49
29. Rahoitusriskien hallinta
Atrian hallitus on hyväksymässään rahoituspolitiikassa määrittänyt rahoitusriskien hallinnan
yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja
rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien
hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista
epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä
maksuvalmius. Treasury, yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa, pyrkii tunnistamaan, arvioi
ja suojautuu riskeiltä rahoituspolitiikan mukaisesti. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit
ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski.
Hyödykeriskejä ja pääomarakenteen hallintaa on myös käsitelty tämän kohdan lopussa.
Korkoriski
Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin
instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Konserni on käyttänyt
tilikauden aikana korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Konserni kytkee korkoriskin
hallinnan korkokate tunnuslukuun, joka on ennustettu 12 kuukauden rullaava käyttökate
jaettuna ennustetulla nettokorkokustannuksella. Mitä pienempi käyttökate suhteessa
nettorahoituskustannukseen on, sitä suurempi osa velasta tulee olla kiinteäkorkoista.
Konsernin korollinen velka tilinpäätöshetkellä oli 218,1 miljoonaa euroa (228,3 milj. euroa).
Korollisiin velkoihin sisältyy lainoja 184,0 miljoonaa euroa (194,7 milj. euroa) ja
vuokrasopimusvelkoja 34,2 miljoonaa euroa (33,6 miljoonaa euroa). Lainoista oli
kiinteäkorkoista 30,7 miljoonaa euroa (31,1 milj. euroa) eli 16,7 % (16,0 %). Kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisen velan suhde on konsernin rahoituspolitiikan määrittämällä tasolla.
Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten
rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Konsernin
liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Tilinpäätöshetkellä Atria Oyj:llä oli yksi koronvaihtosopimus, johon sovelletaan
1)
30
miljoonan
euron
määräinen
koronvaihtosopimus,
jossa
Atria
maksaa
kiinteää
0,897 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa. Koronvaihtosopimuksella
suojataan 30 miljoonan euron suuruista vaihtuvakorkoista lainaa, joka erääntyy
25.9.2027, ja joka on sisällytetty kiinteäkorkoiseen korolliseen velkaan.
Nettokorkokulujen herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % -
yksikön korkotason muutosta, joka lasketaan korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan
määrälle (koronvaihtosopimus huomioituna), jonka on oletettu pysyvän samana koko
tilivuoden ajan. Kaikille valuutoille käytetään simuloinneissa samansuuruista koron
muutosta. Vaihtuvakorkoinen nettovelka ilman vuokrasopimusvelkoja 31.12.2020 oli 126,7
miljoonaa euroa (159,3 milj. euroa). Vuoden 2020 lopussa korkotason +/- 1 % -yksikön
nousu merkitsisi +/- 1,3 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin
vuositasolla (+/-1,6 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan olisi + 1 % muutoksella 0,3
miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa) ja -1 % muutoksella -0,3 miljoonaa euroa (-0,8 milj. euroa).
Valuuttariski
Atria-konserni toimii usealla valuutta-alueella ja altistuu eri valuutoista johtuville riskeille.
Valuuttariskiä syntyy ennakoiduista liiketoimista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista
sekä ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Tytäryritykset suojaavat
kaupallisiin operatiivisiin eriin liittyvää valuuttariskiä kullekin liiketoiminta-alueelle tehdyn
oman valuuttariskipolitiikan mukaisesti. Kukin valuuttariskipolitiikka on hyväksytty
rahoituskomiteassa.
Suomessa ja Ruotsissa edellä mainittuihin valuuttasuojauksiin sovelletaan
suojauslaskentaa. Valuuttariskiä seurataan rullaavan 12 kuukauden ennustetun rahavirran
mukaan ja suojaukset tehdään 1 - 6 kuukauden periodeille valuuttatermiineillä, minkä
aikana suojattujen rahavirtojen odotetaan toteutuvan ja vaikuttavan voittoon tai tappioon.
Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä
tuonnista sekä Atria Venäjän dollarimääräisestä liharaaka-aineen tuonnista ja
euromääräisistä muista kuin lihaostoista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat
melko vähäisiä ja liittyvät lähinnä dollarimääräiseen vientiin. Vienti Kiinaan laskutetaan
euroissa.
Konsernilla on ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka ovat alttiina
valuuttariskeille. Rahoituskomitea päättää tapauskohtaisesti nettosijoitusten suojauksista.
Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassa johdannaissopimuksia nettosijoitusten suojaamiseksi.
Emoyhtiö myöntää rahoituksen tytäryhtiöille niiden omassa kotivaluutassa ja on suojannut
valuuttamääräiset lainasaamiset tytäryhtiöiltä valuuttalainoilla ja – termiineillä.
Laajaan konsernituloslaskelmaan kirjatut muuntoerot olivat tilikaudella -6,8 miljoonaa euroa
(+4,6 milj. euroa). Ruplan vaihtelulle altistuva nettosijoituksen määrä vuoden lopussa oli
36,7 miljoonaa euroa (47,9 milj. euroa).
Jos euro olisi ollut tilikauden lopussa 10 % heikompi/vahvempi Ruotsin kruunuun verrattuna
kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto ennen veroja olisi ollut 0,8 miljoonaa
euroa suurempi/pienempi johtuen Ruotsin tytäryritysten euromääräisistä myyntisaamisten ja
ostoveloista suojaamattomasta nettopositiosta (0,6 milj. euroa). Vaikutus omaan pääomaan
olisi ollut 0,8 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Herkkyysanalyyseissa otetaan huomioon
myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten
vaikutuksia.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta.
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella
maturiteettijakautumalla, pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä, joissa
on riittävän pitkät voimassaoloajat, käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita
rahoituslaitoksia ja rahoitusinstrumentteja sekä pitämällä riittävä määrä kassavaroja. Atria
käyttää yritystodistuksia lyhytaikaiseen rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan.