TERVEYSTALO OYJ
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2021
2
Terveystalo-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2021
Hallituksen toimintakertomus
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma ................................ ................................ ................................ .............. 27
Konsernitase ................................ ................................ ................................ ................................ ........ 28
Konsernin rahavirtalaskelma ................................ ................................ ................................ ................ 29
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ................................ ................................ ................ 30
1. Konsernin perustiedot ................................ ................................ ................................ ...................... 31
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ................................ ................................ ....................... 31
3. Liiketoimintojen yhdistäminen ................................................................ ................................ .......... 44
4. Liikevaihto ................................ ................................ ................................ ................................ ........ 49
5. Segmentti-informaatio ................................ ................................ ................................ ...................... 50
6. Liiketoiminnan muut tuotot ................................ ................................ ................................ ............... 51
7. Materiaalit ja palvelut ................................................................ ................................ ....................... 51
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ................................................................ .............................. 52
9. Poistot ja arvonalentumiset ................................ ................................ ................................ .............. 52
10. Liiketoiminnan muut kulut ................................ ................................ ................................ ............... 52
11. Rahoitustuotot ja -kulut ................................ ................................ ................................ .................. 53
12. Verot ................................................................ ................................ ................................ .............. 53
13. Osakekohtainen tulos ................................ ................................ ................................ ..................... 55
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................................ ................................ .......................... 56
15. Aineettomat hyödykkeet ................................ ................................ ................................ ................. 58
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus .............................. 59
17. Sijoituskiinteistöt ................................ ................................ ................................ ............................ 61
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä ................................ ................................ ................................ ............ 61
19. Osakeperusteiset maksut ................................ ................................ ................................ ............... 61
3
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon
hierarkia ................................ ................................ ................................ ................................ ............... 63
21. Rahoitusriskit ................................................................ ................................ ................................ . 65
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset ................................ ................................ ................................ ... 67
23. Rahavarat ja muut rahoitusvarat ................................ ................................ ................................ .... 68
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ................................ .......................... 68
25. Rahoitusvelat ................................ ................................ ................................ ................................ . 70
26. Ostovelat ja muut velat ................................ ................................ ................................ ................... 70
27. Varaukset ................................ ................................ ................................ ................................ ....... 71
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ................................ ................................ ................................ ....... 72
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset ................................ ................................ ............ 73
30. Lähipiiritapahtumat ................................ ................................ ................................ ......................... 73
31. Konserniyritykset ................................ ................................ ................................ ............................ 76
32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ................................ ................................ .. 78
33. Taloudel lista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat. 79
34. Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ................................ ................................ ......... 81
35. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ................................ ................................ .................. 85
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
4
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021
Toimintaympäristö
Koronapandemian vaikutukset terveydenhuoltoon ja sen markkinaan jatkuivat vuonna 2021. Yksityisesti tuotetuissa
terveydenhuoltopalveluissa digitaalisten palveluiden ja etävastaanottojen kasvu jatkui vahvana ja uudet toimintamallit ovat tulleet osaksi
normaalia toimintaa. Myös koronaan liittyvien palveluiden kysyntä kasvoi edelleen testivolyymien säilyessä korkealla tasolla ja vuoden
2020 lopussa aloitettujen koronarokotusten jatkuttua pitkin vuotta. Vuoden edetessä useimpien terveyspalveluiden kysyntä normalisoitui.
Erityisesti mielenterveyden palveluiden, ennaltaehkäisevien ja hyvinvoinnin palveluiden kysyntä kasvoi voimakkaasti. Vuoden lopulla myös
erilaisiin infektioihin liittyvät käynnit olivat kasvussa.
Ruotsissa koronapandemia vaikutti heikentävästi työterveyspalveluiden kysyntään yritysten lykätessä työterveyden hankkeitaan. Vuoden
kolmas neljännes oli myös kausiluonteisesti heikko kesälomakauden vuoksi. Neljännellä vuosineljänneksellä kysyntä piristyi ja aktiviteetti ja
volyymit olivat hyvällä tasolla. Pandemian vuoksi siirrettyjä suurempia työterveyshankkeita sovittiin kuitenkin käynnistettäväksi vuoden
2022 aikana.
Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana niin yksityisessä kuin julkisessaterveydenhuollossa on aiheuttanut
merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. Julkisessa terveydenhuollossa ei-kiireellisessä sairaudenhoidossa syntyneiden jonojen
purkaminen tulee edellyttämään yksityisen palvelutuotannon suurempaa hyödyntämistä pandemian jälkihoidossa. THL:n mukaan 140 032
potilasta odotti hoitoon pääsyä Suomessa elokuussa 2021. Heistä 9 539 (6,8 %) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään
erikoissairaanhoitoon. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli elokuussa 2021 8 189 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsissa
tilanne on vastaavanlainen, sillä siellä pandemian aikana on tehty 169 000 leikkausta vähemmän ja jonotilanne on huonontunut
merkittävästi. Joulukuussa 2021 Ruotsissa 162 234 henkilöä odotti leikkaukseen tai toimenpiteeseen pääsyä (www.skr.se). Ruotsin
pohjoisen Norbottenin alue haki vuonna 2021 kumppanuuksia pohjoismaisista yksityisistä toimijoista helpottamaan leikkausjonojen purkua.
Terveystalo valittiin raamisopimuksen yhdeksi palvelutuottajaksi.
Suomen hallituksen esitys sote-uudistuksesta hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Uudistuksen myötä järjestämisvastuu sosiaali- ja
terveydenhuollosta siirtyy perustettaville 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Tammikuussa 2022 pidettiin Suomen ensimmäiset
aluevaalit, joissa valitut hyvinvointialueiden aluevaltuustot käynnistävät sosiaali- ja terveydenhuollon uuden kauden. Aluevaltuustot
päättävät muun muassa hyvinvointialue - ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta,
hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja ne
aloittavat toimikautensa 1.3.2022. Sote- uudistuksen seurauksena osa Terveystalon julkisten palveluiden ulkoistuksista neuvotellaan
uudelleen siten, että uudet sopimusehdot tulevat voimaan viimeistään vuoden 2026 alusta. Lisäksi ostopalveluina tuotettujen julkisten
palveluiden alihankintakäytänteisiin tulee rajoituksia, jotka eivät kuitenkaan ole vaikutuksiltaan Terveystalolle merkittäviä. Suomen Sosiaali-
ja terveysministeriön (STM) arvion mukaan koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen voi mennä jopa kaksi vuotta ja on selvää, että
yksityisen sektorin panosta tarvitaan.
Yhtiö uskoo suurimman toimipaikka- ja sairaalaverkostonsa ja monipuolisen palvelutarjoamansa ansiosta olevansa houkutteleva kumppani
eri asiakasryhmille niin pandemian hoidossa kuin sen jälkeen tapahtuvassa hoitovajeen ja jonojen purkamisessa. Monipuolinen asiakaskunta
ja palveluvalikoima vaimentavat lisäksi yksittäisten palveluiden merkittävien kysynnän muutosten vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan.
Johtavana työterveyden toimijana Terveystalolla on merkittävä rooli yritysten normaaliin arkeen paluun tukemisessa sekä kriisin jälkeisessä
toiminnan ylös ajossa.
Covid-19 vaikutukset ja Terveystalon toimenpiteet
Vuonna 2021 Terveystalon palvelutuotannossa korostuivat edelleen koronaan liittyvät palvelukokonaisuudet, sekä hyvinvointi- ja
digitaaliset palvelut, joiden kysyntä kasvoi selvästi vertailukaudesta.
Yhtiön maksuvalmius- ja rahoitustilanne säilyi vahvana. Tilikauden aikana yhtiö täytti rahoitussopimuksessa sovitun, suhteellista
velkaantuneisuutta kuvaavan kovenanttiehdon.
5
Avainluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2021
2020
Muutos, %
Liikevaihto
1 154,6
986,4
17,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), *
1)
206,1
162,8
26,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
17,8
16,5
-
Käyttökate (EBITDA)
1)
201,8
158,3
27,4
Käyttökate (EBITDA), %
1)
17,5
16,1
-
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA) *
1)
141,0
101,9
38,4
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
1)
12,2
10,3
-
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
1)
136,7
97,4
40,3
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA),
%
1)
11,8
9,9
-
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *
1)
114,4
71,6
59,7
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
9,9
7,3
-
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
110,1
67,2
64,0
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
9,5
6,8
-
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
13,6
8,2
-
Omavaraisuusaste, %
1)
42,2
42,1
-
Osakekohtainen tulos (€)
0,63
0,36
75,9
Nettovelka
1)
519,0
490,9
5,7
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
85,2
85,9
-
Nettovelka/Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta) *
1)
2,5
3,0
-
Varat yhteensä
1 448,6
1 361,0
6,4
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16 *
1)
156,9
118,0
33,0
Nettovelka, ilman IFRS 16
1)
340,6
312,4
9,0
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16 *
1)
2,2
2,6
-
Henkilöstö keskimäärin HTV
5 643
4 900
15,2
Henkilöstö kauden lopussa
9 805
8 253
18,8
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
5 754
5 057
13,8
Vastuullisuus
Laatuindeksi
2)
94,6
94,2
0,4
Asiakassuositteluindeksi NPS, vastaanotot
83,0
82,8
0,2
Henkilöstösuositteluindeksi eNPS
32
18
77,8
Sekajäteintensiteetti
3)
6,42
6,00
6,7
*) Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin,
omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1) Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei
tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
2) Laatuindeksi koostuu seitsemästä eri vaikuttavuusmittarista, jotka kuvaavat lääketieteellistä ja kokemuksellista laatua, hoidon saatavuutta ja ennaltaehkäisevän hoidon osuutta.
3) Sekajätteen määrä (tonnia) suhteessa liikevaihtoon (100 milj.)
6
Näkymät
●
Markkinaympäristö on normalisoitunut, ja terveyspalveluiden kysyntä on laaja-alaista ja erittäin vahvaa. Kasvua rajoittaa
kuitenkin tarjonta.
●
Koronaan liittyvien palveluiden kysynnän odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla. Volyymin ennustaminen on kuitenkin yhä vaikeaa.
Terveyspalveluiden kysynnän odotetaan kokonaisuudessaan pysyvän korkealla tasolla. Digipalveluiden kysynnän ennakoidaan
kasvavan edelleen.
●
Yritysasiakkuuksissa ennaltaehkäisevien ja lakisääteisten työterveyspalveluiden kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti.
Sairaudenhoidon kysyntä on vahvaa. Merkittävät muutokset työllisyydessä voivat heijastua pohjalla olevaan kysyntään.
●
Yksityisasiakkaissa kokonaiskysynnän odotetaan säilyvän vahvana. Merkittävät muutokset kuluttajaluottamuksessa voivat
heijastua pohjalla olevaan kysyntään.
●
Julkisen sektorin kysynnän odotetaan säilyvän vahvalla tasolla työterveydessä, palvelumyynnissä ja henkilöstöpalveluissa.
Ulkoistusliiketoiminnan liikevaihdon odotetaan säilyvän vakaana.
●
Ruotsin työterveysmarkkinalla kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti johtuen pandemian aikana patoutuneesta kysynnästä.
Omicron-variantin leviäminen ja uudet rajoitukset ovat kuitenkin tuoneet uudelleen lyhyellä aikavälillä epävarmuutta kysyntään.
Näkymät perustuvat odotettuun Terveystalon palveluiden kysynnän kehitykseen seuraavan kuuden kuukauden jaksolla verrattuna
edelliseen kuuteen kuukauteen.
Konsernin liikevaihto
Vuoden 2021 liikevaihto
kasvoi 17,1 % vertailukaudesta ja oli 1 154,6 (986,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta kaikissa
asiakkuuksissa. Yritysasiakkuuksissa liikevaihto kasvoi 15,0 % ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden kysynnän kasvun sekä yrityksille
myytyjen koronatestauspalveluiden myötä. Yksityisasiakkaissa liikevaihto kasvoi 12,8 % lähinnä koronaan liittyvien palveluiden,
hyvinvoinnin ja tiettyjen erikoisalojen myynnin kasvun vetämänä. Julkisasiakkuuksien liikevaihto kasvoi yhteensä 11,2 %. Julkisasiakkaiden
palvelumyynnin liikevaihto kasvoi selvästi ja myös henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto kasvoi siitä huolimatta, että lääkäripula rajoitti
kasvua toisella vuosipuoliskolla. Ulkoistusliiketoiminnan koko vuoden liikevaihto laski hieman, johtuen vuoden 2020 lopussa päättyneistä
sopimuksista. Neljännellä vuosineljänneksellä ulkoistusliiketoiminnan liikevaihtoa kasvattivat Kannelmäen terveysaseman
ulkoistussopimuksen alkaminen, lastensuojeluliiketoiminta sekä koronaliitännäisten lisäpalveluiden laskutus. Liikevaihto vakuutusyhtiöiltä
kehittyi positiivisesti.
Yleislääkärivastaanottojen kysyntä normalisoitui vuoden toisella puoliskolla ja ylitti vertailukauden vastaanottomäärät. Erilaisiin infektioihin
sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin liittyvät käynnit pysyivät vuoden neljännelle neljännekselle saakka normaalia alemmalla tasolla, mutta
kasvoivat vahvasti vuoden lopulla. Erikoissairaanhoidon, kuten ortopedian, gynekologian, silmä- ja ihotautien hoidon, kysyntä oli koko
vuoden ajan kasvu-uralla. Myös leikkaustoiminnan ja kuvantamispalveluiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta. Hyvinvointipalveluiden
kysyntä jatkui vahvana ja liikevaihto kasvoi 19 % 107,8 (90,7) miljoonaan euroon. Digitaalisten vastaanottojen
1)
kysyntä jatkoi vahvaa kasvua
ja niiden määrä kasvoi 48 % yli miljoonaan (700 000) vastaanottoon. Puhelut mukaan laskettuna etäkäyntejä tehtiin vuoden aikana
yhteensä noin 2,0 (1,8) miljoonaa. Vuonna 2021 noin 25 (26) prosenttia kaikista käynneistä toteutui etänä joko digitaalisesti tai puhelimitse.
Kaikkien asiakaskäyntien määrä kasvoi 16 % yli 8 (6,9) miljoonaan asiakaskäyntiin. Koronaliitännäisten palveluiden kysyntä jatkui vahvana
koko vuoden. Koronatestejä
2)
tehtiin vuoden aikana noin 500 000 (230 000) kappaletta. Vuodessa 2021 oli yhteensä 253 (253) työpäivää.
Ruotsi ja muut -segmentin ulkoinen liikevaihto vuonna 2021 (Feelgood yhdistelty 1.7.2021 alkaen) oli 36,9 miljoonaa euroa.
1)
Ei sisällä Ruotsi ja muut -segmentin digivastaanottoja.
2)
Poislukien näytteenottopalvelut
7
Milj. euroa
2021
2020
Muutos, %
Yritysasiakkaat
481,7
418,8
15,0
Yksityisasiakkaat
333,2
295,4
12,8
Julkisasiakkaat
302,8
272,2
11,2
121,1
121,4
-0,2
87,6
83,1
5,4
94,0
67,7
38,8
Suomi yhteensä
1 117,7
986,4
13,3
Ruotsi ja muut*
36,9
0,0
>200,0
Yhteensä
1 154,6
986,4
17,1
*Muodostuu konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa ja Hollannissa. Feelgood (Ruotsi) on yhdistelty 1.7.2021 alkaen. Viron ja Hollannin vaikutus liikevaihtoon
raportointikaudella ei ole ollut merkittävä.
Liikevaihdon jakauma
Yritysasiakkaat
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön työterveysasiakkaat lukuun ottamatta
kunnallisia työterveysasiakkaita, jotka sisältyvät julkisen sektorin asiakasryhmään. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä työterveyspalveluja ja muita
työterveys- ja työhyvinvointipalveluja kaiken kokoisille yritysasiakkaille. Terveystalo on Suomen suurin työterveyspalvelujen tarjoaja
liikevaihdon ja työterveyshuollon loppukäyttäjien määrän perusteella. Terveystalo tarjoaa työterveyden palveluja Suomessa yli
25 000
yritykselle, joissa on noin 650 000 työterveyshuollettavaa.
Yritysasiakkuuksien vuoden 2021 liikevaihto
kasvoi 15,0 % ja oli 481,7 (418,8) miljoonaa euroa. Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden
1)
liikevaihto kasvoi vertailukaudesta, kun työterveyden peruspalveluiden, kuten neuvonnan ja ohjauksen, terveystarkastusten sekä
työkykyriskiarvioiden aktiviteetti normalisoitui vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja jatkui hyvällä tasolla loppuvuoden. Liikevaihtoa
kasvattivat myös yrityksille tarjotut koronatestauspalvelut. Koronatestejä tehtiin lähes 350 000 (160 000) kappaletta vuoden aikana.
Testauksen keskihinnat laskivat vertailukaudesta kasvaneen tarjonnan ja kiristyneen kilpailun vuoksi. Sairausvastaanottopalveluiden
8
muuhun kuin koronaan liittyvä kysyntä pysyi vuoden ensimmäisen puoliskon ajan normaalia selvästi alemmalla tasolla infektioiden
vähäisyydestä johtuen, mutta alkoi palautua kolmannella neljänneksellä ja neljännellä neljänneksellä sairausvastaanottomäärät ylittivät
vertailukauden tason. Hyvinvointipalveluiden
2)
kysyntä oli vahvaa koko vuoden ja myynti kasvoi noin 17 % vertailukaudesta. Vahvinta kasvu
oli edelleen mielenhyvinvoinnin palveluissa. Digitaalisten palveluiden käyttö kasvoi 41 % noin 793 000 (562 000) käyntiin. Työterveyden
loppuasiakkaiden lukumäärä kasvoi vertailukaudesta.
1)
Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ennaltaehkäiseviä palveluita ovat muun muassa työpaikkaselvitys, jossa selvitetään
työpaikan olosuhteet ja työn altisteet, terveystarkastukset, toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä, neuvonta ja ohjaus,
osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän
työkyky on heikentynyt, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus ja työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
2)
Hyvinvointipalveluita ovat muun muassa fysioterapia, mielen hyvinvointipalvelut (psykologit ja psykoterapeutit), ravitsemusterapia, työkykyvalmennus jahierontatoiminta.
Yksityisasiakkaat
Yksityisasiakkaat ovat Terveystalon toiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja perheitä. Yhtiön vahva
brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman pitkiä odotusaikoja, laaja yksityishenkilöille, perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja
henkilökohtaiset digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle kilpailuedun muihin yksityisiin toimijoihin ja julkiseen terveydenhuoltoon nähden
ja kannustavat asiakkaita investoimaan omaan terveyteensä. Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Yksityisasiakkuuksien vuoden 2021 liikevaihto
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yleislääkärivastaanottojen kysyntä oli edelleen selvästi alle normaalin tason johtuen infektioiden
vähäisyydestä. Kysyntä kuitenkin normalisoitui vuoden toisella puoliskolla ja vastaanottojen määrä ylitti vertailukauden vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Erikoissairaanhoidon, kuten ortopedian, gynekologian, silmä- ja ihotautien hoidon kysyntä oli kasvussa koko vuoden ajan.
Myös leikkaustoiminnan ja kuvantamispalveluiden liikevaihto kasvoi vertailukaudesta. Hyvinvointipalveluiden, kuten mielenhyvinvoinnin ja
fysioterapian palveluiden, kysyntä jatkui vahvana koko vuoden ajan ja liikevaihto kasvoi 22 % vertailukaudesta. Koronapandemian
jatkuminen vaikutti negatiivisesti suunterveyden palveluiden kysyntään ja liikevaihto laski hieman vertailukaudesta. Vakuutusyhtiöille
tuotettujen palveluiden liikevaihto kasvoi selvästi vertailukaudesta. Digitaalisten vastaanottojen määrä kasvoi 71 % noin 108 000 (63 300)
käyntiin. Laboratoriopalveluiden myynti kasvoi voimakkaasti koronatestauksen myötä. Yksityisasiakkaille tehtiin yli 86 000 (36 000)
koronatestiä vuoden. Yksityispalveluita käyttävien työterveysasiakkaiden määrä sekä liikevaihto kasvoivat selvästi vertailuka udesta.
Julkisen sektorin asiakkaat
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita, kuten kuntia, kuntayhtymiä,
sairaanhoitopiirejä, sekä kunnallisia työterveysasiakkaita. Terveystalon laaja toimipaikkaverkosto, digitaalinen tarjonta, hyvä maine ja
tunnettu brändi sekä terveydenhuoltopalvelujen koko hoitoketjun laaja tuntemus ja kokemus tekevät Terveystalosta houkuttelevan
kumppanin julkiselle sektorille. Julkisen sektorin asiakasryhmässä palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien, kuntayhtymien ja
sairaanhoitopiirien budjeteista. Julkisen sektorin asiakkaille tarjottavat palvelut koostuvat kokonais - ja osaulkoistuksista, terveydenhuollon
henkilöstövuokrauspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon palveluista ja kuntien, kuntayhtymien ja
sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista. Työterveyden huollettavia on noin 80 000.
Julkisasiakkuuksien vuoden 2021 liikevaihto
Ulkoistusliiketoiminnan liikevaihto pysyi vertailukauden tasolla ja oli 121,1 (121,4) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa vähensi useiden
pienempien osaulkoistussopimusten loppuminen vuoden 2020 lopussa. Koronaliitännäisten lisäpalveluiden laskutus puolestaan kasvatti
liikevaihtoa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihtoa kasvatti myös Kannelmäen terveysaseman ulkoistussopimuksen alkaminen, sekä
lastensuojeluliiketoiminta, jota ei ollut vielä vertailukaudella.
Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto kasvoi 5,4 % ja oli 87,6 (83,1) miljoonaa euroa. Kysyntä vuokrauspalveluissa oli korkea koko
vuoden, ja liikevaihdon kasvua rajoitti lähinnä lääkärien tarjonta. Henkilöstövuokrauspalveluihin kuuluvan hoitajavälityksen kysyntä oli myös
vahvaa pääosin koronaan liittyvissä palveluissa.
Palvelumyynnin, kuntien työterveysliiketoiminnan ja muiden julkisen sektorin asiakkaille tuotettujen palveluiden liikevaihto kasvoi 38,8 %
94,0 (67,7) miljoonaan euroon pääasiassa vahvan koronapalveluiden kysynnän, sekä yrityskaupoilla ja uusilla sopimuksilla kasvaneen
työterveystoiminnan ansiosta. Digitaaliset vastaanotot kasvoivat 133 000 (74 500) käyntiin. Myös hyvinvointipalveluiden myynti kasvoi 22 %
9
prosenttia vertailukaudesta. Julkisasiakkaille tehtiin yhteensä yli 65 000 (29 500) koronatestiä
1)
Testauksen lisäksi
Terveystalo toimi julkisen sektorin kumppanina näytteenotoissa, mikä jatkui aktiivisena.
1) Poislukien näytteenottopalvelut
Ruotsi ja muut
Terveystalo laajensi toimintaansa Ruotsin markkinoille yhdistymällä Feelgoodin kanssa ja on nyt yksi Ruotsin johtavista työterveydenhuollon
toimijoista. Terveystalolla on Ruotsissa noin 700 työntekijää, jotka palvelevat asiakkaita sekä digitaalisesti että fyysisesti noin 120
toimipaikassa. Yhtiö tarjoaa työterveyshuollon, johtamisen kehittämisen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palveluja sekä digitaalisia
yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja. Terveystalo palvelee Ruotsissa noin 8 300 yritysasiakasta, joilla puolestaan on
yhteensä noin 825 000 työterveyshuollettavaa. Ruotsin lisäksi Terveystalolla on vähäistä toimintaa Virossa sekä Hollannissa.
Ruotsin ja muut -segmentin vuoden 2021 ulkoinen liikevaihto
neljänneksellä oli kausiluonteisesti heikko, johtuen kesälomien vaikutuksesta. Neljännellä vuosineljänneksellä kysyntä piristyi ja aktiviteetti
ja volyymit olivat hyvällä tasolla. Kysyntä oli vahvaa erityisesti organisaatioiden johtamisen konsultoinnissa ja kasvua rajoitti jossain määrin
ammattilaisten tarjonta. Liikevaihtoa lisäsi myös Dalarnas Företagshälsa yrityskauppa vuoden kolmannella neljänneksellä. Isot asiakkuudet
siirsivät koronan vuoksi työterveyden projekteja eteenpäin, mutta korvaavia projekteja onnistuttiin aloittamaan pienten- ja keskisuurten
asiakkaiden kanssa. Ruotsin liiketoiminta yhdistettiin osaksi Terveystalon raportointia 1.7.2021 alkaen.
Taloudellinen tulos
Konsernin vuoden 2021
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) kasvoi 38,4 % 141,0
(101,9) miljoonaan euroon, ollen 12,2 (10,3) % liikevaihdosta. Materiaalikulut ja ostetut palvelut kasvoivat vertailukaudesta 9,2 % ja olivat
488,9 (447,6) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut kasvoivat vertailukaudesta 21,9 % ollen 378,2 (310,2) miljoonaa
euroa. Kustannustasoa nostivat koronaan liittyvien palveluiden kasvattamat henkilöstökulut sekä yritysostoista tulleet henkilöstökulut .
Vertailukaudella henkilöstökuluja pienensivät lomautukset, määräaikaiset eläkemaksujen alennukset ja rekrytointien siirtäminen.
Liiketoiminnan muut kulut nousivat 22,1 % 89,2 (73,0) miljoonaan euroon johtuen pääosin korkeammista IT-, markkinointi-, yrityskauppa -
sekä hallintokuluista. Vertailukaudella tehtiin kustannussopeutuksia mitkä alensivat kuluja.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) kasvoi 26,6 % vuoden takaisesta 206,1 (162,8) miljoonaan euroon.
Oikaistu liikevoitto oli 114,4 (71,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto (EBIT) oli 110,1 (67,2) miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 100,7 (56,6)
miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut laskivat 9,0 (10,0) miljoonaan euroon. Tuloverot kasvoivat 20,3 (10,8) miljoonaan euroon. Kauden voitto oli 80,4 (45,8)
miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,63 (0,36) euroa.
Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 195,2 (143,7) miljoonaan euroon. Korkeampi liikevaihto ja parempi tulos sekä sitoutuneen käyttöpääoman
lasku vaikuttivat positiivisesti liiketoiminnan rahavirtaan.
Investointien rahavirta oli -108,1 (-36,0) miljoonaa euroa. Muutoksen vertailukauteen aiheuttivat pääosin lisääntyneet investoinnit
yrityshankintoihin. Rahoituksen rahavirta oli -126,1 (-71,2) miljoonaa euroa. Ero vertailukauteen muodostui pääosin suuremmista
maksetuista osingoista, omien osakkeiden hankinnasta, määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnoista sekä lyhytaikaisten lainojen
takaisinmaksusta raportointikaudella.
Ruotsi ja muut -segmentin vuoden 2021
oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 0,8
miljoonaa euroa, ollen 2,1 % liikevaihdosta. Kolmannella vuosineljänneksellä toiminnan kausiluonteisesti alhainen volyymi rasitti
kannattavuutta, kun aktiviteetin lasku ei näkynyt samassa suhteessa kulujen joustona. Neljännellä vuosineljänneksellä kausiluonteisesti
korkeampi toiminnan volyymi ja paremmat katteet nostivat kannattavuutta edellisvuoteen verrattuna.
Taloudellinen asema
Terveystalon likviditeetti on hyvä. Rahavarat tilikauden lopussa olivat 38,1 (77,1) miljoonaa euroa. Kokonaisvarat olivat 1 448,6 (1 361,0)
miljoonaa euroa.
10
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 608,9
(571,4) miljoonaa euroa. Kasvu johtui kertyneiden voittovarojen kasvusta.
Määräysvallattomien omistajien osuus oli 0,0 (-) miljoonaa euroa. Terveystalon tilikaudelta 2020 maksamat osingot olivat yhteensä 0,26
euroa osakkeelta (eli noin 33 miljoonaa euroa) ja ne maksettiin kahde ssa samansuuruisessa erässä 7. huhtikuuta 2021 ja 10. marraskuuta
2021.
Nettovelkaantumisaste (sisältäen vuokrasopimusvelat) oli 85,2 (85,9) %, ja nettovelka oli 519,0 (490,9)
miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana yhtiö täytti rahoitussopimuksessaan sovitun, suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavan kovenanttiehdon. Yhtiö solmi
tilikauden aikana uuden 70 miljoonan euron lyhytaikaisen rahoitussopimuksen, jonka mukainen laina nostettiin kokonaisuudessaan
tilikaudella. Rahoitussopimukseen sisältyy optio lykätä takaisinmaksua vuoden 2023 puolelle. Yhtiö suunnittelee rahoitussopimuksen
korvaamista pitkäaikaisella rahoituksella vuoden 2022 aikana. Rahoitussopimuksiin perustuvan luoton sekä luotollisten pankkitilien
käyttämätön osuus tilikauden lopussa oli 55,5 miljoonaa euroa.
Tilikauden oman pääoman tuotto oli 13,6 (8,2) %. Omavaraisuusaste oli 42,2 (42,1) %.
Kausivaihtelu ja arkipäivien lukumäärän vaikutus
Terveystalon liikevaihto yritys- ja yksityisasiakasryhmissä on tyypillisesti alhaisempi lomakausina, erityisesti heinäkuussa ja elokuussa.
Arkipäivien määrä vaikuttaa liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen, erityisesti vertailtaessa vuosineljänneksien kehitystä. Yhtiön
nettokäyttöpääomatarpeet vaihtelevat vuoden aikana liiketoiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Vaihtelua syntyy muun muassa eläkkeisiin
ja arvonlisäveroon liittyvien maksujen ajoituksista sekä lomarahavelvoitteista ja työterveyshuoltoon liittyvistä palvelumaksuista.
Investoinnit ja yrityskaupat
Tilikauden 1.1.-31.12.2021 nettoinvestoinnit
1)
, sisältäen yrityskaupat, olivat 125,4 (41,2) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirtaperusteiset
nettoinvestoinnit ilman yrityskauppoja olivat 42,6 (32,7) miljoonaa euroa ja vastaavat investoinnit, joihin ei liittynyt kassavirtaa, olivat 4,7
(5,3) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat pääosin IT-järjestelmähankkeisiin (mm. ERP ja EMR), digitaaliseen sovellus- ja
palvelukehitykseen liittyvistä investoinneista sekä lääketieteellisiin laitteisiin ja verkostoon tehdyistä investoinneista. Bruttoinvestoinneista
aineettomien ja aineellisten investointien suhteelliset osuudet pysyivät samalla tasolla kuin vertailukaudella. Tilikauden kehitysinvestoinnit
olivat 9,7 (2,2) miljoonaa euroa.
Terveystalo -konserni teki vuoden 2021 aikana yksitoista liiketoimintaa täydentävää yrityskauppaa hankkimalla Espoon Keskuksen
Hammaslääkärit Oy:n (hammaslääkäripalvelut), Attentio Oy:n (kuntoutus - ja terapiapalvelut), Keltaisen Kartanon Kuntoutus Oy:n
(aputoiminimi Nuorten Sutela, vaativat lastensuojelupalvelut), Helsinki Hospital Oy:n (vaativa kirurgia), Fysiopiste Mervi Nivukosken
liiketoiminnan (fysioterapia), Sivupersoona Oy:n (puheterapia ja viittomakielentulkkaus), Dalarnas Företagshälsa AB:n (työterveys),
Ankkurin lastensuojelupalvelut, Medimar Scandinavia Ab:n (lääkärikeskus Ahvenanmaalla) sekä Suomen Hierojakoulut Oy:n
(hierojakoulutus).
14.6.2021 Terveystalo hankki 72,1 % Feelgood Svenska AB (publ):n,joka on ruotsalaisen Feelgood-konsernin emoyhtiö, osakekannasta.
Samalla Terveystalo julkisti suositellun pakollisen käteisostotarjouksen Feelgoodin jäljellä olleille osakkeenomistajille, jotta jäljellä olevat
osakkeenomistajat myisivät kaikki heidän Feelgoodin osakkeensa ostotarjouksessa Terveystalolle 5,70 Ruotsin kruunun (noin 0,57 euron)
osakekohtaista käteisvastiketta vastaan. Terveystalo julkisti 27.7.2021, että jatketun tarjousajan loputtua 26.7.2021 Terveystalo omisti
yhteensä 97,4 prosenttia Feelgoodin osakkeista ja äänistä. Terveystalo julkisti lisäksi, että ostotarjouksen mukaista tarjousaikaa ei jatketa ja
että ostotarjous oli näin ollen päättynyt. Feelgoodin osakkeet poistettiin Nasdaq Stockholmin listalta 6.8.2021. Terveystalo käynnisti
pakollisen lunastusmenettelyn Feelgoodin jäljellä olevista osakkeista, ja jäljellä olevien osakkeiden omistusoikeus saatiin joulukuussa 2021,
minkä seurauksena Terveystalon omistusosuus Feelgoodin osakkeista on 100 %.
Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi 30.11.2021 AITO Työterveys - Vantaan Työterveys Oy:n myymisen Terveystalolle. Kauppakirja
allekirjoitettiin valitusajan päättymisen jälkeen joulukuun lopulla, ja omistus siirtyi helmikuussa 2022. Sopimukseen kuuluu myös
työterveyspalveluiden tuottaminen Vantaan kaupungille 4 vuoden ajan 1.2.2022 alkaen.
1)
Nettoinvestoinnit eivät sisällä toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyviä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä. Nettoinvestoinnit sisältävät määräysvallattomien omistajien osuuksien
hankinnat.
11
Henkilöstö
Terveystalon työsuhteisen henkilöstön määrä 31.12.2021 oli 9 805 (8 253). Henkilöstömäärän lisäyksestä Feelgoodin osuus oli 668.
Henkilöstömäärää kasvattivat lisäksi koronaan liittyvien palveluiden sekä digitalisaation rekrytoinnit. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina
oli keskimäärin 5 643 (4 900). Ammatinharjoittajien määrä oli 5 754 (5 057).
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja johtava toimija työterveydessä
Pohjoismaissa. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja
yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7. Terveyden ja
hyvinvoinnin palveluja tarjoaa myös noin 360 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Ruotsissa yhtiö tarjoaa työterveyden palveluita 120
toimipaikassa. Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 15 500 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. Terveystalo on Helsingin pörssissä
listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Vuonna 2021 Suomen Terveystalossa asioi 1,3 miljoonaa yksittäistä asiakasta.
Asiakaskäyntejä Suomessa tehtiin noin 8 miljoonaa, joista noin neljännes toteutui etäkanavissa.
Terveystalo raportoi vastuullisuudestaan osana vuosikertomusta
1)
. Tähän osioon on koottu osa-alueen keskeiset teemat, tavoitteet ja
tulokset.
Terveystalon vastuullisuustyötä ohjaavat yhtiön eettiset periaatteet, arvot ja strategiset tavoitteet, sekä sidosryhmien olennaisiksi nostamat
vastuullisuusteemat. Vastuullisuustyön tuloksia seurataan säännöllisesti. Terveystalo on sitoutunut edistämään YK:n Global Compact -
aloitteen periaatteita ja kestävän kehityksen tavoitteita. Yhtiö kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Johtamalla vastuullisuutta järjestelmällisesti Terveystalo pyrkii varmistamaan, että vastuullisuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan.
Jatkuvan parantamisen malli takaa, että yhtiön palvelut luovat arvoa asiakkaille myös tulevaisuudessa.
Olennaisiin ei-taloudellisiin teemoihin liittyviä merkittävimpiä riskejä arvioidaan ja pyritään mitigoimaan osana yhtiön yleistä
riskienhallinnan prosessia. Toimialalla koulutetuista ammattilaisista on jatkuvasti pulaa samalla kun hoidon tarve ja kysyntä terveyden ja
hyvinvoinnin palveluille kasvaa. Keskeiset ei taloudelliset riskit liittyvät terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen ja siten hoidon
saatavuuteen. Näitä riskejä pyritään mitigoimaan muun muassa automatisoimalla rutiinitehtäviä, hyödyntämällä teknologiaa ja
kohdentamalla resursseja hoidon tarpeen mukaisesti. Lisäksi yhtiö pyrkii edelleen vahvistamaan asemaansa alan houkuttelevimpana
työpaikkana kehittämällä muun muassa moniammatillista yhteistyötä ja johtamista.
Alla olevaan taulukkoon on koottu Terveystalon Suomen liiketoimintojen yritysvastuun keskeiset teemat, tavoitteet ja saavutukset vuodelta
2021.
1)
Vastuullisuusraportointi ei sisällä Feelgoodin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
TAVOITTEET JA SAAVUTUKSET
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2021
2020
2019
SDG
Laatuindeksi:
korkea lääke-
tieteellinen ja
kokemuksellinen
laatu, hoidon
saatavuus ja
ennaltaehkäisevä
hoito
WHO:n tarkistuslistan
käyttö leikkauksissa yli 99
%
WHO:n tarkistuslistan käyttö
leikkauksissa
Yli 99 %
99,8 %
97,8 %
97,2 %
3
PKV-lääkereseptit
suhteessa
lääkärikäynteihin alle 3,5 %
PKV-lääkereseptit /
lääkärikäynnit
< 3,5 %
4,3 %
4,6 %
-
12
Leikkauspäivänä
kirjoitetun sairausloman
pituus (mediaani),
olkanivelen
kiertäjäkalvosimen ja
polven eturistisiteen
korjaus > 28 päivää
Leikkauspäivänä kirjoitetun
sairausloman pituus
(mediaani),
olkanivelen
kiertäjäkalvosimen ja polven
eturistisiteen korjaus
< 28
32
36
42
Ennaltaehkäisevän työn
osuus työterveyden
vastaanotoista
yli 60 %
Ennaltaehkäisevän työn osuus
työterveyden vastaanotoista
> 60 %
70,2 %
67,8 %
67,5 %
Päiviä seuraavaan
vapaaseen aikaan,
lääkärikeskukset (T3) alle
1,00
T3 eli kolmas vapaa aika
< 1,00
1,61
1,17
0,98
Vastaanottojen NPS yli 74
Vastaanottojen NPS
> 74
83,0
82,8
72,5
vuonna 2021
eNPS
14
32
18
9
Laatuindeksi yhteensä
Laatuindeksi, %
100
94,6
94,2
96,4
Hoidon saatavuus,
julkiset palvelut
Päiviä seuraavaan
vapaaseen aikaan T3,
julkiset palvelut <7,00
lääkärille, <2 hoitajalle
T3 eli kolmas vapaa aika
lääkärille
< 7,00
6,5
5,6
11,7
T3 eli kolmas vapaa aika
hoitajalle
< 1,00
1
1
1
Potilas-
turvallisuus
Korvatut potilasvahingot /
lääkärikäynnit
0,0019 %
0,0021 %
0,0025 %
Läheltä piti -
tapahtumat/vaaratapahtumat
50,0 %
57,0 %
61 %
EETTISTÄ LIIKETOIMINTAA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2021
2020
2019
SDG
Eettisiin ohjeisiin
ja oikein
toimimiseen
perehdyttävien
koulutusten
suorittaneet
henkilöt
100 % työntekijöistämme
on suorittanut
koulutuksen
Koulutuksen suorittaneiden
työntekijöiden
%-osuus kaikista
työntekijöistä
100 %
66,0 %
52,3 %
-
16
Vastuullisen
hankinnan
periaatteet
hyväksyneet
toimittajat
100 % toimittajistamme on
hyväksynyt
vastuullisen hankinnan
periaatteet
Vastuullisen hankinnan
periaatteet
hyväksyneiden toimittajien %-
osuus
kaikista toimittajista
(toimittajista, jotka
muodostavat 80 %
kokonaishankinnoista)
100 %
80 %
80 %
60 %
VASTUULLISTA TYÖTÄ
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2021
2020
2019
SDG
13
Työturvallisuus
Tapaturmataajuus alle alan
keskiarvon
Tapaturmataajuus
< 35 (alan
keskiarvo)
15
25
27
8
Hyvinvoiva
henkilöstö
Sairauspoissaolojen
vähentäminen
Sairauspoissaolot
-
4,4 %
3,8 %
3,8 %
Suositeltavan hyvä
työntekopaikka
Henkilöstön
suositteluindeksin
parantaminen
eNPS
31 vuoteen
2025
mennessä
32
18
9
KESTÄVÄÄ TALOUDELLISTA KASVUA
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2021
2020
2019
SDG
Verojalanjälki
Kerromme vuosittain
avoimesti
verojalanjälkitietomme
Verojalanjälki, milj. euroa
-
191,0
152,3
149,8
8
Liikevaihdon kasvu
Vähintään 5 % vuotuinen
kasvu
Liikevaihdon kasvu, %
5 %
17,7 %
-4,3 %
38,4 %
Työllistämämme
ihmiset
Luomme työtä
Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut, milj. euroa
-
378,2
310,2
314,3
Luvut sisältävät koko konsernin.
KESTÄVÄÄ KULUTUSTA JA ILMASTYÖTÄ
Osa-alue
Tavoite
Mittari
Tavoite
2021
2020
2019
SDG
Aiempi
ilmastotavoite:
Hiilijalanjäljen
pienentäminen
Hiilijalanjäljen
pienentäminen 40 %
vuoteen 2030 mennessä
(vuoden 2018 tasosta) 1)
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
päästöt, tonnia, CO2
- 40 %
vuoteen
2030
mennessä
1 565,6
2 168,6
2 141,2
Uudet (vuonna
2021 asetetut)
ilmastotavoitteet:
Hiilijalanjäljen
pienentäminen
Hiilineutraali vuonna 2022,
oma toiminta päästötöntä
2030. 2) Vuosina 2022-
2030 kompensoimme
mahdolliset jäljellä olevat
kasvihuonekaasupäästöt
investoimalla sertifioituihin
hiilidioksidipäästöjen
kompensointiprojekteihin.
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
vähennys verrattuna vuoteen
2018 (6 316,8 CO2 tonnia)
vuoteen
2030
mennessä
-89%
-66 %
-17 %
13
Vähennämme suoria ja
epäsuoria CO2-päästöjä
(Scope 1 ja 2) 80 %
vuoteen 2025 mennessä
(vuoden 2018 tasosta)
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
päästöt, tonnia, CO2
-80 %
vuoteen
2025
mennessä
664,0
2 165,4
5 255,8
Oma toiminta päästötöntä
vuonna 2030 2)
Suorat (scope 1) ja epäsuorat
(scope 2) kasvihuonekaasujen
vähennys verrattuna vuoteen
2018 (6 316,8 CO2 tonnia)
-100 %
vuoteen
2030
mennessä
-89 %
-66 %
-17 %
Energian käyttö
Hankimme 100% vihreää
sähköä Suomessa vuoteen
2025 mennessä 3)
Vihreän sähkön osuus
hankitusta sähköstä, %
100 %
vuoteen
2025
mennessä
89 %
62 %
14
Jätteiden
hyötykäyttö
Minimoimme jätteen
syntymisen kaikessa
toiminnassamme ja
toimitamme kaikki jätteet
hyötykäyttöön
Terveystalon yksiköissä
syntyvien jätteiden hyötyaste,
% 4)
100 %
vuoteen
2025
mennessä
100 %
99 %
12
Terveystalon yksiköissä
syntyvien jätteiden
kierrätysaste, % 4)
100 %
vuoteen
2025
mennessä
64 %
61 %
Sekajäteintensiteetti
(sekajätteen määrä [tonnia]
suhteessa liikevaihtoon [100
milj.])
Vuosittain
pienempi
6,4
6,0
4,9
1) Sijaintiperusteinen (location based Scope 2)
2) Vuosina 2022-2030 kompensoimme mahdolliset jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt investoimalla sertifioituihin hiilidioksidipäästöjen
kompensointiprojekteihin. Tähtäämme siihen, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua ja oma toimintamme on päästötöntä vuoteen 2030 mennessä.
Scope 2 päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market-based Scope 2). Markkinaperusteinen luku on laskettu Terveystalon ostaman sähkön
päästökertoimella, sijaintiperusteinen puolestaan paikallisen energiatuotannon alkuperäjakauman mukaisella kertoimella.
3) Niissä yksiköissä, joissa hankimme sähkön itse.
4) Ei sisällä jätejakeita, joita ei missään olosuhteissa voida kierrättää tai hyötykäyttää, esim. vaaralliset jätteet
Terveyttä ja hyvinvointia
Laatu on erottamaton osa Terveystalon vastuullisuutta. Koko Terveystalon henkilöstö on vastuussa siitä, että asiakkaamme saavat oikeaa,
laadukasta, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa. Terveystalon laatujärjestelmän perusta on potilasturvallisuus ja toimialan kansallinen
lainsäädäntö. Laatu käsittää lääketieteellisen, toiminnallisen sekä asiakkaan ja ammattilaisen kokemuksellisen laadun. Terveystalon
laatujärjestelmä on johtamisjärjestelmä, jonka puitteissa laatua ja vaikuttavuutta johdetaan organisaation kaikilla tasoilla.
Strategiset painopisteet, yhteiset prosessit ja mitattavuus ohjaavat hyvään ja tasalaatuiseen toimintaan. Laatutyöhön liittyy olennaisena
osana myös toiminnan jatkuva parantaminen. Laatutyöllä tavoitellaan palveluiden saatavuuden varmistamista, potilasturvallisuuden
varmistamista ja kehittymistä, korkeatasoista ja jatkuvasti kehittyvää asiakaskokemusta, tietosuojan ja tietoturva toteutumista, suositusten
mukaista toimintaa sekä hoidon vaikuttavuuden kehittymistä. Laatutavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain konsernin
laatuohjausryhmässä laatumittariston kautta.
POTILASTURVALLISUUS ON TERVEYDENHUOLLON LAADUN PERUSTA
Lääketieteellinen laatu on laatutyön keskeinen, jatkuvasti seurattava ja kehitettävä osa-alue. Lääketieteellisellä laadulla tarkoitetaan sitä,
että potilas saa tarvitsemansa oikean hoidon oikeaan aikaan oikealla tavalla, eikä hoidosta synny vältettävissä olevaa haittaa. Yhteisillä
toimintatavoilla, asiantuntijoiden jatkuvalla kouluttautumisella ja nykyaikaisilla tiloilla ja teknologialla varmistetaan palvelun laatu,
turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Potilasturvallisuutta johdetaan seuraamalla muun muassa toimenpide- ja
toimipaikkakohtaisia leikkausinfektiolukuja, vaaratilanteita, virallisia selvityspyyntöjä ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuja. Lääkehoidon
turvallisuus ja tehokkuus varmistetaan lääkehoitosuunnitelmalla, toimintaohjeilla ja peruslääkevalikoimalla. Vuonna 2021 korvatut
potilasvahingot/lääkärikäynnit oli 0,0019 (0,0021) prosenttia ja läheltä piti -tapahtumat/vaaratapahtumat 50,00 (57,0) prosenttia.
Terveystalon potilasturvallisuustyöryhmässä valitaan vuosittain potilasturvallisuuden teemat, painopistealueet ja strategia jotka
vahvistetaan laatuohjausryhmässä. Tätä työtä tukevat sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Vuoden 2021 potilasturvallisuuden teemoina olivat
potilasturvallisuuskulttuurin sekä tietosuojan parantaminen ja painopistealueina lääkehuollon luvat, potilaan ensiaputilanteen hoito sekä
aseptinen käyttäytyminen ja käsihygienia. Potilasturvallisuuden selkeiden rakenteiden ja strategian tavoitteena on toimiva yhteistyö
potilasturvallisuuden parantamiseksi toimipaikkojen sisällä, koko organisaatiossa, valvovien viranomaisten kanssa sekä erityisesti käytännön
potilastyössä.
Hyvällä potilasturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan avointa ilmapiiriä, jossa työntekijät pystyvät tuomaan esille hoitotyössä havaitsemiaan
epäkohtia sekä vaaratilanteita (läheltä piti- ja haittatapahtumat) ilman pelkoa sanktiosta tai syyllistämisestä. Epäkohdat ja vaaratilanteet
käsitellään avoimesti ja huolellisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että tapahtuma ei toistu. Terveystalossa toteutettiin vuonna 2021
potilasturvallisuuskulttuurikysely osana potilasturvallisuuden teemavuotta 2021. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa, miten potilasturvallisuus
15
näkyy Terveystalon arjessa, miten henkilökunta kokee potilasturvallisuuden toteutuvan, millä tasolla potilasturvallisuuskulttuuri
Terveystalossa on ja mihin asioihin potilasturvallisuuskulttuurin kehittämisessä tulee keskittyä. Tulosten pohjalta käynnistetään
kehitystoimenpiteitä niin yksikkö -, alue- kuin konsernitasolla.
LAATUINDEKSI MITTAA LÄÄKETIETEELLISTÄ JA KOKEMUKSELLISTA LAATUA
Terveystalo kehittää jatkuvasti palveluitaan, tarjoamansa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakkaidensa palvelukokemusta. Kliinisiä,
kokemuksellisia ja prosessituloksia mitataan parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Terveystalolla on käytössä laatuindeksi, joka
koostuu neljästä osa-alueesta: korkeasta lääketieteellisestä laadusta, hoidon saatavuudesta, ennaltaehkäisevä hoidosta sekä
kokemuksellisesta laadusta niin ammattilaisen kuin asiakkaan näkökulmasta.
Terveystalon laatuindeksi koostuu seitsemästä avainmittarista: WHO:n tarkistuslistan käyttö leikkauksissa, PKV-lääkereseptien määrä
suhteutettuna lääkärikäynteihin, leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen
korjausleikkauksissa, ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden vastaanotoista, hoidon saatavuutta mittaava T3 (kolmas vapaa aika),
vastaanottojen nettosuositteluindeksi NPS ja osaajasuositteluindeksi eNPS.
Vuonna 2021 laadun ja vaikuttavuuden raportointia kehitettiin edelleen. Terveystalo julkaisee jatkuvasti päivittyvän
laatumittaristonsa
internetsivuillaan.
WHO:n tarkistuslistan käyttö leikkauksissa
Terveystalossa tehdään leikkauksia 18 sairaalayksikössä. WHO:n leikkaussalin tarkistuslistaa käytetään systemaattisesti ennen toimenpiteen
alkua. Vakioidulla kysymyssarjalla tarkastetaan leikkauksen kannalta oleelliset turvallisuusasiat. WHO:n leikkaussalin tarkistuslista oli
käytössä 99,8 (97,8) prosentissa leikkauksistamme vuonna 2021.
PKV-lääkereseptien määrä suhteutettuna lääkärikäynteihin
PKV-lääkkeet (PKV = pääasiassa keskushermostoon vaikuttava) ovat oikein käytettyinä tehokkaita ja tarpeellisia, mutta haittavaikutustensa
vuoksi niiden käyttö vaatii lääkäriltä erityistä harkintaa. Terveystalon PKV-lääkehankkeen tavoitteena on edistää PKV-lääkkeiden
hoitosuositusten mukaista ja turvallista käyttöä potilaiden hoidossa. Terveystalossa laadittu tarkat ohjeet PKV-lääkkeiden määräämisestä
käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Ohjeet perustuvat lainsäädäntöön, Käypä hoito- ja Vältä viisaasti -suosituksiin, Valviran ohjeistukseen
sekä kliinisessä työssä hyviksi havaittuihin toimintamalleihin. Lääkärikäynteihin suhteutettuna Terveystalon toimipisteissä määrättiin PKV-
lääkereseptejä 4,3 (4,6) prosentissa käynneistä vuonna 2021.
Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen korjausleikkauksissa
Leikkaustoiminnan tavoitteena on ripeä, laadukas ja hoitokriteerien mukainen hoito, jolla potilaan työ- ja toimintakyky palautuu nopeasti.
Leikkauspotilaiden hoitoketjua kehitetään määrätietoisesti. Terveystalon tavoitteena on edelleen nopeuttaa potilaan kuntoutumista ja
töihin paluuta. Nopeasti ja oikeilla valmisteluilla toteutettu leikkaus sekä varhainen kuntoutus- ja töihinpaluusuunnitelma ovat keskeisiä
työkaluja tämän varmistamiseksi. Leikkauspäivänä kirjoitetun sairausloman pituus olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven eturistisiteen
korjausleikkauksissa oli keskimäärin 32 (36) päivää vuonna 2021.
Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyden vastaanotoista
Tekemätön työ tulee suomalaisyrityksille kalliiksi, joten työkykyjohtamiseen kannattaa panostaa ennaltaehkäisevällä työllä. Vaikuttava
työkykyjohtaminen edellyttää, että organisaatiot tietävät, millaisia työkykyriskejä he johtavat. Johtamisen tueksi Terveystalo kartoittaa
organisaation terveys- ja työkykyriskit kohdennettujen terveystarkastusten avulla. Työterveystarkastuksien osana toteutetaan lisäksi aina
työntekijöiden itsearviointina tehtävä sähköinen, tieteellisesti validoitu terveyskysely. Kyselyn perusteella voidaan tunnistaa terveysriskejä
ja mahdollinen työkyvyttömyyden uhka. Kyselyn avulla toimenpiteitä voidaan lisäksi kohdentaa erityisesti niihin henkilöihin, joilla on
merkittäviä riskejä. Ennaltaehkäisevän työn osuus Terveystalon työterveyden vastaanotoista vuonna 2021 oli 70,2 (67,8) prosenttia.
Hoidon saatavuutta mittaava T3 (kolmas vapaa aika) lääkärikeskukset
Terveystalo pyrkii jatkuvasti parantamaan hoidon saatavuutta johtamalla kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, kehittämällä digipalveluita sekä
ammattilaisten työtä. Hoidon saatavuutta mitataan T3-luvulla, mikä tarkoittaa päivien määrää kolmanteen varattavissa olevaan
kiireettömään vastaanottoaikaan Terveystalon lääkärikeskuksissa. Vuonna 2021 lääkärivastaanottojen T3-luku oli 1,61 (1,17). Hoidon
saatavuutta parantavat fyysisten vastaanottojen lisäksi 24/7 saatavilla olevat digitaaliset yleislääkäärin vastaanotot, joihin jonotusaika on
keskimäärin sekuntteja. Digitaaliset mielen hyvinvoinnin palvelut laskevat lisäksi myös hoitoon hakeutumisen kynnystä.
Vastaanottojen nettosuositteluindeksi NPS
16
Terveystalo haluaa erottautua erinomaisella asiakaskokemuksella kaikissa asiakaskohtaamisissa. Toimintaa kehitetään asiakkaita kuunnellen
ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Tärkeim pänä asiakastyytyväisyyttä kuvaavana mittarina käytetään asiakassuosittelu - eli NPS-indeksiä (Net
Promoter Score). Palautteet kerätään tekstiviesti- ja verkkoselainkyselyillä. Uusien kohtaamispisteiden NPS-mittauksia käynnistetään
jatkuvasti. Vuonna 2021 vastaanottojen NPS oli 83 (83 vuonna 2020). Sairaalapalveluiden NPS säilyi korkealla tasolla ollen 94,7 (94,4).
Osaajasuositteluindeksi eNPS
Terveystalon tavoitteena on olla houkuttelevin työpaikka ammattilaisille. Osaajatutkimus on yksi Terveystalon tärkeimmistä sisäisten
toimintatapojen ja esihenkilötyön parantamisen välineistä. Tutkimus on suunnattu kaikille Terveystalon ammattilaisille, itsenäiset
ammatinharjoittajat mukaan lukien. Osaajatutkimuksen keskeisenä työhyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavana mittarina seuraataan
suositteluindeksiä (eNPS), joka kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana
muille. Vuonna 2021 Terveystalon suositteluindeksi eNPS jatkoi positiivista kehitystä ja nousi hyvälle tasolle ollen 32 (18). Osaajakokemus
parani vuonna 2021 kaikilla keskeisillä alueilla.
ERINOMAISTA HOIDON SAATAVUUTTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
Nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy on yksi suomalaisen perusterveydenhuollon suurimmista haasteista. Terveystalo on kehittänyt
terveysasemien toimintamalleja pitkäjänteisesti sujuvan hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Tavoitteena on jonoton terveysasema, jossa
lääketieteellisen laadun lisäksi huolehditaan hyvästä asiointi - ja henkilöstökokemuksesta.
Terveystalo toimii lukuisten kuntien ja kuntayhtymien kumppanina perusterveydenhuollossa. Yhtiö tuottaa terveyskeskuksen
vastaanottopalvelut 17 kunnan terveysasemalla. Kannelmäen terveysaseman toiminta käynnistettiin lokakuussa 2021 kumppanuutena
Helsingin kaupungin kanssa ja Terveystalo tuottaa nyt palvelut alueen 20 000 asukkaalle. Terveystalo on lisäksi mukana Espoossa
palvelusetelikokeilussa, jossa asiakkaat voivat valita yksityisen palveluntuottajan terveysasemakseen kaupungin myöntämällä
palvelusetelillä.
Terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyä kuvaavan T3-ajan (kolmas vapaa aika) keskiarvo vuonna 2021 oli Terveystalon
terveysasemilla 6,5 (5,6) vuorokautta. Tavoitteena on alle 7 vuorokautta lääkäripalveluissa ja alle 1 vuorokausi hoitajapalveluissa. Hoidon
saatavuus oli erinomaisella tasolla koko vuoden. Myös suun terveydenhuollon jonotilanne säilyi hyvänä Terveystalon 12 ulkoistetussa
hammashoitolassa koronapandemian jatkumisesta huolimatta. Hammaslääkärin kiireettömän vastaanoton T3-aikojen vuoden keskiarvo oli
35 (30) vrk.
Eettistä liiketoimintaa
Arvot ja etiikka korostuvat Terveystalon toiminnassa jo toimialan vaatimusten myötä. Terveystalon liiketoimintaa ohjaa toimialaa sekä
yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tuottavien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä viranomaisvelvoitteet. Lisäksi terveydenhuollon
ammattilaisten työtä ohjaavat ammattikuntien omat eettiset toimintatavat. Terveystalon omat Eettiset ohjeet (Code of Conduct) luovat
näiden lisäksi jokaiselle terveystalolaiselle yhteisen ohjenuoran, jonka mukaisesti Terveystalossa toimitaan. Ohjeissa otetaan kantaa muun
muassa lahjonnan ja korruption vastaisuuteen, reilun kilpailun ja ympäristövaatimusten noudattamiseen, yksityisyyden suojaan,
potilasturvallisuuteen, työntekijöiden tasa-arvoon, syrjimättömyyteen sekä liittymisvapauteen.
KOULUTUSTA EETTISIIN OHJEISIIN JA VAATIMUSTEN MUKAISEEN TOIMINTAAN
Terveystalo päivitti vuonna 2021 oikein toimimiseen ja eettisiin ohjeisiin perehdyttävän koulutuksen. Kliinistä työtä tekeville henkilöille
laadittiin kokonaan uusi kurssi vastaamaan arjen haasteisiin, ja hallinnollista työtä tekeville suunnattu kurssi päivitettiin uusilla
kysymyksillä. Kurssien tarkoituksena on tukea ymmärrystä siitä, miksi vaatimustenmukainen ja eettisesti kestävä liiketoiminta on tärkeää,
ja miten se liittyy jokaisen terveystalolaisen jokapäiväiseen toimintaan ja päätöksiin. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on parantaa käsitystä
keskeisistä aiheeseen liittyvistä teemoista, kuten reilusta kilpailusta, intressiristiriitojen välttämisestä, lahjonnan ehkäisystä, tietosuojasta
ja väärinkäytöksien ilmoittamisesta. Vuonna 2021 koulutuksen suoritti hyväksytysti 7 485 terveystalolaista (6 032 työsuhteista, 66,0 (52,3)
prosenttia työsuhteisista Suomessa). Tavoitteena on, että Terveystalo saavuttaa 100 prosentin tason eettisiin ohjeisiin koulutettujen
työntekijöiden määrässä. Terveystalolaiset ovat ottaneet eettisiin ohjeisiin liittyvän koulutuksen hyvin vastaan - ohjeistuksella ja
koulutuksella on ollut positiivinen vaikutus kokemukseen työn merkityksellisyydestä ja vastuullisuudesta.
KORRUPTION JA LAHJONNAN VASTAISUUS
17
Terveystalo noudattaa korruption ja lahjonnan ehkäisyssä lainsäädäntöä sekä muuta soveltuvaa sääntelyä. Terveystalo on lisäksi sitoutunut
YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen korruption vastaisiin periaatteisiin. Toimintaa ohjaavat myös yhtiön eettiset ohjeet.
Korruption torjunta sisältyy Terveystalon eettisiin ohjeisiin, missä käsitellään lahjojen ja vieraanvaraisuuden antamista ja vastaanottamista,
sponsorointia ja lahjoitusten hyväksymistä ja tekemistä, eturistiriitatilanteiden ymmärtämistä ja välttämistä sekä lobbaamisen pelisääntöjä.
Terveystalossa ei tarjoa, anna eikä pyydä tai vastaanota lahjuksia tai muita etuuksia, jotka saattaisivat vaikuttaa liiketoimintaan liittyviin
päätöksiin, tai joilla on huomattavaa henkilökohtaista tai rahallista arvoa. Terveystalo ei myöskään jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille
taikka rahoita yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoita. Vuonna 2021 tietoon ei tullut korruptioon liittyviä tapauksia.
IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä,
mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusketjussaan. Terveystalo kunnioittaa
YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia
ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteisiin. Myös
Terveystalon tavarantoimittajien odotetaan toimivan näiden periaatteiden edellyttämällä tavalla ja kunnioittavan kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet sisältyvät Terveystalon eettisiin ohjeisiin ja Hankinnan eettisiin ohjeisiin.
HANKINNAN EETTISILLÄ OHJEILLA VARMISTETAAN TOIMITTAJIEN VASTUULLISUUS
Terveystalo hankkii vuosittain toimipaikkoihinsa palveluita, materiaaleja ja tarvikkeita yli 4 000 toimittajalt a, joten palvelu- ja
tavarantoimittajaverkostolla sekä hyvällä toimittajayhteistyöllä on keskeinen rooli toiminnassa. Terveystalo haluaa palveluita tai tavaroita
toimittavien sopimuskumppaneidensa tiedostavan Terveystalon merkittävän yhteiskunnallisen tehtävän. Terveystalo haluaa myös, että
toimittajat sitoutuvat vastaamaan taloudellisista, verotuksellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, joita niiden toiminnalla on. Jotta
toimittajien vastuullisuudesta voidaan varmistua, sopimustoimittajien sekä kilpailutuksiin osallistuvien toimittajien on hyväksyttävä
Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct), jotka sisältävät korruption ja lahjonnan torjuntaan, ihmisoikeuksiin, työelämän
perusoikeuksiin, työturvallisuuteen ja -terveyteen, verotukseen ja ympäristövastuuseen liittyvät ohjeet ja vaatimukset. Vuoden 2021
lopussa 80 (80) prosenttia toimittajista, jotka edustavat 80 prosenttia Terveystalon kokonaishankinnoista, oli hyväksynyt Hankinnan
eettiset ohjeet. Terveystalolla on myös käytössä toimittajien itsearviointilomake, jolla kartoitetaan muun muassa Hankinnan eettisten
ohjeiden mukaista toimintaa.
POTILAIDEN TIETOSUOJAN JA -TURVAN VARMISTAMINEN
Yksityisyyden suojaaminen on keskeinen Terveystalo arvo. Terveystalossa kunnioitetaan kaikkien henkilöiden yksityisyyttä. Erityistä
huomiota kiinnitetään henkilötietojen asianmukaiseen ja lainmukaiseen käsittelyyn. Yhtiö kouluttaa ja ohjeistaa henkilöstöään
henkilötietojen käsittelyssä, ja korostaa potilastietojen erityistä salassapitovelvollisuutta ja suojaamista. Tietosuojan toteutuminen on
jokaisen Terveystalossa työskentelevän asia.
Terveydenhuollon digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia parantaa hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja varhaista riskien
tunnistamista. Terveystalo on investoinut merkittävästi digitaalisten palvelujen ja työkalujen kehittämiseen. Samalla kun digitaalisten
palveluiden rooli kasvaa ja muokkaa toimialaa, myös vaatimukset tietosuojalle ja tietoturvalle kasvavat.
Terveystalon potilastietoja säilytetään tietoturvasertifioiduissa potilastietojärjestelmissä. Terveystalon Suomessa käytössä olevat
potilastietojärjestelmät ovat ns. A-luokan järjestelmiä ja ne ovat tietoturvasertifioitu Kanta-palveluja koskevien määritysten mukaisesti.
Lisäksi Terveystalon tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan säännöllisesti ISO 9001:2015 laatujärjestelmän mukaisesti sisäisesti ja
ulkopuolisen toimijan toimesta.
Terveystalo käyttää asianmukaisia fyysisiä, teknisiä ja hallinnollisia suojakeinoja tietojen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä. Tällaisia keinoja
ovat muun muassa tietoverkkoliikenteen kontrollointi ja suodattaminen, salaustekniikoiden ja turvallisten laitetilojen käyttö,
asianmukainen kulunvalvonta, hallittu käyttöoikeuksien myöntäminen ja niiden käytön valvonta, henkilötietojen käsittelyyn osallistuvan
henkilöstön ohjeistaminen sekä palvelujemme suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tapahtuva riskienhallinta. Terveystalo
valitsee käyttämänsä alihankkijat huolellisesti ja huolehtii sopimus - ja muilla järjestelyillä siitä, että tietoja käsitellään myös niiden
toimesta lainsäädännön ja hyvän tietosuojakäytännön mukaan.
Vastuullista työtä
18
Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Terveystalon toiminnan perusta. Osaavista ammattilaisista on monin paikoin pulaa, ja
henkilöstöön liittyvän toimintalinjan suurimmat riskit liittyvät osaavien ammattilaisten saatavuuteen ja pysyvyyteen. Riskejä hallitakseen
yhtiö tarjoaa monipuoliset ura- ja kehittymismahdollisuudet monissa erilaisissa tehtävissä ja tukee ammattilaisten hyvinvointia ja
onnistumista työssä. Tavoitteena on olla alan houkuttelevin työntekopaikka niin lääkäreille kuin muillekin ammattilaisille. Tasa-arvo,
oikeudenmukaisuus ja syrjimättömyys ovat tärkeitä periaatteita, joita Terveystalo on sitoutunut toiminnassaan noudattamaan.
Terveystalo on merkittävä työllistäjä Suomessa. Vuoden 2021 lopussa Terveystalossa työskenteli Suomessa 9 805 (8 253) työsuhteista
henkilöä ja 5 754 (5 057) itsenäistä ammatinharjoittajaa. Vuoden 2021 aikana Terveystalo yhdistyi ruotsalaisen työterveyden toimijan
Feelgoodin kanssa, ja sai 668 työsuhteista henkilöä ja 110 ammatinharjoittajaa Ruotsiin. Terveystalo teki myös 11 muuta täydentävää
yritysostoa vuoden aikana, jotka kasvattivat henkilöstömäärää 172 henkilöllä.
Terveystalon tavoitteena on olla toimialan paras ja vetovoimaisin työntekopaikka. Sen eteen Terveystalo on tehnyt järjestelmällisesti töitä
useiden vuosien ajan ja Terveystalo onkin tutkitusti toimialansa suosituin työnantaja Suomessa niin alan opiskelijoiden kuin
ammattilaisten mielestä. Yhtenä keskeisenä työhyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavana mittarina Terveystalossa seurataan
työntekijäsuositteluindeksiä (eNPS) (sisältää myös ammatinharjoittajat), joka kertoo, kuinka suuri osa henkilöstöstä ja
ammatinharjoittajista suosittelisi Terveystaloa työntekopaikkana muille. vuoden 2021 osaajatutkimukse ssa eNPS-suositteluindeksi jatkoi
positiivista kehitystään nousten ennätystasolle 32 (18). Lähtövaihtuvuus Suomen koko henkilöstön osalta vuonna 2021 oli 14,0 (17,1)
prosenttia.
TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS
Terveystalon vakituinen ja määräaikainen henkilöstö on lakisääteisesti vakuutettu työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Lakisääteisten
vaatimusten lisäksi Terveystalo tarjoaa työntekijöille laajasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja hyvinvoinnin palveluita, kuten
fysioterapian suoravastaanottoa ja mielen hyvinvointia tukevia digipalveluita. Matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin palveluissa voi
keskustella mistä tahansa mieltä kuormittavasta asiasta täysin luottamuksellisesti, ja ne tarjoavat työkaluja mielen hyvinvoinnin tueksi.
Myös lyhytpsykoterapia kuuluu Terveystalon työterveyspalveluihin. Työkykyyn ja -terveyteen liittyviä haasteita pyritään tunnistamaan
varhaisessa vaiheessa ja hakemaan ratkaisuja näihin haasteisiin tekemällä vaikuttavaa yhteistyötä työterveyden kanssa. Terveystalon
työterveyspalvelut tuottavat työterveyshuollon palvelut henkilöstölle läpi Suomen. Terveystalon työterveyspalveluilla on Labquality Oy:n
myöntämä ISO 9001:2015-laatujärjestelmäsertifikaatti.
Koko Terveystalon työsuhteinen henkilöstö Suomessa on lakisääteisen eläketurvan ja vanhempainvapaata koskevien etuuksien piirissä.
Koronapandemian aikana Terveystalon työterveyshuolto on investoinut merkittävästi henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon
poikkeusoloissa. Terveystalolaiset ovat toimineet koronapandemian ytimessä. Henkilöstön sairauspoissaolot nousivat hieman ja
sairauspoissaoloprosentti Suomessa oli 4,4 (3,8) prosenttia tehdyistä työtunneista.
Terveystalossa ei tapahtunut vuonna 2021 yhtään kuolemaan tai vakavaan vammaan johtanutta työtapaturmaa. Terveystalon
tapaturmataajuus Suomessa vuonna 2021 oli 18 (25), mikä on selvästi alle terveydenhuoltoalan keskiarvon (35).
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Henkilöstön järjestelmällinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on erittäin tärkeää tulevaisuuden menestyksen kannalta. Sujuva työ
ja vastuullinen, hyvä esihenkilötyö varmistavat henkilöstön hyvinvoinnin, mikä puolestaan välittyy asiakkaille parempana hoitona ja
onnistuneena asiakaskokemuksena. Terveystalo tarjoaa ammatillista koulutusta sekä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Terveystalossa on
panostettu erityisesti johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen sekä työn lomassa tapahtuvan itseopiskelun tukemiseen muun muassa
lisäämällä verkko -oppimista.
Vuonna 2021 käynnistettiin kaikille Terveystalon esihenkilöille suunnatun Kohti parempaa johtajuutta -kehittämisohjelma. Ohjelman
taustalla on uuden strategian toteuttamisen vaatimat johtamisen muutokset sekä uudet terveystalolaisen johtamisen periaatteet:
ihmislähtöisyys, tuloksellisuus ja vastuullisuus. Johtamisohjelman ohella vuoden aikana järjestettiin työterveyden ammattilaisille
Työterveyden Sparri -tilaisuuksia, aloitettiin kehittämään työterveyshoitajien työhyvinvointia ja työn sujuvuutta, koulutettiin henkilöstöä
uusien työkalujen ja toimintamallien käyttöönotossa sekä pidetiin lukuisia eri ammattiryhmille suunnattuja ammatillista kehittymistä
tukevia koulutuksia. Lisäksi eri henkilöstöryhmiä koulutettiin tietosuoja- ja tietoturva-asioissa sekä eettisissä ohjeissa.
Vuonna 2021 koulutuksia järjestettiin Suomessa yhteensä 79 847 (63 864) tuntia. Sisäisten koulutusten ohella Terveystalo tekee lisäksi
tutkimus- ja koulutusyhteistyötä useiden yliopistojen kanssa ja edistää nuorten työllistymistä muun muassa trainee -ohjelmilla.
MONIMUOTOISUUDEN, TASA -ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN
19
Terveystalossa noudatetaan tasa -arvon, oikeudenmukaisuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Terveystalossa ei
syrjitä ketään sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden,
terveydentilan, vamman, sukupuolisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten syiden tai olosuhteiden perusteella.
Henkilövalinnoissa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea henkilön ammatilliseen pätevyyteen, vastuunottokykyyn sekä haluun kehittää
toimintaamme ja kehittyä itse. Näiden periaatteiden toteutumiseksi Terveystalo Oyj ja sen tytäryhtiöt Suomessa tekevät lakisääteiset
yhtiökohtaiset henkilöstö-, koulutus - ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelmat ja määrittelevät parannustavoitteet. Hallituksen
monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoitteena on tasapainoinen sukupuolijakauma hallituskokoonpanossa. Vuonna 2021 hallituksen
seitsemästä jäsenestä kaksi oli naisia. Konsernin johtoryhmän yhdestätoista jäsenestä naisia oli viisi.
Henkilöstön palkkaus ja palkitseminen perustuvat suorituksen, yhdenvertaisen kohtelun ja kilpailukyvyn periaatteisiin.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävissä, kuten hoitajat, käytämme työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä.
Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät ja kokemusvuodet. Ylempien toimihenkilöiden palkka määräytyy
tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Yhtiökohtaisissa tasa-
arvosuunnitelmissa tarkastellaan palkkauksen tasa -arvoa ja pyritään edistämään palkkatasa -arvon toteutumista. Esimerkiksi sukupuoli ei
saa olla palkkaukseen vaikuttava tekijä.
Kestävää taloudellista kasvua
Vastuullinen liiketoiminta on myös taloudellisesti tuottavaa ja kestävää. Terveystalo luo arvoa asiakkaille, yhteiskunnalle ja
osakkeenomistajille kehittämällä jatkuvasti toimintansa lääketieteellistä, kokemuksellista ja toiminnallista laatua, nopeuttamalla hoitoon
pääsyä, vähentämällä sairauspoissaoloja ja työllistämällä suoraan ja välillisesti yhteensä yli 15 500 ihmistä. Terveystalo on Suomessa
merkittävä työllistäjä, veronmaksaja ja terveyspalvelujen tarjoaja.
Terveystalo tuottaa palveluja Suomessa paitsi työnantajille työterveyspalveluina, myös ostopalveluina julkiselle sektorille ja suoraan
henkilöasiakkaille. Toimiva työterveyshuolto pitää elinkeinoelämän rattaat pyörimässä. Julkisia palveluja tuottaessaan Terveystalo säästää
veronmaksajien rahoja, koska laadukkaita terveyspalveluja voidaan tarjota kustannustehokkaasti. Valitsemalla yksityisen sektorin
palveluita asiakas lyhentää myös julkisen sektorin jonoja niin hammashoidossa kuin muussakin terveydenhoidossa. Ruotsissa, mihin
Terveystalo laajentui ostamalla Feelgoodin vuonna 2021, Terveystalo tuottaa pääasiassa monipuolisia ennaltaehkäiseviä
työterveyspalveluja auttaen siellä yrityksiä ja heidän työtekijöitään voimaan paremmin.
Terveystalon toiminta tuottaa taloudellista lisäarvoa eri sidosryhmille. Keskeisimpiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, asiakkaat,
henkilökunta, Terveystalossa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat, tavaran - ja palveluntoimittajat sekä yhteiskunta. Tärkeimmät
rahavirrat muodostuvat tuotoista, jotka syntyvät palvelumyynnistä sekä ammatinharjoittajien toiminnasta, ostoista tavaran - ja
palveluntoimittajilta, voitonjaosta osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista palkoista sekä veroista ja investoinneista.
Terveystalon liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat vuonna 2021 yhteensä 1 158,0 (989,1) miljoonaa euroa. Toimittajilta ostetut
tavarat, materiaalit ja palvelut olivat yhteensä 488,9 (447,6) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat yhteensä 378,2
(310,2) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut olivat yhteensä 9,0 (10,0) miljoonaa euroa. Omistajille vuoden 2021 aikana edellisen tilikauden
tuloksen perusteella jaetut osingot olivat yhteensä 33,1 (16,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kehittämiseen investoitiin yhteensä 42,6
(32,7) miljoonaa euroa.
Terveystalon verojalanjälki vuonna 2021 oli yhteensä 191,0 (152,3) miljoonaa euroa. Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnasta
yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 316,3 (283,2)
miljoonaa euroa, josta jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse. Ammatinharjoittajien veroja ei sisällytetä Terveystalon omaan
verojalanjälkeen.
Luvut sisältävät koko konsernin.
Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
Terveystalo on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Tavoitteena on olla hiilivapaa vuonna 2022 ja
Terveystalon oman toiminnan on määrä olla päästötöntä vuonna 2030. Terveystalo edistää luonnonvarojen säästämistä ja kestävää käyttöä
toimitusketjuissaan vähentämällä muovin käyttöä, kierrättämällä, tehostamalla materiaalinhallintaamme ja vähentämällä pientilausten määrää.
Digitaalisilla palveluilla voidaan yhtä aikaa parantaa palvelujen saatavuutta ja vähentää asiakkaiden matka-aikaa sekä matkoista aiheutuvia päästöjä.
20
Terveysta lon ympäristöpolitiikan mukaisesti Terveystalo rakentaa kestävää suhdetta ympäristöön. Ympäristöpolitiikkaa ohjaavat
Terveystalon arvot ja strategia, joita johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet noudattamaan.
Terveystalossa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja
vähentämiseksi sekä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja toimialan potilasturvallisuuden varmistavia
toimintakäytäntöjä.
Terveystalon ympäristöpäämäärät ovat:
●
Ympäristöjohtamisen ja -tietoisuuden kehittyminen kaikilla organisaatiotasoilla
●
Suorien ja epäsuorien ympäristövaikutusten tunnistaminen, ennakointi ja seuranta
●
Ympäristöhaittojen vähentäminen arjen toiminnassa
●
Kestävää kehitystä varmistavien toimintatapojen kehittäminen
Ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa:
●
vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä hiilineutraaleihin energiamuotoihin,
●
vähentämällä toiminnastamme syntyvän jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä,
●
optimoimalla terveydenhuollon laitteiden elinkaarta teknologinen kehitys huomioiden,
●
huomioimalla ympäristönäkökohdat matkustus - ja autopolitiikassamme,
●
kehittämällä digitaalisia palveluita ja digitaalista asiointia,
●
suunnittelemalla ja toteuttamalla lääkehuoltoa ajanmukaisesti,
●
huomioimalla ympäristönäkökohdat keskitetyissä hankinnoissa ja varmistamalla tehokkaan varastojen hallinnan sekä
●
huomioimalla kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohdat verkosto - ja toimitilahankkeissa.
Terveystalon ympäristöohjelma kattaa kaikki toimipaikat Suomessa ja sen asianmukaisuutta arvioidaan laatu- ja ympäristöjärjestelmien
auditoinneissa. Osa toimipaikoista on ISO 14001:2015-sertifioituja. Vuonna 2021 konsernipalvelut lisättiin ISO 14001:2015-sertifioinnin
piiriin.
Terveystalo asetti vuoden 2021 lopulla uudet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä siten, että
vuonna 2022 Terveystalon toiminta Suomessa on hiilineutraalia ja vuonna 2030 oma toiminta on päästötöntä. Vuosina 2022–2030
mahdolliset jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan investoimalla sertifioituihin hiilidioksidipäästöjen
kompensointiprojekteihin. Tavoitteena on, että kompensaatiosta voidaan lopulta luopua ja oma toiminta on päästötöntä vuoteen 2030
mennessä.
Tavoitteena on lisäksi vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 % vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta).
Energian käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus Suomen toimintoihin hankittavasta sähköstä on 100 %. Keskeinen teema
ympäristövastuussa on myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, missä tavoitteena on minimoida jätteen syntyminen kaikessa toiminnassa.
Tätä mitataan sekajäteintensiteetillä sekä Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty - ja kierrätysasteilla.
Vuonna 2021 Terveystalon hiilijalanjälki Scope 1 ja 2 -päästöistä (markkinaperusteinen) oli yhteensä 664,0 (2165,4) tCO2 e, mikä oli 69 (59) prosenttia
vähemmän kuin vuonna 2020. Terveystalon hiilijalanjälki koostuu pääosin kiinteistöjen kuluttaman sähköenergian tuotannosta, liikenteestä ja
matkustamisesta syntyvistä päästöistä sekä sairaaloissa ja klinikoilla syntyvästä jätteestä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään esimerkiksi
siirtymällä yhä enemmän vihreään sähköön ja suosimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja.
Päästöt
Terveystalo raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt sekä osan epäsuorista
Scope 3 -päästöistä GHG Protocol -standardin mukaisesti.
Scope 1
Terveystalo ei pääosin omista tai hallinnoi itse kiinteistöjä, joissa toimii, joten suorat kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin yhtiön
hallinnoimanautokannan ja kuvantamiskäytössä olevien rekkojen päästöistä. Terveystalon ja sen suorassa ohjauksessa olevien ajojen
päästöt on laskettu polttoaineenkulutuksen perusteella. Vuonna 2021 Scope 1 CO2-päästöt olivat yhteensä 245,5 (287,2)
hiilidioksidiekvivalenttitonnia, (tCO2e).
Scope 2
Epäsuorat Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat Terveystalon hankkiman sähkön ja Terveystalon hallinnoimissa kiinteistöissä
kulutetun kaukolämmön tuotannosta. Vuonna 2021 Terveystalon hallinnoimiin kiinteistöihin hankittiin yhteensä 14 195 (15 944) MWh
sähköä. Vuoden 2020 alusta alkaen yhtiön sähkösalkku (kiinteistöihin hankittava sähkö) on CO2-vapaata vihreää sähköä. Kulutusvuodelle
2021 hankittu CO2-vapaa sähkö oli 12 696 (9 934) MWh mikä vastaa noin 89 (62) prosenttia yhtiön sähkönkulutuksesta. Jäljelle jäävän, ei
21
vihreän sähkön osuus oli 1 499 (6 010) MWh, mikä vastaa 418,5 (1878,2) hiilidioksidiekvivalenttitonnia, (tCO2e, markkinaperusteinen).
Energian käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus Suomen toimintoihin hankittavasta sähköstä on 100 %.
Scope 3
Epäsuorista Scope 3 -päästöistä raportoidaan henkilöstön työmatkustamisesta sekä yhtiön toiminnasta aiheutuvien jätteiden päästöt.
Terveystalossa pyritään välttämään tarpeetonta työhön liittyvää matkustamista muun muassa kannustamalla etäneuvottelujen pitoon
aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan työmatkalentämistä vuonna 2021 kertyi 0,3 (0,3) miljoonaa lentokilometriä, mikä vastaa 40
(37) CO2e-tonnia. Henkilökunnan kilometrikorvattuja työmatkoja kertyi yhteensä 1,9 (1,6) miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 322,1 (273,4)
CO2e-tonnia. Terveystalossa kannustetaan henkilöstöä valitsemaan vähäpäästöisiä työsuhdeajoneuvoja. Konsernin käyttämät
työsuhdeautot ovat päästöarvoltaan keskimäärin 92 (118) g CO2e/km. Jätteistä aiheutuvat epäsuorat päästöt olivat vuonna 2021 36,6
(30,2) tCO2e.
Terveystalon toiminnan luonteen vuoksi CO2-päästöjen intensiteetti on alhainen. Vuonna 2021 Terveystalon päästöintensiteetti (Scope 1
ja 2 markkinaperusteinen) liikevaihtoon suhteutettuna oli 0,6 gCO2 ekvivalenttia /EUR (2020: 2,2 gCO2 e/EUR). Henkilötyövuosiin
suhteutettuna päästöintensiteetti oli 0,12 (0,44) tCO2 -ekv.
Keskeinen teema Terveystalon ympäristövastuussa on myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, missä tavoitteena on minimoida
sekajätteen syntyminen kaikessa toiminnassa ja toimittaa mahdollisimman iso osa jätteistä hyötykäyttöön. Tätä mitataan
sekajäteintensiteetillä sekä Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty - ja kierrätysasteilla. Terveystalo on sitoutunut vähentämään
toiminnastaan aiheutuvaa muovijätettä EU:n muovistrategian mukaisesti parantamalla kierrätystä ja tarkastelemalla toimittajien
pakkausvaihtoehtoja silloin, kun se on mahdollista. Terveystalossa seurataan tarkasti myös lääkehävikkiä, jota pyritään ehkäisemään
varastonhallintaa tehostamalla. Koronaepidemia vaikutti myös vuonna 2021 toiminnasta syntyvän jätteen määrään, sillä
koronatestaukseen, rokottamiseen ja henkilöstön ja asiakkaiden suojaamiseen tarvittavien suojainvarusteiden käyttö kasvoi vuoden
aikana. Sekajätemäärää kasvattivat myös usean yksikön remontit.
Yhtiön arvion mukaan ympäristönäkökohtiin ei yhtiön toiminnan luonteen vuoksi liity merkittäviä riskejä.
EU TAKSONOMIA
EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka pyrkii luomaan kriteerit ympäristön kannalta kestävän liiketoiminnan
määrittämiselle. Heinäkuussa 2020 voimaan tullut asetus luo EU:n taksonomian perustan asettamalla yleiset edellytykset, jotka
taloudellisen toiminnan on täytettävä, että toiminta voidaan luokitella ilmaston kannalta kestäväksi. Suurten yritysten on raportoitava
kestävän liiketoiminnan osuus liiketoiminnastaan taksonomian kriteerien mukaisesti.
EU-taksonomia koskee tällä hetkellä pääosin niitä taloudellisia toimintoja, joilla on eniten merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnälle ja siihen
sopeutumiselle. Tämän seurauksena useat toimialat, kuten terveydenhuollon palvelut, jäävät lähes kokonaan nykymuotoisen taksonomian
soveltamisalan ulkopuolelle.
Terveystalo on selvittänyt taksonomiakelpoisuutensa (”Eligibility”) tarkastelemalla toimintojaan suhteessa taksonomiassa lueteltuihin
taloudellisiin toimintoihin ja niiden NACE-koodeihin. Ainoastaan yksi Terveystalon liiketoiminnoista on luokiteltu taksonomiassa (12.1
Residential care activities, NACE koodi Q87).
Arvioinnin tuloksena on todettu, että taksonomiakelpoisten toimintojen merkittävyys on tunnuslukuina ilmaistuna häviävän pieni.
Tunnusluvut ovat taksonomiakelpoisten toimintojen osuus (%) liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista. Yhtiön arvion
mukaan 0 % Terveystalon liikevaihdosta, operatiivisista kustannuksista ja investoinneista on nykyisen taksonomian mukaista (eligible) ja 100
% puolestaan ei-taksonomian mukaista (non-eligible).
Terveystalo pyrkii minimoimaan toimintansa ympäristövaikutuksia, ja edistämään terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta nämä toimet
eivät sisälly tämänhetkiseen taksonomiaan. Terveystalon ympäristövastuullisuutta on käsitelty vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa sekä
hallituksen toimintakertomuksessa.
22
Osake, osakkeenomistajat ja hallituksen valtuudet
Terveystalon markkina-arvo oli joulukuun 2021 lopussa 1 516 (1 285) miljoonaa euroa ja osakkeen päätöskurssi 11,84 (10,04) euroa. Vuonna
2021 Terveystalon osakkeen ylin kurssi NASDAQ Helsinki Oy:ssä oli 12,56 (12,66) euroa, alin kurssi 10,10 (7,40) euroa ja keskikurssi 11,34
(9,67) euroa. Osakkeita vaihdettiin 32,0 (26,6) miljoonaa kappaletta vuonna 2021. Terveystalon kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli
tilikauden lopussa 128 036 531 osaketta. Suurimmat osakkeenomistajat, omistuksen jakautuminen ja omistajaryhmät on esitetty alla
olevissa taulukoissa. Johdon omistukset on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 30.
Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2021
Nimi
Määrä
Määrä, %
Äänet
Äänet, %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 151 945
17,30
22 151 945
17,30
Rettig Group Ab
21 153 191
16,52
21 153 191
16,52
Pohjola Vakuutus Oy
8 530 332
6,66
8 530 332
6,66
Hartwall Capital
8 431 690
6,59
8 431 690
6,59
OP-Henkivakuutus Oy
7 112 915
5,56
7 112 915
5,56
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
4 392 951
3,43
4 392 951
3,43
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
3 882 000
3,03
3 882 000
3,03
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
3 436 209
2,68
3 436 209
2,68
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö
2 600 000
2,03
2 600 000
2,03
Stiftelsen för Åbo Akademi
1 816 242
1,42
1 816 242
1,42
10 suurinta yhteensä
83 507 475
65,22
83 507 475
65,22
Euroclearin ylläpitämän osakerekisterin mukainen lista ei sisällä hallintarekisteröityjä omistuksia.
Lannebo Fonder
Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2021
Osakemäärä
Omistajia kpl
Omistajia %
Arvo-osuusmäärä kpl
Arvo-osuusmäärä %
Äänimäärä kpl
Äänimäärä %
1-100
12 093
47,07
576 425
0,45
576 425
0,45
101- 500
9 924
38,63
2 499 640
1,95
2 499 640
1,95
501-1 000
2 011
7,83
1 563 527
1,22
1 563 527
1,22
1 001-5 000
1 338
5,21
2 719 972
2,12
2 719 972
2,12
5 001-10 000
137
0,53
993 220
0,78
993 220
0,78
10 001-50 000
113
0,44
2 318 299
1,81
2 318 299
1,81
50 001-100 000
22
0,09
1 628 154
1,27
1 628 154
1,27
100 001-500 000
30
0,12
6 359 924
4,97
6 359 924
4,97
500 001-
25
0,10
109 377 370
85,43
109 377 370
85,43
Yhteensä
25 693
100,0
128 036 531
100,00
128 036 531
100,00
joista hallintarekisteröityjä
11
15 718 797
12,28
15 718 797
12,28
Odotusluettelolla yhteensä
0
0
0
0
0
Yhteistilillä
0
0
0
0
Erityistileillä yhteensä
0
0
0
0
Liikkeeseen laskettu määrä
128 036 531
100
128 036 531
100
23
Osakkeenomistajaryhmät 31.12.2021
Osakkeenomistajat sektorin mukaan
Osakemäärä
% osakkeista
Kotitaloudet
8 941 603
7,96
Julkisyhteisöt
31 915 493
28,42
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset
32 179 768
28,65
Yritykset
15 036 371
13,39
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
3 043 364
2,71
Ulkomaalaisomistus
21 201 135
18,88
Yhteensä
112 317 734
100,00
Joista hallintarekisteröityjä
15 718 797
12,28
Liputusilmoitukset
Terveystalo Oyj vastaanotti 10.9.2021 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen Hartwall Capital Oy Ab:lta (HC Holding Oy
Ab). Ilmoituksen mukaan Hartwall Capitalin osakkeiden ja äänten yhteismäärä alitti 9.9.2021 kymmenen prosentin rajan. Hartwall Capitalin
aikaisempi omistusosuus oli yhteensä 11,27 prosenttia (14 431 690 osaketta) Terveystalon kaikista ulkona olevista osakkeista. Aikaisempi
omistus on tiedotettu listautumisen yhteydessä eikä siitä täten ole tehty liputusilmoitusta.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ja hallituksen valtuutukset
Terveystalo hallitus päätti 9.2.2022 osakepalkkio-ohjelman uudesta ansaintajaksosta vuosille 2022-2024. Ansaintajaksolla 2022-2024
suoritusmittarit, joiden pohjalta osakepalkkioita mahdollisesti maksetaan, ovat yhtiön osakkeen kokonaistuoton (TSR, Total Shareholder
Return) absoluuttinen kehitys sekä suhteellinen kehitys (OMX HKI benchmark CAP GI -indeksiin verrattuna), konsernin digitaalinen myynti
sekä tuottavuus.
Terveystalon hallitus vahvistaa ansaittujen palkkioiden yhteismäärän ansaintajakson päättymisen jälkeen. 2022‒2024 ansaintajakson
pohjalta mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan Terveystalo Oyj:n osakkeina ansaintajakson päätyttyä edellyttäen, että
hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan. Ohjelman perusteella maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 696 000 osaketta. Osakepalkkiosta vähennetään palkkionsaajalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut, minkä jälkeen jäljelle
jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina.
Ohjelmaan on oikeutettu osallistumaan korkeintaan noin 70 hallituksen valitsemaa henkilöä, Terveystalon johtoryhmän jäsenet mukaan
lukien.
Terveystalo soveltaa johtoryhmän jäseniin osakeomistusvaatimusta. Johtoryhmän kunkin jäsenen edellytetään säilyttävän vähintään 50
prosenttia pitkän aikavälin kannustinohjelman perusteella nettona saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa Terveystalosta
vastaa vähintään hänen vuosittaista bruttoperuspalkkaansa.
Pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa joka vuosi
hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman
tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sekä sitouttaa
avainhenkilöt toteuttamaan Terveystalon strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva
kannustinohjelma. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista kerrottiin 2.12.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.
Hallituksen valtuutukset
Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus kattaa
yhteensä enintään 12 803 653 omaa osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisestä rekisteröidystä osakemäärästä.
Lisäksi hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus kattaa yhteensä enintään 12 803 653 omaa osaketta, mikä vastaa noin 10
24
prosenttia yhtiön nykyisestä rekisteröidystä osakemäärästä. Valtuutusta voidaan käyttää yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen
rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien
toteuttamiseen, hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Omien osakkeiden osto-ohjelma
Terveystalon hallitus päätti 28.10.2021 käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman yhtiökokouksen 25.3.2021 hallitukselle
antaman valtuutuksen mukaisesti.
Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 29.10.2021 ja loppuivat 28.12.2021. Tämän jakson aikana Terveystalo hankki 1 000 000 omaa
osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 11,25 euroa. Osakkeet hankittiin hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä
markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena oli optimoida Yhtiön pääomarakennetta alentamalla omaa pääomaa.
Takaisinostetut 1 000 000 osaketta tullaan mitätöimään. Hankintojen jälkeen Terveystalolla on hallussaan yhteensä 1 730 000 omaa
osaketta, mikä vastaa noin 1,35 prosenttia Terveystalo Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä.
Osinkopolitiikka ja hallituksen esitys varojenjaosta tilikaudelta 2021
Terveystalon osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa vähintään 40 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina. Yhtiön kulloinenkin
tuloskehitys ja näkymät sekä rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään ottamaan huomioon osingonjaossa. Vuonna 2021 osakekohtainen
tulos oli 0,63 (0,36) euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkoa
0,28 (0,26) euroa osakkeelta eli yhteensä noin 35,6 (33,1) miljoonaa euroa. Osinko maksettaisiin kahdessa erässä seuraavasti:
●
Osingonmaksun ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun
ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 11.4.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon.
Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin 20.4.2022.
●
Osingonmaksun toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun toisen erän
täsmäytyspäivänä 10.10.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että
osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 19.10.2022. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen
tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n
säännöt tai Suomen arvo-osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Yhtiön taloudellisessa
asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu
osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2021 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Terveystalo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2021 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2020 ja myönsi
vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin ja päätti kannattaa sille
esitettyä muutettua toimielinten palkitsemispolitiikkaa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan
osinkoa 0,13 euroa osakkeelta (eli nykyisellä osakemäärällä yhteensä noin 16,5 miljoonaa euroa). Osinko maksettiin osakkeenomistajalle,
joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.3.2021 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko
maksettiin 7.4.2021.
Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään harkintansa mukaan osingonjaosta seuraavasti: Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä
on enintään 0,13 euroa osakkeelta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti. Ellei hallitus perustellusta
syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa yhden kerran valtuutuksen voimassaoloaikana. Näin meneteltäessä hallitus
tekee erillisen päätöksen osingonjaosta siten, että osinko maksettaisiin alustavasti marraskuun 2021 loppuun mennessä. Yhtiö julkistaa
25
tällaisen päätöksen erikseen ja vahvistaa samassa yhteydessä lopulliset täsmäytys- ja maksupäivät. Hallituksen päätöksen perusteella
jaettava osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Dag Andersson, Kari
Kauniskangas, Åse Aulie Michelet, Niko Mokkila, Katri Viippola ja Tomas von Rettig sekä uudeksi jäseneksi Kristian Pullola.
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Henrik Holmbom.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai
pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden
lukumäärä on yhteensä enintään 12 803 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi hallitus valtuutettiin
päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 12 803 653 osaketta, mikä vastaa noin 10 % yhtiön
kaikista osakkeista. Nämä valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
30.6.2022 asti.
Hallitus valtuutettiin myös päättämään yhteensä enintään 150 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin
tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.
Uusi hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Kari Kauniskankaan ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Tomas von Rettigin.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kristian Pullola ja jäseniksi Tomas von Rettig ja Niko Mokkila. Palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajaksi valittiin Kari Kauniskangas ja jäseniksi Dag Andersson, Åse Michelet ja Katri Viippola.
Hallinnointi
Selvitys Terveystalo Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemispolitiikka sekä palkitsemisraportti vuodelta 2021 julkaistaan osana
vuosikertomusta viikolla 7.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Feelgood hankki 1.2.2022 Länshälsan Uppsala nimisen työterveystoimijan osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli noin 40
miljoonaa Ruotsin kruunua, ja sillä on noin 30 työntekijää. Vantaan Työterveys Oy:n hankinta toteutui 1.2.2022.
Terveystalo Oyj:n hallitus päätti 9.2.2022 osakepalkkio-ohjelman uudesta ansaintajaksosta vuosille 2022–2024.
Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Terveystalon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan
päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Terveystalon hallituksen
vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa.
Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen
tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
●
Yhtiön liiketoiminta riippuu sen kyvystä löytää ja houkutella palvelukseensa päteviä ja ammattitaitoisia terveydenhuollon
ammattilaisia, työntekijöitä ja johtajia sekä pitää heidät palveluksessaan. Kasvanut palvelutarjonta ja kiristynyt kilpailutilanne
vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen erityisesti suurilla paikkakunnilla. Avainhenkilöiden vaihtuvuuteen liittyy
riski siitä, että mukana häviää tietoa ja osaamista.
●
Tietojärjestelmähankkeisiin sekä palvelujen, palvelutuotteiden ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy riskejä.
Yhtiö uusii vaiheistetusti operatiivisia järjestelmiä ja tukijärjestelmiään ja luo uusia digitaalisia asiakasratkaisuja, jolloin
26
tietojärjestelmiin liittyvä kokonaisriski kasvaa. Riskienhallinta on olennainen osa järjestelmien integraatio - ja
käyttöönottoprosesseja.
●
Yhtiö ei välttämättä onnistu löytämään sopivia yritysostokohteita tai laajentumismahdollisuuksia suotuisin ehdoin ja
ostokohteiden integraatiot eivät välttämättä toteudu suunnitellusti.
●
Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen toimivista tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista.
Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä tai
maksuliikenteessä voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.
●
Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
●
Globaali pandemia ja siitä aiheutuvat rajoitustoimet voivat vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käyttäytymiseen,
terveydenhuoltopalveluiden kysyntään ja yhtiön odotettavissa olevaan taloudelliseen kehitykseen. Valmiuslaki ja muu
poikkeusolojen sääntely oikeuttavat julkisen sektorin puuttumaan palvelutuotantoon ja jopa tarvittaessa ottamaan yksityisen
sektorin resursseja julkiseen käyttöön.
●
Rajoitustoimet hankaloittavat toimitusketjujen toimintaa maailmanlaajuisesti, mikä vaikeuttaa muun muassa palvelutuotannossa
tarvittavien suojainten saatavuutta.
●
Kilpailuympäristön muutoksilla, markkinoille tulevilla uusilla kilpailijoilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla voi olla haitallinen vaikutus
yhtiön kannattavuuteen ja kasvupotentiaaliin.
●
Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja
tasapuolisen kohtelun, korruption välttämisen sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi.
Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Terveystalolle kielteistä julkisuutta ja voivat
aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Terveystalon vastuullisuustyön haasteita ovat muun muassa
vastuullisuusperiaatteiden viestintä keskeisille sidosryhmille sekä tuotteiden ja palvelujen hankintaketjun vastuullisuuden
varmistaminen.
●
Yhtiö on osapuolena ja voi joutua osapuoleksi viranomaisen, potilaan tai kolmannen osapuolen vireille panemassa
oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä.
Yhtiö katsoo, etteivät sen tämänhetkiset vireillä olevat oikeudelliset
vaatimukset tai oikeudenkäynnit ole luonteeltaan merkittäviä.
Terveystalon riskienhallintaa ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin yhtiön kotisivuilla osoitteessa ja yhtiön
vuosikertomuksessa.
Yhtiökokous vuonna 2022
Terveystalon varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 7.4.2022 Helsingissä.
Terveystalo Oyj
Hallitus
27
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Liikevaihto
4, 5
Liiketoiminnan muut tuotot
6
Materiaalit ja palvelut
7
-488,9
-447,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
8
-378,2
-310,2
Poistot ja arvonalentumiset
9
-91,7
-91,2
Liiketoiminnan muut kulut
10
-89,2
-73,0
Liikevoitto
Rahoitustuotot
11
Rahoituskulut
11
-9,9
-10,6
Rahoituskulut - netto
-9,0
-10,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-0,3
-0,6
Voitto ennen veroja
Tuloverot
12
-20,3
-10,8
Tilikauden voitto
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteiseksi
-0,8
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi
28
Kauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna
-0,6
Kauden laaja tulos yhteensä
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen
tulos, euroissa
Laimentamaton
13
Laimennettu
13
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
28
Konsernitase
Milj. euroa
Liite
31.12.2021
31.12.2020
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
14
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Liikearvo
15, 16
Muut aineettomat hyödykkeet
15
Sijoituskiinteistöt
17
Osuudet osakkuusyrityksissä
18
Lainasaamiset
20
Laskennalliset verosaamiset
12
Muut pitkäaikaiset varat
20
-
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset ja muut saamiset
22
Rahavarat
23
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
23
-
VARAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Omat osakkeet
-18,0
-6,7
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Määräysvallattomien omistajien osuus
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
20, 21, 25
Laskennalliset verovelat
12
Varaukset
27
Muut velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
20, 21, 25
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
20, 21, 25
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
Varaukset
27
Ostovelat ja muut velat
26
Lyhytaikaiset velat yhteensä
VELAT YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
29
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa
Liite
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
Oikaisut
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
9
27
-0,8
Käyttöomaisuuden ja tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot/-tappiot
-0,1
Rahoitustuotot ja -kulut
11
Käyttöpääoman muutokset
-17,0
-1,2
-1,4
Saadut korot
Maksetut verot
-20,7
-17,2
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-65,3
-2,0
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
14
-21,0
-13,0
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
15
-22,1
-20,1
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
-0,5
Myytävissä olevien sijoitusten myynti
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
3
-0,1
-0,6
Myönnetyt pitkäaikaiset lainat
-0,2
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit
Saadut osingot
Investointien rahavirta
-108,0
-36,0
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
3
-12,7
Omien osakkeiden hankinta
24
-11,3
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-41,9
-41,5
Lyhytaikaisten lainojen nostot
25
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
25
-46,5
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
25
-42,4
-37,7
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut
25
-5,9
-5,5
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-9,3
-10,0
Maksetut osingot
-33,1
-16,5
Rahoituksen rahavirta
-126,1
-71,2
Rahavarojen muutos
-39,0
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,1
Rahavarat tilikauden lopussa
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
30
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021
-6,7
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto
Muut laajan tuloksen erät
-0,6
-0,6
-0,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta
-11,3
-11,3
-11,3
-33,1
-33,1
-33,1
Tapahtumat määräysvallattomien
omistajien kanssa
Tytäryritysten hankintaan liittyvä
määräysvallattomien omistajien osuus
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa
-12,8
-12,7
Oma pääoma 31.12.2021
-18,0
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa
Osakepää-
oma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
emoyhtiön
omistajille
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020
-6,7
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset maksut
-16,5
-16,5
-16,5
Oma pääoma 31.12.2020
-6,7
Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.
31
VIITE 1 YHTIÖTIEDOT
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste
Yhteisön kotipaikka
Yhteisön oikeudellinen muoto
Kotivaltio
Yhteisön rekisteröity osoite
Pääasiallinen toimipaikka
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista
Emoyhtiön nimi
Koko konsernin emoyhtiön nimi
1. Konsernin perustiedot
Terveystalo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsinki. Konsernin emoyhtiö Terveystalo Oyj on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Terveystalo -konserni (”Konserni”,
”Terveystalo”) muodostuu emoyhtiöstä ja 36 tytäryhtiöstä. Lisätietoja tytäryhtiöistä löytyy liitetiedossa 31. Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Konsernin internet-sivuilta
www.terveystalo.com
, osoitteesta Terveystalo Oyj
/ Konserniviestintä, Jaakonkatu 3, 00100 Helsinki tai sähköpostitse osoitteesta investors@terveystalo.com.
Terveystalo on yksi Suomen johtavista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista. Yhtiö tarjoaa yleislääketieteen,
työterveyden ja erikoissairaanhoidon palveluja, diagnostiikkapalveluja, päiväkirurgiaa, suunterveyden palveluja ja
muita täydentäviä terveyspalveluja yritys- ja yksityisasiakkaille sekä julkisen sektorin asiakkaille.
Terveystalo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2022 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
2.1 Laatimisperusta
Terveystalon konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on
noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei
laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu
summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
2.2 Uuden ja uudistetun IFRS- normiston soveltaminen sekä uudet IFRIC agendapäätökset
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
Konserni on noudattanut vuoden 2021 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja
(sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
32
Muutokset IFRS 16:een –
Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset
Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli
helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot. Standardimuutoksella ei ole ollut
vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 9:ään, IAS 39:ään, IFRS 7:ään, IFRS 4:ään ja IFRS 16:een –
Viitekorkouudistus – Vaihe 2
Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä
suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen
vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä
kuvaamaan uudistuksen voimaantulon aiheuttamat vaikutukset tilinpäätöksessä. Standardimuutoksella ei ole ollut
vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Uudet IFRIC agendapäätökset
IFRS tulkintakomitea (IFRIC) antoi huhtikuussa 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden
konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä. Tässä agendapäätöksessä tulkintakomitea tarkasteli,
kirjaako asiakas IAS 38-standardia soveltaen sovelluksen konfiguroinnista ja räätälöinnistä aineettoman
hyödykkeen, ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka asiakas kirjaa kyseiset konfigurointi- ja
räätälöintimenot. Agendapäätöksellä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021.
Muutokset IAS 37:ään –
Tappiolliset sopimukset
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien
menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista
välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2018–2020
(sovellettava 1.1.2022 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla)
IFRS 9: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta niin, että kun
määritetään maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -
antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat
palkkiot.
IFRS 16: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät
maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi ao. maksut eivät ole kannustin.
Vuosittaisilla parannuksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 16:een –
Ennen käyttöönottoa syntyneet tuotot
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla)
Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin
liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksella ei oleteta olevan vaikutusta
Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
33
Muutokset IFRS 3:een –
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus
(sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla).
Muutos päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää muutoksia, joilla vältetään viittauksen päivittämisestä
aiheutuvia tarkoituksettomia seuraamuksia. Muutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
IFRS 17 Vakuutussopimukset
(voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien
altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.
Standardilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een –
Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin
*
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa IAS 1:n soveltamiskäytäntöä sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt-
tai pitkäaikaisiksi. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Laatimisperiaatteista annettavat tiedot*
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät olennaisuuden soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin auttaakseen yhtiöitä
hyödyllisten laatimisperiaatteiden esittämisessä. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta
Ter veystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 8:aan –
Kirjanpidollisen arvion määritelmä*
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset muutoksista kirjanpidollisissa
arviossa. Muutokset keskittyvät pääasiallisesti kirjanpidollisten arvioiden määritelmään ja selventämiseen.
Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 12:aan –
Laskennallisen veron kirjaaminen yhdestä tapahtumasta syntyvästä
omaisuuserästä ja velasta*
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä (IRE) ja selventävät, ettei
poikkeussääntö sovellu tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja
vastakkaiset väliaikaiset erot. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 17 –
Vertailutiedot*
(Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutoksella vähennetään ristiriitoja vertailutiedoissa, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista
siirtymävaatimuksista. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Terveystalon
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 10:een ja IAS 28 –
Varojen myynti tai apporttisijoitus sijoittajan ja sen osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen välillä*
(vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja
edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -
34
standardin mukaisen ’liiketoiminnan’ määritelmän. Standardimuutoksella ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta
Terveystalon konsernitilinpäätökseen.
2.3 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka pohjautuvat johdon
parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä vallitsevista olosuhteista, aikaisempiin kokemuksiin ja oletuksiin
tulevista tapahtumista liittyen muun muassa Konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen
myynnin ja kustannustason kannalta. On kuitenkin mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä
käytetyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
soveltamisessa erityisesti silloin, kun voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis -
ja esittämistapoja.
Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia
säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai
olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kohteet, joissa johdon harkintaa on käytetty:
Aineettomat hyödykkeet yrityshankintojen yhteydessä
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettomat hyödykkeet erillään liikearvosta tiettyjen kriteerien täyttyessä.
Erillään kirjattavien aineettomien hyödykkeiden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arviota tulevista
kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt saatavilla olevia markkinatietoja käypien arvojen
määrittämiseksi. Jos varojen markkinatietoja ei ole saatavilla, perustuu niiden arvostus historiallisiin tuottotietoihin
sekä varojen aiottuun käyttöön Konsernin liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin ja
arvioituihin luovutus tai jälleenhankintahintoihin, ja arvostaminen edellyttää johdon arviota omaisuuserien tulevasta
käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi
Konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointipäivänä mahdolliset viitteet aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden arvonalentumisista.
Ehdollisten kauppahintojen arvostaminen
Johto tekee harkintaan perustuvia päätöksiä ja arvioita määrittäessään yrityskauppoihin liittyvien ehdollisten
kauppahintojen arvostusta. Harkintaa käytetään erityisesti odotettujen maksujen määrää arvioitaessa ja ne
perustuvat tulevaisuuden tuottoihin liittyviin mahdollisiin skenaarioihin, eri skenaarioiden mukaisesti maksettaviin
määriin ja kunkin skenaarion todennäköisyyteen.
Vuokrasopimukset
Terveystalon vuokrasopimukset sisältävät sekä päättämisoptioita että jatkamisoptioita. Konserni käyttää optioita
vuokrasopimusten hallinnassa varmistaakseen toimitilojen joustavan käytön Konsernin liiketoiminnassa. Johto
tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään, käytetäänkö vuokrasopimuksien päättämis- tai
jatkamisoptioita ja arvioidessaan vuokrasopimuksien päättymispäivän ja vuokra-ajan. Johdon arvion mukaan
merkittäviin toistaiseksi vuokrattuihin toimitiloihin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään, ja kyseiset
vuokrasopimukset käsitellään pitkäaikaisina vuokrasopimuksina.
Arvonalentumistestaus
Konserni suorittaa vähintään vuosittain arvonalentumistestauksen liikearvoa sisältäville rahavirtaa tuottaville
yksiköille. Liikearvon lisäksi Konsernilla ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen
35
vaikutusaika. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioiminen perustuu
käyttöarvoon perustuviin laskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen vaatii arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon
näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät
poiketa tulevaisuudessa toteutuvista rahamääristä.
Varaukset
Merkittävimmät varaukset taseessa liittyvät pääosin tappiollisiin sopimuksiin sekä joihinkin vuokratiloihin
kohdistuviin ennallistamisvastuisiin. Johdon harkintaa käytetään lähinnä tappiollisten sopimusten
kokonaistappioiden määrittelyyn.
2.4 Konsolidointiperiaatteet
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Terveystalo Oyj ja kaikki sen omistamat tytäryhtiöt, joissa sillä on yli
50 prosenttia äänimäärästä tai yhtiöt, joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun Konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä määräysvallan päättymiseen saakka.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytä ryhtiön hankinnasta maksettava
vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja Konsernin liikkeeseen laskemien oman
pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat
ja vastattaviksi otetut velat sekä ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien
nettovarojen taseeseen merkityistä määristä.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluksi. Luovutettuun vastikkeeseen ei sisällytetä hankinnasta erillisenä
käsiteltäviä liiketoimia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut
omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun
nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos vastike on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypä arvo,
negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä Konsernin sisäinen
voitonjako eliminoidaan. Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu
vastaamaan Konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa
omistajan ominaisuudessa. Maksetun tai saadun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta
hankitun tai luovutetun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan.
36
Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään
arvoon ja syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyhtiöt
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy
pääsääntöisesti silloin, kun Konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin
huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Ne arvostetaan alun
perin hankintamenoon, joka sisältää hankintaan liittyvät menot. Jos Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita
yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiöiden velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden
mukaisesti. Osakkuusyhtiösijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään omana eränään rahoituserien jälkeen.
Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Jokaisen tilikauden lopussa arvioidaan, onko objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen arvo
on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio määritetään osakkuusyhtiöstä kerrytettävissä olevan
rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan arvonalentumistappiona tulosvaikutteisesti.
Jos omistusosuus osakkuusyhtiössä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus
aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä ja sijoituksen arvosta konsernitilinpäätöksessä kirjataan
tulosvaikutteisesti osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
2.5 Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset
liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.
Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot
merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.
Tilikaudella 2021 hankitun Feelgood-konsernin toimintavaluutta on Ruotsin kruunu, joka poikkeaa Konsernin
esittämisvaluutasta, joten sen tuloslaskelma, rahavirtalaskelma ja tase on muunnettu esittämisvaluutan määräiseksi
seuraavasti:
- Tuloslaskelma sekä rahavirtalaskelma on muunnettu kauden keskikurssilla
- Tase on muunnettu raportointipäivän kurssilla
- Kaikki muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
2.6 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Magneettikuvauslaitteet
10 vuotta
37
Rakennukset
10–40 vuotta
Koneet ja kalusto
2–7 vuotta
Toimitilojen perusparannusmenot
2–10 vuotta
Käyttöoikeusomaisuuserät
1–16 vuotta
Toimitilakiinteistöt poistetaan tasapoistoina 40 vuoden poistoajalla. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy
myös taideteoksia, joista ei kirjata poistoja.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeid en käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyvät myyntivoitot tai -tappiot
sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Hyödykkeiden huoltomenoja ei sisällytetä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon.
Magneettikuvauslaitteiden osia joudutaan korvaamaan uusilla ja Konserni sisällyttää tällaiset osan uudistamisesta
aiheutuvat kustannukset erillisenä aktivoitavaan erään.
Hyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa arvioidaan jokaisen tilikauden lopussa.
2.7 Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita Konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden
arvonnousua. Osakehuoneistot, joita ei käytetä omassa toiminnassa, on lähtökohtaisesti käsitelty
sijoituskiinteistöinä. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin
käyttäen 40 vuoden poistoaikaa.
2.8 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät Konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä
arvosta.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta kirjattuja
arvonalentumistappioita ei peruuteta.
Luovutusten yhteydessä luovutusvoittoon tai -tappioon sisältyy luovutettavaan yksikköön liittynyt liikearvon
kirjanpitoarvo.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät hankittuja ohjelmistoja ja lisenssejä sekä hankittujen yhtiöiden
asiakassuhteita, tavaramerkkejä tai muita aineettomia hyödykkeitä. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on
todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi.
Pilvipalveluratkaisut, jotka täyttävät vaatimukset aineettoman hyödykkeen määritelmästä, aktivoidaan.
Pilvipalveluihin liittyvät konfigurointi - ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman hyödykkeen määritelmää, ja
jotka ovat erotettavissa varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kuin palvelu vastaanotetaan.
38
Konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuiksi taseeseen
ja jaksotetaan kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana.
Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohtana käypään arvoon erillään
liikearvosta, jos hyödykkeet täyttävät varojen määritelmän, ovat erotettavissa tai pohjautuvat sopimukseen tai
muihin laillisiin oikeuksiin.
Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden
tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Konsernissa ei ole liikearvon lisäksi taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä.
Muiden aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet
3–10 vuotta
Tietokoneohjelmistot
5 vuotta
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet
2–12 vuotta
Tavaramerkit
20 vuotta tai lyhyempi taloudellinen vaikutusaika
Muut aineettomat hyödykkeet
3–5 vuotta
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka täyttävät aktivointikriteerit kirjataan
taseeseen kehittämismenoihin, jotka sisältyvät aineettomiin hyödykkeisiin. Menot, jotka eivät täytä
aktivointikriteereitä, kirjataan kuluksi. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–5 vuotta.
2.9 Arvonalentumiset
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät
Konserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos
viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta sekä keskeneräisistä aineettomista hyödykkeistä riippumatta
siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan Konsernin toimintasegmenttien, eli sillä
alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista
rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona
käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja
omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se
kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen
vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen
kohteena oleva omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin
liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa,
joita on käytetty määrittäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta kirjattua arvonalennusta ei peruuteta missään tilanteessa.
39
Rahoitusvarat
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko viitteitä rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän
arvon alentumisesta.
Konserni kirjaa myyntisaamisista ja asiakassopimuksiin perustuvista varoista odotetun luottotappion
yksinkertaistetulla menettelyllä. Varauksessa käytetyt prosentit perustuvat historiatietoon toteutuneista
luottotappioista, ja siinä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet sekä Konsernin näkemys
taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa olevana voimassaoloaikana.
2.10 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden
yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokralle
ottaja kirjaa sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan taseeseen.
Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-
aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että
Konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, jotka
liittyvät merkittäviin toimitiloihin on käsitelty pitkäaikaisina vuokrasopimuksina, sillä johdon arvion mukaan näihin
sopimuksiin liittyviä päättämisoptioita ei tulla käyttämään. Tällaisten vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu
Konsernin strategiaan ja verkostosuunnitelmaan.
Vuokra-ajaltaan enintään 12 kuukauden pituisia sopimuksia sekä sopimuksia, joiden kohteena olevan
omaisuuserän arvo on vähäinen, ei kirjata taseeseen. Näiden sopimusten osalta vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi tasaerinä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen
arvostuksen mukaisen määrän, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä
mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, mahdolliset Konsernille syntyneet alkuvaiheen
välittömät menot sekä arvion mahdollisista alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista menoista, joita Konsernille
syntyy. Mikäli vuokrasop imuksiin sisältyy useita vuokrasopimuskomponentteja, käsitellään ne erikseen.
Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisella vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla erällä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokra-ajan kuluessa
riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Jos sopimuksessa olevan osto-option käyttö on kohtuullisen varmaa,
käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa, kuitenkin
vähintään vuosittain, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan, mikäli taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuu
muutoksia.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin niiden vuokra-aikana maksettavien vuokramaksujen nykyarvoon, joita
ei ole maksettu sopimuksen alkamisajankohtana. Konserni käyttää diskonttokorkona arvioitua lisäluoton korkoa.
Vuokrasopimusvelan arvoon sisältyvät kiinteät maksut, mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut; muuttuvat
vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan
indeksin tai hintatason perusteella; määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden
perusteella; ja osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Terveystalo käyttää kyseisen option.
40
Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vastaisissa vuokramaksuissa on tapahtunut muutos
indeksin tai hintatason muutoksen takia, mikäli Terv eystalon arvio jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi
odotettavien määrien arvioidaan muuttuvan, tai jos Konserni muuttaa arvioitaan siitä, aikooko se käyttää osto-,
jatko- tai päättämisoptiota. Kun vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen tällä tavalla, käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon tehdään vastaava oikaisu, tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvo on vähennetty nollaan.
2.11 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat johdannaisvaroista, noteeraamattomista
osakesijoituksista sekä lainasaamisista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista ja muista saamisista. Niiden
arvostusperuste on jaksotettu hankintameno ja ne sisältyvät tasee ssa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin
rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja tilikaudella 2020
tai 2021.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne on siirretty toiselle
osapuolelle, ja Konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai
jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat muodostuvat ehdollisista lisäkauppahintaveloista sekä
johdannaisveloista. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät rahalaitoslainat, osamaksu- ja
vuokrasopimusvelat sekä osto- ja muut velat. Ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen käypään
arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
41
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei Konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden
päähän raportointipäivästä.
Konsernilla ei ollut käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvelkoja tilikaudella 2020
tai 2021.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun Konserni joko maksaa velan lainanantajalle tai on juridisesti vapautettu
pääasiallisesta velkaan liittyvästä velvoitteesta oikeudellisen prosessin seurauksena tai lainanantajan toimesta.
2.12 Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden
hankintameno vähennettynä mahdollisella arvonalentumistappiolla.
2.13 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa
kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli
vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia
etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat eläkejärjestelyitä, joissa Konserni itse vastaa eläkemaksuvelvoitteista ja kantaa
riskin vastuuvelan arvosta sekä varojen tuoton muutoksista. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen tilikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat.
Eläkevelvoite on esitetty taseen pitkäaikaisissa muissa veloissa. Eläkevastuun määrittää vuosittain riippumaton
aktuaari käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method).
Eläkevelvoitteen nykyarvo saadaan diskonttaamalla arvioidut vastaiset maksettavat rahavirrat käyttäen
diskonttokorkona laina-ajoiltaan ja valuutoiltaan maksettavia eläke-etuuksia vastaavia yritysten liikkeelle laskemien
korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion liikkeell e laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoja.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot liittyen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleen arvostamiseen kirjataan
suoraan muihin laajan tuloksen eriin. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn liittyvät korot ja muut kulut kirjataan
suoraan tulosvaikutteisesti. Mikäli etuuspohjaista eläkejärjestelyä muutetaan tai supistetaan, muutos etuudessa
kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan siltä osin kuin se perustuu etuuden saajan aiempaan työsuoritukseen.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson aikana. Oman pääoman
ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleenarvosteta, ja niistä kirjataan omaan
pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin
tilikauden päättyessä velan suoritushetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu Konsernin arvioon palvelun suorittamiseen ja tulokseen perustuvien
oikeuden syntymisehtojen mukaisesti maksettavien etuuksien määrästä oikeuden syntymisjakson lopussa.
Markkinaperusteiset ehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-
markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat esimerkiksi kannattavuuteen, ei oteta huomioon määritettäessä käypää
arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta
etuuksien määrästä kunkin tilikauden päättyessä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
2.14 Varaukset ja ehdolliset velat
42
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varaukset
arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada
korvaus joltain kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa,
kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Varaus kirjataan sopimuksista silloin, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun
Konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta
ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
2.15 Tuloutusperiaatteet
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti työterveyspalvelujen tuottamisesta, lääkäriasema- ja
sairaalatoiminnoista, suun terveyden palveluista sekä diagnostiikkapalvelujen myynnistä. Lisäksi Konserni tarjoaa
monipuoleisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluja julkiselle sektorille sekä
hieronta- ja kuntoutuspalveluita. Konsernin asiakassopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen, joka
on tyypillisesti yksi asiakaskäyn ti, ja sopimuksien transaktiohinnat ovat pääasiassa kiinteitä. Joissakin tapauksissa
hinta sisältää muuttuvan vastikkeen, kuten alennuksen tai sakkoehdon. Mahdollisten muuttuvien vastikkeiden
määrä arvioidaan raportointihetkellä ja kohdistetaan yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Sopimuksiin
sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat aina selkeästi alle vuoden. Näin ollen sopimukset
eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Myyntituotot kirjataan siihen määrään asti, johon Konserni odottaa
olevansa oikeutettu huomioiden asiakassopimusten ehdot ja liiketoimintakäytännöt.
Tuotot yksittäisistä asiakaskäynneistä kirjataan yhtenä ajankohtana silloin, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaiset
sopimukset, jotka koskevat ennalta määritellyn palvelun tai palvelukokonaisuuden tuottamista, tuloutetaan sitä
mukaa kun Terveystalo täyttää suoritevelvoitteensa suorittamalla luvatun palvelun. Konsernin pitkäaikaisissa
sopimuksissa katsotaan olevan yksi suoritevelvoite, jossa Konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään
palvelukokonaisuudeksi. Asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan
kuluessa tulouttamisen ehdot täyttyvät. Pitkäaikaisissa sopimuksissa Terveystalo määrittää suoritevelvoitteen
täyttämisasteen ajan kulumisen perusteella. Konserni katsoo käytetyn menetelmän parhaiten kuvaavan parhaiten
palvelun luovuttamista. Ennakoituja kuluja ja tuottoja tarkastellaan säännöllisesti palveluiden suorittamisen aikana.
Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset sekä mahdollinen palvelusopimuksen ennustettavissa oleva
kokonaistappio kirjataan sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet. Terveystalolla ei ole asiakassopimuksien saamisesta
aiheutuvia merkittäviä lisämenoja.
Yksityisten ammatinharjoittajien osalta Terveystalo toimii päämiehenä ja kirjaa myyntituotot bruttoperusteisesti
liikevaihtoon sekä palveluiden hankinnasta aiheutuneet kulut materiaalit ja palvelut -erään.
2.16 Segmentti-informaatio
Konsernin liiketoiminta Suomessa on jaettu kolmeen alueeseen, jotka ovat konsernin toimintasegmenttejä:
Pääkaupunkiseutu, Keskusyksiköt ja Alueyksiköt. Feelgood-konsernin hankinnan myötä vuonna 2021 Konserniin
muodostui neljäs toimintasegmentti, Ruotsi ja muut, joka muodostuu Konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa
ja Hollannissa. Kannattavuuden seuranta perustuu ensisijaisesti maantieteellisiin alueisiin. Aluerakenteen lisäksi
konsernifunktioihin kuuluvat talous ja hallinto, henkilöstöjohtaminen ja lakiasiat, IT, viestintä, markkinointi ja
sijoittajasuhteet, liiketoiminnan kehitys ja digitalisaatio, sekä lääketieteellinen laatu ja palvelujohto. Terveystalon ylin
operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.
2.17 Julkiset avustukset
43
Julkiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, mikäli ne ovat muita kuin omaisuuseriin liittyviä
avustuksia. Avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja niihin liittyvät
ehdot täyttyvät.
2.18 Liikevoitto
IAS 1 ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä
liikevaihtoon liiketoiminnan muut tuotot, vähentämällä siitä materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut,
poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut.
2.19 Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Yhtiön osakepalkkiojärjestelmällä
on osakekohtaiseen tulokseen liittyvä laimennusvaikutus.
2.20 Tuloverot
Tuloverot sisältävät pääasiassa tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan veron ja laskennalliset verot. Suoraan
omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan
pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verosaamiset ja -velat kirjataan määrään, joka odotetaan
saatavan tai suoritettavan veronsaajalle, käyttäen niitä verokantoja ja lakeja, joista on säädetty tilinpäätöspäivään
mennessä. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä
kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta
liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista
veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot
liittyvät pääosin aktivoitujen asiakassuhteiden ja tavaramerkkien kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisiin eroihin sekä
varauksiin, jotka on tehty pääasiassa tappiollisiin sopimuksiin liittyen.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kun on olemassa vakuuttavaa näyttöä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vahvistetut tappiot voidaan hyödyntää ja tappioiden
käyttämistä pidetään todennäköisenä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
44
3. Liiketoimintojen yhdistämiset
Tilikauden 2021 aikana Konserni on tehnyt kymmenen yrityshankintaa ja yhden liiketoimintakaupan. Feelgood
Svenska AB -konsernin hankinta on esitetty erillään, ja muut pienemmät hankinnat on esitetty yhdessä.
Feelgood Svenska AB -konsernin hankinta
Terveystalo Healthcare Oy 14.6.2021 hankki 72,14 prosenttia ruotsalaisen Feelgood -konsernin emoyhtiö Feelgood
Svenska AB (publ):n osakekannasta. Samalla Terveystalo Healthcare julkisti suositellun pakollisen
käteisostotarjouksen Feelgoodin jäljellä olleiden osakkeiden ostamisesta 5,70 Ruotsin kruunun (noin 0,57 euron)
osakekohtaista käteisvastiketta vastaan. Ostotarjous päättyi 26.7.2021, ja ostotarjouksen myötä Terveystalo
saavutti 94,72 prosentin omistusosuuden Feelgoodin osakkeista ja äänistä. Elokuussa 2021 Terveystalo käynnisti
pakollisen lunastusmenettelyn Feelgoodin jäljellä olevista osakkeista ja Feelgoodin osakkeet poistettiin Nasdaq
Stockholmin listalta 6.8.2021.
Feelgood on yksi Ruotsin johtavista terveydenhuollon yrityksistä. Feelgood työllistää noin 700 työntekijää, jotka
palvelevat asiakkaita sekä digitaalisesti että fyysisesti 120 toimipaikassa Ruotsissa. Feelgood tarjoaa
työterveyshuollon, johtamisen kehittämisen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palveluja sekä digitaalisia
yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja. Feelgood oli listattu Nasdaq Stockholmissa. Hankinta on
Terveystalon ensimmäinen askel palveluiden ja verkoston laajentamisessa Ruotsin markkinoille. Kauppa yhdistää
kaksi alan johtavaa palvelualustaa, jotka täydentävät toisiaan osaamisen, palvelutarjonnan sekä maantieteellisen
verkoston suhteen ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia arvon luomiseen.
Välittömästi ennen määräysvallan saavuttamista Terveystalo Healthcaren omistus Feelgoodissa oli 2,8 prosenttia.
Aikaisemman omistuksen kirjanpitoarvo vastasi sen käypää arvoa hankinta-ajankohtana, ja vaiheittaisesta
hankinnasta ei aiheutunut tulosvaikutusta. Feelgood on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kesäkuun lopusta 2021
lähtien.
Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto maksetusta vastikkeesta, hankinta-ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavasta käyvästä arvosta, määräysvallattomien omistajien osuudesta sekä
hankinnan rahavirtavaikutuksesta.
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
47.2
Luovutettu vastike yhteensä
47.2
45
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät, määräysvallattomien omistajien
osuus sekä liikearvo
Milj. euroa
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2,0
Käyttöoikeusomaisuuserät
10,7
Muut aineettomat hyödykkeet
18,1
Laskennalliset verosaamiset
0,1
Muut pitkäaikaiset varat
0,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
16,6
Rahavarat
2,7
Rahoitusvelat
-3,9
Vuokrasopimusvelat
-9,9
Laskennalliset verovelat
-3,7
Muut pitkäaikaiset velat (eläkevelvoitteet)
-1,9
Ostovelat ja muut velat
-12,2
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
18,6
Määräysvallattomien omistajien osuus
12,8
Liikearvo
41,4
Hankinnan rahavirtavaikutus
Milj. euroa
Maksettu käteisvaroina
47.2
Vähennetään: hankitut rahavarat
-2.7
Hankinnan rahavirtavaikutus hankinta-ajankohtana
44.5
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
12.7
Hankinnan kokonaisrahavirtavaikutus
57.2
Hankinnasta syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu käypään arvoon. Määräysvallattomien
omistajien osuuden käypä arvo on määritelty perustuen Terveystalo Healthcaren käteisostotarjouksessa
tarjoamaan osakekohtaiseen 5,70 Ruotsin kruunun käteisvastikkeeseen sekä vähemmistön omistamien osakkeiden
määrään hankinta-ajankohtana. Hankinta-ajankohdan jälkeen Terveystalo on hankkinut jäljellä olevat
määräysvallattomien omistajien osuudet ja saavuttanut 100 prosentin omistuksen Feelgoodissa joulukuussa 2021.
Liiketoimintojen yhdistely on tehty raportointihetkellä alustavana. Hankittujen omaisuuserien ja vastattavaksi
otettujen velkojen käypien arvojen määrittäminen on raportointipäivänä osittain kesken, ja niihin voi tulla muutoksia,
kunnes arvonmääritys saadaan valmiiksi. Alustavassa käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin
asiakassuhteisiin, tuotemerkkeihin ja teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä, joiden alustavaksi
yhteenlasketuksi käyväksi arvoksi määriteltiin 18,0 miljoonaa euroa. Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 3,7
miljoonan euron laskennallinen verovelka. Asiakassuhteiden ja tuotemerkkien käypä arvo on määritelty käyttäen
tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää arviota tai ennustetta odotettavissa olevista vastaisista
rahavirroista. Teknologian käypä arvo on määritelty käyttäen arvioitua jälleenhankintakustannusta. Liiketoimintojen
yhdistämisestä syntyi alustava 41,4 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja
henkilökunnan osaamiseen. Syntynyt liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
46
Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 16,6 miljoonaa euroa, joka vastaa olennaisesti
niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut hankinnasta yhteensä 1,5 miljoonaa euroa kuluja liittyen neuvonta- ja
arvonmäärityspalveluihin. Kulut sisältyvät konsernituloslaskelmaan liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2021 kirjattu liikevaihto oli 36,9 miljoonaa euroa, ja
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut -0,7 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikaudella 2021 olisi ollut 1 194,1 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto
80,7 miljoonaa euroa, jos hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen 1.1.2021 alkaen.
Muut yrityshankinnat
28.2.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia terapiapalveluita tarjoavan Attentio Oy:n
osakekannasta.
28.2.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia Espoon Keskuksen Hammaslääkärit Oy:n
osakekannasta.
31.3.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankk i 100 prosenttia vaativan lastensuojelun palveluita tarjoavan Keltaisen
Kartanon Kuntoutus Oy:n osakekannasta.
30.4.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia lääkärikeskus Helsinki Hospital Oy:n osakekannasta.
31.8.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia puheterapia - ja tulkkauspalveluita tarjoavan
Sivupersoona Oy:n osakekannasta.
31.8.2021 Suomen Terveyst alo Oy hankki fysioterapiapalveluita tarjoavan Fysiopiste Mervi Nivukosken
liiketoiminnan.
1.9.2021 Feelgood Företagshälsovård AB hankki 100 prosenttia ruotsalaisen työterveyspalveluita tarjoavan
Dalarnas Företagshälsa AB:n osakekannasta.
1.10.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia vaativan lastensuojelun palveluita tarjoavan Jyväskylän
Hoitokoti Ankkuri Oy:n osakekannasta sekä välillisen 100 prosentin omistuksen yhtiöistä Ankkurin Huoltamo Oy,
Jyväskylän Lastensuojelupalvelut Oy, Terapiatelakka Oy ja Lastensuojelupalvelut Väylä Oy.
29.10.2021 Suomen Terveystalo Oy hankki 94 prosenttia lääkärikeskus Medimar Scandinavia Ab:n osakekannasta.
Hankinnasta syntyi 15 tuhannen euron määräysvallattomien omistajien osuus, jonka arvostus perustuu
suhteelliseen osuuteen hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen määrästä.
30.11.2021 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia hierontapalveluita tarjoavan Suomen Hierojakoulut
Oy:n osakekannasta.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto luovutetun vastikkeen sekä hankinta -ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä arvoista. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskelmat on laadittu osittain alustavina, ja hankinnat on esitetty
yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuna olennaisia.
47
Luovutettu vastike
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
24,0
Ehdollinen vastike
7,3
Luovutettu vastike yhteensä
31,4
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
3,6
Aineettomat hyödykkeet
5,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
0,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
7,2
Vaihto-omaisuus
0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
3,5
Rahoitusvelat
-0,8
Vuokrasopimusvelat
-7,2
Ostovelat ja muut velat
-6,6
Laskennalliset verovelat
-1,0
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
5,4
Liikearvo
26,0
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi alustava 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja
liiketoiminnan hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Syntyneestä
liikearvosta 0,4 miljoonaa euroa on vähennyskelpoista verotuksessa. Hankintojen rahavirtavaikutus oli 20,3
miljoonaa euroa.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty
asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen
nettorahavirtojen perusteella.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 3,5 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,9 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvonta-, arvonmääritys- tms. palveluihin. Kulut sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikauden 2021 aikana kirjattu liikevaihto oli 15,7 miljoonaa
euroa ja vaikutus tilikauden tulokseen oli 0,7 miljoonaa euroa.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikauden 2021 aikana olisi ollut 1 176,6 miljoonaa euroa ja kauden
voitto 79,2 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisivat yhdistelty
konsernitilinpäätökseen 1.1.2021 alkaen.
48
Liiketoimintojen yhdistämiset 2020
Tilikauden 2020 aikana Konserni teki kolme liiketoimintakauppaa ja kaksi yrityshankintaa.
31.3.2020 Terveystalo hankki Varkauden fysiokeskuksen liiketoiminnan. Toteutunut liiketoimintakauppa sisältää
ehdollisen lisäkauppahintaosuuden, joka on hankinnan yhteydessä käsitelty osana hankintamenoa ja kirjattu
velaksi, jonka käypä arvo hankintahetkellä oli 0,1 miljoonaa euroa. Ehdollinen kauppahinta on sidottu toteutuvaan
myyntiin.
1.8.2020 Terveystalo hankki Keski-Satakunnan työterveydenhuollon työterveysliiketoiminnan.
31.8.2020 Terveystalo hankki Keski-Lapin Hammashuollon liiketoiminnan. Toteutunut liiketoimintakauppa sisältää
ehdollisen lisäkauppahintaosuuden, joka on hankinnan yhteydessä käsitelty osana hankintamenoa ja kirjattu
velaksi, jonka käypä arvo hankintahetkellä oli 30 tuhatta euroa. Ehdollinen kauppahinta on sidottu toteutuvaan
myyntiin.
31.10.2020 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia lääkärikeskus MedInari Oy:n osakekannasta.
31.12.2020 Terveystalo Healthcare Oy hankki 100 prosenttia uniklinikka Vitalmed Oy:n osakekannasta. Toteutunut
osakekauppa sisältää ehdollisen lisäkauppahintaosuuden, joka on hankinnan yhteydessä käsitelty osana
hankintamenoa ja kirjattu velaksi, jonka käypä arvo hankintahetkellä oli 0,4 miljoonaa euroa. Ehdollinen
kauppahinta on sidottu toteutuvaan myyntiin.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto maksetuista vastikkeista ja hankinta-ajankohtana hankittujen varojen
ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvästä arvosta. Hankittujen yhtiöiden taseet on laadittu olennaisilta osin IFRS:n
ja Terveystalon laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskelmat on laadittu osittain alustavina, ja hankinnat on esitetty
yhdistettynä, koska ne eivät ole yksittäin tarkasteltuna olennaisia.
Luovutettu vastike yhteensä
Milj. euroa
Kauppahinta, rahana maksettava
2,4
Ehdollinen vastike
0,5
Luovutettu vastike yhteensä
2,9
Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät
Milj. euroa
Rahavarat
0,1
Aineettomat hyödykkeet
0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset
0,1
Ostovelat ja muut velat
-0,2
Laskennalliset verovelat
-0,1
49
Yksilöitävissä olevat nettovarat yhteensä
0,5
Liikearvo
2,5
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 2,5 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu yhtiöiden ja liiketoiminnan
hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja henkilökunnan osaamiseen. Kirjatusta liikearvosta 0,5
miljoonaa euroa liittyy liiketoimintakauppoihin ja on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä Konserni on hankkinut asiakkuuksia. Muihin aineettomiin
hyödykkeisiin sisältyvien asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritelty
asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen
nettorahavirtojen perusteella.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo oli 0,1 miljoonaa euroa, eikä niihin liity olennaista
arvonalentumisriskiä.
Konserni on kirjannut näistä hankinnoista yhteensä 0,1 miljoonaa euroa transaktioihin liittyvää kulua
varainsiirtoverosta sekä palkkioista liittyen neuvonta-, arvonmääritys- tms. palveluihin. Palkkiot sisältyvät
konsernituloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Edellä kuvattujen liiketoimintojen yhdistämisen myötä kaudelle 2020 kirjattu liikevaihto oli 0,5 miljoonaa euroa.
Vuoden aikaisten liiketoimintojen yhdistämisten vaikutus tilikauden tulokseen ei ole ollut merkittävä.
Johdon arvion mukaan Konsernin liikevaihto tilikaudella 2020 olisi ollut 989,0 miljoona euroa ja tilikauden voitto 45,8
miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutuneet liiketoimintojen hankinnat olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen
1.1.2020 alkaen.
4. Liikevaihto
Konsernin liikevaihto on jaettu asiakastyyppien perusteella. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi
vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Terveystalo tarjoaa varsinaisia terveydenhuollon palveluitaan ja
avohoidon palveluja kolmelle eri asiakasryhmälle: yritysasiakkaille, yksityisasiakkaille ja julkisen sektorin asiakkaille.
Yritysasiakkaat ovat Terveystalon suurin asiakasryhmä. Terveystalon yritysasiakkaat käsittävät yhtiön
työterveysasiakkaat lukuun ottamatta kunnallisia työterveysasiakkaita. Yhtiö tarjoaa lakisääteisiä
työterveyspalveluja ja muita työterveys- ja työhyvinvointipalveluja kaiken kokoisille yritysasiakkaille. Terveystalo on
Suomen suurin työterveyspalvelujen tarjoaja liikevaihdon ja työterveyshuollon loppukäyttäjien määrän perusteella.
Terveystalo tarjoaa työterveydenhuollon palveluja yli 25 000 yritykselle.
Yksityisasiakkaat ovat Terveystalon toiseksi suurin asiakasryhmä. Yksityisasiakkaisiin kuuluu yksityishenkilöitä ja
perheitä. Yhtiön vahva brändi, vaivaton pääsy palveluihin ilman pitkiä odotusaikoja, johtava yksityishenkilöille,
perheille ja eläkeläisille suunnattu palvelutarjonta ja henkilökohtaiset digitaaliset palvelut tuovat Terveystalolle
kilpailuedun julkiseen terveydenhuoltoon nähden ja kannustavat asiakkaita investoimaan omaan terveyteensä.
Yksityisasiakkaiden palvelut maksaa joko asiakas itse tai vakuutusyhtiö.
Terveystalon julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluu suomalaisia julkisen sektorin organisaatioita, kuten kuntia,
kuntayhtymiä, sairaanhoitopiirejä sekä kunnallisia työterveysasiakkaita. Terveystalon laaja toimipaikkaverkosto,
digitaalinen tarjonta, hyvä maine ja tunnettu brändi sekä terveydenhuoltopalvelujen koko hoitoketjun laaja tuntemus
ja kokemus tekevät Terveystalosta houkuttelevan kumppanin julkiselle sektorille. Julkisen sektorin asiakasryhmässä
Terveystalon palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien budjeteista. Julkisen
sektorin asiakkaille tarjottavat palvelut koostuvat kokonais- ja osaulkoistuksista, terveydenhuollon
50
henkilöstövuokrauspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, muista terveydenhuollon palveluista ja kuntien,
kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien työterveyspalveluista.
Liikevaihdon jakautuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Yritysasiakkaat
481,7
418,8
Yksityisasiakkaat
333,2
295,4
Julkisen sektorin asiakkaat
302,8
272,2
121,1
121,4
87,6
83,1
94,0
67,7
Suomi
1 117,7
986,4
Ruotsi ja muut *
36,9
0,0
Yhteensä
1 154,6
986,4
* Muodostuu Konsernin liiketoiminnoista Ruotsissa, Virossa ja Hollannissa. Viron ja Hollannin vaikutus liikevaihtoon tilikaudella ei ole ollut
merkittävä.
Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Yhtenä ajankohtana
1 030,1
861,8
Ajan kuluessa
124,5
124,5
Yhteensä
1 154,6
986,4
Tase-erät
Milj. euroa
31.12.2021
31.12.2020
Sopimukseen perustuvat varat
15,0
5,6
Sopimukseen perustuvat velat
6,1
2,2
Konserni tulee täyttämään sopimuksiin perustuviin velkoihin liittyvät suoritevelvoitteet vuoden kuluessa.
5. Segmentti-informaatio
Terveystalon toimintasegmentit ovat Pääkaupunkiseutu, Keskusyksiköt, Alueyksiköt sekä Ruotsi ja muut. Konserni
esittää Suomen sisäiset toimintasegmentit yhtenä raportoitavana segmenttinä IFRS 8 -standardin
yhdistämiskriteerien perusteella, sillä kaikilla Suomen alueilla tarjotaan samoja palveluja, asiakastyypit ovat
samankaltaisia, palveluiden tarjoamiseen käytettävät menetelmät ovat samankaltaisia ja sääntely-ympäristö sekä
liiketoimintaan liittyvät riskit ovat samat. Terveystalon raportoitavat segmentit ovat:
-
-
Segmentti-informaatio
51
1.1-31.12.2021
Suomi
Ruotsi ja muut
Sisäiset
eliminoinnit
Yhteensä
Milj. euroa
Liikevaihto
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 117,7
36,9
-
1 154,6
Tuotot liiketoimista saman yhteisön muiden toimintasegmenttien
kanssa
0,1
0,2
-0,3
-
Liikevaihto yhteensä
1 117,7
37,2
-0,3
1 154,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA)
140,2
0,8
-
141,0
Poistot aineellisista hyödykkeistä
62,3
2,8
-
65,1
Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton/-tappion ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA) täsmäytys konsernin voittoon ennen veroja
1.1-31.12.2021
Milj. euroa
Voitto ennen veroja
100,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
Nettorahoituskulut
9,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
26,6
Oikaisut*
4,3
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
141,0
*Lisätietoa oikaisuista annettu liitetiedossa 34.
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakautuminen
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät, liikearvon, muut aineettomat
hyödykkeet, sijoituskiinteistöt sekä osuudet osakkuusyrityksissä.
Milj. euroa
31.12.2021
Suomi
1 197,8
Ruotsi ja muut
71,6
Yhteensä
1 269,4
6. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Vuokratuotot
1,2
1,1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitto
0,2
0,2
Muut erät
2,1
1,5
Yhteensä
3,4
2,7
7. Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Materiaalien ostot
-34,8
-35,5
Varaston muutos
-0,6
1,3
Ulkopuoliset palvelut
-453,4
-413,4
Yhteensä
-488,9
-447,6
52
8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Palkat ja palkkiot
-314,1
-261,6
Osakeperusteiset maksut
-1,9
-0,9
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
-50,6
-38,6
Muut henkilösivukulut
-11,7
-9,0
Yhteensä
-378,2
-310,2
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa
9 805
8 253
9. Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
-4,5
-4,1
-10,0
-17,8
-10,8
-8,2
Yhteensä
-25,3
-30,2
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-0,0
-0,0
-13,6
-13,8
-5,5
-5,1
-
-
Yhteensä
-19,2
-18,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
-45,9
-42,0
Sijoituskiinteistöt
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-90,3
-91,1
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
-0,0
-0,0
-0,0
-0,0
-0,0
-0,0
-1,2
-
Arvonalentumiset yhteensä
-1,3
-0,1
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-91,7
-91,2
10. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muiden kulujen erittely
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-3,0
-2,4
Toimitilojen ja kaluston käyttö- ja huoltokulut
-19,2
-17,5
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-31,7
-27,1
53
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-4,8
-4,0
Vuokrat ja vastikkeet
-4,1
-3,5
Matkakulut
-4,3
-3,6
Markkinointi ja viestintä
-7,3
-4,6
Yrityshankintakulut
-2,3
-0,1
Muut kulut
-12,3
-10,3
Yhteensä
-89,2
-73,0
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-275,2
-145,5
-4,6
-3,2
Yhteensä
-279,7
-148,7
Muut kuin tilintarkastuspalvelut
-
-0,9
-2,2
-1,0
-34,5
-17,0
Yhteensä
-36,7
-18,9
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-316,4
-167,6
Tilintarkastajan palkkiot on esitetty ilman arvonlisäveroa.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
0,3
0,2
Osinkotuotot
0,0
0,0
Korkojohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa
0,6
0,3
Rahoitustuotot yhteensä
0,8
0,5
Korkokulut pankkilainoista
-5,5
-5,9
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-3,9
-4,2
Muut rahoituskulut
-0,5
-0,5
Rahoituskulut yhteensä
-9,9
-10,6
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-9,0
-10,0
12. Verot
Tuloverot tuloslaskelmassa
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-23,4
-15,8
54
Edellisten tilikausien verot
-0,0
-0,0
Laskennallisten verojen muutos
3,1
5,1
Tuloverot yhteensä
-20,3
-10,8
Konsernin verokannan täsmäytys Suomen verokantaan
Milj. euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Tulos ennen veroja
100,7
56,6
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
-20,1
-11,3
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
0,0
-0,0
Verovapaat tulot
0,2
0,2
Vähennyskelvottomat kulut
-0,8
-0,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
-0,1
-0,1
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0,1
0,2
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
0,0
-0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta
0,1
-0,0
Muut
0,3
0,4
Verot tuloslaskelmassa
-20,3
-10,8
12.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset 2021
Milj. euroa
1.1.2021
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoerot
31.12.2021
Varaukset
1,4
-
0,2
-
1,5
Vuokrasopimukset
1,2
0,0
0,1
-0,0
1,4
Korkojohdannaiset
0,2
-
0,0
-
0,2
Muut väliaikaiset erot
1,6
0,0
0,6
-0,0
2,3
Yhteensä
4,4
0,1
0,9
-0,0
5,4
Laskennalliset verovelat 2021
Milj. euroa
1.1.2021
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
Muuntoerot
31.12.2021
Liikearvopoistojen peruutus
2,8
-
0,1
-
2,9
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
22,4
4,2
-3,1
-0,0
23,5
Kertyneet poistoerot
0,6
-
0,8
-
1,3
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,2
-
-0,1
-
0,1
Korkojohdannaiset
-
-
0,1
-
0,1
Muut väliaikaiset erot
0,1
0,5
0,0
-0,0
0,6
Yhteensä
26,0
4,6
-2,2
-0,0
28,5
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita tai
käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
55
Laskennalliset verosaamiset 2020
Milj. euroa
1.1.2020
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
31.12.2020
Varaukset
1,2
-
0,2
1,4
Vuokrasopimukset
1,0
-
0,2
1,2
Korkojohdannaiset
0,3
-
-0,1
0,2
Muut väliaikaiset erot
1,3
-
0,3
1,6
Yhteensä
3,7
-
0,7
4,4
Laskennalliset verovelat 2020
Milj. euroa
1.1.2020
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Kirjattu
tuloslaskel
maan
31.12.2020
Liikearvopoistojen peruutus
2,6
-
0,2
2,8
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon hankinnassa
27,1
0,1
-4,8
22,4
Kertyneet poistoerot
0,2
-
0,4
0,6
Lainannostokulujen jaksottaminen
0,2
-
-0,1
0,2
Muut väliaikaiset erot
0,2
-
0,0
0,1
Yhteensä
30,3
0,1
-4,3
26,0
Konsernilla ei ole merkittäviä vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita tai
käyttämättömiä verotukseen liittyviä hyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
13. Osakekohtainen tulos
1.1-31.12.2021
1.1-31.12.2020
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
80,5
45,8
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
127 180
127 307
Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
127 700
127 860
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton osakekohtainen
tulos, euroa
0,63
0,36
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, euroa
0,63
0,36
56
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2021
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
2,1
127,4
49,5
1,8
180,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
2,6
0,4
0,0
3,0
Lisäykset
-
13,5
1,7
5,8
21,1
Vähennykset
-
-0,4
-0,0
-
-0,5
Muuntoerot
-
-0,0
-0,0
-
-0,0
Siirrot erien välillä
-
1,3
3,4
-4,7
-
Hankintameno 31.12.2021
2,1
144,4
55,0
3,0
204,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2021
-1,1
-88,1
-24,1
-
-113,3
Poistot ja arvonalentumiset
-0,0
-13,6
-5,5
-
-19,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2021
-1,1
-101,7
-29,6
-
-132,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
1,0
39,3
25,5
1,8
67,6
Kirjapitoarvo 31.12.2021
1,0
42,6
25,4
2,9
72,0
2020
Maa- ja
vesialueet,
rakennukset
ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Toimitilojen
perus-
parannukset
Muut
aineelliset
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2020
2,1
115,6
44,1
1,9
163,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
-
0,0
-
-
0,0
Lisäykset
-
12,4
5,1
0,0
17,5
Vähennykset
-
-0,5
-0,0
-
-0,5
Siirrot erien välillä
-
-0,1
0,3
-0,1
-
Hankintameno 31.12.2020
2,1
127,4
49,5
1,8
180,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2020
-1,1
-74,3
-19,0
-
-94,4
Poistot ja arvonalentumiset
-0,0
-13,8
-5,1
-
-18,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2020
-1,1
-88,1
-24,1
-
-113,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
1,0
41,3
25,1
1,9
69,5
Kirjapitoarvo 31.12.2020
1,0
39,3
25,5
1,8
67,6
57
14.1 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
2021
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
234,9
38,9
273,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
17,3
0,6
17,9
Lisäykset
29,7
1,8
31,5
Vähennykset
-3,0
-0,2
-3,2
Muuntoerot
-0,1
-0,0
-0,1
Hankintameno 31.12.2021
278,7
41,1
319,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-76,8
-24,6
-101,4
Poistot
-42,2
-3,7
-45,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-119,0
-28,3
-147,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
158,1
14,3
172,4
Kirjapitoarvo 31.12.2021
159,7
12,7
172,5
2020
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2020
214,7
37,9
252,6
Lisäykset
26,2
1,3
27,5
Vähennykset
-6,0
-0,3
-6,3
Hankintameno 31.12.2020
234,9
38,9
273,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020
-38,3
-21,1
-59,4
Poistot
-38,5
-3,5
-42,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020
-76,8
-24,6
-101,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
176,4
16,8
193,2
Kirjapitoarvo 31.12.2020
158,1
14,3
172,4
2021
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
161,7
16,8
178,5
Muutokset
40,2
2,1
42,4
Vuokrasopimusvelan lyhennykset
-38,6
-3,8
-42,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
163,3
15,1
178,5
2020
Toimitilat
Muut erät
Yhteensä
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
178,7
19,4
198,1
Muutokset
17,1
1,0
18,1
Vuokrasopimusvelan lyhennykset
-34,1
-3,6
-37,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
161,7
16,8
178,5
58
15. Aineettomat hyödykkeet
2021
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
849,8
154,2
82,9
80,9
1 167,8
Liiketoimintojen yhdistäminen
67,3
12,3
6,0
5,1
90,6
Lisäykset
-
-
-
25,1
25,1
Vähennykset
-
-
-
-0,0
-0,0
Muuntoerot
-0,4
-0,1
-0,1
-0,0
-0,5
Hankintameno 31.12.2021
916,6
166,5
88,8
111,0
1 282,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-68,0
-97,3
-29,2
-39,3
-233,9
Poistot ja arvonalentumiset
-
-10,0
-4,5
-10,8
-25,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-68,0
-107,4
-33,7
-50,0
-259,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
781,8
56,9
53,6
41,6
933,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
848,6
59,1
55,1
61,0
1 023,8
2020
Liikearvo
Asiakkuudet
Tavaramerkit
Muut
aineettomat
hyödykkeet ja
ennakko-
maksut
Yhteensä
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2020
847,2
153,7
82,9
61,0
1 144,9
Liiketoimintojen yhdistäminen
2,5
0,5
-
-
3,0
Lisäykset
-
-
-
19,9
19,9
Vähennykset
-
-
-
-0,0
-0,0
Hankintameno 31.12.2020
849,8
154,2
82,9
80,9
1 167,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020
-68,0
-79,5
-25,1
-31,1
-203,7
Poistot ja arvonalentumiset
-
-17,8
-4,1
-8,2
-30,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020
-68,0
-97,3
-29,2
-39,3
-233,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
779,2
74,2
57,8
29,9
941,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
781,8
56,9
53,6
41,6
933,9
15.1 Kehittämismenot
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy kehittämismenoja seuraavasti:
2021
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2021
6,4
Liiketoimintojen yhdistämiset
2,1
Lisäykset
9,7
Muuntoerot
0,0
Hankintameno 31.12.2021
18,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-2,9
Poistot
-2,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-5,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
3,5
59
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
12,8
2020
Milj. euroa
Hankintameno 1.1.2020
4,2
Lisäykset
2,2
Hankintameno 31.12.2020
6,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020
-1,9
Poistot
-1,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020
-2,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2020
2,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
3,5
16. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaus
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa.
Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisille rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Alueet muodostuvat yksiköistä, joilla on oma budjetti ja tulosseuranta, mutta ne käyttävät yhteisiä resursseja ja ovat
keskitetysti johdettuja.
31.12.2021
31.12.2020
milj. euroa
Liikearvo
%
milj. euroa
Liikearvo
%
Alueyksiköt
385,2
45,4 %
Alueyksiköt
369,7
47,3 %
Pääkaupunkiseutu
237,0
27,9 %
Pääkaupunkiseutu
230,2
29,4 %
Keskusyksiköt
184,1
21,7 %
Keskusyksiköt
181,8
23,3 %
Ruotsi ja muut
42,3
5,0 %
Yhteensä
848,6
100,0 %
Yhteensä
781,8
100,0 %
Testattavia rahavirtaa tuottavia yksikköjä oli vuonna 2021 yhteensä neljä, kun niitä tilikaudella 2020 oli kolme.
Neljäs rahavirtaa tuottava yksikkö, Ruotsi ja muut, syntyi Konsernissa vuonna 2021 Feelgood-hankinnan
yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin,
jotka on laadittu käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Laskelmissa käytetyt keskeiset oletukset ovat
liikevaihdon kasvu loppujaksolla, kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla sekä diskonttokorko. Ennusteet pohjautuvat
johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin vuosille 2022–2025 sisältäen loppujakson kasvun.
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2021
Alueyks
iköt
Pääkau
punkise
utu
Keskusyksi
köt
Ruotsi
ja muut
Testattavan jakson pituus
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
4 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla
9,7 %
11,7 %
10,1 %
5,4 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
6,5 %
6,5 %
6,5 %
6,1 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
5,6 %
5,6 %
5,6 %
5,2 %
60
Liikearvon testauksessa käytetyt keskeisimmät oletukset vuonna 2020
Alueyks
iköt
Pääkaupun
kiseutu
Keskus
yksiköt
Testattavan jakson pituus
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
2,0 %
2,0 %
2,0 %
Kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla
8,5 %
10,5 %
10,6 %
Diskonttokorko (Pre-tax WACC)
7,1 %
7,1 %
7,1 %
Diskonttokorko (Post-tax WACC)
6,1 %
6,1 %
6,1 %
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla perustuu tasaiseen kasvutekijään, joka vastaa Euroopan Keskuspankin pitkän
aikavälin tavoiteinflaatiotasoa. Loppujakson kannattavuus perustuu oletettuun orgaaniseen kasvuun normaalissa
markkinatilanteessa, yleiseen terveyspalveluiden markkinoiden kehitykseen sekä konsernijohdon laatimaan pitkän
aikavälin suunnitelmaan.
Diskonttauskorkona laskelmissa on käytetty pääoman keskimääräistä kustannusta (Pre-tax WACC), jonka
osatekijät ovat riskitön korko, riskipreemiot, toimialakohtainen beta, toimialakohtainen lainakustannus sekä
toimialakohtainen oman ja vieraan pääoman suhde.
Laadittujen testauslaskelmien perusteella liikearvoon ei kohdistu alaskirjaustarvetta. Kaikkien rahavirtaa tuottavien
yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden kirjanpitoarvot.
Herkkyysanalyysi
Konserni on arvioinut liikearvon arvonalentumislaskelman herkkyyttä laskelmassa käytettyjen kriittisimpien
olettamien muutosten vaikutuksen osalta. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos yksittäisessä
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.
Muuttuja
2021
2020
Liikevaihdon kasvu loppujaksolla
Alueyksiköt
Lasku yli 4,1 prosenttiyksikköä
Lasku yli 4,4 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Lasku yli 12,4 prosenttiyksikköä
Lasku yli 10,4 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Lasku yli 15,1 prosenttiyksikköä
Lasku yli 23,9 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Lasku yli 3,7 prosenttiyksikköä
-
Kannattavuus (EBIT %) loppujaksolla
Alueyksiköt
Lasku yli 5,6 prosenttiyksikköä
Lasku yli 4,8 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Lasku yli 9,7 prosenttiyksikköä
Lasku yli 8,1 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Lasku yli 8,7 prosenttiyksikköä
Lasku yli 9,8 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Lasku yli 2,8 prosenttiyksikköä
-
Diskonttauskorko (Pre-tax WACC)
Alueyksiköt
Kasvu yli 4,4 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 3,4 prosenttiyksikköä
Pääkaupunkiseutu
Kasvu yli 10,9 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 6,9 prosenttiyksikköä
Keskusyksiköt
Kasvu yli 12,8 prosenttiyksikköä
Kasvu yli 11,7 prosenttiyksikköä
Ruotsi ja muut
Kasvu yli 3,5 prosenttiyksikköä
-
Arvioitaessa kassavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, edellä esitetty huomioiden,
johdon arvion mukaan minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi
tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden
kirjanpitoarvon.
61
17. Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvo
Milj. euroa
1.1-31.12.2021
1.1-31.12.2020
Kirjanpitoarvo tilikauden alussa
0,5
0,6
Tilikauden poisto
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0,5
0,5
Tuotot ja kulut sijoituskiinteistöistä
Milj. euroa
1.1-31.12.2021
1.1-31.12.2020
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut
-0,0
-0,0
Yhteensä
0,1
0,1
Sijoituskiinteistöjen tuotot on ilmoitettu Konsernin omistusosuuden mukaisina. Sijoituskiinteistöihin ei liity muita
sopimukseen perustuvia velvoitteita.
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot
Sijoituskiinteistöosake
m2
Arvo per m2, tuhatta euroa
Arvo yhteensä, tuhatta
euroa
Koy Jyväskylän Väinönkatu 30
1 348
0,4–0,5
556–679
Kiinteistö Oy Jyväskylän Väinönkadun arvo on laskettu Konsernin omistusosuuden (16,81 %) mukaisesti.
18. Osuudet osakkuusyhtiöissä
Terveystalolla on seuraavat osakkuusyhtiöt, jotka yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yksittäisiä
olennaisia osakkuusyhtiöitä.
Osakkuusyhtiöt
Kotimaa
Omistusosuus
Äänivalta
Etsimo Healthcare Oy
Suomi
20,4 %
20,4 %
Olo-apteekki Oy
Suomi
20,0 %
20,0 %
Terveyden Tuottajat Oy
Suomi
0,0 %
48,0 %
Yhdistetyt taloudelliset tiedot osakkuusyhtiöistä
Milj. euroa
2021
2020
Kirjanpitoarvo
0,6
2,2
Konsernin osuus laajasta tuloksesta
-0,3
-0,6
19. Osakeperusteiset maksut
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021–2023
62
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2021–2023 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille. Pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelma perustuu rullaavaan 3 vuoden ansaintajaksorakenteeseen, jossa uusi ansaintajakso alkaa
joka vuosi hallituksen niin päättäessä. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja
ansaintamahdollisuudet. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen
määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään ja maksetaan Terveystalon
osakkeina, minkä lisäksi Terveystalo maksaa palkkioon liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Ohjelma on käsitelty
kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelman verovaikutuksella huomioitu
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,8 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 4,2 miljoonaa
euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 56 henkilöä.
Järjestely
2021
Myöntämispäivä
1.4.2021
Palkkio-osakkeita enintään
642 000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1
-
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
622 000
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
24 000
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12
598 000
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
13,5
Mittausjakso päättyy
31.12.2023
Oikeuden syntymisjakso päättyy
30.4.2024
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto, tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Siirtymävaiheen kannustinohjelma
63
Siirtymävaiheen kannustinohjelma on suunnattu ainoastaan toimitusjohtajalle. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on
kahden vuoden työssäoloehto sekä erikseen määritetyt taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit.
Palkkio myönnetään ja maksetaan Terveystalon osakkeina, minkä lisäksi Terveystalo maksaa palkkioon liittyvät
verot ja veroluonteiset maksut. Ohjelma on käsitelty kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena
osakeperusteisena maksuna. Ohjelman verovaikutuksella huomioitu vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,1
miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa.
Järjestely
2021
Myöntämispäivä
24.5.2021
Palkkio-osakkeita enintään
58 600
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1
-
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
58 600
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12
58 600
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
14,1
Mittausjakso päättyy
31.12.2022
Oikeuden syntymisjakso päättyy
30.4.2023
Ansaintakriteerit
Työssäolo, osakkeen
kokonaistuotto,
tuottavuus ja
digitaalinen myynti
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2018–2020
Suoriteperusteinen kannustinohjelma 2018–2020 on suunnattu Terveystalon avainhenkilöille.
Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka muodostuvat vuoden mittausjaksosta sekä tätä
seuraavasta kahden vuoden odotusjaksosta. Osakepalkkiojärjestelmän mittausjaksot ovat kalenterivuodet 2018,
2019 ja 2020. Ohjelman ansaintaedellytyksenä on kolmen vuoden työssäoloehto sekä erikseen määritellyt
taloudellisiin tavoitteisiin perustuvat ansaintakriteerit. Palkkio myönnetään ja maksetaan Terveystalon osakkeina,
minkä lisäksi Terveystalo maksaa palkkioon liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Ohjelma on käsitelty
kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelman verovaikutuksella huomioitu
vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 0,5 miljoonaa euroa, ja sen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 2,5 miljoonaa
euroa. Järjestelyn piiriin kuuluu 72 henkilöä.
Järjestely
2020
2019
2018
Myöntämispäivä
30.4.2020
27.3.2019
30.1.2018
Palkkio-osakkeita enintään
943,000
Myönnetyt palkkio-osakkeet 1.1
-
553 114
-
Kaudella myönnetyt palkkio-osakkeet
-
-
-
Kaudella menetetyt palkkio-osakkeet
-
33 400
-
Kaudella toteutetut palkkio-osakkeet
-
-
-
Myönnetyt palkkio-osakkeet 31.12
-
519 674
-
Palkkio-osakkeiden käypä arvo myöntämishetkellä
8,8
9,0
6,9
Mittausjakso päättyy
31.12.2020
31.12.2019
31.12.2018
Oikeuden syntymisjakso päättyy
30.4.2023
30.4.2022
30.4.2021
Ansaintakriteerit
Osakkeen kokonaistuotto ja yhtiön
kannattavuus
Toteutus
Osakkeina ja rahana
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin sekä käyvän arvon
hierarkia
64
Milj. euroa 31.12.2021
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,1
-
0,1
0,1
Taso 2
0,8
-
0,8
0,8
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
103,4
103,4
103,4
-
15,0
15,0
15,0
-
38,1
38,1
38,1
0,6
-
0,6
0,6
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
1,6
156,5
158,1
158,1
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
249,8
249,8
249,8
-
8,1
8,1
8,1
5,4
-
5,4
5,4
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
115,6
115,6
115,6
-
5,3
5,3
5,3
-
57,1
57,1
57,1
2,8
-
2,8
2,8
Taso 3
1,2
-
1,2
1,2
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
9,4
435,8
445,2
445,2
Milj. euroa 31.12.2020
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
rahoitusvarat ja
-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostetut
rahoitusvarat ja
-velat
Kirjanpito-
arvo
Käypä
arvo
Käyvän arvon
hierarkia
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
0,3
-
0,3
0,3
Taso 2
Lyhytaikaiset
-
80,2
80,2
80,2
-
5,6
5,6
5,6
-
77,1
77,1
77,1
Rahoitusvarat yhteensä
0,3
162,9
163,2
163,2
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
-
290,5
290,5
290,5
-
11,8
11,8
11,8
1,0
-
1,0
1,0
Taso 3
Lyhytaikaiset
-
81,4
81,4
81,4
-
5,8
5,8
5,8
-
40,1
40,1
40,1
0,9
-
0,9
0,9
Taso 3
1,1
-
1,1
1,1
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
3,1
429,6
432,6
432,6
65
Käyvän arvon hierarkian tasolle 3 luokitellut rahoitusvarat ja -velat muodostuvat noteeraamattomista osakesijoituksista sekä yritys-
ja liiketoimintakauppojen ehdollisista lisäkauppahintaveloista. Osakesijoitusten arvostus perustuu johdon tapauskohtaiseen arvioon
osakkeisiin liittyvästä tulevasta kassavirrasta, ja ehdollisten lisäkauppahintavelkojen arvostus perustuu kauppakirjoilla määritettyyn
ehdollisen lisäkauppahinnan määrään sekä johdon tapauskohtaiseen arvioon lisäkauppahinnan toteutumisesta. Käyvän arvon
hierarkian tasolle 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen muutosten vaikutus kauden tulokseen on ollut 0,5
miljoonaa euroa (2020: 0,5 miljoonaa euroa).
21. Rahoitusriskit
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on
minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä arvostukseen.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan
yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteuttamisesta vastaa Konsernin taloushallinto. Konsernin
taloushallinto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen.
Konsernin korkoriski aiheutuu sen rahalaitoslainoista, jotka ovat vaihtuvakorkoisia. Keskimääräinen markkinakorko
rahalaitoslainoille konsernissa tilikaudella 2021 on ollut 0,9 prosenttia (2020: 1,1 prosenttia). Jos korot olisivat olleet
yhden prosenttiyksikön suuremmat, niin korkokulut olisivat olleet 3,7 miljoonaa euroa suuremmat tilikaudella 2021.
(2020: 3,8 miljoonaa euroa).
Konserni ei sovella IFRS 9 mukaista suojauslaskentaa. Tilinpäätöshetkellä konsernin tytäryhtiöllä on avoinna
euromääräisiä korkojohdannaisia seuraavasti
●
korkoa sekä saa vaihtuvaa korkoa yhteensä 50,0, 25,0 ja 30,0 miljoonan euron lainapääomille
●
lainapääomille
Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa ja Hollannissa, ja näin ollen altistuu valuuttakurssiriskille liittyen
Ruotsin kruunuun. Konserniyhtiöiden laskutus ja hankinnat tehdään kuitenkin paikallisessa valuutassa, joten
transaktioriski Terveystalolle on vähämerkityksellinen. Tilikaudella 2021 Konsernin valuuttakurssitappiot olivat 0,4
miljoonaa euroa.
Konsernin rahavirrasta suuri osa tulee erilaisten vakiintuneiden instituutioiden, julkisen sektorin ja yritysten
maksuina, joilla on asianmukainen luottohistoria. Yrityksen myyntisaamisiin sisältyy kuitenkin luottoriski. Luottoriskiä
hallinnoidaan pääasiallisesti tarkistamalla ja seuraamalla asiakkaan luottohistoriaa säännöllisesti sekä tekemällä
yhteistyötä perintäyritysten kanssa. Lisäksi merkittävä osa Konsernin asiakkaista on yksityishenkilöitä, joiden maksu
tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti palvelua luovutettaessa.
Konsernilla ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia myyntisaamiskeskittymiä, vaan luottoriski on hajaantunut.
Luottoriskiä seurataan myyntisaamisten määrän, ikäjakauman ja kiertonopeuden kehityksellä. Luottoriskiä
seurataan myös asiakkaittain.
Konserni on arvioinut Covid-19-pandemian potentiaalisia vaikutuksia myyntisaamisten luottoriskiin. Arvioinnin
yhteydessä luottotappioriskin ei todettu merkittävästi ka svaneen pandemian johdosta.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten
ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22
Myyntisaamiset ja muut saamiset
.
66
21.4 Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta
Konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi, erääntyvien lainojen takaisinmaksuun sekä
kasvustrategian mukaisten investointien ja yritysostojen toteuttamiseksi. Konsernin rahavarat koostuvat
pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä raportointihetkellä matkalla
olevista käteismaksusuorituksista.
Konserni hallinnoi maksuvalmiusriskiä seuraamalla käyttämättömien varojen määrää sekä ennustamalla
kassavirtoja eteenpäin.
Konsernilla on käytössään luottolimiitti sekä nostamattomia luottoja, joista tilinpäätöshetkellä 31.12.2021 oli
nostamatta 55,5 miljoonaa euroa (2020: 48,0 miljoonaa euroa).
Alla oleva taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne
sisältävät sekä koron- että pääoman takaisinmaksut. Vuokrasopimusvelvoitteiden diskonttaamattomat rahavirrat
eroavat taseeseen merkityistä määristä, koska taseeseen on merkitty diskontattu arvo. Vaihtuvien korkojen osalta
analyysi on laadittu käyttäen tilinpäätöshetken korkotasoa.
Maksuvalmiusriskin maturiteettianalyysi
31.12.2021
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
365,4
373,5
118.6*
42,8
212,0
-
Vuokrasopimusvelat
178,5
186,4
48,9
42,0
72,8
22,8
Osamaksuvelat
13,3
13,7
5,5
4,3
3,8
-
Ostovelat
57,1
57,1
57,1
-
-
-
Korkojohdannaiset
1,2
1,4
1,1
0,2
0,0
-
Yhteensä
615,4
631,9
231,2
89,4
288,6
22,8
* Sisältää Feelgood hankintaa varten nostetun 70 miljoonan euron lainan. Rahoitussopimukseen sisältyy optio lykätä takaisinmaksua vuoden 2023
puolelle. Konserni suunnittelee rahoitussopimuksen korvaamista pitkäaikaisella rahoitussopimuksella vuoden 2022 aikana.
31.12.2020
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Rahavirta
1 vuosi
1–2 vuotta
2–5 vuotta
Yli 5 vuotta
Rahalaitoslainat
371,9
383,5
84,9
44,3
254,3
-
Vuokrasopimusvelat
178,5
193,1
42,1
37,5
79,3
34,2
Osamaksuvelat
17,6
18,2
6,0
5,2
6,9
-
Ostovelat
40,1
40,1
40,1
-
-
-
Korkojohdannaiset
1,1
1,2
0,5
0,5
0,1
-
Yhteensä
609,3
636,1
173,6
87,5
340,6
34,2
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja mahdollistaa strategian toteuttaminen.
67
Pääomarakenteeseen vaikutetaan operatiivisen kassavirran lisäksi mm. mahdollisten osakeantien ja omien
osakkeiden hankintojen kautta, velkarahoituksen lisäämisellä tai takaisinmaksulla, mahdollisilla pääomaerien
välisillä konversioilla sekä operatiivisilla päätöksillä investoinneista, kasvusta ja mahdollisista omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan muutoksella, nettovelan ja käyttökatteen suhteella
sekä kassavirtaennusteella.
Konsernin nettovelkaantumisaste (gearing) oli 31.12.2021 82,5 prosenttia (2020: 85,9 prosenttia).
Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin
sisältyvät korolliset velat vähennettynä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin korolliset velat olivat vuoden
2021 lopussa 557,2 miljoonaa euroa (2020: 568,0 miljoonaa euroa). Merkittävä osa korollisista veloista on
rahalaitoslainoja.
22. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2021
2020
Pitkäaikaiset
Lainasaamiset
0,1
0,3
Yhteensä
0,1
0,3
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
103,4
80,2
Muut saamiset
2,0
1,4
Siirtosaamiset
7,9
7,9
Sopimukseen perustuvat varat
15,0
5,6
Yhteensä
128,3
95,1
Erittely siirtosaamisista
Milj. euroa
2021
2020
Johdannaiset
0,6
-
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
0,0
0,1
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
0,1
3,3
Muut siirtosaamiset
7,3
4,5
Yhteensä
7,9
7,9
Konserni on kirjannut lopullisia luottotappioita ja odotettavissa olevia luottotappioita myyntisaamisista ja
sopimukseen perustuvista varoista yhteensä 1,6 miljoonaa euroa (2020: 1,2 miljoonaa euroa). Odotettujen
luottotappioiden laskenta perustuu yksinkertaistettuun menettelyyn. Laskennassa käytetyt prosentit perustuvat
historiatietoon toteutuneista luottotappioista, ja niissä on otettu huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet
sekä konsernin näkemys taloudellisista olosuhteista, jotka tulevat vaikuttamaan myyntisaamisten odotettavissa
olevana voimassaoloaikana.
Konsernin näkemyksen mukaan myyntisaamisten tasearvo vastaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä siinä tapauksessa, että sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään myyntisaamisiin liittyviä
velvoitteitaan.
Muiden saamisten ja siirtosaamisten käypä arvo on tasearvo.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
68
2021
Milj. euroa
Myyntisaamiset ja
sopimukseen
perustuvat varat
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Sopimukseen perustuvat varat
15,0
-0,1 %
-0.0
15,0
Erääntymättömät
92,0
-0,1 %
-0,1
91,9
Erääntyneet
6,5
-0,3 %
-0.0
6,5
2,1
-1,1 %
-0.0
2,1
1,7
-6,4 %
-0,1
1,6
2,8
-50,9 %
-1,4
1,4
Yhteensä
120,1
-1,6
118,4
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja kirjatut luottotappiot
2020
Milj. euroa
Myyntisaamiset
yhteensä
Arvioitu
odotettavissa oleva
luottotappio
Kirjatut odotettavissa
olevat luottotappiot
Kirjanpitoarvo
Erääntymättömät
78,6
0,1 %
-0,1
78,5
Erääntyneet
4,5
0,5 %
-0,0
4,5
1,1
2,0 %
-0,0
1,1
0,5
10,0 %
-0,1
0,5
2,2
45,8 %
-1,0
1,2
Yhteensä
87,0
-1,2
85,8
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskeistä kerrotaan tarkemmin luottoriskeistä kertovassa liitetiedossa 21 Rahoitusriskit.
23. Rahavarat
Konsernin rahavarat 31.12.2021, yhteensä 38,1 miljoonaa euroa (2020: 77,1 miljoonaa euroa), koostuvat
pankkitileillä olevista varoista, käteiskassoista, pankki- ja luottokorttisaamisista sekä matkalla olevista
käteismaksusuorituksista.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusvaroihin liittyviä velvoitteitaan. Rahavaroihin ei kuitenkaan liity
merkittäviä vastapuoliriskejä. Rahavarojen käypä arvo vastaa niiden tasearvoa.
24. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan pääoman rahasto
69
Milj. euroa
Ulkona
olevien
osakkeiden
lukumäärä,
1 000 kpl
Omat
osakkeet
, 1 000
kpl
Osakkeet
yhteensä,
1 000 kpl
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2020
127 307
730
128 037
0,1
492,8
-6,7
486,1
31.12.2020
127 307
730
128 037
0,1
492,8
-6,7
486,1
1.1.2021
127 307
730
128 037
0,1
492,8
-6,7
486,1
Omien osakkeiden hankinta
-1 000
1 000
-
-
-
-11,3
-11,3
31.12.2021
126 307
1 730
128 037
0,1
492,8
-18,0
474,9
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 31.12.2021 128 036 531, joista ulkona olevia osakkeita oli 126 306 531
ja, Konsernin hallussa olevia omia osakkeita oli 1 730 000. Terveystalon hallitus päätti 28.10.2021 käynnistää
omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman yhtiökokouksen 25.3.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 29.10.2021 ja loppuivat 28.12.2021. Tämän jakson aikana Terveystalo hankki
1 000 000 omaa osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 11,25 euroa. Osakkeet hankittiin hankintahetken
markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena oli optimoida Konsernin pääomarakennetta alentamalla omaa
pääomaa. Takaisinostetut 1 000 000 osaketta mitätöidään.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 542,6 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 43,8 miljoonaa euroa. Hallitus
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella
jaetaan osinkoa 0,28 (0,26) euroa osakkeelta eli yhteensä noin 35,6 (33,1) miljoonaa euroa. Osinko maksettaisiin
kahdessa erässä seuraavasti:
●
osingonmaksun ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 11.4.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingon ensimmäinen erä maksettaisiin
20.4.2022.
●
toisen erän täsmäytyspäivänä 10.10.2022 rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingonmaksun toinen erä maksettaisiin 19.10.2022. Lisäksi hallitus
ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen tarvittaessa päättämään uudesta täsmäytyspäivästä ja
70
maksupäivästä osingonmaksun toiselle erälle, mikäli Euroclear Finland Oy:n säännöt tai Suomen arvo-
osuusjärjestelmää koskevat säädökset muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa varojenjakoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen päätöstä.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
25. Rahoitusvelat
Ei rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2021
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2021
Rahalaitoslainat
371,9
-11,5
4,8
0,3
-0.0
365,4
Osamaksuvelat
17,6
-5,9
-
1,6
-
13,3
Vuokrasopimusvelat
178,5
-42,4
17,1
25,3
-0.0
178,5
Yhteensä
567,9
-59,8
21,9
27,1
-0.0
557,2
Ei rahavirtavaikutteiset muutokset
milj. euroa
1.1.2020
Rahavirta
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset
Muuntoerot
31.12.2020
Rahalaitoslainat
373,1
-1,5
-
0,3
-
371,9
Osamaksuvelat
17,7
-5,5
-
5,3
-
17,6
Vuokrasopimusvelat
198,0
-37,8
-
18,1
-
178,5
Yhteensä
588,8
-44,7
-
23,8
-
567,9
Konsernin lainasopimuksessa on kovenanttiehto, jonka raja-arvon ylittyessä lainanantajat voivat vaatia lainojen
välitöntä takaisinmaksua. Kovenanttiehto liittyy käyttökatteen ja nettovelan suhteeseen. Konserni on tilikauden
aikana ja tilinpäätöspäivänä täyttänyt rahoitukseen liittyvän kovenanttiehdon.
26. Ostovelat ja muut velat
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot
Milj. euroa
2021
2020
Ostovelat
57,1
40,1
Muut velat
75,9
64,8
Sopimukseen perustuvat velat
6,1
2,2
Korkojohdannaiset
1,2
1,1
Siirtovelat
73,9
54,5
Yhteensä
214,1
162,7
71
Erittely muista veloista
Milj. euroa
2021
2020
Lääkärinpalkkiovelat
44,6
38,4
Alv-velat
20,8
19,5
Muut
10,6
6,8
Yhteensä
75,9
64,8
Erittely siirtoveloista
Milj. euroa
2021
2020
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
67,1
52,2
Korkovelat
0,2
0,3
Muut
6,6
1,9
Yhteensä
73,9
54,5
27. Varaukset
Varausten tasearvot
Milj. euroa
2021
2020
Pitkäaikaiset varaukset
8,5
7,7
Lyhytaikaiset varaukset
2,5
2,4
Yhteensä
11,0
10,1
Milj. euroa
2021
2020
Tappiolliset sopimukset
6,6
5,8
Muut varaukset
4,4
4,3
Yhteensä
11,0
10,1
Varausten muutokset vuoden 2021 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2021
5,8
4,3
10,1
Varausten lisäykset
2,0
0,6
2,6
Käytetyt varaukset
-1,2
-0,5
-1,7
31.12.2021
6,6
4,4
11,0
Varausten muutokset vuoden 2020 aikana
Milj. euroa
Tappiolliset
sopimukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.1.2020
5,0
4,1
9,1
Varausten lisäykset
3,0
0,4
3,5
72
Käytetyt varaukset
-2,2
-0,3
-2,5
31.12.2020
5,8
4,3
10,1
28. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Feelgood-konsernin hankinnan myötä vuonna 2021 Konsernille muodostui etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä
Ruotsissa. Nämä muodostuvat PSA- ja PA -KL -järjestelyistä, jotka ovat suljettuja ja joiden osalta kaikki osallistujat
ovat joko eläköityneet tai poistuneet Konsernin palveluksesta. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ei liity
varoja. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja
työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä
perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan. Etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo
tilinpäätöshetkellä oli 9 vuotta.
Yhteenveto etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutuksista tilinpäätöksessä
Milj. euroa
2021
Eläkevelvoitteiden nykyarvo
1,7
Kulut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
0,0
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittäminen
-0,1
Eläkevelvoitteen täsmäytyslaskelma
Milj. euroa
2021
1.1.2021
-
Liiketoimintojen yhdistäminen
1,9
Korkokulu (+) / -tuotto (-)
0,0
Maksetut etuudet
-0,1
Velvoitteen uudelleen määrittäminen:
-
-0,1
-
Muuntoerot
-0,0
31.12.2021
1,7
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
%
2021
Diskonttokorko
1,20
Inflaatio
2,20
Diskonttokorko on määritelty perustuen ruotsalaisten asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon, joiden
maturiteetti vastaa Konsernin eläkevelvoitteita.
73
Herkkyysanalyysi keskeisten vakuutusmatemaattisten oletusten vaikutuksesta etuuspohjaiseen
eläkevelvoitteeseen
Milj. euroa
2021
0,5 %-yksikön lisäys käytetyssä muuttujassa
-0,1
0,1
0,5 %-yksikön vähennys käytetyssä muuttujassa
0,1
Ulkopuolinen aktuaari on suorittanut herkkyysanalyysin yhdelle muuttujalle kerrallaan olettaen, että muut muuttujat
pysyvät ennallaan ja olettamalla muuttujalle taulukon mukainen muutos riippumatta tämän todellisesta
muutoksesta. Näin ollen herkkyysanalyysin tarkoituksena ei ole määrittää odotettavissa olevia muutoksia
eläkevelvoitteen määrässä, vaan havainnollistaa velvoitteen herkkyyttä näille riskitekijöille.
29. Vakuudet, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Milj. euroa
31.12.2021
31.12.2020
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset
11,4
-
Yhteensä
11,4
-
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Talletukset
0,2
0,2
Muut takaukset
0,9
0,7
Yhteensä
1,1
0,9
30. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä Konserniin kuuluvat tytär- ja osakkuusyhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös
hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä ja
yhteisöt, joissa heillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty liitetiedossa 31
Konserniyritykset
.
Lähipiiritapahtumat
2021
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,7
12,5
0,2
1,1
Muut lähipiiriyhteisöt
-
-
-
-
Yhteensä:
0,7
12,5
0,2
1,1
74
2020
Myynnit
Ostot
Saamiset
Velat
Osakkuusyhtiöt
0,5
17,4
0,5
1,5
Muut lähipiiriyhteisöt
-
-
-
-
Yhteensä:
0,5
17,4
0,5
1,5
Ylimmän johdon palkitseminen
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2021
2020
Kiinteä palkka
400,0
366,7
Muut edut
-
-
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
433,8
240,0
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
306,7
-
Lakisääteinen eläke
136,0
89,6
Yhteensä
1 276,4
696,3
Toimitusjohtajan palkka on esitetty suoriteperusteisesti.
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot, tuhatta euroa
2021
2020
Kiinteä palkka
1 754,1
1 499,9
Muut edut
41,8
43,5
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
880,2
424,1
Pitkän aikavälin kannustimet (osakepalkkiot)
611,6
209,1
Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritetut etuudet
-
656,2
Läkisääteinen eläke
436,5
387,5
Yhteensä
3 724,3
3 220,4
Johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty suoriteperusteisesti.
Hallituksen jäsenten palkkiot,
tuhatta euroa
2021
2020
Rahana
maksettu
vuosipalkki
o
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokous
palkkiot
Muut
etuudet*
Rahana
maksettu
vuosipalkki
o
Osakkeina
maksettu
vuosipalkkio
Kokous
palkkiot
Muut
etuudet
*
Kari Kauniskangas (hallituksen
puheenjohtaja)
50,5
34,0
15,0
0,5
51,0
34,0
16,0
0,5
Tomas Von Rettig
30,0
20,2
17,0
0,3
30,3
20,2
18,0
0,3
Åse Aulie Michet
23,9
16,1
16,4
0,3
24,2
16,1
19,1
0,3
Katri Viippola
23,9
16,1
15,0
0,3
24,2
16,1
15,4
0,3
Dag Andersson
23,9
16,1
15,3
0,3
24,2
16,1
17,3
0,3
Niko Mokkila
23,9
16,1
15,0
0,3
24,2
16,1
9,4
0,3
Kristian Pullola**
30,0
20,2
12,5
0,3
-
-
-
-
Hallituksen jäseninä 25.3.2021
saakka
Lasse Heinonen
-
-
3,1
-
30,3
20,2
14,8
0,3
Hallituksen jäseninä 28.5.2020
saakka
Olli Holmström
-
-
-
-
-
-
5,4
-
Paul Hartwall
-
-
-
-
-
-
5,4
-
75
Yhteensä
206,0
138,7
109,3
2,2
208,4
138,8
120,8
2,3
* Muut etuudet sisältävät osakepalkkion varainsiirtoveron osuuden
** Hallituksen jäsen 2021 lähtien
Bonusjärjestelmä
Yhtiöllä on käytössään bonusjärjestelmä, jonka sisällöstä päättää yhtiön hallitus palkitsemisvaliokunnan suosituksen
perusteella. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet voivat myös osallistua bonusjärjestelmään yhtiön
bonuskäytännön mukaisesti. Vuosibonusten maksun edellytyksenä on, että yhtiölle asetetut keskeiset
tulostavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän keskeiset tulostavoitteet perustuvat yhtiön oikaistuun
liikevoittoon/-tappioon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä henkilökohtaisiin tulos- ja
suoritustavoitteisiin. Henkilökohtaisten tulos- ja suoritustavoitteiden asettamisesta vastaa bonusjärjestelmään
osallistuvan henkilön esihenkilö.
Terveystalo Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta Konsernin
avainhenkilöille. Kannustinjärjestelmästä kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 19
Osakeperusteiset maksut
.
Johdon omistukset
Nimi
Asema
2021
Kari Kauniskangas
Hallituksen puheenjohtaja
10 992
Tomas Von Rettig
Hallituksen jäsen
7 944
Åse Aulie Michelet
Hallituksen jäsen
28 951
Katri Viippola
Hallituksen jäsen
6 327
Dag Andersson
Hallituksen jäsen
4 888
Niko Mokkila
Hallituksen jäsen
3 193
Kristian Pullola
Hallituksen jäsen
1 783
Ville Iho
Toimitusjohtaja
-
Petri Bono
Johtava ylilääkäri
-
Juha Juosila
Digitalisaatiosta vastaava johtaja
87 435
Ilkka Laurila
Talousjohtaja
281 900
Siina Saksi
Johtaja, lääkärikeskusverkosto
50 559
Elina Saviharju
Lakiasiainjohtaja
-
Veera Siivonen
Johtaja, kuluttajaliiketoiminta
348
Minttu Sinisalo
Henkilöstöjohtaja
-
Mikko Tainio
Johtaja, julkiset palvelut
518
Petri Keksi
Johtaja, kasvuliiketoiminnot
92 585
Marja-Leena Tuomola
Johtaja, yritysterveys
1 000
76
31. Konserniyritykset
Konsernin emoyritys on Terveystalo Oyj, jonka kotimaa on Suomi.
Tytäryhtiöt 31.12.2021
Yhtiön nimi
Kotimaa
Konsernin
omistus
Konsernin
äänivalta
Alna Sverige AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Ankkurin Huoltamo Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Attentio Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
EAM TTALO Holding Oy*
Suomi
0,0 %
0,0 %
Evalua International Ltd. Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Evalua Nederland B.V.
Alankomaat
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsa Dalarna AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård Södra AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsovård Östersund AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Företagshälsövård Blekinge AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Online AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Primärvård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Sjukvård AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Feelgood Svenska AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Hierojakoulu Relaxi Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Jyväskylän Hoitokoti Ankkuri Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Jyväskylän Lastensuojelupalvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Keltaisen Kartanon Kuntoutus Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Lastensuojelupalvelut Väylä Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Länshälsan Skåne AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medicin Direkt Östersund AB
Ruotsi
100,0 %
100,0 %
Medimar Scandinavia Ab
Suomi
94,3 %
94,3 %
Rela Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Rela-hierojat Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Sivupersoona Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Hierojakoulut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Suomen Terveystalo Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terapiatelakka Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Estonia OÜ
Viro
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Holding Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Healthcare Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Julkiset palvelut Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Kuntaturva Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
Terveystalo Tactus Oy
Suomi
100,0 %
100,0 %
TT Ålands Tandläkarna Ab
Suomi
100,0 %
100,0 %
*EAM TTALO Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Asset Managementilla, mutta sopimuksen perusteella Terveystalo
tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAM toimi agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän
sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna
yhteistönä.
77
Tilikausi 2021
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2021 aikana:
●
●
●
●
●
Tilikausi 2020
Seuraavat fuusiot toteutettiin tilikauden 2020 aikana:
●
●
●
●
●
78
32. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Terveystalo konserni, milj. euroa
2021
2020
2019
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1 030,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA), *
1)
206,1
162,8
176,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
1)
17,8
16,5
17,1
Käyttökate (EBITDA)
1)
201,8
158,3
171,2
Käyttökate (EBITDA), %
1)
17,5
16,1
16,6
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA) *
1)
141,0
101,9
115,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
1)
12,2
10,3
11,2
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
1)
136,7
97,4
110,0
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
1)
11,8
9,9
10,7
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
114,4
71,6
86,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
1)
9,9
7,3
8,4
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
110,1
67,2
81,4
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
9,5
6,8
7,9
Oman pääoman tuotto (ROE), %
1)
13,6
8,2
10,3
Omavaraisuusaste, %
1)
42,2
42,1
39,9
Osakekohtainen tulos (€)
0,63
0,36
0,43
Nettovelka
519,0
490,9
548,20
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
1)
85,2
85,9
101,3
Nettovelka/Oikaistu käyttökate (EBITDA)
1)
2,5
3,0
3,1
Varat yhteensä
1 448,6
1 361,0
1 359,3
Henkilöstö keskimäärin HTV
5 643
4 900
4 943
Henkilöstö kauden lopussa
9 805
8 253
8 685
Ammatinharjoittajat kauden lopussa
5 754
5 057
5 068
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
156,9
118,0
131,4
Nettovelka, ilman IFRS 16
340,6
312,4
366,4
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
1)
2,2
2,6
2,8
*) Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan
uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja - tappioihin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin.
1)
Vaihtoehtoinen tunnusluku. Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja
jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta,
taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
79
33. Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, (euroa)
=
Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulos
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Terveystalo esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää
yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta
asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.
Taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat taseen vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska ne ovat yhtiön näkemyksen mukaan hyödyllisiä mittareita yhtiön kyvystä saada
rahoitusta ja maksaa velkaansa.
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Kauden tulos (viimeiset 12 kuukautta)
x 100 %
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden) (keskimäärin)
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
x 100 %
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
x 100 %
Oma pääoma
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
(viimeiset 12 kuukautta) *
=
Korolliset velat - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta)
Oikaistu nettovelka/oikaistu käyttökate
(EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS
16 *
=
Korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja - korolliset saamiset ja rahavarat
Oikaistu käyttökate (EBITDA) (viimeiset 12 kuukautta), ilman IFRS 16
Tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut
Yhtiö esittää seuraavat tuloslaskelman vaihtoehtoiset tunnusluvut, koska yhtiön näkemyksen mukaan ne lisäävät ymmärrystä yhtiön liiketoiminnan
tuloksesta. Lisäksi oikaistut vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat usein analyytikkojen ja muiden osapuolten käyttämiä ja helpottavat vertailtavuutta
kausien välillä.
Oikaistu käyttökate (EBITDA) *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto / -tappio ennen
aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), % *
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset +
oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
80
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT) *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta +
oikaisut
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), % *
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
+oikaisut
x 100 %
Liikevaihto
Käyttökate (EBITDA)
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA)
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia
(EBITA), %
=
Liikevoitto/-tappio + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
x 100 %
Liikevaihto
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
=
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta
x 100 %
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16 *
=
Liikevoitto/-tappio + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16
vuokrakuluoikaisu
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin, liiketoiminnan
uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin, strategisiin projekteihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin
eriin.
81
34. Täsmäytyslaskelma vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Oman pääoman tuotto (ROE), %
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
(keskimäärin)
590,1
556,3
526,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %
13,6
8,2
10,3
Omavaraisuusaste, %
2021
2020
2019
Oma pääoma (sisältäen määräysvallattomien omistajien osuuden)
608,9
571,4
541,2
Taseen loppusumma
1 448,6
1 361,0
1359,3
Saadut ennakot
6,1
2,2
1,5
Omavaraisuusaste, %
42,2
42,1
39,9
Nettovelkaantumisaste (gearing), %
2021
2020
2019
Korolliset velat
557,2
568,0
588,8
Korolliset saamiset ja rahavarat
38,2
77,1
40,6
Oma pääoma
608,9
571,4
541,2
Nettovelkaatumisaste (gearing), %
85,2
85,9
101,3
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2021
2020
2019
Korolliset velat
557,2
568,0
588,8
Korolliset saamiset ja rahavarat
38,2
77,1
40,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
206,1
162,8
176,3
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA)
2,5
3,0
3,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Poistot ja arvonalentumiset
91,7
91,2
89,8
Oikaisut *
4,3
4,5
5,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
206,1
162,8
176,3
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
2021
2020
2019
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
206,1
162,8
176,3
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
17,8
16,5
17,1
82
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
26,6
30,3
28,6
Oikaisut*
4,3
4,5
5,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA)
141,0
101,9
115,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), %
2021
2020
2019
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
141,0
101,9
115,1
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Oikaistu liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja
ja arvonalentumisia (EBITA), %
12,2
10,3
11,2
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Oikaisut*
4,3
4,5
5,1
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
114,4
71,6
86,5
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2021
2020
2019
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT)
114,4
71,6
86,5
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Oikaistu liikevoitto/-tappio (EBIT), %
9,9
7,3
8,4
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Poistot ja arvonalentumiset
91,7
91,2
89,8
Käyttökate (EBITDA)
201,8
158,3
171,2
Käyttökate (EBITDA), %
2021
2020
2019
Käyttökate (EBITDA)
201,8
158,3
171,2
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Käyttökate (EBITDA), %
17,5
16,1
16,6
83
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Aineettomien hyödykkeiden poistot
ja arvonalentumiset
26,6
30,3
28,6
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
136,7
97,4
110,0
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
2021
2020
2019
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
136,7
97,4
110,0
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Liikevoitto/-tappio ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
11,8
9,9
10,7
Liikevoitto/-tappio (EBIT), milj. euroa
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
110,1
67,2
81,4
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
2021
2020
2019
Liikevoitto/-tappio (EBIT)
110,1
67,2
81,4
Liikevaihto
1 154,6
986,4
1030,7
Liikevoitto/-tappio (EBIT), %
9,5
6,8
7,9
Oikaisut aiheryhmittäin*, milj. euroa
2021
2020
2019
Yrityshankintoihin liittyvät kulut
(1
3,1
0,5
3,3
Uudelleenjärjestelyihin liittyvät kulut
(2
0,3
1,6
0,7
Omaisuuden myyntivoitto
-
-0,1
0,3
Strategiset projektit ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
0,8
2,5
0,8
Oikaisut
4,3
4,5
5,1
Oikaisut tiliryhmittäin*, milj. euroa
2021
2020
2019
Liiketoiminnan muut tuotot
-0,4
-0,5
-0,3
Materiaalit ja palvelut
-
1,8
-
Henkilöstökulut
0,3
1,3
0,4
Liiketoiminnan muut kulut
4,4
1,9
5,0
Oikaisut
4,3
4,5
5,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16
2021
2020
2019
Kauden tulos
80,4
45,8
54,1
Tuloverot
20,3
10,8
12,7
84
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta
0,3
0,6
0,2
Nettorahoituskulut
9,0
10,0
14,4
Poistot ja arvonalentumiset
91,7
91,2
89,8
Oikaisut*
4,3
4,5
5,1
IFRS 16 vuokrakuluoikaisu
-49,2
-44,8
-45,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16
156,9
118,0
131,4
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16
2021
2020
2019
Korolliset velat
378,8
389,5
407,0
Korolliset saamiset ja rahavarat
38,2
77,1
40,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
156,9
118,0
131,4
Nettovelka/oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16
2,2
2,6
2,8
* Oikaisut ovat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia olennaisia eriä, jotka liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin,
liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluihin, omaisuuden nettomyyntivoittoihin ja -tappioihin ja muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin
eriin.
1)
sisältäen hankittujen liiketoimintojen transaktiokustannukset ja integraatiokulut
2)
sisältäen verkoston ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt
85
35. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Feelgood hankki 1.2.2022 Länshälsan Uppsala nimisen työterveystoimijan osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuonna
2020 oli noin 40 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja sillä on noin 30 työntekijää.
Vantaan Työterveys Oy:n hankinta toteutui 1.2.2022.
Terveystalo Oyj:n hallitus päätti 9.2.2022 osakepalkkio-ohjelman uudesta ansaintajaksosta vuosille 2022-2024.
86
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Euroa
Liite
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Liikevaihto
1.1
517 094
924 670
Materiaalit ja palvelut
-1 333
-296
Henkilöstökulut
-1 741 835
-2 027 165
-247 805
-226 232
-33 539
-47 089
Poistot ja arvonalentumiset
1.2
-136
-3 469
Liiketoiminnan muut kulut
1.4
-1 699 187
-1 635 698
Liiketappio
-3 206 740
-3 015 279
Rahoitustuotot ja -kulut
1.5
3 478
-
56
236
-15 888
-39 503
-22 655
-1 233
Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-3 241 749
-3 055 779
Tilinpäätössiirrot
1.6
-
10 621
58 000 000
35 500 000
Tuloverot
-10 954 938
-6 496 468
Tilikauden voitto
43 803 313
25 958 375
Emoyhtiön tase
Euroa
Liite
31.12.2021
31.12.2020
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineelliset hyödykkeet
2.1
227
-
Sijoitukset
2.2
87
516 818 244
516 818 244
Pysyvät vastaavat yhteensä
516 818 471
516 818 244
Vaihtuvat vastaavat
2.3
65 338 343
49 558 965
2.4
233 545
161 673
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
65 571 888
49 721 807
VASTAAVAA YHTEENSÄ
582 390 359
566 540 051
Euroa
Liite
31.12.2021
31.12.2020
VASTATTAVAA
Oma pääoma
2.5
80 000
80 000
493 503 962
493 503 962
5 262 687
23 652 357
43 803 313
25 958 375
Oma pääoma yhteensä
542 649 963
543 194 694
Vieras pääoma
2.6
Lyhytaikainen vieras pääoma
274 515
140 007
33 052 398
16 822 320
113 610
179 157
6 299 873
6 203 873
Vieras pääoma yhteensä
39 740 396
23 345 357
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
582 390 359
566 540 051
88
Emoyhtiön rahoituslaskelma
Euroa
1.1.-31.12.2021
1.1.-31.12.2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto ennen veroja
54 758 251
32 454 830
Oikaisut
136
3 469
-58 000 000
-35 550 124
35 008
40 737
-
893
-
-10 129 778
Käyttöpääoman muutokset
446 604
9 997 111
406 664
298 840
Verot
-11 093 468
-11 130 628
Liiketoiminnan rahavirta
-13 446 803
-14 014 650
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-363
-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti
-
40 016
Investointien rahavirta
-363
40 016
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-11 248 346
-
Konsernitilin muutos
22 330 218
-23 437 608
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut
-
-37 365
Saadut konserniavustukset
35 500 000
54 000 000
Maksetut osingot
-33 099 698
-16 549 849
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-35 008
-1 233
Rahoituksen rahavirta
13 447 166
13 973 945
Rahavarojen muutos
-
-690
Rahavarat tilikauden alussa
-
690
Rahavarat tilikauden lopussa
-
-
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Terveystalo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Arvostusperiaatteet ja jaksotusmenetelmät
Tytäryhtiöosakkeet
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos
pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi
89
pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät
enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja poistot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennyttynä
kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen
pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Koneet ja kalusto: 5 vuotta
Tuloslaskelman liitetiedot
1.1 Liikevaihto
Euroa
2021
2020
Suomi
469 436
924 670
Ruotsi
47 658
-
Yhteensä
517 094
924 670
1.2 Poistot ja arvonalentumiset
Euroa
2021
2020
Poistot aineellisista hyödykkeistä
-136
-3 469
Yhteensä
-136
-3 469
1.3 Henkilöstö
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
4
6
1.4 Liiketoiminnan muut kulut
Euroa
2021
2020
Hankitut ulkopuoliset palvelut
-699 055
-633 564
Tieto- ja viestintäteknologiakulut
-23 453
-29 014
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
-110 159
-51 934
Vuokrat
-6 813
-14 560
Matkakulut
-21 730
-17 762
Markkinointi ja viestintä
-177 298
-423 979
Muut kulut
-660 679
-464 886
Yhteensä
-1 699 187
-1 635 698
Tilintarkastajan palkkiot
Euroa
2021
2020
Tilintarkastus ja tilintarkastajan lausunnot
-72 740
-56 240
-1 551
-
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-74 291
-56 240
90
1.5 Rahoitustuotot ja kulut
Euroa
2021
2020
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
3 478
-
Muilta
56
236
Yhteensä
3 534
236
Muut korko- ja rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-15 888
-39 503
Muille
-22 655
-1 233
Yhteensä
-38 542
-40 737
1.6 Tilinpäätössiirrot
Euroa
2021
2020
Poistoeron muutos
-
10 621
Saadut konserniavustukset
58 000 000
35 500 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä
58 000 000
35 510 621
Taseen liitetiedot
2.1 Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Euroa
2021
2020
Hankintameno 1.1
38 525
79 152
Lisäykset
363
-
Vähennykset
-
-40 627
Hankintameno 31.12
38 888
38 525
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1
-38 525
-34 773
Poistot
-136
-3 752
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12
-38 661
-38 525
Kirjanpitoarvo 1.1
-
44 379
Kirjanpitoarvo 31.12
227
-
2.2 Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
91
Euroa
2021
2020
Hankintameno 1.1
516 818 244
506 685 344
Lisäykset
-
10 132 900
Hankintameno 31.12
516 818 244
516 818 244
Kirjanpitoarvo 1.1
516 818 244
506 685 344
Kirjanpitoarvo 31.12
516 818 244
516 818 244
Emoyhtiön omistusosuudet
Konserniyritykset
2021
2020
Terveystalo Healthcare Holding Oy
100%
100%
2.3 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Euroa
2021
2020
Myyntisaamiset
629 752
1 146 591
Konsernitilisaamiset
-
6 203 314
Siirtosaamiset
64 708 591
42 209 060
Yhteensä
65 338 343
49 558 965
2.4 Oman pääoman muutokset
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
Euroa
2021
2020
Tilikauden alussa
80 000
80 000
Tilikauden lopussa
80 000
80 000
Sidottu oma pääoma yhteensä
80 000
80 000
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Euroa
2021
2020
Tilikauden alussa
493 503 962
493 503 962
Tilikauden lopussa
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
Euroa
2021
2020
Kertyneet voittovarat tilikauden alussa
49 610 731
40 202 206
Maksetut osingot
-33 099 698
-16 549 849
Omien osakkeiden hankinta
-11 248 346
-
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
5 262 687
23 652 357
Tilikauden voitto
43 803 313
25 958 375
Vapaa oma pääoma yhteensä
542 569 963
543 114 694
92
Oma pääoma yhteensä
542 649 963
543 194 694
Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Euroa
2021
2020
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
493 503 962
493 503 962
Kertyneet voittovarat
5 262 687
23 652 357
Tilikauden voitto
43 803 313
25 958 375
Yhteensä
542 569 963
543 114 694
Osakkeet ja osakepääoma
Terveystalo Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 31.12.2021 128 036 531. Osakkeista 1 000 000 on Terveystalo Oyj:n
hallussa ja 730 000 kappaletta on Terveystalo Oyj:n määräysvallassa olevan EAM TTALO Holding Oy:n hallussa.
Terveystalon hallitus päätti 28.10.2021 käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman yhtiökokouksen
25.3.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 29.10.2021 ja loppuivat 28.12.2021. Tämän jakson aikana Terveystalo hankki
1 000 000 omaa osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 11,25 euroa. Osakkeet hankittiin hankintahetken
markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman tarkoituksena oli optimoida Yhtiön pääomarakennetta alentamalla omaa
pääomaa. Takaisinostetut 1 000 000 osaketta tullaan mitätöimään.
Yhtiöllä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon ja muuhun
varojenjakoon.
Terveystalo Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on TTALO. Terveystalo Oyj:n
osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Voimassa olevan
osakeyhtiölain mukaan uusien osakkeiden merkintähinta kirjataan osakepääomaan, ellei sitä ole
osakeantipäätöksen perusteella kokonaan tai osittain kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2.5 Vieras pääoma
2.5.1 Lyhytaikainen vieras pääoma
Euroa
2021
2020
Ostovelat
274 515
140 007
Velat saman konsernin yrityksille
33 052 398
16 822 320
Muut velat
113 610
179 157
Siirtovelat
6 299 873
6 203 873
Yhteensä
39 740 396
23 345 357
2.5.2 Velat saman konsernin yrityksille
93
Euroa
2021
2020
Ostovelat
263 318
157 021
Konsernipankkitilivelat
32 789 081
16 662 176
Siirtovelat
0
3 123
Yhteensä
33 052 398
16 822 320
2.5.3 Siirtovelat
Euroa
2021
2020
Henkilöstöön liittyvät siirtyvät erät
847 935
613 405
Tuloverovelka
5 451 938
5 590 468
Yhteensä
6 299 873
6 203 873
Muut liitetiedot
3. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Euroa
2021
2020
Omavelkainen takaus
361 400 000
372 800 000
Muut takaukset
400 734
393 134
94
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2022
Kari Kauniskangas Dag Andersson
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Åse Aulie Michelet Niko Mokkila
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Kristian Pullola Katri Viippola
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Tomas von Rettig Ville Iho
Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus.
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2022
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
95
Tilintarkastuskertomus
Terveystalo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Terve ystalo Oyj:n (y-tunnus 2575979-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista,
sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
—
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
—
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen
ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
96
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2c-kohdan
mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin
seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon ja yrityshankintoihin liittyvien aineettomie n hyödykkeiden arvostaminen
(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 3, 15 ja 16)
—
Tilinpäätöksessä 31.12.2021
konsernitaseen liikearvon määrä, 849 milj.
euroa, oli yhteensä 59 % taseen loppusum-
masta ja 139 % omasta pääomasta.
Tilikauden aikana liikearvo on lisääntynyt 67
milj. eurolla pääosin Feelgood Svenska AB-
konsernin hankinnan myötä.
—
Liikearvo testataan mahdollisen arvon-
alentumisen varalta vähintään vuosittain.
Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuus-
erän tasearvo ylittää omaisuuserästä kerry-
tettävissä olevan rahamäärän.
—
Arvonalentumistestauksessa Terveystalo
määrittää kerrytettävissä olevan rahamää-
rän käyttöarvoon perustuen. Arvonalentu-
mistestausten taustalla olevien rahavirtaen-
nusteiden laatiminen edellyttää johdon
harkintaa liittyen kannattavuuteen, pitkän
aikavälin kasvutekijään ja diskonttauskor-
koon.
—
Terveystalon yrityshankintoihin liittyvät
asiakassuhteet ja tavaramerkit ovat
konsernitaseen 31.12.2021 mukaan 114
milj. euroa. Alustavan kauppahinnan
kohdistuslaskelman mukaan Feelgood
Svenska AB-konsernin hankinnasta
tunnistettiin taseeseen kirjattavia
omaisuuseriä asiakassuhteista ja
tavaramerkistä yhteensä 14 milj. euroa.
Nämä hyödykkeet ovat taloudelliselta
—
Olemme arvioineet keskeisiä
arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä
oletuksia, kuten kannattavuutta,
diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvu-
tekijää. Ennusteisiin perehtyessämme
olemme käyttäneet ammatillista harkintaa
keskeisten oletusten testaamisessa ja
arvioidessamme keskeisten oletusten
vaikutuksia herkkyysanalyysiin.
—
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat
arvioineet käytettyjen oletusten asianmukai-
suutta ja laskelmien teknistä oikeellisuutta.
Tähän on sisältynyt vertailu taloudellisiin ja
toimialan ennusteisiin.
—
Olemme arvioineet yrityshankintoihin liitty-
vien aineettomien hyödykkeiden kirjaamisen
ja arvostamisen asianmukaisuutta perehty-
mällä laadittuihin laskelmiin ja niiden
taustaoletuksiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet liikearvosta ja
arvonalentumistestauksesta sekä yrityshan-
kintoihin liittyvistä aineettomista hyödyk-
keistä esitettyjen konsernitilinpäätöksen liite-
tietojen asianmukaisuutta.
97
vaikutusajaltaan rajallisia ja poistetaan
tasapoistoin arvioutuna taloudellisena
vaikutusaikanaan.
—
Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liitty-
vistä johdon ratkaisuista ja tasearvojen
merkittävyydestä johtuen liikearvon ja
aineettomien hyödykkeiden arvostaminen
ovat tilintarkastuksessa keskeisiä seikkoja.
Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 4)
—
Konsernin liikevaihto, 1.155 milj. euroa,
koostuu lukuisissa toimipisteissä eri asia-
kasryhmille sekä maksajakunnille suorite-
tuista monen tyyppisistä yksittäisistä palve-
luista ja palvelukokonaisuuksista.
Tietojärjestelmien kautta käsiteltävien
myyntitapahtumien lukumäärä on suuri ja
konsernissa on käytössä useita hinnoittelu-
ja sopimusmalleja.
—
Myyntitapahtumien monikirjoisuuden ja
suuren lukumäärän johdosta myynti-
tuottojen kirjaaminen on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
—
Tarkastustoim enpiteisiimme on sisältynyt
myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen
valvontaympäristön arviointia sekä keskei-
simpien kontrollien tehokkuuden testausta
ja aineistotarkastustoimenpiteitä
hyödyntäen muun muassa data-
analytiikkaa.
—
Olemme testanneet myyntitapahtumien
rekisteröintiä, kirjaus- sekä laskutus- ja
hinnoitteluprosessien toimivuutta sekä
arvioineet myyntituottojen oikeellisuutta
testaamalla myynnin jaksottumista
tilikausien välillä.
—
relevantteja tietojärjestelmiä.
—
Olemme testanneet kontrolleja ja
täsmäytysrutiineja liittyen rahasuorituksiin.
—
Lisäksi olemme arvioineet myyntituottoja
koskevien konsernin tilinpäätöstietojen
asianmukaisuutta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten,
että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että
tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
98
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
—
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden
riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
—
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
—
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
—
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot
eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
—
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
—
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät
puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
99
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. Terveystalo
Oyj:stä tuli yleisen edun mukainen yhteisö 13.10.2017.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastus-
kertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä
koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 9. helmikuuta 2022
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT
100
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Terveystalo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Terveystalo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Terveystalo Oyj:n
sähköiseen tilinpäätökseen [terveyst-2021-12-31-fi.zip] tilikaudella 1.1.-31.12.2021 sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL -merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa
laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
101
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Terveystalo Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen [terveyst-2021-12-31-fi.zip] sisältyvä
konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Terveystalo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 9.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 17. helmikuuta 2022
KPMG OY AB
Henrik Holmbom
KHT