henkilöstön määrä 31.12.2022 oli
10 933
ammattiryhmien rekrytoinnit. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli keskimäärin 6 552 (5 643). Ammatinharjoittajien määrä oli 5 928 (5
754).
Henkilöstö
2022
2021
Muutos, %
Henkilöstö keskimäärin HTV
Suomi
5 865
5 338
9,9
Ruotsi ja muut
687
305
125,2
Yhteensä
6 552
5 643
16,1
Henkilöstö kauden lopussa
Suomi
10 100
9 131
10,6
Ruotsi ja muut
833
674
23,6
Yhteensä
10 933
9 805
11,5
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
Suomi
5 822
5 644
3,2
Ruotsi ja muut
106
110
-3,6
Yhteensä
5 928
5 754
3,0
Tulosparannusohjelma ja toimintamallin muutos
Terveystalo tiedotti 14.10.2022 vahvistavansa kasvustrategiansa toteutusta käynnistämällä ohjelman, joka nopeuttaa strategisten ja
taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelma sisältää strategisia ja operatiivisia hankkeita, joilla varmistetaan liikevaihdon kasvu ja
kannattavuuden parantuminen yhtiön taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Terveystalo taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan ja yhtiö
tavoittelee vähintään 5 prosentin liikevaihdon kasvua ja 12–13 prosentin oikaistua EBITA-marginaalia.
Pitkän aikavälin arvonluonnin, korkean lääketieteellisen laadun ja tulosparannusohjelman toteuttamisen vahvistamiseksi Terveystalo teki
muutoksia toimintamalliin ja organisaatiorakenteeseen. Tehdyillä muutoksilla selkiytetään rooleja ja vastuita, vahvistetaan erillisten
liiketoimintojen itsenäistä ja tehokasta johtamista sekä vahvistetaan ehjien hoitopolkujen ja laadukkaan hoidon toteutumista.
Uusi organisaatio astui kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2023 alussa ja se muodostuu kolmesta liiketoiminta -alueesta:
Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista sekä Feelgood Ruotsista. Terveydenhuollon palveluissa Terveystalo tavoittelee
korkeaa kannattavuutta ja markkinaa nopeampaa kasvua. Portfolioliiketoiminnoissa yhtiö tähtää itsenäiseen arvonluontiin. Ruotsissa
Terveystalo hakee voimakasta kasvua keskipitkällä aikavälillä.
Ohjelman sisältö ja tavoitteet
Ohjelmalla tavoitellaan vähintään 50 miljoonan euron inflaatiokorjattua, vuositason (run-rate) EBITA -parannusta vuoden 2024 loppuun
mennessä. Valtaosan tavoitelluista hyödyistä arvioidaan toteutuvan jo vuoden 2023 aikana.
Ohjelmaan liittyvien kustannusten arvioidaan olevan 25–30 miljoonaa euroa. Kustannukset liittyvät uudelleenjärjestelyihin ja
neuvonantopalkkioihin. Neuvonantopalkkiot on sidottu ohjelmalla saavutettaviin tuloksiin. Ohjelman kustannukset käsitellään
vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.
Vuoden 2022 loppuun mennessä implementoitujen toimenpiteiden arvioidaan parantavan vuositason kannattavuutta noin 11 miljoonalla
eurolla. Ohjelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsiteltävät kustannukset olivat 4,9 miljoonaa euroa.
13
Lähipiiri-informaatio
Terveystalo Oyj on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiöiden rahoituslaitoslainoille.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja johtava toimija työterveydessä
Pohjoismaissa. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja
yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7. Terveyden ja
hyvinvoinnin palveluja tarjoaa myös noin 370 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Ruotsissa yhtiö tarjoaa työterveyden palveluita 155
toimipaikassa. Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 16 800 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. Terveystalo on Helsingin pörssissä
listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Vuonna 2022 Suomen Terveystalossa asioi 1,3 miljoonaa yksittäistä asiakasta.
Asiakaskäyntejä Suomessa tehtiin noin 8,5 miljoonaa, joista noin kolmannes toteutui etäkanavissa.
Terveystalo raportoi vastuullisuudestaan osana vuosikertomusta
1)
. Tähän osioon on koottu osa-alueen keskeiset teemat, tavoitteet ja
tulokset.
Terveystalon vastuullisuustyötä ohjaavat yhtiön eettiset periaatteet, arvot ja strategiset tavoitteet, sekä sidosryhmien olennaisiksi nostamat
vastuullisuusteemat. Vastuullisuustyön tuloksia seurataan säännöllisesti. Terveystalo on sitoutunut edistämään YK:n Global Compact -
aloitteen periaatteita ja kestävän kehityksen tavoitteita. Yhtiö kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Johtamalla vastuullisuutta järjestelmällisesti Terveystalo pyrkii varmistamaan, että vastuullisuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan.
Jatkuvan parantamisen malli takaa, että yhtiön palvelut luovat arvoa asiakkaille myös tulevaisuudessa.
Olennaisiin vastuullisuusnäkökohtiin liittyviä merkittävimpiä riskejä arvioidaan ja pyritään mitigoimaan osana yhtiön yleistä riskienhallinnan
prosessia. Toimialalla koulutetuista ammattilaisista on jatkuvasti pulaa samalla kun hoidon tarve ja kysyntä terveyden ja hyvinvoinnin
palveluille kasvaa. Keskeiset riskit liittyvät terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen ja siten hoidon saatavuuteen. Näitä riskejä
pyritään mitigoimaan muun muassa automatisoimalla rutiinitehtäviä, hyödyntämällä teknologiaa ja kohdentamalla resursseja hoidon
tarpeen mukaisesti. Lisäksi yhtiö pyrkii edelleen vahvistamaan asemaansa alan houkuttelevimpana työpaikkana kehittämällä muun muassa
moniammatillista yhteistyötä ja johtamista.
Alla olevaan taulukkoon on koottu Terveystalon Suomen liiketoimintojen yritysvastuun keskeiset teemat, tavoitteet ja saavutukset vuodelta
2022.
1)
Vastuullisuusraportointi ei sisällä Feelgoodin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Tavoitteet ja saavutukset
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2022
2021
2020
SD
G
Laatuindeksi:
korkea lääke-
tieteellinen ja
kokemuksellinen
laatu, hoidon saatavuus ja
ennaltaehkäisevä hoito
WHO:n tarkistuslistan käyttö
leikkauksissa yli 99 %
WHO:n tarkistuslistan käyttö
leikkauksissa
> 99 %
98,90
%
99,8 %
97,8 %
3
PKV-lääkereseptit suhteessa
lääkärikäynteihin alle 3,5 %
PKV-lääkereseptit /
lääkärikäynnit
< 3,5 %
4,00 %
4,3 %
4,6 %
14
Leikkauspäivänä kirjoitetun
sairausloman pituus (mediaani),
olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja
polven eturistisiteen korjaus <28
päivää
Leikkauspäivänä kirjoitetun
sairausloman pituus
(mediaani),
olkanivelen kiertäjäkalvosimen
ja polven eturistisiteen korjaus
< 28
30
32
36
Ennaltaehkäisevän työn osuus
työterveyden vastaanotoista
yli 60 %
Ennaltaehkäisevän työn osuus
työterveyden vastaanotoista
> 60 %
69,6 %
70,2 %
67,8 %
Päiviä seuraavaan vapaaseen
aikaan, lääkärikeskukset (T3) alle
1,00
T3 eli kolmas vapaa aika
< 1,00
1,93
1,61
1,17
Vastaanottojen NPS yli 74
Vastaanottojen NPS
> 74
82,7
83,0
82,8
mennessä
eNPS
> 31
29
32
18
Laatuindeksi yhteensä
Laatuindeksi, %
100
92,2
94,6
94,2
Hoidon saatavuus, julkiset
palvelut
Päiviä seuraavaan vapaaseen aikaan
T3, julkiset palvelut <7,00 lääkärille,
<1 hoitajalle
T3 eli kolmas vapaa aika
lääkärille
< 7,00
12,0
6,5
5,6
T3 eli kolmas vapaa aika
hoitajalle
< 1
2
1
1
Potilasturvallisuus
Korvatut potilasvahingot /
lääkärikäynnit
0,0016
%
0,0019
%
0,0021
%
Läheltä piti -
tapahtumat/vaaratapahtumat
56,9 %
50,0 %
57,0 %
Luvut sisältävät Suomen toiminnot.
EETTISTÄ LIIKETOIMINTAA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2022
2021
2020
SD
G
Eettisiin ohjeisiin ja oikein
toimimiseen perehdyttävien
koulutusten
suorittaneet
henkilöt
100 % työntekijöistämme on
suorittanut
koulutuksen
Koulutuksen suorittaneiden
työntekijöiden
%-osuus kaikista työntekijöistä
1)
100 %
69,2 %
66,0 %
52,3 %
16
15
Vastuullisen
hankinnan
periaatteet
hyväksyneet
toimittajat
100 % toimittajistamme on
hyväksynyt
vastuullisen hankinnan periaatteet
Vastuullisen hankinnan
periaatteet
hyväksyneiden toimittajien %-
osuus
kaikista toimittajista
(toimittajista, jotka
muodostavat 80 %
kokonaishankinnoista) 2)
100 %
80 %
80 %
80 %
1) Koulutusten suorituskaudet ovat olleet eripituisia. Vuoden 2022 lukuihin sisältyy myös 2021 toisen vuosipuoliskon aikaisia suorituksia, mistä johtuen
luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Luvut sisältävät Suomen toiminnot.
VASTUULLISTA TYÖTÄ
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2022
2021
2020
SD
G
Työturvallisuus
Tapaturmataajuus alle alan
keskiarvon
Tapaturmataajuus
< 34 (alan
keskiarvo)
15
20
25
8
Hyvinvoiva henkilöstö
Sairauspoissaolojen vähentäminen
Sairauspoissaolot
-
5,2 %
4,4 %
3,8 %
Suositeltavan hyvä
työntekopaikka
Henkilöstön suositteluindeksin
parantaminen
eNPS
31 vuoteen
2025
mennessä
29
32
18
Luvut sisältävät Suomen toiminnot.
KESTÄVÄÄ TALOUDELLISTA KASVUA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2022
2021
2020
SD
G
Verojalanjälki
Kerromme vuosittain avoimesti
verojalanjälkitietomme
Verojalanjälki, milj. euroa
-
235,7
191,0
152,3
8
Liikevaihdon kasvu
Vähintään 5 % vuotuinen kasvu
Liikevaihdon kasvu, %
5 %
9,0 %
17,1 %
-4,3 %
Työllistämämme ihmiset
Luomme työtä
Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut, milj. euroa
-
455,0
378,2
310,2
KESTÄVÄÄ KULUTUSTA JA ILMASTYÖTÄ
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2022
2021
2020
SD
G
16
pienentäminen
Oma toiminta päästötöntä 2030. 1)
Vuosina 2023
–
2030
kompensoimme mahdolliset jäljellä
olevat kasvihuonekaasupäästöt
investoimalla sertifioituihin
hiilidioksidipäästöjen
kompensointiprojekteihin.
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
vähennys verrattuna vuoteen
2018 (6 316,8 CO2 tonnia)
vuoteen
2030
-61 %
-89 %
-66 %
13
Vähennämme suoria ja epäsuoria
CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 %
vuoteen 2025 mennessä (vuoden
2018 tasosta)
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
päästöt, tonnia, CO2
-80 %
vuoteen
2025
mennessä
2476,3
664,0
2
165,4
Energian käyttö
Hankimme 100% vihreää sähköä
vuoteen 2025 mennessä 2)
Vihreän sähkön osuus
hankitusta sähköstä, %
100 %
vuoteen
2025
mennessä
50 %
89 %
62 %
Jätteiden hyötykäyttö 4)
Minimoimme jätteen syntymisen
kaikessa toiminnassamme ja
toimitamme kaikki jätteet
hyötykäyttöön
Terveystalon yksiköissä
syntyvien jätteiden hyötyaste,
% 3)
100 %
vuoteen
2025
mennessä
100 %
100 %
99 %
12
Terveystalon yksiköissä
syntyvien jätteiden
kierrätysaste, % 3)
100 %
vuoteen
2025
mennessä
67 %
64 %
61 %
Sekajäteintensiteetti
(sekajätteen määrä [tonnia]
suhteessa liikevaihtoon [100
milj.])
Vuosittain
pienempi
5,8
6,4
6,0
1) Vuosina 2023
–
2030 kompensoimme mahdolliset jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt investoimalla sertifioituihin hiilidioksidipäästöjen
kompensointiprojekteihin. Tähtäämme siihen, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua ja oma toimintamme on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2022 päästöjä ei kompensoitu kustannussyistä. Scope 2 päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market -based Scope 2). Poikkeuksellisten
sähkömarkkinan häiriöiden vuoksi Terveystalo joutui vaihtamaan sähköntoimittajaa kesken vuoden ja korkean sähkön markkinahinnan vuoksi loppuvuodelle
ei hankittu vihreää sähköä. Markkinaperusteinen luku on laskettu Terveystalon Suomessa ostaman sähkön päästökertoimella, sijaintiperusteinen puolestaan
paikallisen energiatuotannon alkuperäjakauman mukaisella kertoimella. Vihreän sähkön määrä Ruotsin toimintojen ostetusta sähköstä on laskettu Ruotsin
markkinan keskimääräisen vihreän sähkön osuuden mukaan, koska toimittajakohtaista tietoa ei ole saatavilla. Vuoden 2022 energian käytön ja hiilijalanjäljen
luvut sisältävät myös Ruotsin toiminnot. Vertailuvuodet sisältävät vain Suomen toiminnot.
2) Niissä yksiköissä, joissa hankimme sähkön itse.
3) Ei sisällä jätejakeita joita ei missään olosuhteissa voida kierrättää tai hyöty käyttää, esim. vaaralliset jätteet.
4) Sisältää Suomen toiminnot.
17
Terveyttä ja hyvinvointia
Laatu on erottamaton osa Terveystalon vastuullisuutta. Koko Terveystalon henkilöstö on vastuussa siitä, että asiakkaamme saavat oikeaa,
laadukasta, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa. Terveystalon laatujärjestelmän perusta on potilasturvallisuus ja toimialan kansallinen
lainsäädäntö. Laatu käsittää lääketieteellisen, toiminnallisen sekä asiakkaan ja ammattilaisen kokemuksellisen laadun. Terveystalon
laatujärjestelmä on johtamisjärjestelmä, jonka puitteissa laatua ja vaikuttavuutta johdetaan organisaation kaikilla tasoilla.
Strategiset painopisteet, yhteiset prosessit ja mitattavuus ohjaavat hyvään ja tasalaatuiseen toimintaan. Laatutyöhön liittyy olennaisena
osana myös toiminnan jatkuva parantaminen. Laatutyöllä tavoitellaan palveluiden saatavuuden varmistamista, potilasturvallisuuden
varmistamista ja kehittymistä, korkeatasoista ja jatkuvasti kehittyvää asiakaskokemusta, tietosuojan ja tietoturva toteutumista, suositusten
mukaista toimintaa sekä hoidon vaikuttavuuden kehittymistä. Laatutavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain konsernin
laatuohjausryhmässä laatumittariston kautta.
POTILASTURVALLISUUS ON TERVEYDENHUOLLON LAADUN PERUSTA
Lääketieteellinen laatu on laatutyön keskeinen, jatkuvasti seurattava ja kehitettävä osa-alue. Lääketieteellisellä laadulla tarkoitetaan sitä,
että potilas saa tarvitsemansa oikean hoidon oikeaan aikaan oikealla tavalla, eikä hoidosta synny vältettävissä olevaa haittaa. Yhteisillä
toimintatavoilla, asiantuntijoiden jatkuvalla kouluttautumisella ja nykyaikaisilla tiloilla ja teknologialla varmistetaan palvelun laatu,
turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Potilasturvallisuutta johdetaan seuraamalla muun muassa toimenpide- ja
toimipaikkakohtaisia leikkausinfektiolukuja, vaaratilanteita, virallisia selvityspyyntöjä ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja. Lääkehoidon
turvallisuus ja tehokkuus varmistetaan lääkehoitosuunnitelmalla, toimintaohjeilla ja peruslääkevalikoimalla. Vuonna 2022 korvatut
potilasvahingot/lääkärikäynnit oli 0,0016 (0,0019) prosenttia ja läheltä piti -tapahtumat/vaaratapahtumat 56,9 (50,0) prosenttia.
Terveystalon potilasturvallisuustyöryhmässä valitaan vuosittain potilasturvallisuuden teemat, painopistealueet ja strategia, jotka
vahvistetaan laatuohjausryhmässä. Vuoden 2022 potilasturvallisuuden teemoina olivat kuittaamattomat laboratoriovastaukset,
lääkehuollon luvat ja lääkehoitosuunnitelma, vaaratapahtumien entistäkin varhaisempi tunnistaminen ja ilmoittaminen sekä
vaaratapahtumien käsittelystä ja toimenpiteistä tiedottaminen.
Potilasturvallisuuden selkeiden rakenteiden ja strategian tavoitteena on toimiva yhteistyö potilasturvallisuuden parantamiseksi
toimipaikkojen sisällä, koko organisaatiossa, valvovien viranomaisten kanssa sekä erityisesti käytännön potilastyössä. Hyvä
potilasturvallisuuskulttuuri tarkoittaa avointa ilmapiiriä, jossa työntekijät voivat tuoda esille hoitotyössä havaitsemiaan epäkohtia sekä
vaaratilanteita (läheltä piti- ja haittatapahtumat) ilman pelkoa sanktiosta tai syyllistämisestä. Epäkohdat ja vaaratilanteet käsitellään
avoimesti ja huolellisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että tapahtuma ei toistu.
Vuonna 2022 lanseerattiin uusi potilas- ja asiakasturvallisuuden verkkokurssi. Kurssi on pakollinen kaikille hoitotyötä tekeville työntekijöille
ja potilasturvallisuuden vastuurooleissa toimiville henkilöille. Kurssia suositellaan myös Terveystalossa toimiville ammatinharjoittajille
LAATUINDEKSI MITTAA LÄÄKETIETEELLISTÄ JA KOKEMUKSELLISTA LAATUA
Terveystalo kehittää jatkuvasti palveluitaan, tarjoamansa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakkaidensa palvelukokemusta. Kliinisiä,
kokemuksellisia ja prosessituloksia mitataan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Terveystalolla on käytössä laatuindeksi, joka
koostuu neljästä osa-alueesta: korkeasta lääketieteellisestä laadusta, hoidon saatavuudesta, ennaltaehkäisevä hoidosta sekä
kokemuksellisesta laadusta niin ammattilaisen kuin asiakkaan näkökulmasta.
Terveystalon laatuindeksi koostuu seitsemästä avainmittarista: WHO:n tarkistuslistan käyttö leikkauksissa, PKV-lääkereseptien määrä
suhteutettuna lääkärikäynteihin, leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen
korjausleikkauksissa, ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden vastaanotoista, hoidon saatavuutta mittaava T3 (kolmas vapaa aika),
vastaanottojen nettosuositteluindeksi NPS ja osaajasuositteluindeksi eNPS.
Vuonna 2022 laadun ja vaikuttavuuden raportointia kehitettiin edelleen. Terveystalo julkaisee jatkuvasti päivittyvän
internetsivuillaan.
WHO:n tarkistuslistan käyttö leikkauksissa
Terveystalossa tehdään leikkauksia 18 sairaalayksikössä. WHO:n leikkaussalin tarkistuslistaa käytetään systemaattisesti ennen toimenpiteen
alkua. Vakioidulla kysymyssarjalla tarkastetaan leikkauksen kannalta oleelliset turvallisuusasiat. WHO:n leikkaussalin tarkistuslista oli
käytössä 98,9 (99,8) prosentissa leikkauksista vuonna 2022.
18
PKV-lääkereseptien määrä suhteutettuna lääkärikäynteihin
PKV-lääkkeet (PKV = pääasiassa keskushermostoon vaikuttava) ovat oikein käytettyinä tehokkaita ja tarpeellisia, mutta haittavaikutustensa
vuoksi niiden käyttö vaatii lääkäriltä erityistä harkintaa. Terveystalon PKV-lääkehankkeen tavoitteena on edistää PKV-lääkkeiden
hoitosuositusten mukaista ja turvallista käyttöä potilaiden hoidossa. Terveystalossa laadittu tarkat ohjeet PKV-lääkkeiden määräämisestä
käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Ohjeet perustuvat lainsäädäntöön, Käypä hoito- ja Vältä viisaasti -suosituksiin, Valviran ohjeistukseen
sekä kliinisessä työssä hyviksi havaittuihin toimintamalleihin. Lääkärikäynteihin suhteutettuna Terveystalon toimipisteissä määrättiin PKV-
lääkereseptejä 4,0 (4,3) prosentissa käynneistä vuonna 2022.
Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen korjausleikkauksissa
Leikkaustoiminnan tavoitteena on ripeä, laadukas ja hoitokriteerien mukainen hoito, jolla potilaan työ- ja toimintakyky palautuu nopeasti.
Leikkauspotilaiden hoitoketjua kehitetään määrätietoisesti. Terveystalon tavoitteena on edelleen nopeuttaa potilaan kuntoutumista ja
töihin paluuta. Nopeasti ja oikeilla valmisteluilla toteutettu leikkaus sekä varhainen kuntoutus- ja töihinpaluusuunnitelma ovat keskeisiä
työkaluja tämän varmistamiseksi. Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen
korjausleikkauksissa oli keskimäärin 30 (32) päivää vuonna 2022.
Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden vastaanotoista
Tekemätön työ tulee suomalaisyrityksille kalliiksi, joten työkykyjohtamiseen kannattaa panostaa ennaltaehkäisevällä työllä. Vaikuttava
työkykyjohtaminen edellyttää, että organisaatiot tietävät, millaisia työkykyriskejä he johtavat. Johtamisen tueksi Terveystalo kartoittaa
organisaation terveys- ja työkykyriskit kohdennettujen terveystarkastusten avulla. Työterveystarkastuksien osana toteutetaan lisäksi aina
työntekijöiden itsearviointina tehtävä sähköinen, tieteellisesti validoitu terveyskysely. Kyselyn perusteella voidaan tunnistaa terveysriskejä
ja mahdollinen työkyvyttömyyden uhka. Kyselyn avulla toimenpiteitä voidaan lisäksi kohdentaa erityisesti niihin henkilöihin, joilla on
merkittäviä riskejä. Ennaltaehkäisevän työn osuus Terveystalon työterveyden vastaanotoista vuonna 2022 oli 69,6 (70,2) prosenttia.
Hoidon saatavuutta mittaava T3 (kolmas vapaa aika) lääkärikeskukset
Terveystalo pyrkii jatkuvasti parantamaan hoidon saatavuutta johtamalla kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, kehittämällä digipalveluita sekä
ammattilaisten työtä. Hoidon saatavuutta mitataan T3-luvulla, mikä tarkoittaa päivien määrää kolmanteen varattavissa olevaan
kiireettömään vastaanottoaikaan Terveystalon lääkärikeskuksissa. Vuonna 2022 lääkärivastaanottojen T3-luku oli 1,93 (1,61). Hoidon
saatavuutta parantavat fyysisten vastaanottojen lisäksi 24/7 saatavilla olevat digitaaliset yleislääkäärin vastaanotot, joihin jonotusaika on
keskimäärin sekuntteja. Digitaaliset mielen hyvinvoinnin palvelut laskevat lisäksi myös hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Vastaanottojen nettosuositteluindeksi NPS
Terveystalo haluaa erottautua erinomaisella asiakaskokemuksella kaikissa asiakaskohtaamisissa. Toimintaa kehitetään asiakkaita kuunnellen
ja teknologiaa hyödyntäen. Tärkeimpänä asiakastyytyväisyyttä kuvaavana mittarina käytetään asiakassuosittelu - eli NPS-indeksiä (Net
Promoter Score). Palautteet kerätään tekstiviesti- ja verkkoselainkyselyillä. Uusien kohtaamispisteiden NPS-mittauksia käynnistetään
jatkuvasti. Vuonna 2022 vastaanottojen NPS oli 82,7 (83,0). Sairaalapalveluiden NPS säilyi korkealla tasolla ollen 95,1 (94,7). Vuonna 2022
käynnistettiin henkilökohtaisen asiakaspalautteen kerääminen yksikkökohtaisen palautteen lisäksi.
Osaajasuositteluindeksi eNPS
Terveystalon tavoitteena on olla houkuttelevin työpaikka ammattilaisille. Osaajatutkimus on yksi Terveystalon tärkeimmistä sisäisten
toimintatapojen ja esihenkilötyön parantamisen välineistä. Tutkimus on suunnattu kaikille Terveystalon ammattilaisille, itsenäiset
ammatinharjoittajat mukaan lukien. Osaajatutkimuksen keskeisenä työhyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavana mittarina seurataan
suositteluindeksiä (eNPS), joka kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana
muille. Vuoden 2022 osaajatutkimuksessa eNPS-suositteluindeksi oli 29 (32). Terveystalon vahvuuksia ovat muun muassa työyhteisöjen
toiminta ja yhteistyö tiimeissä sekä lähiesihenkilötyö. Osaajakokemuksen kehittämisessä pyritään vaalimaan näitä tunnistettuja vahvuuksia.
Tavoitteena on, että eNPS-suositteluindeksi on vähintään 31 vuoteen 2025 mennessä.
TERVEYSTALON HOITOPOLUT TUKEVAT ASIAKKAAN OMAHOITOA
Lääketieteeseen pohjautuvaa hoidonohjausta kehitetään Terveystalossa yhteisten hoitopolkujen avulla. Hoitopolut ovat Terveystalon
määrittelemiä, Käypä hoito -suosituksiin ja muihin yleisesti hyväksyttyihin hoitosuosituksiin perustuvia tapoja hoitaa tiettyä sairautta tai
vaivaa, jonka vuoksi asiakas on hakeutunut hoitoon. Tavoitteena on tukea ammattilaisia ja asiakkaita entistä vaikuttavamman hoidon
suunnittelussa ja toteuttamisessa tekemällä hoitopolun mukaiset valinnat helpoksi arjessa. Hoitopolut tukevat asiakkaan omahoitoa ja
hoidon etenemistä. Ammattilaiselle hoitopolut puolestaan tarjoavat työtä helpottavia työkaluja ja selkeämpää ja sujuvampaa työntekoa.
19
Ensimmäiset Terveystalon määrittelemät hoitopolut otettiin käyttöön vuonna 2021. Vuoden 2022 lopussa käytössä oli epäspesifin
alaselkäkivun, masennuksen ja ahdistuksen, unettomuuden, refluksin, lasiaisen irtauman ja lasten alahengitystieinfektion hoitoon laaditut
hoitopolut ja hoitopolkuja oli aktivoitu Terveystalo -sovellukseen yhteensä 360 000 kappaletta.
ERINOMAISTA HOIDON SAATAVUUTTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
Nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy on yksi suomalaisen perusterveydenhuollon suurimmista haasteista. Terveystalo on kehittänyt
terveysasemien toimintamalleja pitkäjänteisesti sujuvan hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Tavoitteena on jonoton terveysasema, jossa
lääketieteellisen laadun lisäksi huolehditaan hyvästä asiointi- ja henkilöstökokemuksesta. Terveystalon osaamiseen kuuluvat kaikki julkisen
perusterveydenhuollon palvelualueet: terveysasema-, lapsiperhe-, ikääntyneiden, suunterveyden sekä aikuisten ja erityisryhmien palvelut.
Terveystalo on parantanut systemaattisesti hoidon saatavuutta ja laatua ja seuraa säännöllisesti toimintadataa niillä terveysasemilla, joiden
palvelut Terveystalo tuottaa.
Vuonna 2022 Terveystalo tuotti terveyskeskuksen vastaanottopalvelut 16 kunnan terveysasemalla. Vuonna 2022 Terveystalon
terveysasemilla lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyä kuvaavan T3-ajan (kolmas vapaa aika) keskiarvo oli 12,0 (6,5) vuorokautta ja
T3-aika hoitajalle 2,0 (1,0) vuorokautta. Tavoitteena on alle 7 vuorokautta lääkärin vastaanotolle ja alle 1 vuorokausi hoitajan vastaanotolle.
Hoidon saatavuus terveysasemilla oli kansallisesti erinomaisella tasolla koko vuoden. Myös suun terveydenhuollon jonotilanne on pysynyt
Terveystalon 12 ulkoistetussa hammashoitolassa hyvänä. Hammaslääkärin kiireettömän vastaanoton T3-aikojen vuoden keskiarvo oli 35
(35) vuorokautta. Terveysasemien asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS oli 80 (80).
Eettistä liiketoimintaa
Arvot ja etiikka korostuvat Terveystalon toiminnassa jo toimialan vaatimusten myötä. Terveystalon liiketoimintaa ohjaa toimialaa sekä
yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä viranomaisvelvoitteet. Lisäksi terveydenhuollon
ammattilaisten työtä ohjaavat ammattikuntien omat eettiset toimintatavat. Terveystalon omat Eettiset ohjeet (Code of Conduct) luovat
näiden lisäksi jokaiselle terveystalolaiselle yhteisen ohjenuoran, jonka mukaisesti Terveystalossa toimitaan. Ohjeissa otetaan kantaa muun
muassa lahjonnan ja korruption vastaisuuteen, reilun kilpailun ja ympäristövaatimusten noudattamiseen, yksityisyyden suojaan,
potilasturvallisuuteen, työntekijöiden tasa-arvoon, syrjimättömyyteen sekä liittymisvapauteen.
KOULUTUSTA EETTISIIN OHJEISIIN JA VAATIMUSTEN MUKAISEEN TOIMINTAAN
Terveystalo kehittää jatkuvasti compliance-ohjelmaansa ja siihen kuuluvia prosesseja ja kontrolleja, jotta ne vastaavat
toimintaympäristömme muutoksiin. Vuoden 2022 aikana Terveystalo vahvisti myös compliance-resurssejaan. Terveystalossa on käytössä
kaikille suunnattu verkkokoulutus eettisistä ohjeista. Hallinnollista työtä ja kliinistä työtä tekeville on käytössä erillise t,
toimintaympäristöä varten räätälöidyt verkkokoulutukset. Verkkokoulutusta päivitettiin viimeksi vuoden 2021 syksyllä, ja se on pakollinen
kaikille Terveystalon työntekijöille. Terveystalo uudistaa parhaillaan koulutuskokonaisuutta muun muassa parantamalla oppimisalustan
käyttäjäkokemusta ja koulutuksen interaktiivisuutta, sekä räätälöimällä sisältöjä kohdennetusti. Uusi compliance-kurssikokonaisuus on
tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 aikana. Kurssien tarkoituksena on tukea ymmärrystä siitä, miksi vaatimustenmukainen ja eettisesti
kestävä liiketoiminta on tärkeää, ja miten se liittyy jokaisen terveystalolaisen jokapäiväiseen toimintaan ja päätöksiin. Lisäksi koulutuksen
tavoitteena on parantaa ymmärrystä keskeisistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä teemoista, kuten reilusta kilpailusta,
intressiristiriitojen välttämisestä, lahjonnan ehkäisystä, tietosuojasta ja väärinkäytöksien ilmoittamisesta, sekä edelleen kehittää
vaatimustenmukaista kulttuuriamme. Vuoden 2022 loppuun mennessä 9 031 terveystalolaista (6 993 työsuhteista, 2 038
ammatinharjoittajaa) suoritti koulutuksen hyväksytysti. Tavoitteena on, että Terveystalo saavuttaa 100 prosentin tason eettisiin ohjeisiin
koulutettujen työntekijöiden määrässä.
KORRUPTION JA LAHJONNAN VASTAISUUS
Terveystalo noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisyssä lainsäädäntöä sekä muuta soveltuvaa sääntelyä. Terveystalo on lisäksi sitoutunut
YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen korruption vastaisiin periaatteisiin. Toimintaa ohjaavat myös yhtiön eettiset ohjeet.
Korruption torjunta sisältyy Terveystalon eettisiin ohjeisiin, missä käsitellään lahjojen ja vieraanvaraisuuden antamista ja vastaanottamista,
sponsorointia ja lahjoitusten hyväksymistä ja tekemistä, eturistiriitatilanteiden ymmärtämistä ja välttämistä sekä lobbaamisen pelisääntöjä.
Terveystalo ei tarjoa, anna eikä pyydä tai vastaanota lahjuksia tai muita etuuksia, jotka saattaisivat vaikuttaa liiketoimintaan liittyviin
päätöksiin, tai joilla on huomattavaa henkilökohtaista tai rahallista arvoa. Terveystalo ei myöskään jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille
taikka rahoita yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoita. Vuonna 2022 tietoon ei tullut korruptioon liittyviä tapauksia. Terveystalo kehittää
20
edelleen korruption ja lahjonnan vastaisuutta koskevaa compliance-ohjelmaansa ja siihen kuuluvia prosesseja heijastamaan
ympäristössämme tapahtuneita muutoksia. Terveystalo panostaa myös pakotteita koskevan lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden
varmistamiseen. Vuoden 2022 aikana Terveystalo otti käyttöön uusia kolmansien osapuolien riskienhallintaa tukevia kontrolleja.
IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä,
mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusketjussaan. Terveystalo kunnioittaa
YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia
ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteisiin. Myös
Terveystalon tavarantoimittajien odotetaan toimivan näiden periaatteiden edellyttämällä tavalla ja kunnioittavan kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet sisältyvät Terveystalon eettisiin ohjeisiin ja Hankinnan eettisiin ohjeisiin.
HANKINNAN EETTISILLÄ OHJEILLA VARMISTETAAN TOIMITTAJIEN VASTUULLISUUS
Terveystalo hankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita, materiaaleja ja tarvikkeita noin 4 000 toimittajalta, joten palvelu- ja
tavarantoimittajaverkostolla sekä hyvällä toimittajayhteistyöllä on keskeinen rooli toiminnassa. Terveystalo haluaa palveluita tai tavaroita
toimittavien sopimuskumppaneidensa tiedostavan Terveystalon merkittävän yhteiskunnallisen tehtävän. Terveystalo haluaa myös, että
toimittajat sitoutuvat vastaamaan niistä taloudellisista, verotuksellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, joita niiden toiminnalla
on. Jotta toimittajien vastuullisuudesta voidaan varmistua, sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on
hyväksyttävä Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct), jotka sisältävät korruption ja lahjonnan torjuntaan, ihmisoikeuksiin,
työelämän perusoikeuksiin, työturvallisuuteen ja -terveyteen, verotukseen ja ympäristövastuuseen liittyvät ohjeet ja vaatimukset. Vuoden
2022 lopussa 80 (80) prosenttia toimittajista, jotka edustavat 80 prosenttia Terveystalon kokonaishankinnoista, oli hyväksynyt Hankinnan
eettiset ohjeet.
POTILAIDEN TIETOSUOJAN JA -TURVAN VARMISTAMINEN
Yksityisyyden suojaaminen on keskeinen arvo Terveystalossa. Terveystalossa kunnioitetaan kaikkien henkilöiden yksityisyyttä. Erityistä
huomiota kiinnitetään henkilötietojen asianmukaiseen ja lainmukaiseen käsittelyyn. Yhtiö kouluttaa ja ohjeistaa henkilöstöään
henkilötietojen käsittelyssä, ja korostaa potilastietojen erityistä salassapitovelvollisuutta ja suojaamista. Tietosuojan toteutuminen on
jokaisen Terveystalossa työskentele vän asia.
Terveydenhuollon digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia parantaa hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja varhaista riskien
tunnistamista. Terveystalo on investoinut merkittävästi digitaalisten palvelujen ja työkalujen kehittämiseen. Samalla kun digitaalisten
palveluiden rooli kasvaa ja muokkaa toimialaa, myös vaatimukset tietosuojalle ja tietoturvalle kasvavat.
Terveystalon potilastietoja säilytetään tietoturvasertifioiduissa potilastietojärjestelmissä. Terveystalon Suomessa käytössä olevat
potilastietojärjestelmät ovat ns. A-luokan järjestelmiä ja ne on tietoturvasertifioitu Kanta-palveluja koskevien määritysten mukaisesti.
Lisäksi Terveystalon tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan säännöllisesti ISO 9001:2015 laatujärjestelmän mukaisesti sisäisesti ja
ulkopuolisen toimijan toimesta.
Terveystalo käyttää asianmukaisia fyysisiä, teknisiä ja hallinnollisia suojakeinoja tietojen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä. Tällaisia keinoja
ovat muun muassa tietoverkkoliikenteen kontrollointi ja suodattaminen, salaustekniikoiden ja turvallisten laitetilojen käyttö,
asianmukainen kulunvalvonta, hallittu käyttöoikeuksien myöntäminen ja niiden käytön valvonta, henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan
henkilöstön ohjeistaminen sekä palvelujemme suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tapahtuva riskienhallinta. Terveystalo
valitsee käyttämänsä alihankkijat huolellisesti ja huolehtii sopimus - ja muilla järjestelyillä siitä, että tietoja käsitellään myös niiden
toimesta lainsäädännön ja hyvän tietosuojakäyt ännön mukaan.
Vastuullista työtä
21
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Terveystalon toiminnan perusta. Osaavista ammattilaisista on monin paikoin pulaa, ja
henkilöstöön liittyvän toimintalinjan suurimmat riskit liittyvät osaavien ammattilaisten saatavuuteen ja pysyvyyteen. Riskejä hallitakseen
yhtiö tarjoaa monipuoliset ura- ja kehittymismahdollisuudet monissa erilaisissa tehtävissä ja tukee ammattilaisten hyvinvointia ja
onnistumista työssä. Tavoitteena on olla alan houkuttelevin työntekopaikka niin lääkäreille kuin muillekin ammattilaisille. Tasa -arvo,
oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys ovat tärkeitä periaatteita, joita Terveystalo on sitoutunut toiminnassaan noudattamaan.
Vuoden 2022 lopussa Terveystalon Suomen toiminnoissa työskenteli 10 100 (9 131) työsuhteista henkilöä ja 5 822 (5 644) itsenäistä
ammatinharjoittajaa. Vuonna 2021 Terveystalo laajentui Ruotsiin paikallisen työterveyden toimijan, Feelgoodin yrityskaupan myötä.
Ruotsissa yhtiön palveluksessa oli 833 (674) työsuhteista työntekijää ja 106 (110) ammatinharjoittajaa vuoden 2022 lopussa.
Terveystalon tavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin työntekopaikka. Sen eteen Terveystalo on tehnyt järjestelmällisesti töitä
useiden vuosien ajan ja Terveystalo onkin tutkitusti toimialansa suosituin työnantaja Suomessa alan ammattilaisten mielestä. Yhtenä
keskeisenä työhyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavana mittarina Terveystalossa seurataan työntekijäsuositteluindeksiä (eNPS)
(sisältää myös ammatinharjoittajat), joka kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa
työntekopaikkana muille. Vuoden 2022 osaajatutkimuksessa eNPS-suositteluindeksi oli 29 (32). Terveystalon vahvuuksia ovat muun
muassa työyhteisöjen toiminta ja yhteistyö tiimeissä sekä lähiesihenkilötyö. Osaajakokemuksen kehittämisessä pyritään vaalimaan näitä
tunnistettuja vahvuuksia. Tavoitteena on, että eNPS-suositteluindeksi on 31 vuoteen 2025 mennessä.
TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS
Terveystalon vakituinen ja määräaikainen henkilöstö on lakisääteisesti vakuutettu työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Lakisääteisten
vaatimusten lisäksi Terveystalo tarjoaa työntekijöille laajasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja hyvinvoinnin palveluita, kuten
fysioterapian suoravastaanottoa ja mielen hyvinvointia tukevia digipalveluita. Matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin palveluissa voi
keskustella mistä tahansa mieltä kuormittavasta asiasta täysin luottamuksellisesti, ja ne tarjoavat työkaluja mielen hyvinvoinnin tueksi.
Myös lyhytpsykoterapia kuuluu Terveystalon työterveyspalveluihin. Työkykyyn ja -terveyteen liittyviä haasteita pyritään tunnistamaan
varhaisessa vaiheessa ja hakemaan ratkaisuja näihin haasteisiin tekemällä vaikuttavaa yhteistyötä työterveyden kanssa. Terveystalon
työterveyspalvelut tuottavat työterveyshuollon palvelut henkilöstölle läpi Suomen. Terveystalon työterveyspalveluilla on Labquality Oy:n
myöntämä ISO 9001:2015-laatujärjestelmäsertifikaatti.
Koko Terveystalon työsuhteinen henkilöstö Suomessa on lakisääteisen eläketurvan ja vanhempainvapaata koskevien etuuksien piirissä.
Koronapandemian aikana työterveyshuollon avulla on panostettu merkittävästi henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon
poikkeusoloissa. Henkilöstön sairauspoissaolot nousivat edellisvuodesta ja sairauspoissaoloprosentti Suomessa oli 5,2 (4,4) prosenttia
tehdyistä työtunneista. Ruotsissa vastaava luku oli 5,5 (4,0).
Terveystalossa ei tapahtunut vuonna 2022 yhtään kuolemaan tai vakavaan vammaan johtanutta työtapaturmaa. Terveystalon
tapaturmataajuus Suomessa vuonna 2022 oli 15 (20), mikä on selvästi alle terveydenhuoltoalan keskiarvon (34).
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Henkilöstön järjestelmällinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on erittäin tärkeää tulevaisuuden menestyksen kannalta. Sujuva työ
ja vastuullinen, hyvä esihenkilötyö varmistavat henkilöstön hyvinvoinnin, mikä puolestaan välittyy asiakkaille parempana hoitona ja
onnistuneena asiakaskokemuksena. Terveystalo tarjoaa ammatillista koulutusta sekä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Terveystalossa on
panostettu erityisesti johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen sekä työn lomassa tapahtuvan itseopiskelun tukemiseen muun muassa
lisäämällä verkko -oppimista.
Digiterveyden kasvu on ollut voimakasta viime vuosina. Terveystalo on panostanut henkilöstönsä koulutukseen digitaalisten työkalujen ja
kanavien käyttöön sekä hyödyntämiseen asiakastyössä. Terveystalo tarjoaa lääkäreille ja hoitajille koulutusta erityyppisten etäpalveluiden
käyttöön.
Vuonna 2022 jatkettiin työterveyshoitajien työn sujuvoittamiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävää kehityshanketta ja otettiin
käyttöön uusia toimintamalleja. Uudet toimintamallit tukevat tasalaatuista palvelua asiakkaille ja vahvistavat työn hallintaa ja
työviihtyvyyttä. Osaajatutkimuksen tuloksien mukaan työterveyshoitajien työssä jaksaminen on parantunut uusien toimintamallien
ansioista.
22
Vuoden aikana järjestettiin lisäksi eri ammattiryhmille suunnattuja, ammatillista kehittymistä tukevia koulutuksia. Terveystalo koulutti
henkilöstöään myös tietosuojasta ja -turvasta sekä vaatimusten mukaisesta toiminnasta ja eettisitä ohjeista. Vuonna 2022 koulutuksia
järjestettiin Suomessa yhteensä 69 733 (79 847) tuntia, mikä vastaa 7,0 (8,7) tuntia työsuhteista työntekijää kohden.
Sisäisten koulutusten lisäksi Terveystalo tekee tutkimus - ja koulutusyhteistyötä useiden yliopistojen kanssa ja edistää nuorten
työllistymistä muun muassa trainee -ohjelmilla.
MONIMUOTOISUUDEN, TASA -ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN
Terveystalossa noudatetaan tasa -arvon, oikeudenmukaisuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Terveystalossa ei
syrjitä ketään sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden,
terveydentilan, vamman, sukupuolisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten syiden tai olosuhteiden perusteella.
Henkilövalinnoissa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea henkilön ammatilliseen pätevyyteen, vastuunottokykyyn sekä haluun kehittää
toimintaamme ja kehittyä itse. Näiden periaatteiden toteutumiseksi Terveystalo Oyj ja sen tytäryhtiöt Suomessa tekevät lakisääteiset
yhtiökohtaiset henkilöstö-, koulutus - ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelmat ja määrittelevät parannustavoitteet. Hallituksen
monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoitteena on tasapainoinen sukupuolijakauma hallituskokoonpanossa. Vuoden 2022 lopussa
hallituksen viidestä jäsenestä kaksi oli naisia. Konsernin johtoryhmän kahdeksasta jäsenestä naisia oli neljä.
Henkilöstön palkkaus ja palkitseminen perustuvat suorituksen, yhdenvertaisen kohtelun ja kilpailukyvyn periaatteisiin.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävissä, kuten hoitajat, käytämme työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä.
Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät ja kokemusvuodet. Ylempien toimihenkilöiden palkka määräytyy
tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Yhtiökohtaisissa tasa-
arvosuunnitelmissa tarkastellaan palkkauksen tasa -arvoa ja pyritään edistämään palkkatasa -arvon toteutumista. Esimerkiksi sukupuoli ei
saa olla palkkaukseen vaikuttava tekijä.
Kestävää taloudellista kasvua
Vastuullinen liiketoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa ja kestävää. Terveystalo luo arvoa asiakkaille, yhteiskunnalle ja
osakkeenomistajille kehittämällä jatkuvasti toimintansa lääketieteellistä, kokemuksellista ja toiminnallista laatua, nopeuttamalla hoitoon
pääsyä, vähentämällä sairauspoissaoloja ja työllistämällä suoraan ja välillisesti yhteensä yli 16 800 ihmistä. Terveystalo on Suomessa
merkittävä työllistäjä, veronmaksaja ja terveyspalvelujen tarjoaja.
Terveystalo tuottaa taloudellista lisäarvoa asiakkaidensa lisäksi myös muille keskeisille sidosryhmille, joita ovat henkilökunnan lisäksi
itsenäiset ammatinharjoittajat, Terveystalolle materiaaleja ja palveluja tuottavat yritykset ja yhteiskunta. Merkittävimmät rahavirrat
muodostuvat tuotoista, jotka syntyvät palvelumyynnistä, hankinnoista tavaran - ja palveluntoimittajilta, henkilöstölle maksetuista palkoista
ja palkkioista, ammatinharjoittajille maksetuista palkkioista, veroista ja investoinneista sekä voitonjaosta osakkeenomistajille.
Terveystalon liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat vuonna 2022 yhteensä 1 261,8 (1 158,0) miljoonaa euroa. Toimittajilta ostetut
tavarat, materiaalit ja palvelut olivat yhteensä 525,7 (488,9) miljoonaa euroa. Palkat ja palkkiot henkilöstölle olivat yhteensä 381,5 (315,9)
miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat yhteensä 2,9 (9,0) miljoonaa euroa. Omistajille vuoden 2022 aikana edellisen tilikauden tuloksen
perusteella jaetut osingot olivat yhteensä 35,4 (33,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kehittämiseen investoitiin yhteensä 58,5 (42,6)
miljoonaa euroa.
Terveystalon verojalanjälki vuonna 2022 oli yhteensä 235,7 (191,0) miljoonaa euroa. Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnasta
yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 340,6 (316,3)
miljoonaa euroa, josta jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse. Ammatinharjoittajien veroja ei sisällytetä Terveystalon omaan
verojalanjälkeen.
Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
23
Terveystalo on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Tavoitteena on, että Terveystalon oma
toiminta on päästötöntä vuonna 2030. Terveystalo edistää luonnonvarojen säästämistä ja kestävää käyttöä toimitusketjuissaan vähentämällä muovin
käyttöä, kierrättämällä, tehostamalla materiaalinhallintaamme ja vähentämällä pientilausten määrää. Digitaalisilla palveluilla voidaan yhtä aikaa
parantaa palvelujen saatavuutta ja vähentää asiakkaiden matka-aikaa sekä matkoista aiheutuvia päästöjä.
Terveystalon ympäristöpolitiikan mukaisesti Terveystalo rakentaa kestävää suhdetta ympäristöön. Ympäristöpolitiikkaa ohjaavat
Terveystalon arvot ja strategia, joita johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet noudattamaan.
Terveystalossa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja
vähentämiseksi sekä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja toimialan potilasturvallisuuden varmistavia
toimintakäytäntöjä.
Terveystalon ympäristöpäämäärät ovat:
●
Ympäristöjohtamisen ja -tietoisuuden kehittyminen kaikilla organisaatiotasoilla
●
Suorien ja epäsuorien ympäristövaikutusten tunnistaminen, ennakointi ja seuranta
●
Ympäristöhaittojen vähentäminen arjen toiminnassa
●
Kestävää kehitystä varmistavien toimintatapoj en kehittäminen
Ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa:
●
vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä hiilineutraaleihin energiamuotoihin,
●
vähentämällä toiminnastamme syntyvän jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä,
●
optimoimalla terveydenhuollon laitteiden elinkaarta teknologinen kehitys huomioiden,
●
huomioimalla ympäristönäkökohdat matkustus- ja autopolitiikassamme,
●
kehittämällä digitaalisia palveluita ja digitaalista asiointia,
●
suunnittelemalla ja toteuttamalla lääkehuoltoa ajanmukaisesti,
●
huomioimalla ympäristönäkökohdat keskitetyissä hankinnoissa ja varmistamalla tehokkaan varastojen hallinnan sekä
●
huomioimalla kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohdat verkosto - ja toimitilahankkeissa.
Terveystalon ympäristöohjelma kattaa kaikki toimipaikat Suomessa ja sen asianmukaisuutta arvioidaan laatu- ja ympäristöjärjestelmien
auditoinneissa. Osa Suomen toimipaikoista on ISO 14001:2015-sertifioituja. Myös Feelgoodin toimipaikat Ruotsissa ovat ISO 14001:2015-
sertifioituja.
Tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä siten, että vuonna 2030 oma toiminta on päästötöntä. Vuosina 2023–2030 mahdolliset jäljellä
olevat kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan investoimalla sertifioituihin hiilidioksidipäästöjen kompensointiprojekteihin. Tavoitteena
on, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua ja oma toiminta on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on lisäksi vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 % vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta).
Energian käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 %. Keskeinen teema ympäristövastuus sa on
myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, missä tavoitteena on minimoida jätteen syntyminen kaikessa toiminnassa. Tätä mitataan
sekajäteintensiteetillä sekä Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty - ja kierrätysasteilla.
Vuonna 2022 Terveystalon hiilijalanjälki Suomessa Scope 1 ja 2 -päästöistä (markkinaperusteinen) oli yhteensä 2 199,6 (644,0) tCO2e. Ostosähköstä
aiheutuvat markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt nelinkertaistuivat edellisvuodesta. Tämä johtui siitä, että poikkeuksellisten sähkömarkkinan
häiriöiden vuoksi Terveystalo joutui vaihtamaan sähköntoimittajaa kesken vuoden ja korkean sähkön markkinahinnan vuoksi loppuvuodelle ei
hankittu vihreää sähköä. Ruotsissa Feelgoodin toimintojen Scope 1 ja 2 -päästöt olivat yhteensä 276,7 tCO2e. Terveystalon hiilijalanjälki koostuu
pääosin kiinteistöjen kuluttaman sähköenergian tuotannosta, liikenteestä ja matkustamisesta syntyvistä päästöistä sekä sairaaloissa ja klinikoilla
syntyvästä jätteestä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään esimerkiksi siirtymällä yhä enemmän vihreään sähköön ja suosimalla
vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Päästöt
Terveystalo raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt sekä osan epäsuorista Scope 3 -
24
päästöistä GHG Protocol -standardin mukaisesti. Ruotsin toimintojen päästöt raportoidaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2022.
Scope 1
Terveystalo ei pääosin omista tai hallinnoi itse kiinteistöjä, joissa toimii, joten suorat kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin yhtiön hallinnoiman
autokannan ja kuvantamiskäytössä olevien rekkojen päästöistä. Omien ja suorassa ohjauksessa olevien ajojen päästöt on laskettu
polttoaineenkulutuksen perusteella. Vuonna 2022 Scope 1 CO2-päästöt Suomessa olivat yhteensä 134,5 (245,5) hiilidioksidiekvivalenttitonnia
(tCO2e). Ruotsissa Scope 1 -päästöt olivat 39,9 tCO2e.
Scope 2
Epäsuorat Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat Terveystalon hankkiman sähkön ja Terveystalon hallinnoimissa kiinteistöissä kulutetun
kaukolämmön tuotannosta. Vuonna 2022 Terveystalon hallinnoimiin kiinteistöihin Suomessa hankittiin yhteensä 15 841 (14 159) MWh sähköä.
Vuoden 2020 alusta alkaen yhtiön sähkösalkku (kiinteistöihin hankittava sähkö) on ollut CO2-vapaata vihreää sähköä. Kulutusvuodelle 2022 hankittu
CO2-vapaa sähkö Suomessa oli 7 730 (12 696) MWh mikä vastaa noin 49 (89) prosenttia yhtiön Suomen toimintojen sähkönkulutuksesta. Jäljelle
jäävän, ei-vihreän sähkön osuus oli 8 111 (1 499) MWh, mikä vastaa 2 199,6 (418,5) hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e, markkinaperusteinen).
Poikkeuksellisten sähkömarkkinan häiriöiden vuoksi Terveystalo joutui vaihtamaan sähköntoimittajaa kesken vuoden ja korkean sähkön
markkinahinnan vuoksi loppuvuodelle ei hankittu vihreää sähköä. Ruotsin toiminnoissa Feelgoodin hallinnoimiin kiinteistöihin hankittiin 1 328,2 MWh
sähköä, josta arviolta noin 67 prosenttia oli CO2-vapaata vihreää sähköä (laskettu Ruotsin markkinan keskimääräisen vihreän sähkön osuuden
mukaan). Energian käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 prosenttia.
Scope 3
Epäsuorista Scope 3 -päästöistä raportoidaan henkilöstön työmatkustamisesta aiheutuvat päästöt sekä yhtiön toiminnasta aiheutuvien jätteiden
päästöt.
Terveystalossa pyritään välttämään tarpeetonta työhön liittyvää matkustamista muun muassa kannustamalla etäneuvottelujen pitoon aina, kun se on
mahdollista. Suomen henkilöstön työmatkalentämistä vuonna 2022 kertyi 0,7 (0,3) miljoonaa lentokilometriä, mikä vastaa 84,1 (39,9) CO2e-tonnia.
Henkilöstön kilometrikorvattuja työmatkoja Suomessa kertyi yhteensä 2,6 (1,9) miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 440,8 (322,1) CO2e-tonnia.
Terveystalo kannustaa henkilöstöään valitsemaan vähäpäästöisiä työsuhdeajoneuvoja. Yhtiön Suomessa käyttämät työsuhdeautot ovat
päästöarvoltaan keskimäärin 72 (92) g CO2e/km. Ruotsissa henkilöstöä kannustetaan käyttämään junia lentomatkustamisen sijaan sekä suosimaan
etäpalavereja, kun se on mahdollista. Ruotsin henkilöstön työmatkalentämistä kertyi 0,31 miljoonaa kilometriä, mistä aiheutui päästöjä 45,1 CO2e-
tonnia. Yhteensä Ruotsin henkilöstön kaikista työmatkoista aiheutui päästöjä 262,6 CO2e-tonnia.
Jätteistä aiheutuvat epäsuorat päästöt Suomessa olivat vuonna 2022 41,7 (36,6) tCO2e. Ruotsissa jätteistä syntyvät päästöt ovat hyvin alhaiset
johtuen siitä, että toiminnasta syntyvät jätemäärät ovat pienet ja ne syntyvät lähinnä toimistoissa. Ruotsissa jätteistä aiheutuvat päästöt olivat 2,1
tCO2e.
Terveystalon toiminnan luonteen vuoksi CO2-päästöjen intensiteetti on alhainen. Vuonna 2022 Terveystalon päästöintensiteetti (Scope 1 ja 2
markkinaperusteinen) liikevaihtoon suhteutettuna oli 1,8 (0,6) gCO2e/EUR. Suhteutettuna työsuhteisten työntekijöiden määrään päästöintensiteetti
oli 0,4 (0,12) tCO2e. Vuoden 2022 luvuissa on mukana myös Terveystalon Ruotsin toiminnot.
Jätteet
Terveystalon tavoitteena on minimoida sekajätteen syntyminen kaikessa toiminnassa ja toimittaa mahdollisimman iso osa jätteistä hyötykäyttöön.
Tätä mitataan Suomen toiminnoissa sekajäteintensiteetillä sekä Terveystalon Suomen yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty- ja kierrätysasteilla. Vuonna
2022 Suomen toiminnan sekajäteintensiteetti oli 5,8 (6,4), jätteiden hyötykäyttöaste 100 % ja kierrätysaste 67 %.
Yhtiön arvion mukaan ympäristönäkökohtiin ei yhtiön toiminnan luonteen vuoksi liity merkittäviä riskejä.
EU-taksonomia
EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii luomaan kriteerit ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan
määrittämiselle. Heinäkuussa 2020 voimaan tullut asetus luo EU:n taksonomian perustan asettamalla yleiset edellytykset, jotka
taloudellisen toiminnan on täytettävä, että toiminta voidaan luokitella ilmaston kannalta kestäväksi. Suurten yritysten on raportoitava
kestävän liiketoiminnan osuus liiketoiminnastaan taksonomian kriteerien mukaisesti.
25
EU-taksonomia koskee tällä hetkellä pääosin niitä taloudellisia toimintoja, joilla on eniten merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnälle ja siihen
sopeutumiselle. Tämän seurauksena useat toimialat, kuten terveydenhuollon palvelut, jäävät lähes kokonaan nykymuotoisen taksonomian
soveltamisalan ulkopuolelle.
Terveystalo on selvittänyt taksonomiakelpoisuutensa (”Eligibility”) tarkastelemalla toimintojaan suhteessa taksonomiassa lueteltuihin
taloudellisiin toimintoihin ja niiden NACE-koodeihin. Ainoastaan yksi Terveystalon liiketoiminnoista on luokiteltu taksonomiassa (12.1
Residential care activities, NACE koodi Q87).
Tämän jälkeen Terveystalo on arvioinut toiminnan taksonomianmukaisuutta (”Alignment”). Toiminta luokitellaan taksonomian mukaisiksi,
mikäli taksonomian kriteerit täyttyvät: 1. Toiminta tukee olennaisesti ainakin yhden ympäristötavoitteen saavuttamista, 2. sillä ei ole
merkittäviä haittavaikutuksia muiden ympäristötavoitteiden näkökulmasta, ja 3. toiminta noudattaa taksonomiassa määriteltyjä sosiaalisia
vähimmäistakeita (Minimum safeguards). Tämän arvion pohjalta taksonomiassa lueteltua Terveystalon toimintaa (12.1 Residential care
activities) ei voida pitää taksonomiakelpoisena, koska toiminta ei luonteensa vuoksi tavoittele tai tue taksonomian ympäristötavoitteiden
saavuttamista.
Arvioinnin tuloksena on todettu, että taksonomiakelpoisten toimintojen merkittävyys on tunnuslukuina ilmaistuna minimaalinen.
Tunnusluvut ovat taksonomiakelpoisten - ja mukaisten toimintojen osuus (%) liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista.
Yhtiön arvion mukaan 1 % Terveystalon liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista on taksonomiakelpoista (eligible) ja
99 % puolestaan ei-taksonomiakelpoista (non-eligible). Terveystalon liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista 0 % on
taksonomian mukaista (aligned) ja 100 % puolestaan ei-taksonomian mukaista (non-aligned).
Terveystalo pyrkii minimoimaan toimintansa ympäristövaikutuksia, ja edistämään terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta nämä toimet
eivät sisälly tämänhetkiseen taksonomiaan. Terveystalon ympäristövastuullisuutta on käsitelty vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa sekä
hallituksen toimintakertomuksessa.
26
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä palveluista saatu osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista
2022
A.
Luokitusjärjestelmäkelpois
et toiminnot
Kood
i
Absoluuttine
n liikevaihto,
milj. euroa
Osuus
liikevaihdost
a, %
Absoluuttiset
käyttöomaisuus-
investoinnit, milj.
euroa
Osuus
käyttöomaisuus-
investoinneista, %
Absoluuttis
et toiminta-
menot, milj.
euroa
Osuus
toiminta-
menoista, %
A.1 Ympäristön kannalta
kestävät
(luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
-
0
0 %
0
0 %
0
0 %
A.2 Luokitusjärjestelmä-
kelpoiset, mutta ei
ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
Residential care activities/
Lastensuojelu
12.1
11
1 %
1
1 %
10
1 %
Yhteensä A1+A2
11
1 %
1
1 %
10
1 %
B. Ei-luokitusjärjestelmä-
kelpoiset toiminnat
Absoluut-
tinen
liikevaihto,
milj. euroa
Osuus
liikevaihdost
a, %
Absoluuttiset
käyttöomaisuus-
investoinnit, milj.
euroa
Osuus
käyttöomaisuus-
investoinneista, %
Absoluuttis
et toiminta-
menot, milj.
euroa
Osuus
toiminta-
menoista, %
Ei-luokitusjärjestelmä-
kelpoinen toiminta
1248
99 %
57
99 %
1 083
99 %
Yhteensä A+B
1 259
100 %
58
100 %
093
100 %
Osake, osakkeenomistajat ja hallituksen valtuudet
Terveystalon markkina-arvo oli vuoden 2022 lopussa 794 (1 516) miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 6,25 (11,84) euroa. Vuonna 2022
Terveystalon osakkeen ylin kurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä oli 11,94 (12,56) euroa, alin kurssi 6,06 (10,10) euroa ja keskikurssi 9,41 (11,34)
euroa. Osakkeita vaihdettiin 29,5 (32,0) miljoonaa kappaletta vuonna 2022. Terveystalon kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli
tilikauden lopussa 127 036 531 (128 036 531) osaketta.
Omien osakkeiden mitätöinti
Terveystalo Oyj mitätöi 1 000 000 yhtiön omaa osaketta Terveystalon hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet oli hankittu
osakkeiden takaisinostoilla. Omien osakkeiden mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 11.7.2022. Terveystalon osakkeiden ja niihin liittyvien
äänien määrä on mitätöinnin jälkeen yhteensä 127 036 531 kappaletta. Terveystalolla ja sen tytäryhtiöillä on hallussaan 488 536 omaa
osaketta palkitsemiskäyttöön.
Suurimmat osakkeenomistajat, omistuksen jakautuminen ja omistajaryhmät on esitetty alla olevissa taulukoissa.
27
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2022
Nimi
Määrä
Määrä, %
Äänet
Äänet, %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 151 945
17,44
22 151 945
17,44
Rettig Group Ab
21 153 191
16,65
21 153 191
16,65
Pohjola Vakuutus Oy
10 530 332
8,29
10 530 332
8,29
Hartwall Capital
8 231 690
6,48
8 231 690
6,48
OP-Henkivakuutus Oy
7 136 652
5,62
7 136 652
5,62
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
5 736 817
4,52
5 736 817
4,52
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
2 834 734
2,23
2 834 734
2,23
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
2 600 000
2,05
2 600 000
2,05
Stiftelsen för Åbo Akademi
1 816 242
1,43
1 816 242
1,43
Valtion Eläkerahasto
1 300 000
1,02
1 300 000
1,02
10 suurinta yhteensä
83 491 603
65,72
83 491 603
65,72
Euroclearin ylläpitämän osakerekisterin mukainen lista ei sisällä hallintarekisteröityjä omistuksia.
Lannebo Fonder
Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2022
Osakemäärä
Omistajia kpl
Omistajia %
Arvo-osuusmäärä kpl
Arvo-osuusmäärä %
Äänimäärä kpl
Äänimäärä %
1-100
14 173
45,81
660 697
0,52
660 697
0,52
101- 500
11 739
37,94
2 969 880
2,34
2 969 880
2,34
501-1 000
2 670
8,63
2 066 923
1,63
2 066 923
1,63
1 001-5 000
1 909
6,17
3 970 022
3,13
3 970 022
3,13
5 001-10 000
199
0,64
1 432 937
1,13
1 432 937
1,13
10 001-50 000
171
0,55
3 793 301
2,99
3 793 301
2,99
50 001-100 000
25
0,08
1 914 641
1,51
1 914 641
1,51
100 001-500 000
33
0,11
7 715 245
6,07
7 715 245
6,07
500 001-
19
0,06
102 512 885
80,70
102 512 885
80,70
Yhteensä
30 938
100,00
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
joista hallintarekisteröityjä
12
0,04
13 244 454
10,43
13 244 454
10,43
Odotusluettelolla yhteensä
0
0
0
0
0
Yhteistilillä
0
0
0
0
Erityistileillä yhteensä
0
0
0
0
Liikkeeseen laskettu määrä
127 036 531
100,00
127 036 531
100,00
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2022
Osakkeenomistajat sektorin mukaan
Osakemäärä
% osakkeista
Kotitaloudet
12 416 744
10,91
Julkisyhteisöt
32 304 419
28,39
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset
28 261 793
24,84
Yritykset
16 328 943
14,35
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3 256 792
2,86
Ulkomaalaisomistus
21 223 386
18,65
Yhteensä
113 792 077
100,00
Joista hallintarekisteröityjä
13 244 454
10,43
28
Johdon omistukset 31.12.2022
Nimi
Asema
Osakemäärä
%-osuus
osakkeista
%-osuus
äänimäärästä
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
16 532
0,01 %
0,01 %
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
11 366
0,01 %
0,01 %
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
2 627
0,00 %
0,00 %
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
5 075
0,00 %
0,00 %
Katri Viippola
Hallituksen jäsen
8 954
0,01 %
0,01 %
Ville Iho
Toimitusjohtaja
5 000
0,00 %
0,00 %
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
12 000
0,01 %
0,01 %
Petri Bono
Johtava ylilääkäri
7 587
0,01 %
0,01 %
Siina Saksi
Operatiivinen johtaja, terveydenhuollon palvelut
60 380
0,05 %
0,05 %
Marja-Leena Tuomola
Kaupallinen johtaja, Terveydenhuollon palvelut
1 000
0,00 %
0,00 %
Kati Sulin
Digitaalisen liiketoiminnan johtaja
0
0,00 %
0,00 %
Mikko Tainio
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
518
0,00 %
0,00 %
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
0
0,00 %
0,00 %
Johdon omistukset yhteensä
131 039
0,10 %
0,10 %
Kaikki osakkeet yhteensä
127 036 531
100 %
100 %
Liputusilmoitukset
Terveystalo Oyj ei vastaanottanut vuoden 2022 aikana yhtään arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaista liputusilmoitusta.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus kattaa
yhteensä enintään 12 803 653 omaa osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisestä rekisteröidystä osakemäärästä.
Lisäksi hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus kattaa yhteensä enintään 12 803 653 omaa osaketta, mikä vastaa noin 10
prosenttia yhtiön nykyisestä rekisteröidystä osakemäärästä. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.
Osinkopolitiikka ja hallituksen esitys varojenjaosta tilikaudelta 2022
Terveystalon osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa vähintään 40 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin
tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon osingonjaossa. Vuonna 2022 osakekohtainen
tulos oli 0,19 (0,63) euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 530,8 (542,6) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 23,7 (43,8) miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,28 (0,28) euroa
osakkeelta eli yhteensä noin 35,4 (35,4) miljoonaa euroa. Osinko maksettaisiin kahdessa erässä seuraavasti:
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun ensimmäisen erän
täsmäytyspäivänä 27.3.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon
ensimmäinen erä maksettaisiin 3.4.2023.
Osingonmaksun toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 2.10.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että
osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 9.10.2023. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa
29
päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen
arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Varsinaisen
yhtiökokouksen 2022 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.4.2022 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2021 ja myönsi
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin ja päätti kannattaa sille
esitettyä muutettua toimielinten palkitsemispolitiikkaa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan
osinkoa 0,28 euroa osakkeelta (eli nykyisellä osakemäärällä yhteensä noin 35,6 miljoonaa euroa). Osinko maksettiin kahdessa erässä
seuraavasti. Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun
ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 11.4.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon
ensimmäinen erä maksettiin 20.4.2022. Osingonmaksun toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka olivat
osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä 10.10.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osingon toinen erä maksettiin 19.10.2022. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja
maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset
muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Dag Andersson, Kari Kauniskangas,
Kristian Pullola ja Katri Viippola sekä uusiksi jäseniksi Carola Lemne ja Matts Rosenberg toimikaudeksi, joka päättyy 2023 varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana toimi i KHT Henrik Holmbom.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden
lukumäärä on yhteensä enintään 12 803 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi hallitus valtuutettiin
päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 803 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön
kaikista osakkeista. Nämä valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2023 asti.
Hallitus valtuutettiin myös päättämään yhteensä enintään 150 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin
tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.
Uusi hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Kari Kauniskankaan ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Matts Rosenbergin.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kristian Pullola ja jäseniksi Matts Rosenberg ja Katri Viippola. Palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Kari Kauniskangas ja jäseniksi Dag Andersson ja Carola Lemne.
Muutos hallituksessa ja palkitsemisvaliokunnassa
Terveystalo Oyj:n hallitus valitsi 14.10.2022 keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan uudeksi jäseneksi Katri Viippolan Dag Anderssonin tilalle,
joka menehtyi äkillisesti syyskuussa. Katri Viippola on riippumaton yhtiöstä. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Kari
Kauniskangas ja toisena jäsenenä Carola Lemne.
Tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta löytyvät Selvityksestä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä
30
Muutos Terveystalon
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksessä ja
kokoonpanossa
Terveystalon osakkeenomistajien nimitystoimikunta teki 13.6.2022 pidetyssä kokouksessaan teknisen muutoksen työjärjestykseensä.
Jatkossa toimikunnan jäsenen nimittämiseen oikeutettu osakkeenomistaja on oikeutettu vaihtamaan edustajaansa myös sen jälkeen, kun
toimikunnan ehdotuksista yhtiökokoukselle on tiedotettu. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen keskeiset osat ovat nähtävissä osoitteessa:
. Rettig Group ilmoitti nimittävänsä
Tomas von Rettigin edustajakseen nimitystoimikuntaan 13.6.2022 alkaen. Ennen muutosta Rettig Groupin edustajana toimi Matts
Rosenberg.
Terveystalo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpanoon kuuluivat toimikunnan toimikauden vaihdoksen jälkeen
13.9.2022 alkaen Risto Murto Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varmasta, Tomas von Rettig Rettig Groupista, Timo Ritakallio Pohjola
Vakuutuksesta ja Peter Therman Hartwall Capitalista sekä Terveystalo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kauniskangas. Toimikunnan
puheenjohtajana toimii Risto Murto.
Muutoksia Terveystalon johtoryhmässä ja toimintamallissa
Terveystalo tiedotti 14.10.2022 suunnittelevansa toimintamallin ja organisaatiorakenteen muuttamista pitkän aikavälin arvonluonnin,
asiakaslähtöisyyden ja 14.10.2022 julkaistun tulosparannusohjelman toteuttamisen vahvistamiseksi. Muutoksilla selkiytetään rooleja ja
vastuita, vahvistetaan erillisten liiketoimintojen itsenäistä ja tehokasta johtamista sekä vahvistetaan ehjien hoitopolkujen ja laadukkaan
hoidon toteutumista. Uusi organisaatio astui kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2023 alussa ja se muodostuu kolmesta liiketoiminta-
alueesta: Terveydenhuollon palveluista, Portfolioliiketoiminnoista sekä Ruotsin liiketoiminnasta.
Muutokset Terveystalon johtoryhmässä
Toimintamallin ja organisaatiomuutosten myötä johtoryhmän vastuualueet muuttuivat seuraavasti:
●
Siina Saksi, Operatiivinen johtaja, Terveydenhuollon palvelut
Organisaatio vastaa Terveydenhuollon palveluiden operatiivisista toiminnoista.
●
Marja-Leena Tuomola, Kaupallinen johtaja, Terveydenhuollon palvelut
Organisaatio vastaa Terveydenhuol lon palveluiden kaupallisista toiminnoista kaikissa asiakassegmenteissä.
●
Mikko Tainio, Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
Portfolioliiketoimintoihin kuuluvat ulkoistusliiketoiminta, henkilöstövuokraus, julkisen sektorin digitaaliset palvelut, suunterveys, sekä
kuntoutus-, lastensuojelu- ja hierontapalvelut ja -koulutus. Muutoksella vahvistetaan näiden liiketoimintojen itsenäistä kehitystä ja
johtamista.
Terveystalon uuteen johtoryhmään kuuluvat yllä mainittujen johtajien lisäksi johtava ylilääkäri Petri Bono, 28.11.2022 tehtävässään
aloittanut talousjohtaja Juuso Pajunen, digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kati Sulin sekä henkilöstöjohtaja Minttu Sinisalo.
Kaikki edellä mainitut raportoivat toimitusjohtaja Ville Iholle. Elina Saviharju jatkaa yhtiön lakiasiainjohtajana.
Uudessa toimintamallissa kuluttajaliiketoiminnan rooli muuttui, ja Kuluttajaliiketoiminnan johtaja Veera Siivonen päätti jättää yhtiön
tehtyään menestyksekkään ja tuloksellisen uran yhtiössä.
Terveystalo muuttaa taloudellisen raportointinsa rakennetta uuden johtamismallin mukaisesti ja julkaisee segmenttien vertailutiedot
vuodelta 2022 ennen vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkaisua.
Hallinnointi
Selvitys Terveystalo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemispolitiikka sekä palkitsemisraportti vuodelta 2022 on julkaistu
hallituksen toimintakertomuksesta erillisinä dokumenttina ja osana vuosikertomusta sivuilla 71-95 ja ne ovat lisäksi saatavilla yhtiön
verkkosivuilla.
31
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystal o Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman uudesta
ansaintajaksosta 2023-2025
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa joka vuosi
hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman
tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva
kannustinohjelma. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin 3.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajakso 2023-2025
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajaksolla 2023-2025 suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti
maksetaan ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton (TSR, Total Shareholder Return) absoluuttinen kehitys sekä suhteellinen kehitys (OMX HKI
benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna).
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2023‒2025 ansaintajakson
pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 640 000 osaketta. Palkkiosta vähennetään palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 70 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon johtoryhmän jäsenet mukaan
lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään säilyttävän vähintään 50
prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta
vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP) ansaintajakso 2023-2025
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille Terveystalon avainhenkilöille
erityistilanteissa.
Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin osallistujan työsuhde
Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 64 000 osaketta.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Terveystalon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan
päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Terveystalon hallituksen
vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen
tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
●
Käynnistetyn tulosparannusohjelman tavoiteltujen taloudellisten vaikutusten saavuttaminen on välttämätöntä korkean inflaation
vaikutuksen torjumiseksi ja yhtiön asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
●
Yhtiön liiketoiminta riippuu sen kyvystä löytää ja houkutella palvelukseensa päteviä ja ammattitaitoisia terveydenhuollon
ammattilaisia, työntekijöitä ja johtajia sekä pitää heidät palveluksessaan. Kasvanut palvelutarjonta ja kiristynyt kilpailutilanne
vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen erityisesti suurilla paikkakunnilla. Avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyy
riski siitä, että mukana häviää tietoa ja osaamista.
●
Suomen talouden heikko yleinen kehitys, korkea inflaatio ja niiden vaikutukset yksityishenkilöiden, työnantajien ja julkisyhteisöjen
taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan ja toiminnan kannattavuuteen vähentämällä
Terveystalon palveluiden kysyntää sekä vaikuttamalla haitallisesti rahoituksen saatavuuteen.
32
●
Tietojärjestelmähankkeisiin sekä palvelujen, palvelutuotteiden ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy riskejä.
Yhtiö luo uusia digitaalisia asiakasratkaisuja, jolloin tietojärjestelmiin liittyvä kokonaisriski kasvaa. Digitaalisten järjestelmien
kehittämisen epäonnistuminen voi altistaa Terveystalon mahdollisille teknisille vioille ja häiriöille.
●
Yhtiö ei välttämättä onnistu löytämään sopivia yritysostokohteita tai laajentumismahdollisuuksia suotuisin ehdoin ja
ostokohteiden integraatiot eivät välttämättä toteudu suunnitellusti.
●
Terveystalon laajentumiseen uusille maantieteellisille markkinoille liittyy useita riskejä. Epäonnistuminen
laajentumismahdollisuuksien tunnistamisessa, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tai arvioitujen hyötyjen saavuttamisessa voi
vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan ja toiminnan tulokseen.
●
Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen toimivista tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista.
Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä tai
maksuliikenteessä voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.
●
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
●
COVID-19-pandemia ja muut mahdolliset pandemiat tai epidemiat ja niihin liittyvät rajoitustoimenpiteet voivat vaikuttaa
haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan muun muassa vähentämällä joidenkin terveydenhuollon palveluiden kysyntää tai
aiheuttamalla haasteita toimitusketjussa.
●
Kilpailuympäristön muutoksilla, markkinoille tulevilla uusilla kilpailijoilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla voi olla haitallinen vaikutus
yhtiön kannattavuuteen ja kasvupote ntiaaliin.
●
Terveystalon työterveyshuollon kysyntä on altis väestökehityksen aiheuttamille muutoksille väestön ikääntyessä ja työssäkäyvän
väestön osuuden vähentyessä.
●
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) ja sen oikeudelliset tulkinnat voivat vaikuttaa Terveystalon liiketoimintaan
ja toiminnan kannattavuuteen.
●
Muutokset terveydenhuollon palvelujen korvausjärjestelmässä voivat vaikuttaa haitallisesti Terveystalon liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan ja toiminnan tulokseen.
●
Toiminnallisten riskien hallinnan, lääketieteellisen laadun ja sisäisen valvonnan prosessien epäonnistumiset tai puutteet voivat
johtaa laadunvalvonnan, mukaan lukien lääketieteellisen laatu, epäonnistumiseen tai muuten vaikuttaa haitallisesti Terveystal on
kannattavuuteen ja maineeseen.
●
Terveystalon toiminta saattaa olla altis lakoille tai muille työehtoihin liittyville työtaistelutoimille.
●
Yhtiö on osapuolena ja voi joutua osapuoleksi viranomaisen, potilaan tai kolmannen osapuolen vireille panemassa
oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä. Yhtiö katsoo, etteivät sen tämänhetkiset vireillä olevat oikeudelliset
vaatimukset tai oikeudenkäynnit ole luonteeltaan merkittäviä.
Terveystalon riskienhallintaa ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin yhtiön kotisivuilla ja yhtiön vuosikertomuksessa.
Yhtiökokous vuonna 2023
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.3.2023 Helsingissä.
Pääomamarkkinapäivä 2023
Terveystalo järjestää Pääomamarkkinapäivän Helsingissä 10.5.2023.
Terveystalo Oyj
Hallitus
33
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Liikevaihto
4, 5
Liiketoiminnan muut tuotot
6
Materiaalit ja palvelut
7
-525,7
-488,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
8
-455,0
-378,2
Poistot ja arvonalentumiset
9
-134,9
-91,7
Liiketoiminnan muut kulut
10
-112,3
-89,2
Liikevoitto
Rahoitustuotot
11
Rahoituskulut
11
-10,4
-9,9
Rahoituskulut - netto
-2,9
-9,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-0,1
-0,3
Voitto ennen veroja
Tuloverot
12
-6,5
-20,3
Tilikauden voitto
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi
-5,3
-0,8
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
28
Kauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna
-5,1
-0,6
Kauden laaja tulos yhteensä
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen
tulos, euroissa
Laimentamaton
13
Laimennettu
13
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
34
Konsernitase
Milj. euroa
Liite
31.12.2022
31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Liikearvo
15, 16
Muut aineettomat hyödykkeet
15
Sijoituskiinteistöt
17
Osuudet osakkuusyrityksissä
18
Lainasaamiset
20
Laskennalliset verosaamiset
12
Muut pitkäaikaiset varat
20
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
22
Rahavarat
23
Lyhytaikaiset varat yhteensä
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Omat osakkeet
-15,8
-18,0
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Määräysvallattomien omistajien osuus
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Laskennalliset verovelat
12
Varaukset
27
Muut velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
14, 21, 25
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
27
Ostovelat ja muut velat
26
Lyhytaikaiset velat yhteensä
VELAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
35
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
9
27
-4,1
Käyttöomaisuuden ja tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot/-tappiot
-0,3
-0,1
Rahoitustuotot ja -kulut
11
Käyttöpääoman muutokset
-17,0
-0,2
Saadut korot
Maksetut verot
-26,0
-20,7
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-34,9
-65,3
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-30,2
-21,0
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-29,0
-22,1
Osakkuusyhtiöiden myynti
Myytävissä olevien sijoitusten myynti
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-0,7
-0,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
Saadut osingot
Investointien rahavirta
-93,9
-108,0
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
3
-0,0
-12,7
Omien osakkeiden hankinta
24
-11,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot
25
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-40,0
-41,9
Lyhytaikaisten lainojen nostot
25
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-116,7
-46,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
25
-49,3
-42,4
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut
25
-5,3
-5,9
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-8,4
-9,3
Maksetut osingot
-35,4
-33,1
Rahoituksen rahavirta
-44,6
-126,1
Rahavarojen muutos
-39,0
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,3
-0,1
Rahavarat tilikauden lopussa
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
36
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022
-18,0
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät
-5,1
-5,1
-5,1
Liiketoimet omistajien kanssa
-3,0
-0,8
-0,8
-35,4
-35,4
-35,4
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
-
-
-
-
-
Oma pääoma 31.12.2022
-15,8
Kertyneet muuntoerot 31.12.2022 olivat -5,3 miljoonaa euroa
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021
-6,7
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät
-
-
-
-0,6
-0,6
-
-0,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta
-
-
-11,3
-
-11,3
-
-11,3
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
-
-
-
-33,1
-33,1
-
-33,1
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Tytäryritysten hankintaan liittyvä
määräysvallattomien omistajien osuus
-
-
-
-
-
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
-
-
-
-12,8
-12,7
Oma pääoma 31.12.2021
-18,0
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
37
VIITE 1 YHTIÖTIEDOT
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
1. Konsernin perustiedot
Terveystalo Oyj on suomalainen Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Konsernin emoyhtiö Terveystalo Oyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo -konserni (”Konserni”,
”Terveystalo”) muodostuu emoyhtiöstä ja 33 tytäryhtiöstä. Lisätietoja tytäryhtiöistä löytyy liitetiedossa 31. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Konsernin internet-sivuilta
, osoitteesta Terveystalo Oyj
/ Konserniviestintä, Jaakonkatu 3, 00100 Helsinki tai sähköpostitse osoitteesta investors@terveystalo.com.
Terveystalo on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen,
työterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja, diagnostiikkapalveluja, päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja
muita täydentäviä terveyspalveluja yritys- ja yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Terveystalo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2023 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös
tilinpäätöksen muuttamisesta.
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2.1 Laatimisperusta
Terveystalon konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei
laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
2.2 Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sekä uudet IFRIC:n agendapäätökset
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
Konserni on noudattanut vuoden 2022 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
38
Muutokset IAS 37:ään –
Tappiolliset sopimukset
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien
menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista
välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2018–2020
IFRS 9: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 prosentin testiä palkkioiden osalta siten, että
määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -
antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, mukaan lukien lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai
saamat palkkiot.
IFRS 1: Muutos yksinkertaistaa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee ensilaatija myöhemmin kuin
emoyrityksestä. Tytäryritys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin
konsernitilinpäätöksessä.
IFRS 16: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät
maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustimia.
IAS 41: Muutoksella poistetaan IAS 41:n vaatimus, jonka mukaan yritys ei ota huomioon verotuksesta johtuvia
rahavirtoja, kun käypää arvoa määritetään, siten yhtenäistäen käyvän arvon määrittämiseen liittyvät vaatimukset
IAS 41:ssä IFRS 13:n Käyvän arvon määrittäminen kanssa.
Vuosittaisilla parannuksilla ei ole ollut vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 16:een –
Ennen käyttöönottoa syntyneet tuotot
Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin
liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksella ei ole ollut vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 3:een –
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus
Muutos päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää muutoksia, joilla vältetään viittauksen päivittämisestä
aiheutuvia tarkoituksettomia seuraamuksia. Standardimuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2022.
IFRS 17 Vakuutussopimukset
(voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien
altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.
Standardilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveysta lon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een –
Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin
*
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen sallittua)
39
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa IAS 1:n soveltamiskäytäntöä sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt-
tai pitkäaikaisiksi. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een –
Laatimisperiaatteista annettavat tiedot
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät olennaisuuden soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin auttaakseen yhtiöitä
hyödyllisten laatimisperiaatteiden esittämisessä. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta
Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 8:aan –
Kirjanpidollisen arvion määritelmä
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset muutoksista kirjanpidollisissa
arviossa. Muutokset keskittyvät pääasiallisesti kirjanpidollisten arvioiden määritelmään ja selventämiseen.
Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 12:aan –
Laskennallisen veron kirjaaminen yhdestä tapahtumasta syntyvästä
omaisuuserästä ja velasta
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä (IRE) ja selventävät, ettei
poikkeussääntö sovellu tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja
vastakkaiset väliaikaiset erot. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 17 –
Vertailutiedot
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutoksella vähennetään ristiriitoja vertailutiedoissa, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista
siirtymävaatimuksista. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 10:een ja IAS 28 –
Varojen myynti tai apporttisijoitus sijoittajan ja sen osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen välillä*
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja
edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -
standardin mukaisen ”liiketoiminnan” määritelmän. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta
Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
2.3 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä vallitsevista olosuhteista, aikaisempiin kokemuksiin ja oletuksiin
tulevista tapahtumista liittyen muun muassa Konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen
myynnin ja kustannustason kannalta. On kuitenkin mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa erityisesti silloin, kun voimassaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis-
ja esittämistapoja.
40
Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia
säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai
olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kohteet, joissa johdon harkintaa on käytetty:
Aineettomat hyödykkeet yrityshankintojen yhteydessä
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettomat hyödykkeet erillään liikearvosta tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Erillään kirjattavien aineettomien hyödykkeiden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arviota tulevista
kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt saatavilla olevia markkinatietoja käypien arvojen
määrittämiseksi. Jos varojen markkinatietoja ei ole saatavilla, perustuu niiden arvostus historiallisiin tuottotietoihin
sekä varojen aiottuun käyttöön Konsernin liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja
arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin, ja arvostaminen edellyttää johdon arviota omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointipäivänä mahdolliset viitteet aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisista.
Ehdollisten kauppahintojen arvostaminen
Johto tekee harkintaan perustuvia päätöksiä ja arvioita määrittäessään yrityskauppoihin liittyvien ehdollisten
kauppahintojen arvostusta. Harkintaa käytetään erityisesti odotettujen maksujen määrää arvioitaessa, ja ne
perustuvat tulevaisuuden tuottoihin liittyviin mahdollisiin skenaarioihin, eri skenaarioiden mukaisesti maksettaviin
määriin ja kunkin skenaarion todennäköisyyteen.
Vuokrasopimukset
Terveystalon vuokrasopimukset sisältävät sekä päättämisoptioita että jatkamisoptioita. Konserni käyttää optioita
vuokrasopimusten hallinnassa varmistaakseen toimitilojen joustavan käytön Konsernin liiketoiminnassa. Johto
tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään, käytetäänkö vuokrasopimuksien päättämis- tai
jatkamisoptioita ja arvioidessaan vuokrasopimuksien päättymispäivän ja vuokra-ajan. Johdon arvion mukaan
merkittäviin toistaiseksi vuokrattuihin toimitiloihin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään, ja kyseiset
vuokrasopimukset käsitellään pitkäaikaisina vuokrasopimuksina.
Arvonalentumistestaus
Konserni suorittaa vähintään vuosittain arvonalentumistestauksen liikearvoa sisältäville rahavirtaa tuottaville
yksiköille. Liikearvon lisäksi Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen
vaikutusaika. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioiminen perustuu
käyttöarvoon perustuviin laskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon
näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät
poiketa tulevaisuudessa toteutuvista rahamääristä.
Varaukset
Merkittävimmät varaukset taseessa liittyvät pääosin tappiollisiin sopimuksiin sekä joihinkin vuokratiloihin
kohdistuviin ennallistamisvastuisiin. Johdon harkintaa käytetään lähinnä tappiollisten sopimusten
kokonaistappioiden määrittelyyn.
2.4 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
41
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Terveystalo Oyj ja kaikki sen omistamat tytäryhtiöt, joissa sillä on yli
50 prosenttia äänimäärästä, tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun Konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava
vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja Konsernin liikkeeseen laskemien oman
pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat
ja vastattaviksi otetut velat sekä ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien
nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettuun vastikkeeseen ei sisällytetä hankinnasta erillisenä
käsiteltäviä liiketoimia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut
omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastike on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypä arvo,
negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä Konsernin sisäinen
voitonjako eliminoidaan. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan Konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa
omistajan ominaisuudessa. Maksetun tai saadun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta
hankitun tai luovutetun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan.
Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään
arvoon ja syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy
pääsääntöisesti silloin, kun Konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin
huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Ne arvostetaan alun
perin hankintamenoon, joka sisältää hankintaan liittyvät menot. Jos Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden
mukaisesti. Osakkuusyhtiösijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.
42
Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Jokaisen tilikauden lopussa arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen arvo
on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyhtiöstä kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan arvonalentumistappiona tulosvaikutteisesti.
Jos omistusosuus osakkuusyhtiössä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus
aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä ja sijoituksen arvosta konsernitilinpäätöksessä kirjataan
tulosvaikutteisesti osaksi myyntivoittoa tai -tappiota
2.5 Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset
liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.
Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot
merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Feelgood-alakonsernin toimintavaluutta on Ruotsin kruunu, joka poikkeaa Konsernin esittämisvaluutasta, joten sen
tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja tase on muunnettu esittämisvaluutan määräiseksi seuraavasti:
- Tuloslaskelma sekä rahavirtalaskelma on muunnettu kauden keskikurssilla
- Tase on muunnettu raportointipäivän kurssilla
- Kaikki muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.
2.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Magneettikuvauslaitteet
10 vuotta
Rakennukset
10–40 vuotta
Koneet ja kalusto
2–7 vuotta
Toimitilojen perusparannusmenot
2–10 vuotta
Käyttöoikeusomaisuuserät
1–16 vuotta
Toimitilakiinteistöt poistetaan tasapoistoina 40 vuoden poistoajalla. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy
myös taideteoksia, joista ei kirjata poistoja.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot tai -tappiot
sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeiden huoltomenoja ei sisällytetä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon.
Magneettikuvauslaitteiden osia joudutaan korvaamaan uusilla ja Konserni sisällyttää tällaiset osan uudistamisesta
aiheutuvat kustannukset erillisenä aktivoitavaan erään.
43
Hyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.
2.7 Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita Konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden
arvonnousua. Osakehuoneistot, joita ei käytetä omassa toiminnassa, on lähtökohtaisesti käsitelty
sijoituskiinteistöinä. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin
käyttäen 40 vuoden poistoaikaa.
2.8 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät Konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä
arvosta.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta kirjattuja
arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Luovutusten yhteydessä luovutusvoittoon tai -tappioon sisältyy luovutettavaan yksikköön liittynyt liikearvon
kirjanpitoarvo.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät hankittuja ohjelmistoja ja lisenssejä sekä hankittujen yhtiöiden
asiakassuhteita, tavaramerkkejä tai muita aineettomia hyödykkeitä. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on
todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi.
Pilvipalveluratkaisut, jotka täyttävät vaatimukset aineettoman hyödykkeen määritelmästä, aktivoidaan.
Pilvipalveluihin liittyvät konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman hyödykkeen määritelmää ja
jotka ovat erotettavissa varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kun palvelu vastaanotetaan.
Konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuiksi taseeseen
ja jaksotetaan kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana.
Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohtana käypään arvoon erillään
liikearvosta, jos hyödykkeet täyttävät varojen määritelmän, ovat erotettavissa tai pohjautuvat sopimukseen tai
muihin laillisiin oikeuksiin.
Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden
tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Konsernissa ei ole liikearvon lisäksi taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.
Muiden aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet
3–7 vuotta
Tietokoneohjelmistot
5 vuotta
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet
2–12 vuotta
Tavaramerkit
20 vuotta tai lyhyempi taloudellinen vaikutusaika
44
Muut aineettomat hyödykkeet
3–5 vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät aktivointikriteerit kirjataan
taseeseen kehittämismenoihin, jotka sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin. Menot, jotka eivät täytä
aktivointikriteereitä, kirjataan kuluksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta.
2.9 Arvonalentumiset
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta sekä keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä riippumatta
siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan Konsernin toimintasegmenttien tasolla,
eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa
muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja
omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen
vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen
kohteena oleva omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin
liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa,
joita on käytetty määrittäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei peruuteta missään tilanteessa.
Rahoitusvarat
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen
ryhmän arvon alentumisesta.
Konserni kirjaa myyntisaamisista ja asiakassopimuksiin perustuvista varoista odotetun luottotappion
yksinkertaistetulla menettelyllä. Varauksessa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista
luottotappioista, ja siinä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä Konsernin näkemys
taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana.
2.10 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden
yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokralle
ottaja kirjaa sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan taseeseen.
45
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
Konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, jotka
liittyvät merkittäviin toimitiloihin, on käsitelty pitkäaikaisina vuokrasopimuksina, sillä johdon arvion mukaan näihin
sopimuksiin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään. Tällaisten vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu
Konsernin strategiaan ja verkostosuunnitelmaan.
Vuokra-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisia sopimuksia sekä sopimuksia, joiden kohteena olevan
omaisuuserän arvo on vähäinen, ei kirjata taseeseen. Näiden sopimusten osalta vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi tasaerinä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen
arvostuksen mukaisen määrän, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä
mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, mahdolliset Konsernille syntyneet alkuvaiheen
välittömät menot sekä arvion mahdollisista alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista menoista, joita Konsernille
syntyy. Mikäli vuokrasopimuksiin sisältyy useita vuokrasopimuskomponentteja, käsitellään ne erikseen.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään vuosittain, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, mikäli taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuu
muutoksia.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin niiden vuokra-aikana maksettavien vuokramaksujen nykyarvoon, joita
ei ole maksettu sopimuksen alkamisajankohtana. Konserni käyttää diskonttokorkona arvioitua lisäluoton korkoa.
Vuokrasopimusvelan arvoon sisältyvät kiinteät maksut, mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut; muuttuvat
vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan
indeksin tai hintatason perusteella; määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden
perusteella; ja osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Terveystalo käyttää kyseisen option.
Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos
indeksin tai hintatason muutoksen takia, mikäli Terveystalon arvio jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi
odotettavien määrien arvioidaan muuttuvan, tai jos Konserni muuttaa arvioitaan siitä, aikooko se käyttää osto-,
jatko- tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu, tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvo on vähennetty nollaan.
2.11 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
46
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat johdannaisvaroista, noteeraamattomista
osakesijoituksista sekä lainasaamisista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden
arvostusperuste on jaksotettu hankintameno , ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin
rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2021
tai 2022.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle
osapuolelle, ja Konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muodostuvat ehdollisista lisäkauppahintaveloista sekä
johdannaisveloista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahalaitoslainat, osamaksu- ja
vuokrasopimusvelat sekä ostovelat ja muut velat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen käypään
arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei Konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän raportointipäivästä.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvelkoja tilikaudella 2021
tai 2022.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun Konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu
pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.
2.12 Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden
hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
2.13 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa
kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli
vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia
47
etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa Konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa
riskin vastuuvelan arvosta sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen tilikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat.
Eläkevelvoite on esitetty taseen pitkäaikaisissa muissa veloissa. Eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton
aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method).
Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen
diskonttokorkona laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleen arvostamiseen kirjataan
suoraan muihin laajan tuloksen eriin. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja muut kulut kirjataan
suoraan tulosvaikutteisesti. Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana. Oman pääoman
ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta, ja niistä kirjataan omaan
pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin
tilikauden päättyessä velan suoritushetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu Konsernin arvioon palvelun suorittamiseen ja tulokseen perustuvien
oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-
markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen, ei oteta huomioon määritettäessä käypää
arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
2.14 Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltain kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa,
kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Varaus kirjataan sopimuksista silloin, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun
Konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta
ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
2.15 Tuloutusperiaat teet
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti työterveyspalvelujen tuottamisesta, lääkäriasema- ja
sairaalatoiminnoista, suun terveyden palveluista sekä diagnostiikkapalvelujen myynnistä. Lisäksi Konserni tarjoaa
monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluja julkiselle sektorille sekä
hieronta- ja kuntoutuspalveluita. Konsernin asiakassopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka
on tyypillisesti yksi asiakaskäynti, ja sopimuksien transaktiohinnat ovat pääasiassa kiinteitä. Joissakin tapauksissa
hinta sisältää muuttuvan vastikkeen, kuten alennuksen tai sakkoehdon. Mahdollisten muuttuvien vastikkeiden
määrä arvioidaan raportointihetkellä ja kohdistetaan yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Sopimuksiin
48
sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat aina selkeästi alle vuoden. Näin ollen sopimukset
eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntituotot kirjataan siihen määrään asti, johon Konserni odottaa
olevansa oikeutettu huomioiden asiakassopimusten ehdot ja liiketoimintakäytännöt.
Tuotot yksittäisistä asiakaskäynneistä kirjataan yhtenä ajankohtana silloin, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaiset
sopimukset, jotka koskevat ennalta määritellyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuottamista, tuloutetaan sitä
mukaa kun Terveystalo täyttää suoritevelvoitteensa suorittamalla luvatun palvelun. Konsernin pitkäaikaisissa
sopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa Konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään
palvelukokonaisuudeksi. Asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan
kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät. Pitkäaikaisissa sopimuksissa Terveystalo määrittää suoritevelvoitteen
täyttämisasteen ajan kulumisen perusteella. Konserni katsoo käytetyn menetelmän kuvaavan parhaiten palvelun
luovuttamista. Ennakoituja kuluja ja tuottoja tarkastellaan säännöllisesti palveluiden suorittamisen aikana.
Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset sekä mahdollinen palvelusopimuksen ennustettavissa oleva
kokonaistappio kirjataan sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet. Terveystalolla ei ole asiakassopimuksien saamisesta
aiheutuvia merkittäviä lisämenoja.
Yksityisten ammatinharjoittajien osalta Terveystalo toimii päämiehenä ja kirjaa myyntituotot bruttoperusteisesti
liikevaihtoon sekä palveluiden hankinnasta aiheutuneet kulut materiaalit ja palvelut -erään.
2.16 Segmentti-informaatio
Konsernin liiketoiminta Suomessa on jaettu kolmeen alueeseen, jotka ovat konsernin toimintasegmenttejä:
Pääkaupunkiseutu, Keskusyksiköt ja Alueyksiköt. Feelgood-konsernin hankinnan myötä vuonna 2021 Konserniin
muodostui neljäs toimintasegmentti, Ruotsi ja muut, joka muodostuu Konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa
ja Hollannissa. Kannattavuuden seuranta perustuu ensisijaisesti maantieteellisiin alueisiin. Aluerakenteen lisäksi
konsernifunktioihin kuuluvat talous ja hallinto, henkilöstöjohtaminen ja lakiasiat, IT, viestintä, markkinointi ja
sijoittajasuhteet, liiketoiminnan kehitys ja digitalisaatio, sekä lääketieteellinen laatu ja palvelujohto. Terveystalon ylin
operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.
2.17 Julkiset avustukset
Julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, mikäli ne ovat muita kuin omaisuuseriin liittyviä
avustuksia. Avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja niihin liittyvät
ehdot täyttyvät.
2.18 Liikevoitto
IAS 1 ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto saadaan lisäämällä
liikevaihtoon liiketoiminnan muut tuotot, vähentämällä siitä materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut,
poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.
2.19 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Yhtiön osakepalkkiojärjestelmällä
on osakekohtaiseen tulokseen liittyvä laimennusvaikutus.
2.20 Tuloverot
Tuloverot sisältävät pääasiassa tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennalliset verot. Suoraan
omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan
pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verosaamiset ja -velat kirjataan määrään, joka odotetaan
49
saatavan tai suoritettavan veronsaajalle, käyttäen niitä verokantoja ja lakeja, joista on säädetty tilinpäätöspäivään
mennessä. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä
kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta
liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista
veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot
liittyvät pääosin aktivoitujen asiakassuhteiden ja tavaramerkkien kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisiin eroihin sekä
varauksiin, jotka on tehty pääasiassa tappiollisiin sopimuksiin liittyen.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on olemassa vakuuttavaa näyttöä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistetut tappiot voidaan hyödyntää ja tappioiden
käyttämistä pidetään todennäköisenä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
3. Liiketoimintojen yhdistämiset
Tilikauden 2022 aikana konserni on tehnyt 12 yrityshankintaa ja 3 liiketoimintakauppaa.
1.2.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia työterveyspalveluita tarjoavan Vantaan Työterveys Oy:n
osakekannasta.
1.2.2022 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Länshälsan Uppsala AB:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Lapin Liikuntaklinikka
Oy:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan OMT Klinikka Kokkola
Oy:n osakekannasta.
31.3.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysio- ja toimintaterapiapalveluita tarjoavan Suomen
Fysiogeriatria Oy:n osakekannasta sekä välillisen 100 prosentin omistuksen sen tytäryhtiöissä Aktiivi-Fysioterapia
Tampere Oy, Mimmin Terapia Oy sekä toi.minna Oy.
1.5.2022 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Jobbhälsan i Norr AB:n osakekannasta.
1.5.2022 Feelgood Svenska AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen riippuvuushoitopalveluita tarjoavan
Nämndemansgården AB:n ja tytäryhtiöiden osakekannasta.
31.5.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Into Terveys Oy:n
osakekannasta.
30.6.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Kunnon Syke Oy:n
osakekannasta.
31.8.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia kuntoutuspalveluita tarjoavan Ludus Oy Tutkimus- ja
Kuntoutuspalvelut -yhtiön osakekannasta.
31.8.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki Hammasrasti-toiminimellä harjoitetut hammaslääkäri- ja
suuhygienistipalveluihin sekä muuhun suunterveydenhuoltoon liittyvät liiketoiminnat.
50
31.8.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki FysioProfessionals Oy:n fysioterapiaan, kuntoutukseen, hierontaan,
urheiluhierontaan, osteopatiaan, alaraaja-analyysiin sekä kuntouttavaan liikuntaan liittyvät liiketoiminnat.
30.9.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia fysioterapiapalveluita tarjoavan Saimaan
Urheilufysioterapia Oy:n osakekannasta.
30.9.2022 Suomen Terveystalo Oy hankki Hammaslääkäripalvelu Hymyn Paikka Oy:n hammaslääkäripalveluihin
sekä terveydenhuoltoon liittyvien aineiden ja tarvikkeiden myyntiin liittyvät liiketoiminnat.
31.10.2022 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia chat- ja videoyhteysratkaisuita tarjoavan Somia
Reality Oy:n osakekannasta.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskelmat on laadittu osittain alustavina, ja hankinnat on esitetty
yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuna olennaisia.
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
37,8
Ehdollinen vastike
5,1
Luovutettu vastike yhteensä
42,9
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
4,4
Aineettomat hyödykkeet
6,0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1,1
Käyttöoikeusomaisuuserät
4,4
Laskennalliset verosaamiset
0,2
Vaihto-omaisuus
0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
5,2
Rahoitusvelat
-0,5
Vuokrasopimusvelat
-4,4
Ostovelat ja muut velat
-6,2
Laskennalliset verovelat
-1,1
Korolliset velat
-0,1
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
8,9
Liikearvo
34,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 34,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja
liiketoiminnan hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä
liikearvosta 1,0 miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa. Tilikauden 2022 aikana tehtyjen hankintojen
rahavirtavaikutus oli 32,9 miljoonaa euroa.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia ja teknologiaan perustuvia
aineettomia hyödykkeitä. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien
51
asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista
asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Teknologian käypä arvo on määritelty
käyttäen arvioitua jälleenhankintakustannusta.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 5,2 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 1,3 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2022 aikana kirjattu liikevaihto oli 18,3 miljoonaa
euroa ja tilikauden tappio 1,0 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2022 aikana olisi ollut 1 268,0 miljoonaa euroa ja kauden
voitto 23,3 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2022 alkaen.
Liiketoimintojen yhdistämiset 2021
Tilikauden 2021 aikana Konserni teki kymmenen yrityshankintaa ja yhden liiketoimintakaupan. Feelgood Svenska
AB -konsernin hankinta on esitetty erillään, ja muut pienemmät hankinnat on esitetty yhdessä.
Feelgood Svenska AB -konsernin hankinta
Terveystalo Healthcare Oy hankki 72,14 prosenttia ruotsalaisen Feelgood-konsernin emoyhtiö Feelgood Svenska
AB (publ):n osakekannasta 14.6.2021. Samalla Terveystalo Healthcare julkisti suositellun pakollisen
käteisostotarjouksen Feelgoodin jäljellä olleiden osakkeiden ostamisesta 5,70 Ruotsin kruunun (noin 0,57 euron)
osakekohtaista käteisvastiketta vastaan. Ostotarjous päättyi 26.7.2021, ja ostotarjouksen myötä Terveystalo
saavutti 97,42 prosentin omistusosuuden Feelgoodin osakkeista ja äänistä. Elokuussa 2021 Terveystalo käynnisti
pakollisen lunastusmenettelyn Feelgoodin jäljellä olevista osakkeista ja Feelgoodin osakkeet poistettiin Nasdaq
Stockholmin listalta 6.8.2021.
Feelgood on yksi Ruotsin johtavista terveydenhuollon yrityksistä. Feelgood työllistää noin 700 työntekijää, jotka
palvelevat asiakkaita sekä digitaalisesti että fyysisesti 120 toimipaikassa Ruotsissa. Feelgood tarjoaa
työterveyshuollon, johtamisen kehittämisen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palveluja sekä digitaalisia
yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja. Feelgood oli listattu Nasdaq Stockholmissa. Hankinta on
Terveystalon ensimmäinen askel palveluiden ja verkoston laajentamisessa Ruotsin markkinoille. Kauppa yhdistää
kaksi alan johtavaa palvelualustaa, jotka täydentävät toisiaan osaamisen, palvelutarjonnan sekä maantieteellisen
verkoston suhteen ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia arvon luomiseen.
Välittömästi ennen määräysvallan saavuttamista Terveystalo Healthcaren omistus Feelgoodissa oli 2,8 prosenttia.
Aikaisemman omistuksen kirjanpitoarvo vastasi sen käypää arvoa hankinta-ajankohtana, ja vaiheittaisesta
hankinnasta ei aiheutunut tulosvaikutusta. Feelgood on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kesäkuun lopusta 2021
lähtien.
Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta, hankinta-ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvästä arvosta, määräysvallattomien omistajien osuudesta sekä hankinnan
rahavirtavaikutuksesta.
Luovutettu vastike
52
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
47,2
Luovutettu vastike yhteensä
47,2
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät, määräysvallattomien omistajien osuus sekä liikearvo
Milj. euroa
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2,0
Käyttöoikeusomaisuuserät
10,7
Muut aineettomat hyödykkeet
18,1
Laskennalliset verosaamiset
0,1
Muut pitkäaikaiset varat
0,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
16,6
Rahavarat
2,7
Rahoitusvelat
-3,9
Vuokrasopimusvelat
-9,9
Laskennalliset verovelat
-3,7
Muut pitkäaikaiset velat (eläkevelvoitteet)
-1,9
Ostovelat ja muut velat
-12,2
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
18,6
Määräysvallattomien omistajien osuus
12,8
Liikearvo
41,4
Hankinnan rahavirtavaikutus
Milj. euroa
Maksettu käteisvaroina
47,2
Vähennetään: hankitut rahavarat
-2,7
Hankinnan rahavirtavaikutus hankinta-ajankohtana
44,5
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
12,7
Hankinnan kokonaisrahavirtavaikutus
57,2
Hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu käypään arvoon. Määräysvallattomien
omistajien osuuden käypä arvo on määritelty perustuen Terveystalo Healthcaren käteisostotarjouksessa
tarjoamaan osakekohtaiseen 5,70 Ruotsin kruunun käteisvastikkeeseen sekä vähemmistön omistamien osakkeiden
määrään hankinta-ajankohtana. Hankinta-ajankohdan jälkeen Terveystalo on hankkinut jäljellä olevat
määräysvallattomien omistajien osuudet ja saavuttanut 100 prosentin omistuksen Feelgoodissa joulukuussa 2021.
Tilikaudella 2022 Feelgood hankinnan tarkastelujakson aikaisia oikaisuja ei ole ollut.
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin ja teknologiaan perustuvia
aineettomia hyödykkeitä, joiden alustavaksi yhteenlasketuksi käyväksi arvoksi määriteltiin 18,0 miljoonaa euroa.
Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 3,7 miljoonan euron laskennallinen verovelka. Asiakassuhteiden ja
tuotemerkkien käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää arviota tai
ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista. Teknologian käypä arvo on määritelty käyttäen arvioitua
jälleenhankintakustannusta. Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 41,4 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu
odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntynyt liikearvo ei ole vähennyskelpoinen
verotuksessa.
53
Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 16,6 miljoonaa euroa, joka vastaa olennaisesti
niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut hankinnasta yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kuluja liittyen neuvonta- ja
arvonmäärityspalveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelmaan liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2021 kirjattu liikevaihto oli 36,9 miljoonaa euroa, ja
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut -0,7 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikaudella 2021 olisi ollut 1 194,1 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto
80,7 miljoonaa euroa, jos hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen 1.1.2021 alkaen.
Muut yrityshankinnat
28.2.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia terapiapalveluita tarjoavan Attentio Oy:n
osakekannasta.
28.2.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia Espoon Keskuksen Hammaslääkärit Oy:n
osakekannasta.
31.3.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia vaativan lastensuojelun palveluita tarjoavan Keltaisen
Kartanon Kuntoutus Oy:n osakekannasta.
30.4.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia lääkärikeskus Helsinki Hospital Oy:n osakekannasta.
31.8.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia puheterapia- ja tulkkauspalveluita tarjoavan
Sivupersoona Oy:n osakekannasta.
31.8.2021 Suomen Terveystalo Oy hankki fysioterapiapalveluita tarjoavan Fysiopiste Mervi Nivukosken
liiketoiminnan.
1.9.2021 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Dalarnas Företagshälsa AB:n osakekannasta.
1.10.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia vaativan lastensuojelun palveluita tarjoavan Jyväskylän
Hoitokoti Ankkuri Oy:n osakekannasta sekä välillisen 100 prosentin omistuksen yhtiöistä Ankkurin Huoltamo Oy,
Jyväskylän Lastensuojelupalvelut Oy, Terapiatelakka Oy ja Lastensuojelupalvelut Väylä Oy.
29.10.2021 Suomen Terveystalo Oy hankki 94 prosenttia lääkärikeskus Medimar Scandinavia Ab:n osakekannasta.
Hankinnasta syntyi 15 tuhannen euron määräysvallattomien omistajien osuus, jonka arvostus perustuu
suhteelliseen osuuteen hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen määrästä.
30.11.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia hierontapalveluita tarjoavan Suomen Hierojakoulut
Oy:n osakekannasta.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Hankinnat on esitetty yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin
tarkasteltuna olennaisia.
54
Luovutettu vastike yhteensä
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
24,0
Ehdollinen vastike
7,3
Luovutettu vastike yhteensä
31,4
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
3,6
Aineettomat hyödykkeet
5,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
7,2
Vaihto-omaisuus
0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
3,5
Rahoitusvelat
-0,8
Vuokrasopimusvelat
-7,2
Ostovelat ja muut velat
-6,6
Laskennalliset verovelat
-1,0
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
5,4
Liikearvo
26,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja liiketoiminnan
hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä liikearvosta 0,4
miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa. Hankintojen rahavirtavaikutus oli 20,3 miljoonaa euroa.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty
asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen
nettorahavirtojen perusteella.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 3,5 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,9 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvontaan, arvonmääritykseen tai muihin palveluihin. Kulut sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2021 aikana kirjattu liikevaihto oli 15,7 miljoonaa
euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen oli 0,7 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2021 aikana olisi ollut 1 176,6 miljoonaa euroa ja kauden
voitto 79,2 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2021 alkaen.
4. Liikevaihto
55
Konsernin liikevaihto on jaettu asiakastyyppien perusteella. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi
vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Terveystalo tarjoaa varsinaisia terveydenhuollon palveluitaan ja
avohoidon palveluita kolmelle eri asiakasryhmälle: yritysasiakkaille, yksityisasiakkaille ja julkisen sektorin
asiakkaille.
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön
työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä
työterveyspalveluita ja muita työterveys - ja työhyvinvointipalveluita kaiken kokoisille yritysasiakkaille. Terveystalo on
Suomen suurin työterveyspalveluiden tarjoaja liikevaihdon ja työterveyshuollon loppukäyttäjien määrän perusteella.
Terveystalo tarjoaa työterveydenhuollon palveluita yli 27 000 yritykselle.
Yksityisasiakkaat ovat Terveystalon toiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja
perheitä. Yhtiön vahva brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman pitkiä odotusaikoja, johtava yksityishenkilöille,
perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja henkilökohtaiset digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle
kilpailuedun julkiseen terveydenhuoltoon nähden ja kannustavat asiakkaita investoimaan omaan terveyteensä.
Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita, kuten kuntia,
kuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä sekä kunnallisia työterveysasiakkaita. Terveystalon laaja toimipaikkaverkosto,
digitaalinen tarjonta, hyvä maine ja tunnettu brändi sekä terveydenhuoltopalveluiden koko hoitoketjun laaja
tuntemus ja kokemus tekevät Terveystalosta houkuttelevan kumppanin julkiselle sektorille. Julkisen sektorin
asiakasryhmässä Terveystalon palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien
budjeteista. Julkisen sektorin asiakkaille tarjottavat palvelut koostuvat kokonais- ja osaulkoistuksista,
terveydenhuollon henkilöstövuokrauspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon
palveluista ja kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista.
Liikevaihdon jakautuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Yritysasiakkaat
511,7
481,7
Yksityisasiakkaat
339,4
333,2
Julkisen sektorin asiakkaat
315,2
302,8
122,2
121,1
89,8
87,6
103,3
94,0
Suomi
1 166,2
1 117,7
Ruotsi ja muut*
92,8
36,9
Yhteensä
1 259,1
1 154,6
* Muodostuu Konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa ja Hollannissa. Viron ja Hollannin vaikutus liikevaihtoon tilikaudella ei ole ollut
merkittävä.
Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Yhtenä ajankohtana
1 134,4
1 030,1
Ajan kuluessa
124,6
124,5
Yhteensä
1 259,1
1 154,6
Tase-erät
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
56
Sopimukseen perustuvat varat
12,8
15,0
Sopimukseen perustuvat velat
10,3
6,1
Konserni tulee täyttämään sopimuksiin perustuviin velkoihin liittyvät suoritevelvoitteet vuoden kuluessa.
5. Segmentti-informaatio
Terveystalon toimintasegmentit ovat Pääkaupunkiseutu, Keskusyksiköt, Alueyksiköt sekä Ruotsi ja muut. Konserni
esittää Suomen sisäiset toimintasegmentit yhtenä raportoitavana segmenttinä IFRS 8 -standardin
yhdistämiskriteerien perusteella, sillä kaikilla Suomen alueilla tarjotaan samoja palveluita, asiakastyypit ovat
samankaltaisia, palveluiden tarjoamiseen käytettävät menetelmät ovat samankaltaisia ja sääntely-ympäristö sekä
liiketoimintaan liittyvät riskit ovat samat. Terveystalon raportoitavat segmentit ovat:
-
-
Segmentti-informaatio
1.1.-31.12.2022
Suomi
Ruotsi ja muut
Sisäiset
eliminoinnit
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 166,2
92,8
-
1 259,1
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden toimintasegmenttien
kanssa
0,0
0,2
-0,2
-
Liikevaihto yhteensä
1 166,2
93,0
-0,2
1 259,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA)
102,3
2,8
-
105,2
Poistot aineellisista hyödykkeistä
66,2
6,6
-
72,8
Segmentti-informaatio
1.1.-31.12.2021
Suomi
Ruotsi ja muut
Sisäiset
eliminoinnit
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 117,7
36,9
-
1 154,6
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden toimintasegmenttien
kanssa
0,1
0,2
-0,3
-
Liikevaihto yhteensä
1 117,7
37,2
-0,3
1 154,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA)
140,2
0,8
-
141,0
Poistot aineellisista hyödykkeistä
62,3
2,8
-
65,1
Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton/-tappion ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA) täsmäytys konsernin voittoon ennen veroja
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Milj. euroa
Voitto ennen veroja
30,9
100,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
62,0
26,6
57
Oikaisut*
9,2
4,3
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
105,2
141,0
* Lisätietoa oikaisuista annettu liitetiedossa 34.
.
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuminen
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, liikearvon, muut aineettomat
hyödykkeet, sijoituskiinteistöt sekä osuudet osakkuusyrityksissä.
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Suomi
1 206,3
1 197,8
Ruotsi ja muut
74,8
71,6
Yhteensä
1 281,1
1 269,4
6. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Vuokratuotot
1,1
1,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitto
0,3
0,2
Muut erät
1,2
2,1
Yhteensä
2,7
3,4
7. Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Materiaalien ostot
-44,1
-34,8
Varaston muutos
0,2
-0,6
Ulkopuoliset palvelut
-481,8
-453,4
Yhteensä
-525,7
-488,9
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Palkat ja palkkiot
-379,5
-314,1
Osakeperusteiset maksut
-2,0
-1,9
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
-61,0
-50,6
Muut henkilösivukulut
-12,5
-11,7
Yhteensä
-455,0
-378,2
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa
10 933
9 805
9. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
-4,5
-4,5
-4,8
-10,0
-20,9
-10,8
Yhteensä
-30,1
-25,3
58
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-0,0
-0,0
-14,6
-13,6
-5,9
-5,5
Yhteensä
-20,5
-19,2
Käyttöoikeusomaisuuserät
-52,4
-45,9
Sijoituskiinteistöt
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-103,0
-90,3
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
-30,5
-0,0
-0,8
0,0
-
-0,0
-0,2
-0,0
-0,4
-1,2
Arvonalentumiset yhteensä
-31,9
-1,3
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-134,9
-91,7
10. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muiden kulujen erittely
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-3,7
-3,0
Toimitilojen ja kaluston käyttö- ja huoltokulut
-22,6
-19,2
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-39,7
-31,7
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-7,1
-4,8
Vuokrat ja vastikkeet
-5,1
-4,1
Matkakulut
-6,5
-4,3
Markkinointi ja viestintä
-8,5
-7,3
Yrityshankintakulut
-1,6
-2,3
Muut kulut
-17,4
-12,3
Yhteensä
-112,3
-89,2
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-387,9
-302,5
-13,4
-4,6
Yhteensä
-401,4
-307,1
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
-2,8
-2,2
-49,5
-34,5
Yhteensä
-52,3
-36,7
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-453,6
-343,8
59
Tilintarkastajan palkkiot on esitetty ilman arvonlisäveroa. Emoyhtiön tilintarkastajalle KPMG Oy Ab:lle on maksettu muista kuin
tilintarkastuspalveluista 52 (37) tuhatta euroa.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
0,3
0,3
Osinkotuotot
0,0
0,0
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa
7,1
0,6
Rahoitustuotot yhteensä
7,5
0,8
Korkokulut pankkilainoista
-5,9
-5,5
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-3,9
-3,9
Muut rahoituskulut
-0,5
-0,5
Rahoituskulut yhteensä
-10,4
-9,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-2,9
-9,0
12. Verot
Tuloverot tuloslaskelmassa
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-8,3
-23,4
Edellisten tilikausien verot
0,0
-0,0
Laskennallisten verojen muutos
1,8
3,1
Tuloverot yhteensä
-6,5
-20,3
Konsernin verokannan täsmäytys Suomen verokantaan
Milj. euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Tulos ennen veroja
30,9
100,7
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
-6,2
-20,1
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
-0,0
0,0
Verovapaat tulot
0,2
0,2
Vähennyskelvottomat kulut
-0,5
-0,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-0,0
-0,1
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0,2
0,1
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
-0,2
0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta
0,0
0,1
Muut
0,0
0,3
Verot tuloslaskelmassa
-6,5
-20,3
12.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset 2022
60
Milj. euroa
1.1.2022
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoerot
31.12.2022
Varaukset
1,5
-
0,1
-
1,6
Vahvistetut tappiot
0,0
-
1,8
-
1,8
Vuokrasopimukset
1,4
0,0
0,0
-0,0
1,4
Korkojohdannaiset
0,2
-
0,4
-
0,7
Muut väliaikaiset erot
2,3
-
-0,2
-0,0
2,1
Yhteensä
5,4
0,0
2,0
-0,0
7,7
Laskennalliset verovelat 2022
Milj. euroa
1.1.2022
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoerot
31.12.2022
Liikearvopoistojen peruutus
2,9
-
0,1
-
3,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
23,5
1,2
-3,4
-0,1
21,1
Kertyneet poistoerot
1,3
-
1,2
-
2,5
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,1
-
-0,0
-
0,1
Korkojohdannaiset
0,1
-
1,9
-
2,0
Muut väliaikaiset erot
0,6
-
0,2
-0,0
0,8
Yhteensä
28,5
1,2
-0,1
-0,1
29,5
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita tai
käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Laskennalliset verosaamiset 2021
Milj. euroa
1.1.2021
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2021
Varaukset
1,4
-
0,2
-
1,5
Vuokrasopimukset
1,2
0,0
0,1
-0,0
1,4
Korkojohdannaiset
0,2
-
0,0
-
0,2
Muut väliaikaiset erot
1,6
0,0
0,6
-0,0
2,3
Yhteensä
4,4
0,1
0,9
-0,0
5,4
Laskennalliset verovelat 2021
Milj. euroa
1.1.2021
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoero
31.12.2021
Liikearvopoistojen peruutus
2,8
-
0,1
-
2,9
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon hankinnassa
22,4
4,2
-3,1
-0,0
23,5
Kertyneet poistoerot
0,6
-
0,8
-
1,3
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,2
-
-0,1
-
0,1
Korkojohdannaiset
-
-
0,1
-
0,1
61
Muut väliaikaiset erot
0,1
0,5
0,0
-0,0
0,6
Yhteensä
26,0
4,6
-2,2
-0,0
28,5
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita tai käyttämättömiä
verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
13. Osakekohtainen tulos
1.1-31.12.2022
1.1-31.12.2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
24,4
80,5
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
126 508
127 180
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
127 037
127 700
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton osakekohtainen
tulos, euroa
0,19
0,63
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, euroa
0,19
0,63
62
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2022
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
2,1
144,4
55,0
3,0
204,4
Liiketoimintojen yhdistäminen
0,2
0,4
0,5
0,0
1,1
Lisäykset
-
20,0
4,9
6,1
31,0
Vähennykset
-
-0,4
-
-0,0
-0,4
Muuntoerot
-0,0
-0,2
-0,0
-0,0
-0,2
Siirrot erien välillä
-
1,0
4,0
-4,9
0,1
Hankintameno 31.12.2022
2,3
165,1
64,4
4,2
236,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2022
-1,1
-101,7
-29,6
-
-132,4
Poistot
-0,0
-14,6
-5,9
-
-20,6
Arvonalentumiset
-
-0,8
-0,2
-
-1,0
Muuntoerot
0,0
0,1
0,0
-
0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2022
-1,2
-117,1
-35,8
-
-154,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
1,0
42,6
25,4
2,9
72,0
Kirjapitoarvo 31.12.2022
1,2
47,9
28,7
4,2
82,0
.
2021
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
2,1
127,4
49,5
1,8
180,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
2,6
0,4
0,0
3,0
Lisäykset
-
13,5
1,7
5,8
21,1
Vähennykset
-
-0,4
-0,0
-
-0,5
Muuntoerot
-
-0,0
-0,0
-
-0,0
Siirrot erien välillä
-
1,3
3,4
-4,7
-
Hankintameno 31.12.2021
2,1
144,4
55,0
3,0
204,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2021
-1,1
-88,1
-24,1
-
-113,3
Poistot ja arvonalentumiset
-0,0
-13,6
-5,5
-
-19,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2021
-1,1
-101,7
-29,6
-
-132,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
1,0
39,3
25,5
1,8
67,6
Kirjapitoarvo 31.12.2021
1,0
42,6
25,4
2,9
72,0
63
14.1 Käyttöoikeusomaisuuserät
2022
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
278,7
41,1
319,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
4,4
-
4,4
Lisäykset
54,5
0,8
55,3
Vähennykset
-4,7
-0,3
-5,0
Muuntoerot
-1,3
-
-1,3
Hankintameno 31.12.2022
331,7
41,5
373,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-119,0
-28,3
-147,3
Poistot
-48,8
-3,5
-52,3
Muuntoerot
0,3
0,0
0,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-167,5
-31,8
-199,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
159,7
12,7
172,5
Kirjapitoarvo 31.12.2022
164,2
9,7
173,9
.
2021
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
234,9
38,9
273,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
17,3
0,6
17,9
Lisäykset
29,7
1,8
31,5
Vähennykset
-3,0
-0,2
-3,2
Muuntoerot
-0,1
-0,0
-0,1
Hankintameno 31.12.2021
278,7
41,1
319,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-76,8
-24,6
-101,4
Poistot
-42,2
-3,7
-45,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-119,0
-28,3
-147,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
158,1
14,3
172,4
Kirjapitoarvo 31.12.2021
159,7
12,7
172,5
14.2. Vuokrasopimusvelat
2022
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
124,2
9,0
133,2
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
43,7
2,8
46,5
Vuokrasopimusvelat yhteensä
167,9
11,8
179,8
2021
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
120,0
11,4
131,4
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
43,4
3,7
47,1
Vuokrasopimusvelat yhteensä
163,3
15,1
178,5
64
15. Aineettomat hyödykkeet
2022
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
916,6
166,5
88,8
111,0
1 282,9
Liiketoimintojen yhdistäminen
34,4
2,0
-
4,1
40,4
Lisäykset
-
-
-
26,1
26,1
Uudelleen luokittelut ja siirrot erien välillä
-
-
-
-0,1
-0,1
Muuntoerot
-3,5
-0,7
-0,1
-0,9
-5,2
Hankintameno 31.12.2022
947,5
167,8
88,7
140,2
1 344,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-68,0
-107,4
-33,7
-50,0
-259,1
Poistot
-
-10,2
-4,8
-15,1
-30,1
Arvonalentumiset*
-
-
-
-30,5
-30,5
Muuntoerot
-
0,1
0,0
0,1
0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-68,0
-117,5
-38,5
-95,6
-319,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
848,6
59,1
55,1
61,0
1 023,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
879,5
50,3
50,2
44,6
1 024,7
* Sisältää n. 29 miljoonan euron arvonalentumisen liittyen lopetettuihin osaprojekteihin operatiivisten perusjärjestelmien uudistuksessa.
2021
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
849,8
154,2
82,9
80,9
1 167,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
67,3
12,3
6,0
5,1
90,6
Lisäykset
-
-
-
25,1
25,1
Vähennykset
-
-
-
-0,0
-0,0
Muuntoerot
-0,4
-0,1
-0,1
-0,0
-0,5
Hankintameno 31.12.2021
916,6
166,5
88,8
111,0
1 282,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-68,0
-97,3
-29,2
-39,3
-233,9
Poistot ja arvonalentumiset
-
-10,0
-4,5
-10,8
-25,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-68,0
-107,4
-33,7
-50,0
-259,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
781,8
56,9
53,6
41,6
933,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
848,6
59,1
55,1
61,0
1 023,8
15.1 Kehittämismenot
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy kehittämismenoja seuraavasti:
2022
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2022
18,2
Liiketoimintojen yhdistämiset
0,1
Lisäykset
16,4
Muuntoerot
-0,2
Hankintameno 31.12.2022
34,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-5,2
65
Poistot ja arvonalentumiset
-7,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-13,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
12,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
21,6
2021
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
6,4
Liiketoimintojen yhdistämiset
2,1
Lisäykset
9,7
Hankintameno 31.12.2021
18,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-2,9
Poistot
-2,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-5,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
3,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
12,8
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa.
Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisille rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Alueet muodostuvat yksiköistä, joilla on oma budjetti ja tulosseuranta, mutta ne käyttävät yhteisiä resursseja ja ovat
keskitetysti johdettuja.
.
31.12.2022
31.12.2021
milj. euroa
Liikearvo
%
milj. euroa
Liikearvo
%
Alueyksiköt
386,4
43,9 %
Alueyksiköt
385,2
45,4 %
Pääkaupunkiseutu
256,7
29,2 %
Pääkaupunkiseutu
237,0
27,9 %
Keskusyksiköt
193,1
22,0 %
Keskusyksiköt
184,1
21,7 %
Ruotsi ja muut
43,3
4,9 %
Ruotsi ja muut
42,3
5,0 %
Yhteensä
879,5
100,0 %
Yhteensä
848,6
100,0 %
Testattavia rahavirtaa tuottavia yksikköjä oli vuosina 2021 ja 2022 yhteensä neljä. Neljäs rahavirtaa tuottava
yksikkö, Ruotsi ja muut, syntyi Konsernissa vuonna 2021 Feelgood-hankinnan yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin, jotka on laadittu käyttäen
diskontattuja rahavirtaennusteita. Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat liikevaihdon kasvu loppujaksolla,
kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla sekä diskonttokorko. Ennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin
suunnitelmiin vuosille 2023–2026 sisältäen loppujakson kasvun.
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2022
Alueyks
iköt
Pääkau
punkise
utu
Keskusyksi
köt
Ruotsi
ja muut
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
9,2 %
11,9 %
11,4 %
4,7 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
8,0 %
8,0 %
8,0 %
6,8 %
66
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
6,8 %
6,8 %
6,8 %
5,8 %
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2021
Alueyks
iköt
Pääkau
punkise
utu
Keskusyksi
köt
Ruotsi
ja muut
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
9,7 %
11,7 %
10,1 %
5,4 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
6,5 %
6,5 %
6,5 %
6,1 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
5,6 %
5,6 %
5,6 %
5,2 %
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla perustuu tasaiseen kasvutekijään, joka vastaa Euroopan keskuspankin pitkän
aikavälin tavoiteinflaatiotasoa. Loppujakson kannattavuus perustuu oletettuun orgaaniseen kasvuun normaalissa
markkinatilanteessa, yleiseen terveyspalveluiden markkinoiden kehitykseen sekä konsernijohdon laatimaan pitkän
aikavälin suunnitelmaan.
Diskonttauskorkona laskelmissa on käytetty pääoman keskimääräistä kustannusta (Pre-tax WACC), jonka
osatekijät ovat riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, toimialakohtainen lainakustannus sekä
toimialakohtainen oman ja vieraan pääoman suhde.
Laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu alaskirjaustarvetta. Kaikkien rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.
Herkkyysanalyysi
Konserni on arvioinut liikearvon arvonalentumislaskelman herkkyyttä laskelmassa käytettyjen kriittisimpien
olettamien muutosten vaikutuksen osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos yksittäisessä
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.
Muuttuja
2022
2021
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
Alueyksiköt
Lasku yli 2,4 prosenttiyksikköä
Lasku yli 4,1 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Lasku yli 9,3 prosenttiyksikköä
Lasku yli 12,4 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Lasku yli 12,7 prosenttiyksikköä
Lasku yli 15,1 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Lasku yli 4,5 prosenttiyksikköä
Lasku yli 3,7 prosenttiyksikköä
Kannattavuus (EBIT-%) loppujaksolla
Alueyksiköt
Lasku yli 3,3 prosenttiyksikköä
Lasku yli 5,6 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Lasku yli 8,4 prosenttiyksikköä
Lasku yli 9,7 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Lasku yli 8,9 prosenttiyksikköä
Lasku yli 8,7 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Lasku yli 2,3 prosenttiyksikköä
Lasku yli 2,8 prosenttiyksikköä
Diskonttauskorko (Pre-tax WACC)
Alueyksiköt
Kasvu yli 2,6 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 4,4 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Kasvu yli 9,0 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 10,9 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Kasvu yli 11,7 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 12,8 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Kasvu yli 3,9 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 3,5 prosenttiyksikköä
.
67
Arvioitaessa kassavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, edellä esitetty huomioiden,
johdon arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi
tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden
kirjanpitoarvon.
17. Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo
Milj. euroa
1.1-31.12.2022
1.1-31.12.2021
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa
0,5
0,5
Tilikauden poisto
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0,5
0,5
Tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä
Milj. euroa
1.1-31.12.2022
1.1-31.12.2021
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut
-0,0
-0,0
Yhteensä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen tuotot on ilmoitettu Konsernin omistusosuuden mukaisina. Sijoituskiinteistöihin ei liity muita
sopimukseen perustuvia velvoitteita.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot
Sijoituskiinteistöosake
m2
Arvo per m2, tuhatta euroa
Arvo yhteensä, tuhatta
euroa
Koy Jyväskylän Väinönkatu 30
1 348
0,4–0,5
556–679
Kiinteistö Oy Jyväskylän Väinönkadun arvo on laskettu Konsernin omistusosuuden (16,81 %) mukaisesti.
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä
Terveystalolla on yksi osakkuusyhtiö, joka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yksittäisiä
olennaisia osakkuusyhtiöitä.
Osakkuusyhtiöt 31.12.2022
Kotimaa
Omistusosuus
Äänivalta
Terveyden Tuottajat Oy
Suomi
0,0 %
48,2 %
Yhdistetyt taloudelliset tiedot osakkuusyhtiöistä
Milj. euroa
2022
2021
Kirjanpitoarvo
0,0
0,6
Konsernin osuus laajasta tuloksesta
-0,1
-0,3
19. Osakeperusteiset maksut
68
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille. Pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa
joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja
ansaintamahdollisuudet. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen
määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina
sisältäen palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen
jälkeen työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kaksi ansaintajaksoa 2021–
2023 ja 2022–2024. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena
maksuna. Ansaintajakson 2021–2023 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,9 miljoonaa euroa, ja sen
kokonaiskustannukseksi arvioidaan 3,4 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 45 henkilöä. Ansaintajakson
2022–2024 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,6 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan
2,3 miljoonaa euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 63 henkilöä.
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
1.4.2022
1.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
683 085
642 000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2022
-
598 000
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
683 085
14 556
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
105 221
126 000
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2022
577 864
486 556
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
9,2
12,6
Mittausjakso päättyy
28.2.2025
29.2.2024
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2025
31.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto, tuottavuus
ja digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Osakkeina ja rahana
Siirtymävaiheen kannustinohjelma
69
Siirtymävaiheen kannustinohjelma on suunnattu ainoastaan toimitusjohtajalle. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on
kahden vuoden työssäoloehto sekä erikseen määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit.
Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset
maksut. Verojen pidätyksen jälkeen työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelma on käsitelty
kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelman vaikutus tilikauden
tulokseen on ollut 0,3 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa.
Siirtymävaiheen kannustinohjelma
2021-2022
Myöntämispäivä
24.5.2021
Palkkio-osakkeita enintään
58 600
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2022
-
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
58 600
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2022
58 600
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
14,1
Mittausjakso päättyy
28.2.2023
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2023
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto,
tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2018–2020
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2018–2020 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka muodostuvat vuoden mittausjaksosta sekä tätä
seuraavasta kahden vuoden odotusjaksosta. Osakepalkkiojärjestelmän mittausjaksot ovat kalenterivuodet 2018,
2019 ja 2020. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen määritellyt
taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen jälkeen
työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ansaintajaksojen 2018 ja 2020 perusteella ei maksettu palkkioita.
Tilikaudella päättyi ansaintajaksolta 2019 ansaittujen osakkeiden 2 vuoden mittainen rajoitusjakso, joka päätteeksi
osakkeet maksettiin osallistujille. Ohjelma on käsitelty kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena
osakeperusteisena maksuna. Ohjelman vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,3 miljoonaa euroa. Järjestelyn
piirissä ohjelman lopussa oli 68 henkilöä.
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2018–2020
2020
2019
2018
Myöntämispäivä
30.4.2020
27.3.2019
30.1.2018
Palkkio-osakkeita enintään
943 000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2022
-
519 674
-
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
-
-
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
-
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
519 674
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2022
-
-
-
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
8,8
9,0
6,9
Mittausjakso päättyy
31.12.2020
31.12.2019
31.12.2018
Oikeuden syntymisjakso päättyi
Ei ansaintaa
8.3.2022
Ei ansaintaa
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen kokonaistuotto ja
yhtiön kannattavuus
Toteutus
Osakkeina ja rahana
70
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa erikseen valituille avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita kiinteän
määrän yhtiön osakkeita sitouttamisjakson lopussa. Palkkio myönnetään Terveystalon osakkeina sisältäen
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Veroihin varatun osuuden vähentämisen jälkeen
työntekijälle maksetaan netto-osakkeet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kaksi sitouttamisjaksoa. Ohjelmaa
käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Tilikauden päättyessä
ohjelmassa oli 3 osallistujaa. Sitouttamisjaksojen 2021–2023 ja 2022–2024 vaikutus tilikauden tulokseen on ollut
0,0 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 0,1 miljoonaa euroa.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
2022-2024
2021-2023
Myöntämispäivä
22.6.2022
15.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
68 309
64 200
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1.2022
-
7 000
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
3 000
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12.2022
3 000
7 000
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
9,5
11,2
Mittausjakso päättyy
-
-
Oikeuden syntyminen arviolta
31.3.2025
31.3.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo
Työssäolo
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Osakkeina ja rahana
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa 31.12.2022
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,3
-
0,3
0,3
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
106,9
106,9
106,9
-
12,8
12,8
12,8
-
40,2
40,2
40,2
9,9
-
9,9
9,9
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
11,0
159,9
170,9
170,9
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
379,2
379,2
379,2
71
-
3,9
3,9
3,9
5,6
-
5,6
5,6
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
40,0
40,0
40,0
-
4,2
4,2
4,2
-
49,0
49,0
49,0
5,0
-
5,0
5,0
Taso 3
3,4
-
3,4
3,4
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
14,0
476,2
490,2
490,2
Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokitellut rahoitusvarat ja -velat muodostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista sekä yritys- ja
liiketoimintakauppojen ehdollisista lisäkauppahintaveloista. Osakesijoitusten arvostus perustuu johdon tapauskohtaiseen arvioon
osakkeisiin liittyvästä tulevasta kassavirrasta, ja ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus perustuu kauppakirjoilla määritettyyn
ehdollisen lisäkauppahinnan määrään sekä johdon tapauskohtaiseen arvioon lisäkauppahinnan toteutumisesta. Käyvän arvon
hierarkian tasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen muutosten vaikutus kauden tulokseen on ollut -2,4
miljoonaa euroa (2021: 0,5 miljoonaa euroa).
Milj. euroa 31.12.2021
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,1
-
0,1
0,1
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
103,4
103,4
103,4
-
15,0
15,0
15,0
-
38,1
38,1
38,1
0,6
-
0,6
0,6
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
1,6
156,5
158,1
158,1
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
249,8
249,8
249,8
-
8,1
8,1
8,1
Taso 2
5,4
-
5,4
5,4
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
115,6
115,6
115,6
-
5,3
5,3
5,3
-
57,1
57,1
57,1
2,8
-
2,8
2,8
Taso 3
1,2
-
1,2
1,2
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
9,4
435,8
445,2
445,2
.
21. Rahoitusriskit
72
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on
minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset Konsernin tulokseen sekä arvostukseen.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan
yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteuttamisesta vastaa Konsernin taloushallinto. Konsernin
taloushallinto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen.
21.2 Korkoriski ja valuuttakurssiriski
Konsernin korkoriski aiheutuu sen rahalaitoslainoista, jotka ovat vaihtuvakorkoisia. Keskimääräinen markkinakorko
rahalaitoslainoille konsernissa tilikaudella 2022 on ollut 1,2 prosenttia (2021: 0,9 prosenttia). Jos korot olisivat olleet
yhden prosenttiyksikön suuremmat, niin korkokulut olisivat olleet 3,9 miljoonaa euroa suuremmat tilikaudella 2022.
(2021: 3,7 miljoonaa euroa).
Konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernin tytäryhtiöllä on avoinna
euromääräisiä korkojohdannaisia seuraavasti:
●
prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa korkoa yhteensä 30,0; 30,0; 50,0; 50,0 ja 50,0 miljoonan euron
lainapääomille.
Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa sekä vähäisessä määrin Virossa ja Hollannissa, ja altistuu näin ollen
valuuttakurssiriskille liittyen Ruotsin kruunuun. Konserniyhtiöiden laskutus ja hankinnat tehdään kuitenkin
paikallisessa valuutassa, joten transaktioriski Terveystalolle on vähämerkityksellinen. Tilikaudella 2022 Konsernin
valuuttakurssitappiot olivat 0,1 (0,4)
miljoonaa euroa. Konserni altistuu kuitenkin valuuttakurssien muuntoeroille,
jotka kirjataan laajan tuloksen eriin, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi.
21.3 Luottoriski
Konsernin rahavirrasta suuri osa tulee erilaisten vakiintuneiden instituutioiden, julkisen sektorin ja yritysten
maksuina, joilla on asianmukainen luottohistoria. Yrityksen myyntisaamisiin sisältyy kuitenkin luottoriski. Luottoriskiä
hallinnoidaan pääasiallisesti tarkistamalla ja seuraamalla asiakkaan luottohistoriaa säännöllisesti sekä tekemällä
yhteistyötä perintäyritysten kanssa. Lisäksi merkittävä osa Konsernin asiakkaista on yksityishenkilöitä, joiden maksu
tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti palvelua luovutettaessa.
Konsernilla ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia myyntisaamiskeskittymiä, vaan luottoriski on hajaantunut.
Luottoriskiä seurataan myyntisaamisten määrän, ikäjakauman ja kiertonopeuden kehityksellä. Luottoriskiä
seurataan myös asiakkaittain.
Konserni on arvioinut covid-19-pandemian potentiaalisia vaikutuksia myyntisaamisten luottoriskiin. Arvioinnin
yhteydessä luottotappioriskin ei todettu merkittävästi kasvaneen pandemian johdosta.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten
ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22
Myyntisaamiset ja muut saamiset
.
21.4 Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta
Konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun sekä
kasvustrategian mukaisten investointien ja yritysostojen toteuttamiseksi. Konsernin rahavarat koostuvat
pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä raportointihetkellä matkalla
olevista käteismaksusuorituksista.
Konserni hallinnoi maksuvalmiusriskiä seuraamalla käyttämättömien varojen määrää sekä ennustamalla
kassavirtoja eteenpäin.
73
Konsernilla on käytössään luottolimiitti sekä nostamattomia luottoja, joista tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 oli
nostamatta 99,6 miljoonaa euroa (2021: 55,5 miljoonaa euroa).
Alla oleva taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne
sisältävät sekä koron- että pääoman takaisinmaksut. Vuokrasopimusvelvoitteiden diskonttaamattomat rahavirrat
eroavat taseeseen merkityistä määristä, koska taseeseen on merkitty diskontattu arvo. Vaihtuvien korkojen osalta
analyysi on laadittu käyttäen tilinpäätöshetken korkotasoa.
Maksuvalmiusriskin maturiteettianalyysi
31.12.2022
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
419,2
446,9
52,3
220,3
151,5
22,5
Vuokrasopimusvelat
179,8
191,9
49,9
43,2
74,8
24,0
Osamaksuvelat
8,0
8,2
4,3
2,6
1,3
-
Ostovelat
49,0
49,0
49,0
-
-
-
Korkojohdannaiset
3,4
2,9
0,1
1,9
0,9
-
Yhteensä
659,4
698,5
155,6
267,9
228,5
46,4
31.12.2021
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
365,4
373,5
118,6*
42,8
212,0
-
Vuokrasopimusvelat
178,5
186,4
48,9
42,0
72,8
22,8
Osamaksuvelat
13,3
13,7
5,5
4,3
3,8
-
Ostovelat
57,1
57,1
57,1
-
-
-
Korkojohdannaiset
1,2
1,4
1,1
0,2
0,0
-
Yhteensä
615,4
631,9
231,2
89,4
288,6
22,8
.
21.5 Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja mahdollistaa strategian toteuttaminen.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan operatiivisen kassavirran lisäksi mm. mahdollisten osakeantien ja omien
osakkeiden hankintojen kautta, velkarahoituksen lisäämisellä tai takaisinmaksulla, mahdollisilla pääomaerien
välisillä konversioilla sekä operatiivisilla päätöksillä investoinneista, kasvusta ja mahdollisista omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan muutoksella, nettovelan ja käyttökatteen suhteella
sekä kassavirtaennusteella.
Konsernin nettovelkaantumisaste (gearing) 31.12.2022 oli 95,7 prosenttia (2021: 82,5 prosenttia).
Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin
sisältyvät korolliset velat vähennettynä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin korolliset velat olivat vuoden
2022 lopussa 607,0 miljoonaa euroa (2021: 557,2 miljoonaa euroa). Merkittävä osa korollisista veloista on
rahalaitoslainoja.
74
Konsernin lainasopimuksessa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2022
2021
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
0,3
0,1
Yhteensä
0,3
0,1
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
106,9
103,4
Muut saamiset
2,1
2,0
Siirtosaamiset
21,0
7,9
Asiakassopimuksiin perustuvat varat
12,8
15,0
Yhteensä
142,9
128,3
Erittely siirtosaamisista
Milj. euroa
2022
2021
Johdannaiset
9,9
0,6
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
4,5
0,1
Muut siirtosaamiset
6,5
7,3
Yhteensä
21,0
7,9
Konserni on kirjannut lopullisia luottotappioita ja odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisista ja
sopimukseen perustuvista varoista yhteensä 1,9 miljoonaa euroa (2021: 1,6 miljoonaa euroa). Odotettujen
luottotappioiden laskenta perustuu yksinkertaistettuun menettelyyn. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat
historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet
sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa
olevana voimassaoloaikana.
Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä
velvoitteitaan.
Muiden saamisten ja siirtosaamisten käypä arvo on tasearvo.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2022
Milj. euroa
Myyntisaamiset ja
sopimukseen
perustuvat varat
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
12,8
0,0 %
-0,0
12,8
Erääntymättömät
95,0
-0,1 %
-0,1
95,0
Erääntyneet
75
7,3
-0,4 %
-0,0
7,3
2,3
-1,2 %
-0,0
2,3
1,0
-5,9 %
-0,1
1,0
3,2
-55,5 %
-1,8
1,4
Yhteensä
121,6
-1,9
119,7
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2021
Milj. euroa
Myyntisaamiset
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
15,0
-0,1 %
-0,0
15,0
Erääntymättömät
92,0
-0,1 %
-0,1
91,9
Erääntyneet
6,5
-0,3 %
-0,0
6,5
2,1
-1,1 %
-0,0
2,1
1,7
-6,4 %
-0,1
1,6
2,8
-50,9 %
-1,4
1,4
Yhteensä
120,1
-1,6
118,4
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
23. Rahavarat
Konsernin rahavarat 31.12.2022, yhteensä 40,2 miljoonaa euroa (2021: 38,1 miljoonaa euroa), koostuvat
pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä matkalla olevista
käteismaksusuorituksista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusvaroihin liittyviä velvoitteitaan. Rahavaroihin ei kuitenkaan liity
merkittäviä vastapuoliriskejä. Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa.
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Milj. euroa
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä,
1 000 kpl
Omat
osakkeet
, 1 000
kpl
Osakkeet
yhteensä,
1 000 kpl
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2021
127 307
730
128 037
0,1
492,8
-6,7
486,1
Omien osakkeiden hankinta
-1 000
1 000
-
-
-
-11,3
-11,3
31.12.2021
126 307
1 730
128 037
0,1
492,8
-18,0
474,9
76
1.1.2022
126 307
1 730
128 037
0,1
492,8
-18,0
474,9
Maksetut osakepalkkiot
241
-241
-
-
-
2,2
2,2
Omien osakkeiden
mitätöinti
-1 000
-1 000
-
-
-
-
31.12.2022
126 548
489
127 037
0,1
492,8
-15,8
477,1
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 oli 127 036 531, joista ulkona olevia osakkeita 126 547 995 ja
Konsernin hallussa olevia omia osakkeita 488 536.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 530,8 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 23,7 miljoonaa euroa. Hallitus
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella
jaetaan osinkoa
) euroa osakkeelta eli yhteensä noin
kahdessa erässä seuraavasti:
●
osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 27.3.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin 3.4.2023.
●
osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2023 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään
Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 9.10.2023. Lisäksi
hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta
täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt
tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa varojenjakoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen päätöstä.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
25. Rahoitusvelat
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
77
milj. euroa
1.1.2022
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2022
Rahalaitoslainat
365,4
53,8
0,5
-0,2
-0,4
419,2
Osamaksuvelat
13,3
-5,3
-
-
-
8,0
Vuokrasopimusvelat
178,5
-49,3
4,4
46,2
-0,0
179,8
Yhteensä
557,2
-0,8
4,9
46,0
-0,4
607,0
.
Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2021
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2021
Rahalaitoslainat
371,9
-11,5
4,8
0,3
-0,0
365,4
Osamaksuvelat
17,6
-5,9
-
1,6
-
13,3
Vuokrasopimusvelat
178,5
-42,4
17,1
25,3
-0,0
178,5
Yhteensä
567,9
-59,8
21,9
27,1
-0,0
557,2
Konsernin lainasopimuksissa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
26. Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2022
2021
Ostovelat
49,0
57,1
Muut velat
81,9
75,9
Sopimukseen perustuvat velat
10,3
6,1
Korkojohdannaiset
3,4
1,2
Siirtovelat
78,7
73,9
Yhteensä
223,2
214,1
Erittely muista veloista
Milj. euroa
2022
2021
Lääkärinpalkkiovelat
48,2
44,6
Alv-velat
24,0
20,8
Muut
9,7
10,6
Yhteensä
81,9
75,9
Erittely siirtoveloista
Milj. euroa
2022
2021
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
71,4
67,1
Korkovelat
1,5
0,2
Muut
5,8
6,6
78
Yhteensä
78,7
73,9
27. Varaukset
Varausten tasearvot
Milj. euroa
2022
2021
Pitkäaikaiset varaukset
8,3
8,5
Lyhytaikaiset varaukset
3,2
2,5
Yhteensä
11,5
11,0
Milj. euroa
2022
2021
Tappiolliset sopimukset
7,1
6,6
Muut varaukset
4,4
4,4
Yhteensä
11,5
11,0
Varausten muutokset vuoden 2022 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2022
6,6
4,4
11,0
Varausten lisäykset
2,2
0,6
2,8
Käytetyt varaukset
-1,7
-0,6
-2,3
31.12.2022
7,1
4,4
11,5
Varausten muutokset vuoden 2021 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2021
5,8
4,3
10,1
Varausten lisäykset
2,0
0,6
2,6
Käytetyt varaukset
-1,2
-0,5
-1,7
31.12.2021
6,6
4,4
11,0
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa Feelgood-alakonsernissa. Nämä muodostuvat PSA- ja
PA-KL-järjestelyistä, jotka ovat suljettuja ja joiden osalta kaikki osallistujat ovat joko eläköityneet tai poistuneet
Konsernin palveluksesta. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei liity varoja. Etuuspohjaisissa järjestelyissä
on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja
loppupalkkaan. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo tilinpäätöshetkellä oli 8 vuotta.
Yhteenveto etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutuksista tilinpäätöksessä
79
Milj. euroa
2022
2021
Eläkevelvoitteiden nykyarvo
1,3
1,7
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
0,0
0,0
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittäminen
-0,2
-0,1
Eläkevelvoitteen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2022
2021
1.1.
1,7
-
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
1,9
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
0,0
0,0
Maksetut etuudet
-0,1
-0,1
Velvoitteen uudelleen määrittäminen:
-
-
-0,2
-0,1
Kokemusperusteiset voitot (-) ja tappiot (+)
-
-
Muuntoerot
-0,1
-0,0
31.12.
1,3
1,7
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
%
2022
2021
Diskonttokorko
3,80
1,20
Inflaatio
1,90
2,20
Diskonttokorko on määritelty perustuen ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, joiden maturiteetti vastaa
Konsernin eläkevelvoitteita.
.
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten vaikutuksesta etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen
Milj. euroa
2022
2021
0,5 prosenttiyksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
-0,0
-0,1
Inflaatio
0,0
0,1
0,5 prosenttiyksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
Diskonttokorko
0,0
0,1
Inflaatio
-0,0
-0,1
Ulkopuolinen aktuaari on suorittanut herkkyysanalyysin yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat pysyvät ennallaan ja
olettamalla muuttujalle taulukon mukainen muutos riippumatta tämän todellisesta muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin tarkoituksena ei
ole määrittää odotettavissa olevia muutoksia eläkevelvoitteen määrässä vaan havainnollistaa velvoitteen herkkyyttä näille riskitekijöille.
.
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset
11,4
11,4
80
Yhteensä
11,4
11,4
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Talletukset
0,5
0,2
Muut takaukset
0,4
0,9
Yhteensä
0,9
1,1
30. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä Konserniin kuuluvat tytär- ja osakkuusyhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös
hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja
yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty liitetiedossa 31
Konserniyritykset
.
Lähipiiritapahtumat
2022
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,6
10,6
0,3
1,0
Muut lähipiiriyhteisöt
-
-
-
-
Yhteensä:
0,6
10,6
0,3
1,0
2021
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,7
12,5
0,2
1,1
Muut lähipiiriyhteisöt
-
-
-
-
Yhteensä:
0,7
12,5
0,2
1,1
Ylimmän johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2022
2021
Kiinteä palkka
393,6
400,0
Muut edut
6,4
-
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
105,0
433,8
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
546,9
306,7
Lakisääteinen eläke
82,9
136,0
Yhteensä
1 134,8
1 276,4
Toimitusjohtajan palkka on esitetty suoriteperusteisesti.
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2022
2021
Kiinteä palkka
1 638,5
1 754,1
Muut edut
28,1
41,8
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
146,1
880,2
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
730,9
611,6
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut etuudet
305,9
-
81
Läkisääteinen eläke
301,6
436,5
Yhteensä
3 151,1
3 724,3
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty suoriteperusteisesti.
Hallituksen jäsenten palkkiot,
tuhatta euroa
2022
2021
Rahana
maksettu
vuosipalkki
o
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokous
palkkiot
Muut
etuudet*
Rahana
maksettu
vuosipalkki
o
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokous
palkkiot
Muut
etuudet
*
Kari Kauniskangas (hallituksen
puheenjohtaja)
52,5
35,0
19,0
0,6
50,5
34,0
15,0
0,5
Kristian Pullola
31,2
20,8
14,2
0,3
30,0
20,2
12,5
0,3
Katri Viippola
24,9
16,6
15,5
0,3
23,9
16,1
15,0
0,3
Carola Lemne**
24,9
16,6
14,7
0,3
-
-
-
-
Matts Rosenberg**
31,2
20,8
10,4
0,3
-
-
-
-
Hallituksen jäseninä 10.10.2022
saakka
Dag Andersson
41,5
0,0
13,8
0,0
23,9
16,1
15,3
0,3
Hallituksen jäseninä 7.4.2022
saakka
Niko Mokkila
0,0
0,0
3,8
0,0
23,9
16,1
15,0
0,3
Åse Aulie Michet
0,0
0,0
4,4
0,0
23,9
16,1
16,4
0,3
Tomas Von Rettig
0,0
0,0
5,1
0,0
30,0
20,2
17,0
0,3
Hallituksen jäseninä 25.3.2021
saakka
Lasse Heinonen
-
-
-
-
-
-
3,1
-
Yhteensä
206,2
109,8
100,7
1,8
206,0
138,7
109,3
2,2
* Muut etuudet sisältävät osakepalkkion varainsiirtoveron osuuden.
** Hallituksen jäsen 2022 lähtien.
.
Bonusjärjestelmä
Yhtiöllä on käytössään bonusjärjestelmä, jonka sisällöstä päättää yhtiön hallitus palkitsemisvaliokunnan suosituksen
perusteella. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet voivat myös osallistua bonusjärjestelmään yhtiön
bonuskäytännön mukaisesti. Vuosibonusten maksun edellytyksenä on, että yhtiölle asetetut keskeiset
tulostavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän keskeiset tulostavoitteet perustuvat yhtiön oikaistuun
liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä henkilökohtaisiin tulos- ja
suoritustavoitteisiin. Henkilökohtaisten tulos- ja suoritustavoitteiden asettamisesta vastaa bonusjärjestelmään
osallistuvan henkilön esihenkilö.
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta Konsernin
avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmästä kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 19
Osakeperusteiset maksut
.
Johdon omistukset
82
Nimi
Asema
31.12.2022
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
16 532
Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen
11 366
Carola Lemne
Hallituksen jäsen
2 627
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
5 075
Katri Viippola
Hallituksen jäsen
8 954
Ville Iho
Toimitusjohtaja
5 000
Juuso Pajunen
Talousjohtaja
12 000
Petri Bono
Johtava ylilääkäri
7 587
Siina Saksi
Operatiivinen johtaja, terveydenhuollon palvelut
60 380
Marja-Leena Tuomola
Kaupallinen johtaja, Terveydenhuollon palvelut
1 000
Kati Sulin
Digitaalisen liiketoiminnan johtaja
-
Mikko Tainio
Liiketoimintajohtaja, Portfolioliiketoiminnat
518
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
-
31. Konserniyritykset
Konsernin emoyritys on Terveystalo Oyj, jonka kotimaa on Suomi.
Tytäryhtiöt 31.12.2022
Yhtiön nimi
Kotimaa
Konsernin
omistus
Konsernin
äänivalta
Alna Sverige AB
Suomi
100,0 %
100,0 %
EAM TTALO Holding Oy*
Suomi
0,0 %
0,0 %
Evalua International Ltd. Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Evalua Nederland B.V.
Alankomaat
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsa Dalarna AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Jobbhälsan AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Länshälsan AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Sjukvård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Svenska AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Idavallen AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Kunnon Syke Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Ludus Oy Tutkimus- ja Kuntoutuspalvelut
Suomi
100,0 %
100,0 %
Länshälsan Skåne AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medicin Direkt Östersund AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medimar Scandinavia Ab
Suomi
100,0 %
100,0 %
Nämndemansgården i Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Rela Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Rela-hierojat Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Saimaan Urheilufysioterapia Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sauma Lastensuojelupalvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sivupersoona Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Somia Reality Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Hierojakoulut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
83
Suomen Terveystalo Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Holding Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Julkiset palvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Kuntaturva Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Tactus Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
The Drawing Room AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
TT Ålands Tandläkarna Ab
Suomi
100,0 %
100,0 %
*EAM TTALO Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Asset Managementilla, mutta sopimuksen perusteella Terveystalo
tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimi agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän
sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna
yhteisönä.
31.1 Konsernirakenteen muutokset
Tilikausi 2022
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2022 aikana:
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Tilikausi 2021
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2021 aikana:
●
●
84
●
●
●
85
32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2022
2021
2020
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA)*
1)
178,0
206,1
162,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
14,1
17,8
16,5
Käyttökate (EBITDA)
1)
168,8
201,8
158,3
Käyttökate (EBITDA), %
1)
13,4
17,5
16,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)*
1)
105,2
141,0
101,9
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
1)
8,4
12,2
10,3
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
1)
95,9
136,7
97,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
1)
7,6
11,8
9,9
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
* 1)
73,4
114,4
71,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
5,8
9,9
7,3
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
33,9
110,1
67,2
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2,7
9,5
6,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
4,1
13,6
8,2
Omavaraisuusaste, %
1)
40,2
42,2
42,1
Osakekohtainen tulos (€)
0,19
0,63
0,36
Nettovelka
566,6
519,0
490,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
95,7
85,2
85,9
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
1)
3,2
2,5
3,0
Varat yhteensä
1 479,4
1 448,6
1 361,0
Henkilöstö keskimäärin HTV
6 552
5 643
4 900
Henkilöstö kauden lopussa
10 933
9 805
8 253
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
5 928
5 754
5 057
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16*
1)
122,2
156,9
118,0
Nettovelka, ilman IFRS 16
386,8
340,6
312,4
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
3,2
2,2
2,6
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan
uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja - tappioihin, arvonalentumisiin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen
vaikuttaviin eriin.
1)
Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja
jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta,
taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
86
33. Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, (euroa)
=
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita yhtiön kyvystä saada
rahoitusta ja maksaa velkaansa.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Kauden tulos (viimeiset 12 kuukautta)
x 100 %
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
x 100 %
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
x 100 %
Oma pääoma
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
(viimeiset 12 kuukautta) *
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate
(EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS
16:ta *
=
Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16:ta
Tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska yhtiön näkemyksen mukaan ne lisäävät ymmärrystä yhtiön liiketoiminnan
tuloksesta. Lisäksi oikaistut vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat usein analyytikkojen ja muiden osapuolten käyttämiä ja helpottavat vertailtavuutta
kausien välillä.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto / -tappio ennen
aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
87
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta +
oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
+oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS
16:ta *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16
vuokrakuluoikaisu
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan
uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin, strategisiin projekteihin ja muihin
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
88
34. Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Oman pääoman tuotto (ROE), %
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
(keskimäärin)
600,4
590,1
556,3
Oman pääoman tuotto (ROE), %
4,1
13,6
8,2
Omavaraisuusaste, %
2022
2021
2020
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
592,0
608,9
571,4
Taseen loppusumma
1 479,4
1 448,6
1361,0
Saadut ennakot
7,1
6,1
2,2
Omavaraisuusaste, %
40,2
42,2
42,1
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
2022
2021
2020
Korolliset velat
607,0
557,2
568,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
40,4
38,2
77,1
Oma pääoma
592,0
608,9
571,4
Nettovelkaatumisaste (gearing), %
95,7
85,2
85,9
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2022
2021
2020
Korolliset velat
607,0
557,2
568,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
40,4
38,2
77,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
178,0
206,1
162,8
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
3,2
2,5
3,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Poistot ja arvonalentumiset
134,9
91,7
91,2
Oikaisut*
9,2
4,3
4,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
178,0
206,1
162,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
2022
2021
2020
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
178,0
206,1
162,8
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
14,1
17,8
16,5
.
89
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
62,0
26,6
30,3
Oikaisut*
9,2
4,3
4,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA)
105,2
141,0
101,9
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), %
2022
2021
2020
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
105,2
141,0
101,9
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), %
8,4
12,2
10,3
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Oikaisut*
39,5
4,3
4,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
73,4
114,4
71,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2022
2021
2020
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
73,4
114,4
71,6
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
5,8
9,9
7,3
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Poistot ja arvonalentumiset
134,9
91,7
91,2
Käyttökate (EBITDA)
168,8
201,8
158,3
Käyttökate (EBITDA), %
2022
2021
2020
Käyttökate (EBITDA)
168,8
201,8
158,3
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Käyttökate (EBITDA), %
13,4
17,5
16,1
.
90
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
62,0
26,6
30,3
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
95,9
136,7
97,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
2022
2021
2020
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
95,9
136,7
97,4
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
7,6
11,8
9,9
Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2022
2021
2020
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
33,9
110,1
67,2
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2022
2021
2020
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
33,9
110,1
67,2
Liikevaihto
1 259,1
1 154,6
986,4
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2,7
9,5
6,8
Oikaisut aiheryhmittäin*, milj. euroa
2022
2021
2020
Yrityshankintoihin liittyvät kulut
1)
2,8
3,1
0,5
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
2)
1,5
0,3
1,6
Omaisuuden myyntivoitto
-
-
-0,1
Arvonalentumiset
30,3
-
-
Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
5,0
0,8
2,5
Oikaisut
39,5
4,3
4,5
Oikaisut tiliryhmittäin*, milj. euroa
2022
2021
2020
Liiketoiminnan muut tuotot
-0,1
-0,4
-0,5
Materiaalit ja palvelut
-
-
1,8
Henkilöstökulut
1,3
0,3
1,3
Liiketoiminnan muut kulut
8,0
4,4
1,9
Arvonalentumiset
30,3
-
-
Oikaisut
39,5
4,3
4,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2022
2021
2020
91
Kauden tulos
24,4
80,4
45,8
Tuloverot
6,5
20,3
10,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,1
0,3
0,6
Nettorahoituskulut
2,9
9,0
10,0
Poistot ja arvonalentumiset
134,9
91,7
91,2
Oikaisut*
9,2
4,3
4,5
IFRS 16 vuokrakuluoikaisu
-55,8
-49,2
-44,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
122,2
156,9
118,0
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
2022
2021
2020
Korolliset velat
427,2
378,8
389,5
Korolliset saamiset ja rahavarat
40,4
38,2
77,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
122,2
156,9
118,0
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16:ta
3,2
2,2
2,6
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin,
liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, arvonalentumisiin ja muihin
vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Sisältäen hankittujen liiketoimintojen transaktiokustannukset ja integraatiokulut.
2)
Sisältäen verkoston ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt.
35. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöiden pitkän aikavälin suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman
uudesta ansaintajaksosta 2023–2025 ja ehdollisen osakepalkkio -ohjelman ansaintajaksosta 2023–2025.
Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP) ansaintajaksolla 2023–2025 suoritusmittarit, joiden pohjalta
osakepalkkioita mahdollisesti maksetaan, ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton (TSR, Total Shareholder Return)
absoluuttinen kehitys sekä suhteellinen kehitys (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna). Ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 640 000 osaketta. Osakepalkkiosta vähennetään
palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan
osallistujille osakkeina.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä rakenteena erikseen valituille
Terveystalon avainhenkilöille erityistilanteissa. Osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina
ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että kunkin osallistujan työsuhde Terveystaloon jatkuu edelleen. Ohjelman
perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 64 000 osaketta.
92
93
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Euroa
Liite
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Liikevaihto
1.1
1 622 050
517 094
Materiaalit ja palvelut
-1 851
-1 333
Henkilöstökulut
-1 446 798
-1 741 835
-128 348
-247 805
-21 741
-33 539
Poistot ja arvonalentumiset
1.2
-8 199
-136
Liiketoiminnan muut kulut
1.4
-4 804 758
-1 699 187
Liiketappio
-4 789 646
-3 206 740
Rahoitustuotot ja -kulut
1.5
1 629
3 478
10
56
-10 753
-15 888
-215 450
-22 655
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-5 014 210
-3 241 749
Tilinpäätössiirrot
1.6
-8 937
-
34 634 000
58 000 000
Tuloverot
-5 952 627
-10 954 938
Tilikauden voitto
23 658 227
43 803 313
Emoyhtiön tase
Euroa
Liite
31.12.2022
31.12.2021
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
2.1
60 753
227
94
Sijoitukset
2.2
516 818 244
516 818 244
Pysyvät vastaavat yhteensä
516 878 997
516 818 471
Vaihtuvat vastaavat
2.3
41 133 012
65 338 343
2.4
603 637
233 545
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
41 736 649
65 571 888
VASTAAVAA YHTEENSÄ
558 615 647
582 390 359
Euroa
Liite
31.12.2022
31.12.2021
VASTATTAVAA
Oma pääoma
2.5
80 000
80 000
493 503 962
493 503 962
13 632 562
5 262 687
23 658 227
43 803 313
Oma pääoma yhteensä
530 874 751
542 649 963
Tilinpäätössiirtojen kertymä
8 937
-
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
8 937
-
Vieras pääoma
2.6
Lyhytaikainen vieras pääoma
1 541 585
274 515
25 190 668
33 052 398
25 159
113 610
974 548
6 299 873
Vieras pääoma yhteensä
27 731 959
39 740 396
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
558 615 647
582 390 359
95
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Euroa
1.1.-31.12.2022
1.1.-31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
29 610 853
54 758 251
Oikaisut
8 199
136
-34 625 063
-58 000 000
224 564
35 008
Käyttöpääoman muutokset
469 239
446 604
455 667
406 664
Verot
-10 546 536
-11 093 468
Liiketoiminnan rahavirta
-14 403 077
-13 446 803
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-68 726
-363
Investointien rahavirta
-68 726
-363
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-
-11 248 346
Konsernitilin muutos
-7 870 194
22 330 218
Saadut konserniavustukset
58 000 000
35 500 000
Maksetut osingot
-35 433 439
-33 099 698
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-224 564
-35 008
Rahoituksen rahavirta
14 471 803
13 447 166
Rahavarojen muutos
-
-
Rahavarat tilikauden alussa
-
-
Rahavarat tilikauden lopussa
-
-
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Terveystalo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Arvostusperiaatteet ja jaksotusmenetelmät
Tytäryhtiöosakke et
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos
pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi
pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät
enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja poistot
96
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennyttynä
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen
pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Koneet ja kalusto: 5 vuotta.
Tuloslaskelman liitetiedot
1.1 Liikevaihto
Euroa
2022
2021
Suomi
1 593 045
469 436
Ruotsi
29 005
47 658
Yhteensä
1 622 050
517 094
1.2 Poistot ja arvonalentumiset
Euroa
2022
2021
Poistot aineellisista hyödykkeistä
-8 199
-136
Yhteensä
-8 199
-136
1.3 Henkilöstö
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
4
4
1.4 Liiketoiminnan muut kulut
Euroa
2022
2021
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-3 535 145
-699 055
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-33 527
-23 453
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-126 093
-110 159
Vuokrat
-13 121
-6 813
Matkakulut
-33 135
-21 730
Markkinointi ja viestintä
-239 655
-177 298
Muut kulut
-824 083
-660 679
Yhteensä
-4 804 758
-1 699 187
Tilintarkastajan palkkiot
Euroa
2022
2021
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-76 000
-72 740
-
-1 551
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-76 000
-74 291
97
1.5 Rahoitustuotot ja kulut
Euroa
2022
2021
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
1 629
3 478
Muilta
10
56
Yhteensä
1 639
3 534
Muut korko- ja rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-10 753
-15 888
Muille
-215 450
-22 655
Yhteensä
-226 203
-38 542
1.6 Tilinpäätössiirrot
Euroa
2022
2021
Poistoeron muutos
-8 937
0
Saadut konserniavustukset
34 634 000
58 000 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä
34 625 063
58 000 000
Taseen liitetiedot
2.1 Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Euroa
2022
2021
Hankintameno 1.1.
38 888
38 525
Lisäykset
68 726
363
Hankintameno 31.12.
107 614
38 888
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-38 661
-38 525
Poistot
-8 199
-136
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-46 861
-38 661
Kirjanpitoarvo 1.1.
227
-
Kirjanpitoarvo 31.12.
60 753
227
2.2 Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Euroa
2022
2021
98
Hankintameno 1.1.
516 818 244
516 818 244
Hankintameno 31.12.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 1.1.
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 31.12.
516 818 244
516 818 244
Emoyhtiön omistusosuudet
Konserniyritykset
2022
2021
Terveystalo Healthcare Holding Oy
100%
100%
2.3 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Euroa
2022
2021
Myyntisaamiset
586 503
629 752
Konserniavustussaamiset
34 634 000
58 000 000
Siirtosaamiset
1 417 878
6 708 591
Yhteensä
36 638 381
65 338 343
2.4 Oman pääoman muutokset
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
Euroa
2022
2021
Tilikauden alussa
80 000
80 000
Tilikauden lopussa
80 000
80 000
Sidottu oma pääoma yhteensä
80 000
80 000
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Euroa
2022
2021
Tilikauden alussa
493 503 962
493 503 962
Tilikauden lopussa
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
Euroa
2022
2021
Kertyneet voittovarat tilikauden alussa
49 066 001
49 610 731
Maksetut osingot
-35 433 439
-33 099 698
Omien osakkeiden hankinta
-
-11 248 346
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
13 632 562
5 262 687
Tilikauden voitto
23 658 227
43 803 313
Vapaa oma pääoma yhteensä
530 794 751
542 569 963
Oma pääoma yhteensä
530 874 751
542 649 963
99
Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Euroa
2022
2021
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
13 632 562
5 262 687
Tilikauden voitto
23 658 227
43 803 313
Yhteensä
530 794 751
542 569 963
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 oli 127 036 531. Osakkeista 488 536 kappaletta on
Terve ystalo Oyj:n määräysvallassa olevan EAM TTALO Holding Oy:n hallussa.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2.5 Vieras pääoma
2.5.1 Lyhytaikainen vieras pääoma
Euroa
2022
2021
Ostovelat
1 541 585
274 515
Velat saman konsernin yrityksille
25 190 668
33 052 398
Muut velat
25 159
113 610
Siirtovelat
974 548
6 299 873
Yhteensä
27 731 959
39 740 396
2.5.2 Velat saman konsernin yrityksille
Euroa
2022
2021
Ostovelat
-
263 318
Konsernipankkitilivelat
24 918 886
32 789 081
Siirtovelat
271 781
-
Yhteensä
25 190 668
33 052 398
2.5.3 Siirtovelat
Euroa
2022
2021
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
271 105
847 935
Tuloverovelka
429 014
5 451 938
100
Yhteensä
700 120
6 299 873
Muut liitetiedot
3. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Euroa
2022
2021
Omavelkainen takaus
420 000 000
361 400 000
Muut takaukset
81 927
400 734
101
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023
Kari Kauniskangas Kristian Pullola
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Katri Viippola Matts Rosenberg
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Carola Lemne Ville Iho
Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus.
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
102
Tilintarkastuskertomus
Terveystalo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Terveystalo Oyj:n (y-tunnus 2575979-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
103
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 3, 15 ja 16)
—
Tilinpäätöksessä 31.12.2022
konsernitaseen liikearvon määrä, 880 milj.
euroa, oli yhteensä 59 % taseen
loppusummasta ja 149 % omasta
pääomasta. Tilikauden aikana liikearvo on
lisääntynyt 31 milj. eurolla.
—
Liikearvo testataan mahdollisen
arvonalentumisen varalta vähintään
vuosittain. Arvonalentuminen kirjataan, kun
omaisuuserän tasearvo ylittää
omaisuuserästä kerrytettävissä olevan
rahamäärän.
—
Arvonalentumistestauksessa Terveystalo
määrittää kerrytettävissä olevan rahamää-
rän käyttöarvoon perustuen. Arvonalentu-
mistestausten taustalla olevien rahavirtaen-
nusteiden laatiminen edellyttää johdon
harkintaa liittyen kannattavuuteen, pitkän
aikavälin kasvutekijään ja
diskonttauskorkoon.
—
Terveystalon yrityshankintoihin liittyvät
asiakassuhteet ja tavaramerkit ovat
konsernitaseen 31.12.2022 mukaan 101
milj. euroa. Nämä hyödykkeet ovat
taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisia ja
poistetaan tasapoistoin arvioituna
taloudellisena vaikutusaikanaan.
—
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liitty-
vistä johdon ratkaisuista ja tasearvojen mer-
kittävyydestä johtuen liikearvon ja
aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
ovat tilintarkastuksessa keskeisiä seikkoja.
—
Olemme arvioineet keskeisiä
arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä
oletuksia, kuten kannattavuutta,
diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin
kasvutekijää. Ennusteisiin perehtyessämme
olemme käyttäneet ammatillista harkintaa
keskeisten oletusten testaamisessa ja
arvioidessamme keskeisten oletusten
vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
—
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat
arvioineet käytettyjen oletusten asianmukai-
suutta ja laskelmien teknistä oikeellisuutta.
Tähän on sisältynyt vertailu taloudellisiin ja
toimialan ennusteisiin.
—
Olemme arvioineet yrityshankintoihin liitty-
vien aineettomien hyödykkeiden kirjaamisen
ja arvostamisen asianmukaisuutta perehty-
mällä laadittuihin laskelmiin ja niiden tausta-
oletuksiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja
arvonalentumistestauksesta sekä
yrityshankintoihin liittyvistä aineettomista
hyödykkeistä esitettyjen
konsernitilinpäätöksen liitetietojen
asianmukaisuutta.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 4)
—
Konsernin liikevaihto, 1 259 milj. euroa,
koostuu lukuisissa toimipisteissä eri
asiakasryhmille sekä maksajakunnille
—
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt
myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen
valvontaympäristön arviointia sekä
104
suoritetuista monen tyyppisistä yksittäisistä
palveluista ja palvelukokonaisuuksista.
Tietojärjestelmien kautta käsiteltävien
myyntitapahtumien lukumäärä on suuri ja
konsernissa on käytössä useita hinnoittelu-
ja sopimusmalleja.
—
Myyntitapahtumien monikirjoisuuden ja
suuren lukumäärän johdosta
myyntituottojen kirjaaminen on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
keskeisimpien kontrollien tehokkuuden
testausta ja aineistotarkastustoimenpiteitä
hyödyntäen muun muassa data-
analytiikkaa.
—
Olemme testanneet myyntitapahtumien
rekisteröintiä, laskutus- ja hinnoittelupro-
sessien toimivuutta sekä arvioineet
myyntituottojen jaksottumista tilikausien
välillä.
—
relevantteja tietojärjestelmiä.
—
Olemme testanneet kontrolleja ja
täsmäytysrutiineja liittyen rahasuorituksiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottoja
koskevien konsernin tilinpäätöstietojen
asianmukaisuutta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
105
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastus lausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana yhtäjaksoisesti yksitoista vuotta. Terveystalo
Oyj:stä tuli yleisen edun mukainen yhteisö 13.10.2017.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus-
kertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä
koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
106
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 9. helmikuuta 2023
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT
107
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Terveystalo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Terveystalo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Terveystalo Oyj:n (y-
tunnus 2575979-3) sähköiseen tilinpäätökseen 7437001AEZHLL3UEX093-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-
31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL -merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815
(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat .
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Ta
rkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
108
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Terveystalo Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 7437001AEZHLL3UEX093-2022-12-31-
fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-
31.12.2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Terveystalo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 9.2.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 17. helmikuuta 2023
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT