Untitled

2020

VUOSIKERTOMUS 2020

SISÄLLYSLUETTELO

Pihlajalinna 2020 .....................................2

Toimitusjohtajalta ...................................4

Liiketoiminta ja strategia ....................5

Strategia 2021–2023 ..............................5

Toimintaympäristö ..................................6

Trendit ja megatrendit ..........................8

Etäpalvelut ................................................10

Asiakasryhmät .........................................12

Vastuullisuus .............................................18

Hoidon laatu ja turvallisuus .................18

Tietosuoja ja tietoturva .........................20

Henkilöstö ..................................................21

Taloudellinen vastuu ..............................25

Vaikuttamiskartat ....................................26

Hallitus ........................................................30

Johtoryhmä ............................................... 31

Hallituksen toimintakertomus ...........32

Tilintarkastettu tilinpäätös .................55

Tilintarkastuskertomus .........................98

Tietoa osakkeenomistajille ..................102

NETTOVELKA/EBITDA

31.12.2020

3,6

(31.12.2019: 3,5)

tavoite alle 3

OIKAISTU KÄYTTÖKATE

(EBITDA)

54,6

milj. euroa

(2019: 55,1)

LIIKEVAIHTO

508,7

milj. euroa

(2019: 518,6 M€)

-1,9 %

OIKAISTU

LIIKEVOITTO (EBIT)

20,8

milj. euroa / 4,1 %

2019: 20,8 M€ / 4,0 %)

tavoite yli 7 %

Avainluvut

• Markkinajohtaja Suomen sote-kokonaisulkoistuksissa

• Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen

• Pääkonttori Tampereella Kehräsaaressa

• Laaja palveluvalikoima yksityisen ja

julkisen sektorin asiakkaille

• Vahva maantieteellinen asema Pirkanmaalla,

Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa,

Pohjois-Savossa ja pääkaupunkiseudulla

• Arvot: energisyys, eettisyys, ennakkoluulottomuus

• Listautui Helsingin pörssin päälistalle vuonna 2015

OSAKEKOHTAINEN

TULOS

0,39

euroa

(2019: 0,15)

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

31.12.2020

5995

(31.12.2019: 5815)

Vuosikertomus 2020

Pihlajalinna

Pihlajalinna on yksi Suomen

johtavista sosiaali-, terveys- ja

hyvinvointipalvelujen tuottajista.

Konsernin asiakkaita ovat

yksityishenkilöt, yritykset,

vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt,

kuten kunnat ja kuntayhtymät.

Tämä raportti täyttää Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaisen julkistamisvelvollisuuden.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Keskeisiä tapahtumia 2020

7.1.

Pihlajalinna avaa lääkärikeskus

Tavastian Helsinkiin

9.1.

Mehiläisen ostotarjous aika alkaa

5.2.

Pihlajalinna avaa Uniikki-erityis–

asumispalvelu yksikön Riihimäelle

24.2.

Pihlajalinna avaa uuden sydänoirepalvelun

yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa

20.3.

Forever-liikuntakeskukset sulkeutuvat

väliaikaisesti koronaepidemian vuoksi

23.3.

Pihlajalinna aloittaa koronavirustestaukset

27.3.

Pihlajalinna peruu väliaikaisesti näkymänsä

koronaepidemian vuoksi

31.3.

Pihlajalinnan ja Hattulan perusterveydenhuol-

lon palvelusopimus päättyy

1.4.

Pihlajalinna aloittaa koko henkilöstöä

koskevat yhteistoimintaneuvottelut

lomautuksista

Uuden puhelinpalvelun ja mobiilisovelluksen avul-

la voi hakea apua huolta aiheuttaviin aikuisten

sydänoireisiin. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi

kiireettömien rytmihäiriö- ja rintakiputuntemus-

ten tai muiden sydänperäisiksi epäiltyjen oireiden

selvittelyyn. Mahdollisen sydänsairauden aikainen

toteaminen tekee hoidosta sujuvampaa ja edistää

potilaan pärjäämistä arjessa. Palvelu tuotetaan

yhteistyössä

Sydänsairaalan kanssa.

”Pihlajalinnalla on vahva tausta julkisen sektorin

kumppanina, ja meille on tärkeää antaa oma pa

noksemme yhteistyöhön myös nyt, kun korona-

virustestausta edelleen tehostetaan kansallisen

testaa-jäljitä-eristä-strategian mukaisesti”, Pihlaja

linnan operatiivinen johtaja Teija Kulmala toteaa.

Koulutuskuntayhtymä Sasky laajensi lähihoitaja-

koulutusta Tampereella yhteistyössä Pihlajalinnan

kanssa. Tiivistetty yhteistyö Saskyn kanssa antaa

erinomaiset lähtökohdat innostaville oppimistavoil-

le. ”Yhdessä voimme kehittää koulutusta vastaa-

maan kehittyvän sote-alan haasteisiin tuomalla

esimerkiksi digitaaliset palvelut ja menetelmät osak-

si ammattitaitoa jo oppimispolun alkuvaiheessa”,

Pihlajalinnan henkilöstöjohtaja Elina Heliö sanoo.

"Pihlajalinnalle tämä kauppa on strategisesti

tärkeä onnistuminen. Työterveys Virran osto

tukee Oulun uuden lääkärikeskuksen kasvua ja

laajentaa palvelutarjontaa Pohjois-Pohjanmaan

alueella”, kertoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja

Joni Aaltonen.

”Tavoitteenamme on tuoda laadukasta vastaan-

ottotoimintaa Huhtasuolle lähi- ja etävastaan-

ottoja hyödyntäen. Muokkaamme käytänteitä

yhdistäen nykyisen hyvän hoitajatiimimallin

uusiin toimintatapoihin, kuten etäpalveluihin,

jolloin vastaanottotoiminnan saatavuus ja saa-

vutettavuus paranevat Huhtasuolla”, Pihlajalin-

nan Keski-Suomen aluejohtaja Sanna Poikonen

sanoo.

4.5.

Forever-liikuntakeskukset aukeavat rajoitetusti

Pihlajalinna avaa työterveysaseman Sodankylään

22.6.

Pihlajalinna ja koulutuskunta yhtymä Sasky

aloittavat koulutusyhteistyön Tampereella

11.9.

Pihlajalinna valitaan Jyväskylän Huhtasuon

avosairaanhoidon palveluntuottajaksi

23.9.

Pihlajalinna valitaan tuottamaan

koronanäytteenottopalveluita HUSille

29.9.

KKV esittää markkinaoikeudelle Mehiläisen ja

Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä

5.10.

Pihlajalinna Oyj pyytää oikeus kansleria tutkimaan

sote-lain säädännön valmistelun

9.10.

Pihlajalinna voittaa Työterveys Virta Oy:n

osakekannan myynnistä ja työterveyspalve-

luista järjestetyn julkisen kilpailutuksen

2.11.

Pihlajalinna avaa työterveysaseman Pelloon

25.11.

Mehiläinen ei toteuta ostotarjoustaan

30.11.

Pihlajalinna aloittaa koronaviruksen

antigeenitestaukset

1.12.

Pihlajalinna aloittaa Jyväskylän Huhtasuon

terveysaseman palveluntuottajana

8.12.

Kristiinankaupungin sote-palveluita tuottavan

yhteisyrityksen nimeksi valitaan Bottenhavets

Hälsa − Selkämeren Terveys

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

uosi 2020 oli tietenkin

maailmanlaajuisesti

hyvin poikkeukselli-

nen, ja se näkyi myös meillä

Pihlajalinnassa. Olen erityisen

tyytyväinen asiakaspalveluum-

me ja siihen joustavuuteen, jolla

organisaatiomme onnistui koro-

natilanteessa muuttamaan palve-

luidemme painopisteitä niin julkisissa

palveluissa kuin suoraan kuluttajille

tarjottavissa palveluissa.

Ilon aiheena on myös erityisesti viimei-

sen neljänneksen vahva tuloskehitys, joka

osoittaa, että tehostamisohjelmalla on

ollut pitempiaikaisia vaikutuksia kannat-

tavuuteen. Kumppanuudet ja työterveys-

huolto ovat vilkastuttaneet palveluidemme

käyttöä ja vahvistaneet toimipaikkojemme

käyttöasteita. Normaalia, koronaepidemiaa

edeltänyttä toiminnan tasoa ei ole kuiten-

kaan vielä saavutettu. Vuoden viimeinen

neljännes antaa kuitenkin erinomaiset

lähtökohdat alkaneeseen vuoteen.

Osakekohtainen tulos vahvistui selvästi

edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä näky-

vät ne toimenpiteet, joita olemme tehneet

viimeisen parin vuoden aikana. Lisäksi

lääkärikeskus-, työterveys- ja sairaalatoi-

Toimitusjohtajalta

minnan selvä kannattavuusloikka tukevat

osakekohtaisen tuloksen vahvistumista.

Koronatestaustoimintamme käynnis-

tyi huhtikuussa. Testausten määrä lähti

merkittävään nousuun elokuussa. Korona-

testaus nosti tilikauden 2020 liikevaihtoa

yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Omien

testauspisteiden lisäksi Pihlajalinna tuottaa

näytteenottopalveluita mm. kunta-asiak-

kaille ja HUSille.

Lokakuussa Pihlajalinna valittiin par-

haaksi palveluntuottajaksi Oulun seudulla

toimivan Työterveys Virta Oy:n osakekan-

nan myynnin ja työterveyspalveluiden jul-

kisessa kilpailutuksessa. Asemamme Oulun

seudulla vahvistuu merkittävällä tavalla

kaupan johdosta. Markkinaosuutemme

työterveyspalveluissa nousee alueella noin

30 prosenttiin, mikä parantaa asemaamme

kaikissa kuluttajille ja kumppaneille tarjot-

tavissa palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla.

Kristiinankaupungin, Vaasan sairaan-

hoitopiirin ja Pihlajalinnan yhteisyrityksen

Selkämeren Terveys Oy:n toiminta on

lähtenyt hyvin liikkeelle kuluvan vuoden

alusta alkaen. Joulukuussa alkanut Jyväs-

kylän Huhtasuon terveysasemaulkoistus

on saanut hyvää asiakaspalautetta. Huh-

tasuo on meille hyvä näytön paikka, sillä

näemme terveysasema-palvelumallillem-

me laajemminkin mahdollisuuksia julkisissa

palveluissa.

Koronaepidemian johdosta asiakkaiden

palveluiden käyttötottumukset muuttuivat

nopeasti. Pihlajalinnan valmius etäpalvelui-

den laajaan tarjontaan osoittautui hyväksi.

Etäpalveluissamme asioitiin vuoden aikana

lähes 500 000 kertaa, joka oli 44 prosent-

tia kaikista vastaanotoista. Video- ja chat-

vastaanottojen käyttö kolminkertaistui.

Olemme täsmentäneet strategiaamme.

Panostamme edelleen hyvään yhteistyö-

hön kumppaniemme kanssa. Palveluiden

helppokäyttöisyys ja sujuvuus on tär-

keintä, jotta voitamme asiakkaidemme

luottamuksen palvelun maksajatahosta

riippumatta. Panostamme digitaaliseen

myyntiin ja palvelukanaviin sekä nostam-

me asiakkaan kokonaisvaltaisen terveyden

ja hyvinvoinnin palveluidemme painopis-

teeksi. Tarkemmin päivitetystä strategias-

tamme kerromme tämän vuosikertomuk-

sen sivulla 5.

JONI AALTONEN

Toimitusjohtaja

Panostamme digitaaliseen

myyntiin ja palvelukanaviin

sekä nostamme asiakkaan

kokonaisvaltaisen tervey-

den ja hyvinvoinnin palve-

luidemme painopisteeksi.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan strategia 2021−2023

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Strategiset

painopistealueet

1. Yksityisten palveluiden uudistaminen

Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palve-

luitaan ja yksityisen sektorin liiketoimintaansa

uusilla palvelukonsepteilla sekä digitaalisilla

innovaatioilla.

2. Sote-yhteistyö

Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien

hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan

markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.

3. Digitalisaation vahvistaminen

Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin

henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen

toiminnan kehittämisessä.

Tehtävä

Autamme suomalaista

elämään parempaa elämää

Visio

Tuomme hyvinvoinnin

jokaisen lähelle

Arvot

Eettisyys, energisyys ja

ennakkoluulottomuus

Tavoitteet

• Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja

monipuolisin palveluvalikoima.

• Pihlajalinna on kuluttajan ja

ammattilaisen ykkösvalinta.

• Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan

sujuvimmat ja ne ovat saatavilla viiveettä.

• Pihlajalinna varmistaa

kannattavan kasvun.

Pitkän aikavälin tavoitteet

LIIKEVOITTO

EBIT

YLI

liikevaihdosta

NETTOVELAN

TASO

ALLE

käyttökate

Mittarit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm.

taloudellisilla mittareilla, asiantuntija-

kapasiteetin volyymilla sekä asiakas- ja

työntekijäkokemusta mittaavalla Net

Promotion Score (NPS) -luvulla.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

osiaali- ja terveydenhuollon palve-

luiden ja pelastustoimen uudistuk-

sen valmistelu jatkui vuonna 2020.

Uudistuksen tavoitteena on kaventaa

hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhden-

vertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys-

sekä pelastustoimen palvelut ja parantaa

palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Lisäksi tavoitteena on turvata ammattitai-

toisen työvoiman saanti, vastata yhteis-

kunnallisten muutosten mukanaan tuomiin

haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua

sekä parantaa turvallisuutta.

Hallituksen esitys sote-uudistuksesta

siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi joulu-

kuussa 2020. Esityksen mukaan sosiaali-

ja terveydenhuollon ja pelastustoimen

järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta 21

hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupun-

gille ja osin HUS-yhtymälle 1.1.2023 alkaen.

Sote-uudistuksessa palvelujen painopis-

tettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään

toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja

vaativien erityispalveluiden tarve vähenee.

Hyvinvointialueet järjestäisivät sote-

palvelut pääosin julkisena palveluna, mutta

arvion mukaan ne hyödyntäisivät yksityis-

Katsaus

toimintaympäristöön

ten palveluntuottajien ostopalveluja myös

jatkossa.

Pihlajalinna tuottaa sote-palveluja hyvin

laaja-alaisesti, joten se pystyy tarjoamaan

vaikuttavan hoitoketjun sekä yksittäisil-

le ihmisille että palveluiden järjestäjänä

toimiville kunnille. On olemassa vahvaa

näyttöä siitä, että palvelujen järjestämi-

nen ostopalveluina on auttanut kuntia ja

kuntayhtymiä parantamaan palveluiden

laatua ja saatavuutta sekä hillitsemään

kustannusten kasvua. Yksi hallitusoh-

jelman keskeisistä tavoitteista

on nopea hoitoonpääsy,

jonka saavuttamiseksi

on välttämätöntä

hyödyntää kaik-

kien sote-toimi-

joiden palveluita

ja toimintamal-

leja.

Pihlajalinna tuottaa

sote-palveluja hyvin

laaja-alaisesti, joten se

pystyy tarjoamaan

vaikuttavan hoitoketjun

sekä yksittäisil le ihmisille

että palveluiden

järjestäjänä toimi-

ville kunnille.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan

toimipisteet 2020

Lääkärikeskus sairaala

hammasklinikka

Sote-ulkoistus

Asumispalvelu

Liikuntakeskus

Vastuulääkäripalvelu

Palvelujen tarve ja

kustannukset kasvavat

Sote-palvelujen tarve kasvaa Suomessa

muun muassa väestön ikääntymisen vuok-

si. Väestö ikääntyy vauhdilla, ja vuoteen

2030 mennessä yli 75-vuotiaiden osuus

väestöstä kasvaa yli 50 prosenttia. Tilasto-

keskuksen tuoreimman väestöennusteen

mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua

ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy enem-

män ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys

pysyy havaitulla tasolla.

Väestörakenteen muutos tuo omat

haasteensa sote-palveluiden järjestämi-

seen. Lisäksi on arvioitu, että esimerkiksi

vanhustenhoidon uusi hoitajamitoitus (0,7)

ja seitsemän päivän hoitotakuu nostavat

toteutuessaan kuntien vuosittaisia sote-

kustannuksia jopa 680 miljoonaa euroa.

Koronavirusepidemia toi mukanaan sekä

pysyviä että väliaikaisia muutoksia ja vai-

keutti ennustettavuutta toimintaympäris-

tön kehityksessä. Kiireetön hoito on epide-

mian seurauksena tilapäisesti vähentynyt,

mikä näkyy hoitojonojen kasvuna. THL:n

mukaan yli puoli vuotta hoitoa odotta-

neiden määrä kasvoi sairaanhoitopiireissä

merkittävästi vuoden 2020 aikana.

Työterveyspalveluiden tarve ei ole

epidemiatilanteessa vähentynyt. Yritykset

ovat hankkineet työterveyspalveluiden

tuottajilta myös testaustoimintaa, jonka

avulla voidaan välttää esimerkiksi pitkiä

turhia poissaoloja ja pitää yhteiskunnan

rattaat pyörimässä. Toisaalta vuoden 2020

massiiviset lomautukset ja yksityisen

kulutuksen lasku epidemian johdosta ovat

saaneet yritykset leikkaamaan työtervey-

den sopimusten sisältöään.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

osiaali- ja terveysalan toimintaan

ja kehitykseen vaikuttavat useat

erilaiset yhteiskuntamme trendit ja

megatrendit. Toimialaamme vaikuttavien

trendien tarkastelu on olennainen osa tu-

levaisuuden ennakointia. Trendit osaltaan

ohjaavat meitä tekemään painotuksia

liiketoimintaamme siten, että pystymme

vastaamaan sote-alan haasteisiin nyt ja

tulevaisuudessa. Peilaamme trendejä ja

niiden vaikutusta ydintehtäväämme, joka

on auttaa suomalaisia elämään parempaa

elämää.

Trendien tarkastelu tukee näkemystäm-

me siitä, että terveydenhuollon paino-

pistettä on siirrettävä entistä enemmän

ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä

näkyy toiminnassamme muun muassa

kattavien etäpalvelujen kehityksessä,

kokonaisvaltaisissa työterveyspalveluissa,

julkisen sektorin kanssa yhdessä kehittä-

missämme vaikuttavissa ratkaisuissa sekä

muiden hyvinvointia tukevien hoitopolku-

jen suunnittelussa.

Koronavirusepidemian aiheuttamat no-

peat ja ennakoimattomat muutokset haas-

tavat vallalla olevia trendejä. Koronakriisin

on esimerkiksi raportoitu vaikuttaneen ai-

nakin hetkellisesti kaupungistumisen tren-

Toimintaamme vaikuttavat

trendit ja megatrendit

diin, kun muutto maaseutumaisiin kuntiin

lisääntyi Suomessa 2020. Epidemian alulle

sysäämien muutosten kokonaisvaikutusta

megatrendeihin voidaan kuitenkin arvioida

vasta pidemmän ajan kuluttua. Lyhyellä

aikavälillä koronavirusepidemian aiheut-

tama merkittävä hoitovelka luo haasteen

suomalaiselle terveydenhoitojärjestelmälle.

Teknologian kehitys ja digitalisaatio

Teknologian nopea kehitys ja automa-

tisointi jatkuvat. Vuorovaikutus siirtyy

entistä laajemmin virtuaalisiin ympäristöi-

hin etäyhteyksien äärelle. Virtuaalitodel-

lisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyn-

täminen näkyy vahvasti digitalisaatiossa.

Terveysteknologia kehittyy ja arkipäiväis-

tyy nopeasti, ja ihmiset kantavat muka-

naan erilaisilla mittareilla mitattua tietoa

omasta terveydestään.

Trendien

tarkastelu on

olennainen osa

tulevaisuuden

ennakointia.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Kiinnostus omaan

terveyteen ja hyvinvointiin

Samaan aikaan kun ihmisten varallisuuden

kasvu on vaikuttamassa kulutuksen kas-

vuun, myös kiinnostus omaan terveyteen

ja hyvinvointiin on lisääntynyt erityisesti

nuorissa ikäluokissa. Suomalaiset tu-

pakoivat keskimäärin aiempaa vähem-

män, syövät terveellisemmin ja liikkuvat

vapaa-aikanaan aiempaa enemmän.

Hyvinvointitrendit ohjaavat myös kulutus-

tottumuksia, esimerkiksi ravintovalintoja ja

terveys- ja hyvinvointipalveluiden käyttöä.

Nopeinta elintapojen kehitys on ollut kor-

keasti koulutetuilla.

Varallisuuden kasvu

Ihmisten varallisuuden kasvu vaikuttaa

osaltaan kulutuksen kasvuun. Varallisuu-

den kasvua kuitenkin tulee tarkastella

suhteessa kotitalouksien velkaantumisas-

teen kasvuun, eikä kasvanut varallisuus ole

jakautunut tasaisesti. Vaurauden lisään-

tyessä yhä useammalla on mahdollisuus

vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen

hankkimiseen. Yksityinen sairauskuluva-

kuutus oli kesäkuun 2020 lopussa lähes

1,25 miljoonalla suomalaisella.

Kestävä kehitys (ekologinen

ja sosiaalinen kestävyys)

Ekologisen kestävyyskriisin lisäksi meidän

on vastattava kysymyksiin sosiaalisen

kestävyyden tulevaisuudesta. Osallisuu-

den, yhteisöllisyyden ja saavutettavuuden

lisäksi sosiaalisessa kestävyydessä on kyse

muun muassa hyötyjen ja haittojen oikeu-

denmukaisesta jakautumisesta. Sosiaali-

nen kestävyys näkyy esimerkiksi yritysten

henkilöstön hyvinvointina sekä eri alueiden

elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.

Eriarvoisuuden kasvu

Terveyserot eri sosiaaliryhmien välillä

ovat Suomessa suuria kansainvälisestikin

katsottuna. Ylimmän ja alimman tulo-

kymmenyksen välinen ero 25-vuotiaan

elinajanodotteessa on miehillä yli 10

vuotta ja naisilla yli 5 vuotta. Selviä eroja

eri sosiaaliryhmien välillä on havaittavis-

sa myös terveyspalvelujen käytössä sekä

niissä elintavoissa, jotka ovat terveyden

kannalta merkityksellisiä.

Elintapasairauksien lisääntyminen

Suomalaisten yleisimmät sairaudet liittyvät

elintapoihin. Yleisimpiä kuolemaan joh-

tavia tekijöitä työikäisillä ovat kasvaimet,

verenkiertoelinten sairaudet sekä alko-

holinkäyttö. Väestön ikärakenteeseen ja

määrään suhteutettu ikävakioitu kuollei-

suus työikäisillä kuitenkin pienenee. Vaikka

hyvinvointia edistävä liikunta vapaa-ajalla

on lisääntynyt, ihmisten työhön ja elinym-

päristöön liittyvät muutokset ovat aiheut-

taneet sen, että fyysinen kokonaisaktiivi-

suus on vähentynyt.

Väestön ikääntyminen ja

monimuotoistuminen

Väestön vahva ikääntyminen on vasta

edessä, ja muutos väestörakenteessa tulee

vaikuttamaan ratkaisevasti huoltosuhtee-

seen. Väestöennusteen mukaan vuon-

na 2050 kymmentä työikäistä kohtaan

Suomessa on seitsemän ei-työikäistä

henkilöä. Suurten ikäluokkien ikääntymi-

nen näyttäytyy ikään liittyvien sairauksien

lisääntymisenä, ja se tulee haastamaan

yhteiskuntamme taloutta tavalla, jota ei

ole ennen nähty. Globaalit muuttoliikkeet

jatkavat kasvuaan.

Kaupungistuminen

Ihmiset muuttavat työ- ja markkina-alueil-

le, erityisesti kaupunkeihin, jotka tarjoavat

tiede- ja korkeakoulutusta. Vuonna 2050

noin 70 prosenttia koko maailman väes-

töstä asuu kaupungeissa. Kaupungistumi-

nen näkyy eroina väestörakenteessa eri

alueilla. Väestö ikääntyy voimakkaimmin

muuttotappiota kokevilla alueilla.

Heikkenevä kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

on kasvanut voimakkaasti, ja tilastot

kertovat kuntien velkaantumisen kiih-

tymisestä. Suurin osa kuntien menoista

kohdentuu sosiaali- ja terveystoimintaan.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan

nettokustannukset kasvoivat vuonna

2019 lähes miljardin vuoden takaisesta.

Manner-Suomen kuntien sote-nettokus-

tannukset per asukas olivat 3490 euroa

vuonna 2019.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Monipuoliset etäpalvelut

Pihlajalinna jatkoi etäpalveluvalikoimansa

laajentamista ja kehittämistä myös

vuonna 2020. Laadukkaita, vaikuttavia

ja monipuolisia etäpalveluja on tarjolla

yksityis- ja työterveysasiakkaille sekä

julkisen sektorin asiakkaille.

Etäpalvelut on laajennettu täydentämään

lääkärikeskus- ja työterveyspalveluita sekä

Pihlajalinnan yhdessä kuntien kanssa omis-

tamien yhteisyritysten julkisia palveluita.

Tulevaisuudessa etäpalvelujen merkitys

osana ennaltaehkäisevää sosiaali- ja

terveydenhuoltoa kasvaa edelleen.

Pihlajalinnan etäpalveluiden käyttäjä-

määrät kasvoivat merkittävästi heti kevääl-

lä 2020 koronavirusepidemian alkaessa ja

jatkoivat kasvuaan koko vuoden ajan.

145

ASIANTUNTIJAA

Pihlajalinna-terveys-

sovelluksen kautta

vastaanottoa pitäneiden

asiantuntijoiden määrä

vuonna 2020.

SEKUNTIA

Asiakkaan odotusajan

mediaani Pihlajalinna-

terveyssovelluksessa

vuonna 2020.

132 %

Hoitajapuhelinpalvelun asiointimäärän

kasvu prosentteina vuonna 2020.

15 302

VASTUULÄÄKÄRIPALVELUN

ASIAKASTA

Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelun kautta

hoidettujen asiakkaiden määrä vuonna

2020. Pihlajalinnan vastuulääkärimallissa

potilaan kokonaistilanteen tunteva lääkäri

vastaa potilaan päivittäisestä hoidosta

yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Malli

on osa kunta-asiakkaidemme palveluvali-

koimaa.

KUNTAA

Pihlajalinnan vastuulääkäri palvelu on

käytössä noin 70 kunnassa eri puolilla

Suomea. Asiakkaiden joukossa on sekä

kuntia että kuntayhtymiä.

123 %

Pihlajalinna-terveys-

sovelluksen asiointimäärän

kasvu prosentteina

vuoden 2020 aikana.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Etävastaanottokäyntien määrä on kasva-

nut merkittävästi vuoden 2020 aikana.

Pihlajalinnan yleislääkäri Miika Kurkela

kertoo, että usein paras tulos saavutetaan

lähi- ja etävastaanoton yhdistelmällä.

Miika Kurkelan mukaan etävastaan ottoa

pitävän lääkärin työ on joustavaa, ja

työskentely onnistuu vaikka mökiltä tai

matkalta. Vaikka työtä tehdään pääsään-

töisesti yksin, tukea on saatavilla sähköi-

sesti esimieheltä, kollegoilta ja IT-tuesta.

Kurkela pitää tärkeänä myös sitä, että

etävastaanottomallin myötä lääkärillä on

mahdollisuus tehdä etätyötä.

– Etätyömahdollisuus parantaa työ-

hyvinvointia, -tyytyväisyyttä, -motivaatiota

sekä työn tuottavuutta ja tehokkuutta

sekä mahdollistaa paremman keskitty-

misen työhön.Etätyö myös mahdollistaa

työ- ja vapaa-ajan jouhevan yhteensovitta-

misen sekä vähentää työmatkoja, Kurkela

listaa.

Etävastaanoton etu sekä vastaanottoa

pitävän että vastaanotolle saapuvan henki-

lön näkökulmasta on, että se ei ole sidottu

tiettyyn paikkaan. Etävastaanoton kautta

lääkäri pystyy ottamaan potilaita vastaan

mistä päin Suomea tahansa. Näin pysty-

tään tasoittamaan alueellista lääkäripulaa.

Etävastaanotot tuovat myös joustavuutta

ajan suhteen, kun asiakkaan tai lääkärin ei

tarvitse käyttää aikaa matkoihin.

Etävastaanotot tarjoavat joustavuutta

Kurkela näkee, että lähi- ja etävastaanotot

toimivat parhaiten toisiaan täydentävinä.

Lähes kaikkia vaivoja voidaan hoitaa

eteenpäin etävastaanotolla, mutta paras

hyöty saavutetaan molempien vastaan-

ottomallien yhdistelmällä.

Usein asia saadaan hoidettua kerralla,

mutta Kurkelan mukaan etävastaan-

otolla pitää varautua siihen, että

hoito ei onnistu pelkästään etänä.

Etävastaanotto ei kuitenkaan

tässäkään tapauksessa ole

turha, sillä haastattelemalla

saadut tiedot sujuvoittavat

myöhempää perinteistä

vastaanottoa. Tämä

toimii myös toisinpäin:

aiempien lähivastaan-

ottojen yhteydessä

kirjatut tutkimus-

löydökset ovat

arvokasta tietoa

etävastaanottoa

pitävälle lääkärille.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

500 000

Pihlajalinnan etäpalveluissa

asioitiin vuoden 2020 aikana

lähes puoli miljoonaa kertaa.

44 %

Kaikista vuoden 2020

vastaanotoista noin

44 prosenttia toteutui

etäpalveluna.

Etävastaanoton kautta

lääkäri pystyy ottamaan

potilaita vastaan mistä

päin Suomea tahansa.

Näin pystytään tasoitta-

maan alueellista lääkäri–

pulaa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Asiakasryhmät

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

(sis. yritysasiakkaisiin) (sis. julkiseen sektoriin)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

14 %

(17 %)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

5 %

(5 %)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

50 %

(49 %)

LIIKEVAIHTO M€

79,8

(97,8 M€)

-18,4 %

LIIKEVAIHTO M€

29,8

(27,6 M€)

+8,1 %

LIIKEVAIHTO M€

287,9

(285,5 M€)

+0,8 %

LIIKEVAIHTO M€

124,0

(118,8 M€)

+4,4 %

Yksityisasiakkaat

Vakuutusyhtiöasiakkaat Kokonaisulkoistukset

Yritysasiakkaat

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritys asiakkaat,

yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan

työterveysasiakkaista, vakuutus yhtiöasiakkaista ja muista

yrityssopimus asiakkaista.

Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis-

henkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta

vakuutusyhtiöltä.

Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat

julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat,

kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto

hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkois-

tuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja

työvoimapalveluita.

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

22 %

(20 %)

LIIKEVAIHTO M€

370,5

(363,8 M€)

+1,8%

Julkinen sektori

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

65 %

(63 %)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Uni on tärkeä kulmakivi ihmisen

hyvinvoinnille.

Uni on tahdosta riippumaton asia, joka on

herkkä häiriintymään, kun stressi lisään-

tyy. Unihäiriöstä puhutaan, kun ihmisellä

on nukahtamisen tai unessa pysymisen

vaikeus, jonka seurauksena hän kärsii

päiväaikaisesta väsymyksestä. Häiriintynyt

uni on riskitekijä monenlaisille pidempi-

aikaisille vaivoille.

Häiriintyneen unen korjaamiseen on

olemassa useampiakin ratkaisuja. Joskus

unen ongelmat johtuvat lääketieteellisistä

syistä, jolloin niitä hoidetaan lääketieteelli-

sin keinoin, mutta valtaosassa unihäiriöistä

taustalla on kokemuksellinen stressi. Täl-

löin puhutaan toiminnallisesta unihäiriöstä,

joka voidaan korjata toiminnan muutok-

sella.

Pihlajalinnassa käynnistettiin vuonna

2020 univalmennuspalvelu, joka on käyt-

täytymismuutokseen tähtäävä valmen-

nusohjelma. Univalmennus on saatavilla

yksityis- ja työterveysasiakkaille, ja siihen

voi osallistua yksin tai ryhmässä.

− Univalmennuksessa opetellaan perus-

tietoa unen luonteesta ja siitä, mikä tukee

tai häiritsee luonnollista unta. Lisäksi opi-

taan tunnistamaan tekemisiä ja asennoitu-

misia, jotka auttavat uneen pääsemistä tai

unessa pysymistä. Jopa 80 prosenttia val-

mennuksen käyneistä on saanut avun on-

gelmaansa, kertoo työterveyspsykologian

palvelupäällikkö Susanna Paarlahti, joka

on ollut mukana kehittämässä palvelua.

Hyvä uni parantaa tuotta-

vuutta ja elämänlaatua

Unettomuus on yleistä työikäisessä väes-

tönosassa. Paarlahti toteaa, että uni on

satsaamisen arvoinen asia myös työnanta-

jayrityksille.

− Työnantajan kannalta on merkittävä

etu, että työntekijät saadaan nukkumaan

kunnolla, sillä virkeät ja hyvävoimaiset

työntekijät ovat tuottavampia ja tehok-

kaampia, Paarlahti kertoo.

Yksilön kannalta hyvä uni on elämän-

laatukysymys. Univaje vaikuttaa merkit-

tävästi aivojen hyvinvointiin, esimerkiksi

havainnointi-, päättely- ja tunteiden-

säätelykykyyn.

− Maailma on aivan toinen paikka, kun

siihen saa herätä levänneenä ja virkeä-

nä eikä tarvitse tarpoa suossa jatkuvan

väsymyksen kanssa,

Paarlahti sanoo.

Vastatoimi

mielenterveys-

ongelmien kasvuun

Mielenterveysperustaiset

sairauspoissaolot ja eläköitymiset

ovat olleet viime aikoina maailman-

laajuisesti kasvussa. Paarlahti pitää

univalmennusta yhtenä vastatoimena

tähän trendiin. Uni vaikuttaa keskeisesti

hyvinvointiin ja tasapainon kokemukseen,

kun taas stressi pahentaa monia sairauk-

sia. Hyvästä unesta huolehtimalla voidaan

myös ehkäistä monia mielenterveyden

sairauksia.

− Hyvä uni ja sen saaminen kuntoon

tarkoittaa sitä, että monet stressitekijät on

saatu tasapainoon tai ratkaistua. Tällä on

suora linkitys mielenterveyteen, Paarlahti

kertoo.

Univalmennuksessa saadut opit voivat

olla hyödyllisiä myös muiden mielen

ongelmien ratkaisussa.

− Kun oppii huoltamaan unta keinoilla,

joilla pystyy lisäämään rentoutumisen

hetkiä arjessa, käsittelemään huolia ja

Hyvään uneen

kannattaa satsata

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Uni valmennuksessa

saadut opit voivat

olla hyödyllisiä

myös muiden

mielen ongelmien

ratkaisussa.

tekemään terveyttä edistäviä käyttäyty-

mismuutoksia, juuri muuta ei enää tarvi-

takaan mielenterveyden tueksi, Paarlahti

summaa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan lääkäri Arvo

Haapanen suositteli Timo

Sunia, 74, aloittamaan liikun-

nan, ja kolmen päivän kuluttua

Timo asteli Forever-kuntoklubin

ovista sisään. Nyt kaksi vuotta

myöhemmin Timo on valtavan

innostunut liikunnasta ja hänen

terveydentilansa on parantunut.

Timon työura sisälsi paljon istumista ja

autolla ajoa, mikä aiheutti hänelle monen-

laisia ongelmia, muun muassa niska- ja

hartiasärkyjä, päänsärkyä ja selkävaivoja.

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen istuminen

vaihtui fyysisesti raskaaseen metsänhoito-

työhön, jonka myötä Timon keho sai melko

yksipuolista liikettä.

Syyskuussa 2018 Timo meni tavalliseen

tapaansa lääkärin vuositarkastukseen Pih-

lajalinnaan, ja aiemman lääkärin eläköity-

misen myötä lääkäriksi oli vaihtunut Arvo

Haapanen. Haapanen otti Timon kanssa

puheeksi liikunnan ja kannusti häntä

monipuolisempaan liikuntaan terveyden

ylläpitämiseksi. Kolme päivää myöhemmin

Timo asteli Forever-kuntoklubille ja aloitti

harjoittelun personal trainerin kanssa.

– Vaimo oli yrittänyt saada minua liik-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Liike kuin lääke

keelle vuosikausia, mutta Haapanen onnis-

tui siinä kolmessa päivässä, Suni sanoo.

Personal trainerin johdolla

monipuolisempaa liikuntaa

Nykyisin Timo harjoittelee kahdesti vii-

kossa personal trainerin johdolla. Yhdes-

sä tehdään keskivartalo-, liikkuvuus- ja

voimatreeniä.

– Personal trainer pitää huolen, että

liikkeet tehdään oikein, monipuolisuus

säilyy ja kehitystä tapahtuu. Yksin en olisi

hoksannut treenata näin monipuolisesti,

Suni kertoo ohjelmastaan trainerin kanssa.

Timo kokee, että häntä motivoi eniten

terveyden parantuminen ja muutos omas-

sa olossa. Hän kertoo, että selkäkivut ovat

lähteneet lähes kokonaan. Monipuolisempi

liikunta on myös ylläpitänyt hänen toi-

mintakykyään. Hän pystyy yhä jatkamaan

rakasta metsänhoitoharrastustaan, kun

tasapaino, keskivartalon hallinta, voima ja

liikkuvuus ovat parantuneet treenin myötä.

– Fyysisestä kunnosta kannattaa pitää

huolta, sillä se heijastuu myös henkiseen

puoleen. Trainerin palkkaaminen on pieni

uhraus, sillä monipuolinen liikunta auttaa

moneen vaivaan, Suni summaa muutoksen

tuomia etuja.

Liikunta parantaa

kokonaisvaltaista hyvinvointia

Pihlajalinnan geriatrian erikoislääkäri Arvo

Haapasen mukaan vastaanotolle tulevan

asiakkaan motivoimiseen liikunnan pariin

riittää usein se, että liikunta otetaan pu-

heeksi.

– Liikkeeseen tulisi suhtautua kuin lääk-

keeseen. Keskeistä on myös tuoda esiin

tutkimusnäyttöä liikunnan terveysvaiku-

tuksista. Viesti menee paremmin perille,

kun se perustellaan hyvin, Haapanen

kertoo.

Haapasen mukaan liikunta on merkittä-

vässä roolissa lääkehoidon rinnalla.

– Vaiva, esimerkiksi korkea verenpaine,

tulee usein hoidetuksi lääkkeellä, mutta

liikunnalla ja hyvällä ruokavaliolla saadaan

parannettua potilaan elämänlaatua

kokonaisvaltaisemmin. Kun kokonaisuus

on kunnossa, on todennäköistä, että

elämänlaatu pysyy hyvänä pidempään

kuin jos potilasta olisi hoidettu pelkällä

lääkehoidolla, Haapanen summaa.

Fyysisestä kunnosta

kannattaa pitää huolta,

sillä se heijastuu myös

henkiseen puoleen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Edelläkävijä asukkaiden

osallisuudessa

Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden

Uniikki-yksikössä tehostettu palvelu-

asuminen perustuu siihen, että jokaisella

olisi oikeus unelmoida ja elää itsensä

näköistä elämää.

Uniikin tehostettu palveluasuminen on

tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille,

joilla on vakavia käyttäytymisen säätelyn

tai elämänhallinnan haasteita. Haasteet

voivat johtua esimerkiksi autismikirjon oi-

reyhtymästä tai mielenterveysongelmista.

Uniikissa ei ole tyypillistä päivää: arkea

suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti

jokaisen mielialan, keskittymiskyvyn ja

jaksamisen mukaan.

Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden

toimitusjohtaja Miina Laru kertoo, että

Uniikissa tehostettu palveluasuminen pe-

rustuu asukkaiden osallisuuteen ja siihen,

että jokaisella olisi oikeus elää itsensä

näköistä ja ihmisarvoista elämää.

– Kehitysvammaista henkilöä ei saa lait-

taa muottiin niin, että hän saa tehdä vain

niitä asioita, jotka ovat ulkoapäin määritel-

tynä hänelle mahdollisia. Meillä asumisen

lähtökohtana on se, mitä kukin haluaa

tehdä. Vasta sen jälkeen pohditaan, miten

nämä toiveet toteutetaan ihmisen kunto

huomioon ottaen, hän sanoo.

Uniikissa halutaan nähdä ihminen ke-

hitysvamman ja autismin takana. Ketään

ei pakoteta sopeutumaan olosuhteisiin,

joissa tekemistä tai haaveita ja toiveita

rajataan ulkopuolelta.

Uniikki on edelläkävijä siinä, miten

kehitysvammaisten ja autisminkirjon

henkilöiden osallisuutta edistetään ja

miten heitä autetaan omanlaisen elämän

rakentamisessa itsesäätelyn vaikeudesta

huolimatta. Tämä on mahdollista riittävällä

henkilöstömitoituksella sekä motivoitu-

neella ja osaavalla henkilökunnalla. Lähi-

työtä tuetaan koulutuksin sekä vahvalla

asiantuntija tuella. Yksiköissä työskentelee

erikoisohjaajia, ja psykologipalvelua hanki-

taan kahdelta psykologilta.

Pihlajalinnan ensimmäinen Uniikki avasi

ovensa Hämeenlinnassa vuonna 2018.

Vuonna 2020 vietettiin toisia avajaisia,

kun seuraava Uniikki avattiin Riihimäelle.

Kolmatta Uniikkia valmistellaan Lohjalla, ja

se on tarkoitus avata elokuussa 2021.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Kehityksen vuosi 2020

Pihlajalinna Koskiklinikan sairaala sai kansainvälisen

polvi- ja urheiluortopediajärjestön tunnustuksen.

Tunnustuksen myötä Pihlajalinna Koskiklinikan sairaa-

lalle myönnettiin ISAKOS-järjestön opetuskeskuksen

status.

”Teaching center -sertifikaatti merkitsee meille

sitä, että olemme polvikirurgiassa kansainvälisestikin

tunnustettu sairaala. Toimintamme on edistyksellis-

tä ja pitää sisällään myös vaativaa, harvinaisempaa

kirurgiaa, jota vierailevat kollegat haluavat käydä

katsomassa”, Pihlajalinna Koskiklinikan sairaalan

ylilääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Petri Sillanpää kertoo.

Yhteistyössä Medantan kanssa kehitimme anti-

mikrobisen kestokäyttöisen hengityssuojaimen

terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön.

Hengityssuojain on suunniteltu hygieniahoitajien ja

vaatesuunnittelijoiden yhteistyönä. Se valmistetaan

kaksinkertaisesta ja joustavasta, antimikrobisesta

Medanta Microfiber -kankaasta. Ammattilaismas-

kin laatu täyttää suojainasetusten vaatimukset.

”Yhteistyömme Medantan kanssa on hyvä osoitus

siitä, kuinka yksityinen, vikkelä ja nopeasti reagoiva

tuotekehitys parhaimmillaan toimii”, Pihlajalinnan

hankintapäällikkö Henna Rantanen sanoo.

Kehitimme uuden sydänoireiden selvittämiseen tar-

koitetun palvelun yhdessä Sydänsairaalan kanssa.

Pihlajalinnan puhelinpalvelun ja mobiilisovelluksen

avulla voi hakea apua huolta aiheuttaviin aikuisten

sydänoireisiin.

Palvelun tavoitteena on sujuvoittaa sydänpotilai-

den hoitoon pääsyä, vastata väestön ikääntymisen

aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kas-

vua. Sydänoirepalvelu on ensimmäinen yhteistyönä

tuotettu julkisen ja yksityisen rajapinnat ylittävä

palvelu. Vuonna 2020 lanseerasimme sen käyttöön

Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Seinäjoen

alueella.

Vuonna 2020 julkaisemamme Pihlajalinna Bonus on

helppo ja vaivaton varanhankinnan malli urheilu-

seuroille ja muille yhteisöille. Pihlajalinnan kanssa

sopimuksen tehneiden seurojen ja yhteisöjen jäsenet

voivat Pihlajalinna Bonukseen liittymällä ja Pihlajalin-

naan ostoja keskittämällä osallistua seuralle makset-

tavan bonuksen kerryttämiseen.

Pihlajalinna Bonus otettiin urheiluseuroissa innok-

kaasti vastaan. Jatkoimme kehitystyötä koko vuoden

2020 ajan. Bonusohjelman jäseneksi voi esimerkiksi

liittyä nyt suoraan Pihlajalinna-terveyssovelluksessa.

Urheilu-

seurojen

tukemista

Tuote-

kehitystä

yhteistyönä

Kansain-

välinen

tunnustus

Sydänoire–

palvelun

lanseeraus

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Kehityksen vuosi 2020

Lähdimme mukaan hidastamaan koronavirus-

epidemian leviämistä jo epidemian alkuvaiheessa.

Aloitimme koronatestauksen maaliskuussa, ja huhti-

kuussa testaustoimintamme laajeni valtakunnalliseksi.

Antigeeni-pikatestaus lisättiin palveluvalikoimaan

syksyllä 2020.

Drive-in-näytteenottopisteidemme määrää kasva-

tettiin merkittävästi syksyllä, kun Helsingin ja Uuden-

maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) valitsi

Pihlajalinnan yhdeksi palveluntuottajaksi koronanäyt-

teenottoon Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella.

Syksyn aikana avasimme myös uusia näytteenotto-

pisteitä eri alueiden tarpeiden mukaisesti yksityis- ja

työterveysasiakkaillemme.

Kun koronavirusepidemian rajoitustoimet alkoivat

muokata ihmisten arkea, yhteisyhtiömme Kolmos-

tien Terveys ja Parkanon kaupunki ryhtyivät toimeen

ja suunnittelivat hyvinvointikanava VirtaParkin.

Kanava kokoaa samaan kalenteriin vapaa-aikaan, hy-

vinvointiin ja terveyteen liittyvää verkossa tapahtuvaa

toimintaa. VirtaParkista löytyy kaupungin, Kolmostien

Terveyden ja kolmannen sektorin tuottamaa ohjelmaa

lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille.

Yksi näkyvimpiä digikehityksemme kohteita

vuonna 2020 oli verkkoajanvarauksemme. Asiak-

kaille tarjottiin muun muassa mahdollisuus hakeu-

tua koronatestiin verkkoajanvarauksen yhteyteen

kehitetyn oirearviokyselyn kautta. Lisäksi esimerkiksi

työterveys asiakkaidemme palveluja kehitettiin siten,

että heidän oli mahdollista varata aika inﬂuenssaroko-

tukseen suoraan verkosta.

Verkkoajanvarauksen kehitystyö oli kuluneena

vuonna erityisen tärkeää koronavirusepidemian

aiheuttaman hoitajapuhelimemme puhelumäärän no-

pean kasvun vuoksi. Puhelumäärät kasvoivat vuoden

2020 aikana jopa 50 prosenttia.

Vuoden 2020 aikana saimme valmiiksi uudistuk-

sen, jonka myötä kaikissa kuntayhtiöissämme on

käytössä terveysasemamalli. Mallin avulla yhte-

näistettiin ja selkeytettiin ajanvarauskäytäntöjä.

Kuntalaisen ei tarvitse esimerkiksi soittaessaan itse

arvioida, onko asia kiireetön vai kiireellinen, kun

ajanvaraus hoituu yhdestä ja samasta paikasta.

Samalla kuntalaisten palveluvalikoimaa laajeni, kun

käyttöön otettiin Pihlajalinna-terveyssovellus.

Kristiinankaupungissa 1.1.2021 palvelutuotan-

non aloittaneessa yhteisyhtiössämme Selkämeren

Ter veydessä malli otetaan käyttöön kevään 2021

aikana.

Valta-

kunnallinen

korona-

testaus

Hyvinvointia

kuntalaisille

Verkko-

ajanvarauksen

kehitys-

harppaukset

Terveys-

asemamallin

käyttöönotto

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

Vastuu

terveydestä ja

hyvinvoinnista

On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää

ihminen terveenä kuin parantaa jo sairastunut. Siksi Pihlaja-

linna kehittää palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä

pysymiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Yhtiön perus-

tehtävä on auttaa ihmisiä elämään parempaa elämää.

Pihlajalinna kantaa vastuuta suomalaisten terveydestä ja

hyvinvoinnista, yhteiskunnan varojen käytöstä ja verojenmak-

susta Suomeen, työntekijöistä ja siitä, miten asiakastietoa

säilytetään ja käsitellään. Pihlajalinnalle on tärkeintä taata

palvelujen laatu, turvallisuus ja tehokkuus, huolehtia omasta

henkilöstöstä sekä varmistaa asiakkaiden tietosuoja ja

-turva.

Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallinta-

järjestelmä tukevat Pihlajalinna-konsernin strategiaa.

Yhteistä laatupolitiikkaa noudatetaan koko

Pihlajalinna-konsernissa. Yhtiön toiminta vastaa

voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä viran-

omaismääräyksiä ja on toimilupien ja toimialan

vaatimusten mukaista. Valvomme asiakaskoke-

muksen, lääketieteellisen laadun, henkilöstötyy-

tyväisyyden ja prosessilaadun kehitystä.

Yhtiön

perustehtävä on

auttaa ihmisiä

elämään parempaa

elämää.

VASTUULLISUUS

Lääketieteelliset tunnusluvut 2020

2,45

MUISTUTUKSET*

1 050300

KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄ

0,06

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT **

SYVÄT INFEKTIOT

0,19

KANTELUT*

0,95 %

VUONNA 2020 TEHDYT

POTILASVAHINKOILMOITUKSET *

25 %

VUONNA 2020 RATKAISTUISTA

POTILASVAKUUTUSKESKUS RATKAISI

KORVATTAVAKSI

+74

LÄÄKÄRIKESKUKSET

+84

HAMMASKLINIKAT

+69

KUNTAYHTIÖT

+90

SAIRAALAT

+65

PUHELINPALVELUT

* Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä suhteessa 100 000 käyntiin. Potilasvahinkoilmoitukset

sisältävät tapaukset, joissa vakuutuksenottajana on Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy tai Pihlajalinna Terveys Oy. Pihlaja-

linna-konsernin toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset, kantelut tai potilas-

vahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon. Konsernin tietoon tulevat tapaukset ilmoitetaan tilastoissa.

Sekä käyntimäärät että muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan lääkärikeskukset,

konsernin sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset.

** Leikkausalueen infektioprosentti on laskettu suhteessa Pihlajalinnan sairaaloiden toimenpidemääriin.

Mittaus kattaa Pihlajalinnan kaikki yksityiset lääkärikeskukset,

sairalaat, kuntayhtiöiden toimipisteet Kuusiolinna Terveys Oy:n

toimipisteitä lukuun ottamatta, hammasklinikat ja puhelin-

palvelut. Palautteiden yhteismäärä vuonna 2020 oli 117 488 kpl.

NPS-asiakastyytyväisyysindeksin (Net Promoter Score) vaihtelu-

väli on -100–100.

NPS-INDEKSI

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Koulutus

Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturva-

asioissa säännöllisesti. Jokaisen pihlajalinnalaisen on

suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisäl-

tyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava

lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Ajantasaiset ohjeis-

tukset ovat henkilökunnan saatavilla.

Riskien arviointi

Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analy-

soidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien

määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten

yhteydessä.

Käyttöoikeuksien hallinta

Kaikkien järjestelmien käyttöoikeus- ja pääsynhallinta

tehdään keskitetysti. Järjestelmien pääkäyttäjät

määrittelevät käyttöoikeuksien myöntämisperiaat-

teet. Ulkopuolisten käyttäjien oikeudet hallinnoidaan

keskitetysti.

Valvonta ja seuranta

Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan

sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Tek-

nistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin

ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia.

Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä, ja operatiivisesta

toiminnasta vastaa tietosuoja- ja tietoturvaryhmä.

Palveluntuottajien seuranta

Toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitou-

duttava noudattamaan konsernin määrittämiä tieto-

turvavaatimuksia, ja toimittajille tehdään säännöllisiä

auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten

yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan.

Tietoturvapoikkeamien käsittely

Pihlajalinna-konsernissa on määritetty menettelytavat

ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi.

Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille

poikkeus tilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama

kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.

Kytkeytyminen tietoverkkoon

Pihlajalinna-konsernin tietoverkkoon ja siihen liitettyi-

hin palveluihin voidaan kytkeytyä vain tietohallinnon

hallinnoimilla tai hyväksymillä laitteistoilla ja ohjelmis-

toilla. Tietoturvan varmistamiseksi valvotaan ja tar-

vittaessa rajoitetaan ohjelmistoja ja tiedostomuotoja,

joita järjestelmissä käytetään. Tärkeimpiin järjestelmiin

voi kirjautua vain sisäverkosta. Ulkoverkosta kirjautues-

sa käytössä on kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Pihlajalinnan tietoturvakäytännöt

Tietosuoja ja tietoturva

VASTUULLISUUS

Tietoturvan mittarit Tavoite   

Onnistuneiden tunkeu -

tumis yritysten määrä

   *

Havaittujen

virus- ja haitta-

ohjelmien määrä

Koneet puhtaat

viruksista ja

haitta-ohjelmista

 automaattisesti

poistettua virusta

 automaattisesti

poistettua

haittaohjelmaa

 automaattisesti

poistettua virusta

 automaat-

tisesti poistettua

haittaohjelmaa

 automaattisesti

poistettua virusta

 automaat-

tisesti poistettua

haittaohjelmaa

Roskapostimäärä Alle   roska-

postista pääsee

käyttäjille

Tavoite

saavutettu

Tavoite

saavutettu

Tavoite

saavutettu

Tietoturva päivitysten

ajantasaisuus

Kaikki tieto-

turvapäivitykset

asennetaan  h

sisällä niiden

julkaisemisesta

  päivityksistä

tehty ensimmäisen

viikon aikana

päivityksen

julkaisusta

  päivityksistä

tehty ensimmäisen

viikon aikana

päivityksen

julkaisusta

  päivityksistä

tehty ensimmäisen

viikon aikana

päivityksen

julkaisusta

* Tunkeutumisyritykset havaittu nopeasti tilanne normalisoitu ja järjestelmät päivitetty

ihlajalinnan tavoitteena on turvata asi-

akkaidensa ja potilaidensa tietosuoja

sekä toiminnalleen tärkeiden tietojär-

jestelmien, palveluiden ja tietoverkkojen toi-

minta, estää niiden valtuudeton käyttö sekä

tahaton tai tahallinen tiedon vääristyminen.

Konserni varautuu häiriö- ja poikkeusoloi-

hin niin, että toimintaa voidaan jatkaa mah-

dollisimman häiriöttömästi kaikissa oloissa.

Tietosuojaa ja tietoturvaa seurataan aktii-

visesti, ja poikkeamiin puututaan nopeasti.

Tietoturvaa rakennetaan ja ylläpidetään

ajantasaisin ja -mukaisin ratkaisuin.

Vuoden 2020 aikana tietoturvan vahvista-

miseen kiinnitettiin erityistä huomiota muun

muassa terveydenhoitoalalla julkisuuttakin

saaneiden tapahtumien johdosta. Olemme

edelleen vahvistaneet järjestelmien turval-

liseen kirjautumiseen liittyviä prosesseja ja

tekniikoita. Tarjoamiimme julkisiin palveluihin

on otettu käyttöön esimerkiksi vahvan tunnis-

tautumisen käytänteitä. Yhteistyössä ulkoisen

yhteistyökumppanin kanssa olemme lisänneet

tietoverkon sisäisiä ja ulkoisia verkkoskan-

nauksia, joiden avulla olemme kyenneet yhä

vahvistamaan tietoturvallisuutta.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

osiaali- ja terveyspalveluissa hen-

kilöstö on avainroolissa laadukkai-

den palveluiden toteuttamisessa ja

asiakasarvon luomisessa. Työhyvinvoin-

nilla, henkilöstön saatavuudella ja työmo-

tivaatiolla on suuri merkitys myös yhtiön

tuloksentekokykyyn.

Pihlajalinnassa henkilöstön työhyvin-

vointia kehitetään muun muassa laaduk-

kaalla esimiestyöllä, ennalta ehkäisevällä

työterveyshuollolla ja hyvinvointihankkeil-

la. Käytössä olevan aktiivisen välittämi-

sen mallin avulla sovitaan eri osapuolten

vastuut ja toimintatavat, joilla pyritään

ratkaisemaan työkykyyn ja työstä suoriu-

tumiseen liittyviä haasteita.

Pihlajalinna noudattaa työlainsäädäntöä

ja työehtosopimuksia kaikissa toimipis-

teissään, kunnioittaa työntekijöidensä

järjestäytymisoikeutta ja ammattiyhdistys-

toimintaa sekä kehittää luottamukseen ja

avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa

henkilöstön edustajien kanssa. Kohte-

lemme työntekijöitämme tasa-arvoisesti

ja yhdenmukaisesti emmekä hyväksy

minkäänlaista työntekijöiden tai amma-

Henkilöstö,

tärkein voimavara

tinharjoittajien syrjintää. Konsernissa on

olemassa epäasiallisen kohtelun vastainen

toimintamalli, joka koskee kaikkia Pihlaja-

linna-konsernin palveluksessa olevia.

Henkilöstöä kuunnellaan

Pihliksen pulssi -kysely on Pihlajalinnan

työterveyshuollon ja HR-asiantuntijoiden

yhdessä kehittämä työkalu työyhteisön

toiminnan kehittämiseen. Pulssi tukee

tiimien vahvuuksien ja kehittämiskohtei-

den tunnistamista sekä kehittämistoimen-

piteiden suunnittelua. Kysely mahdollistaa

myös työhyvinvoinnin ja henkilöstökoke-

muksen seurannan, sillä kysely toteute

taan

3–4 kertaa vuodessa. Lisäksi se on viestintä-

kanava, jolla edistetään johdon, esimies-

ten ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta.

Pulssin tulokset käsitellään konsernin joh-

toryhmässä, ja kehittämistoimenpiteiden

etenemistä seurataan säännöllisesti.

Pihlajalinnan henkilöstöllä on mahdol-

lisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työ-

ympäristöönsä myös Kimpassa-toimin nan

avulla. Kimpassa on koko konsernin

kattava yhteistoimintaorganisaatio, jossa

on mukana niin

henkilöstön valitse-

mat Kimpassa-edusta-

jat kuin luottamusmiehet

ja työsuojeluvaltuutetutkin.

Toiminnan tavoitteena on luoda

yhtenäistä yrityskulttuuria, kehittää

luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa

vuoropuhelua sekä vastata lakien asetta-

miin yhteistoiminnan vaatimuksiin. Vuonna

2020 vahvistimme sisäistä yhteistoiminta-

organisaatiotamme neuvottelemalla

työntekijäjärjestöjen kanssa toiminnan

organisoinnista.

Vuonna 2020 Pihlajalinnassa käytiin

koko konsernia koskevat yt-neuvottelut

lomautuksista. Yhteistoimintaneuvotte-

luiden syynä olivat koronavirusepidemian

aiheuttamat muutokset toimintaympäris-

tössä.

Pihliksen pulssi

on Pihlajalinnan

työterveyshuollon ja

HR-asiantuntijoiden

yhdessä kehittämä

työkalu työyhteisön

toiminnan

kehittämiseen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laadukas esimiestyö ja

jatkuva kehittäminen

Pihlajalinnassa esimiestyön ja johtamisen

kehittämisen tavoite on osaavat ja innosta-

vat esimiehet, jotka mahdollistavat tiimien-

sä onnistumisen. Esimiesten onnistumista

tuetaan monipuolisilla valmennuksilla ja

toimivilla HR-prosesseilla. Vuonna 2020

esimiestyön tuen painopisteenä oli esi-

miesten muutostuki. Tiimien onnistumista

tuetaan myös tavoitteellisella suorituksen

johtamisen prosessilla.

Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen

on työssä oppimista, kouluttautumista

ja tiedon jakamista. Tärkeintä on työssä

oppiminen, joten esimiehen ja työyhtei-

sön roolit korostuvat. Pihlajalinnan oma

verkko-oppimisympäristö Pihlajalinna

Akatemia luo pohjaa jatkuvalle osaamisen

kehittämiselle.

Lääkäreille on tarjolla muun muassa lää-

ketieteellisiä etäluentoja viikoittain. Lisäksi

Pihlajalinnassa työskentelevät lääkärit

voivat suorittaa erikoistumispalveluita

esimerkiksi yleislääketieteessä, työterveys-

huollossa ja geriatriassa sekä niin sanottu-

ja reunoja useille eri erikoisaloille.

Ammatillista koulutusta antavat sekä

Sosiaalisen vastuullisuuden tunnusluvut

Indikaattori  

Henkilöstö keskimäärin (FTE)   

Henkilöstön määrä kauden lopussa   

Keskimääräisen ja korkeimman vuosiansion suhde    

Henkilöstön lähtövaihtuvuus    

Naisten määrä  miesten määrä henkilöstössä          

Määräaikaiset työntekijät  vakituiset työntekijät          

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma voimassa voimassa

Epäasiallisen kohtelun vastainen toimintaohjelma voimassa voimassa

Sairauspoissaolot*    

Työtapaturmat** työhön liittyvät kuolemantapaukset  

Työlainsäädännön rikkomukset  

* Sairauspoissaoloprosentti on laskettu sairauspoissaolojen osuutena suunnitellusta työajasta

Lukuun sisältyvät tapaturmien aiheuttamat sairauspoissaolot

** Työtapaturmat sisältävät töissä työmatkalla ja työtehtävistä johtuvan matkustamisen aikana tapahtuneet

tapaturmat

Vuoden 2020

HR-painopisteet

• Esimiesten ja henkilöstön muutostuki

• HR:n prosessien (suorituksen johtaminen

ja rekrytointi) kehittäminen

• HR-datan laadun parantaminen ja

tiedonhallinnan prosessien kehittäminen

• Yhteistoimintaorganisaation ja

yhteistoiminnan kehittäminen

• Ennaltaehkäisevä työsuojelu

VAKITUISIA

TYÖSUHTEITA

72 %

(85 %)

MÄÄRÄAIKAISIA

TYÖSUHTEITA

28 %

(15 %)

Pihlajalinnan omat asiantuntijat että

ulkopuoliset kouluttajat. Suosituksemme

on, että jokaiselle työntekijälle laaditaan

vuosittain osaamisen kehittämisen suun-

nitelma.

Panostamme terveyteen

ja turvallisuuteen

Työsuojelun tavoitteena Pihlajalinnassa on

terveellinen ja turvallinen työympäristö

sekä tapaturmien ja työstä johtuvien saira-

uksien tehokas ennaltaehkäisy. Työturval-

lisuuden tilaa tarkastellaan Pihlajalinnassa

kolmella tasolla ympäristön jatkuvasta

havainnoinnista, vaarojen tunnistamisesta

ja riskien arvioinnista sekä tapaturmiin

varautumisesta lähtien.

Työympäristön havainnoiminen on erit-

täin tärkeää. On yleisesti huomattu, että

niillä työpaikoilla, joissa turvallisuushavain-

toilmoitusten määrä on saatu kasvamaan,

tapaturmien määrä on kääntynyt laskuun.

Pihlajalinnassa kannustetaankin tekemään

havaintoilmoitus aina, kun oman turval-

lisuuden tunteen kannalta siltä tuntuu.

Turvallisuushavaintoilmoituksia vuonna

2020 tehtiin noin 2141, mikä on mää-

rällisesti samaa luokkaa kuin edellisenä

VASTUULLISUUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Työntekijöiden

kommentteja

”Vaikka olen

Pihlajalinnassa

suhteellisen uusi työn-

tekijä, toimenkuvani on jo

heti alkuun ollut hyvin laaja ja

tarjonnut haasteita monella eri osa-alueel-

la. Samalla tehtävä on mahdollistanut uuden

oppimisen, itsensä kehittämisen sekä uusiin

ihmisiin tutustumisen. Vastuun saaminen heti

alkutaipaleella on ollut mukavaa ja tehnyt

työstä mielekästä. Minulle tärkeää on ollut

myös toimiva esimiestyö. Kokonaisuudessaan

Pihlajalinna tarjoaa mielenkiintoisen näkö-

alapaikan terveydenhuollon maailmaan

yksityisen toimijan näkökulmasta.”

Mikael Landvik,

Business Controller

vuonna. Turvallisuushavainnot käsitellään

viipymättä yhdessä henkilöstön kanssa.

Seuraamme sekä turvallisuushavaintojen

määrää että niiden käsittelyaikaa.

Ennaltaehkäisevä työmme tuottaa tulos-

ta. Työtapaturmien kokonaismäärä Pihla-

jalinnassa vähentyi vuoden 2020 aikana.

Vuonna 2019 tapaturmia raportoitiin 520,

ja vuonna 2020 niitä raportointiin 480.

Erityisen merkittävää tapaturmatilastossa

on se, että vakavat tapaturmat ovat vä-

hentyneet reippaasti: vuonna 2019 vakavia

tapaturmia oli 21 ja vuonna 2020 vain 7.

Vakavien tapaturmien vähentyminen on

vähentänyt myös sairauspoissaoloja sekä

korvauspäiviä.

Noin 75 prosenttia kaikista tapatur-

mista aiheutuu kaatumisesta, fyysisestä

kuormittumisesta, väkivaltatilanteesta tai

terävästä esineestä. Lähes puolet työky-

vyttömyyspäivistä johtuu liukastumisista

ja kaatumisista. Vuonna 2020 olemme

kiinnittäneet erityistä huomiota kaatumis-

ja liukastumistapaturmiin muun muassa

järjestämällä työsuojelun tietoiskuja ja

jakamalla parhaita käytäntöjä. Kaatumisis-

ta ja liukastumisista johtuvat tapaturmat

ja poissaolot ovatkin kääntyneet selvään

laskuun.

Vuonna 2020 koronaepidemia on

tuonut omat vaikutuksensa myös työ-

suojeluun. Pihlajalinnassa on kokoontunut

säännöllisesti lääketieteellisen johtajan

kutsuma lääketieteellinen johtoryhmä, joka

on ohjeistanut muun muassa henkilöstön

suojautumiseen liittyvissä kysymyksissä

sekä tukenut työsuojeluorganisaatiota työ-

suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Työpai-

koilla tehtävillä riskikartoituksilla on ollut

merkittävä rooli korona-ajan työsuojelussa.

”Työssäni pidän

vaihtuvista ja haas-

tavistakin tilanteista,

joita kohtaamalla saa ylläpidettyä

omaa osaamistani ja oppia uutta.

Työkaverini ovat ihania ja kannustavia.

Minulla on myös ollut mahdollisuus

osallistua työkokeiluihin, joiden avulla

on saanut huomata, mikä se oma juttu

oikein on. Olen saanut vastuuta ja

minulle on annettu monipuolisia työ-

tehtäviä, mitä toivoisin lähihoitajille

enemmän yleiselläkin tasolla.”

Miia Hellgren,

lähihoitaja

”Pidän työssäni

erityisesti siitä, että

tiimi ja esimies luotta-

vat minuun ja kannustavat

minua työssäni. Esimieheltäni saan

vapaat kädet tehdä työtä joustavasti.

Minusta yksityisellä toimijalla työsken-

telemisessä hyvää on henkilöstöedut,

työn rentous mutta samalla sen tehok-

kuus sekä se, että täällä verkostoitumi-

nen on helppoa. Itsensä kehittämiseen

kannustetaan ja koulutuksiin pääsee

hyvin osallistumaan.”

Lea Toivaala,

välinehuoltaja ja

kerrosvastaava

”Tiimiini kuuluvat

asiantuntevat työ-

terveyslääkärit, työterve-

yshoitajat, työpsykologit ja työfysio-

terapeutit. Lisäksi teemme yhteistyötä

muun muassa toimistosihteereiden ja

laboratoriohoitajien kanssa. Kokonaisuu-

dessaan henkilöstö koostuu mukavista

ja ammattitaitoisista työntekijöistä,

jotka auttavat asiassa kuin asiassa.

Yhteistyö siis pelaa!”

Erja Taimiaho,

työterveyshoitaja

”Olen töissä Pihla-

jalinnan hoitajapu-

helinpalvelussa. Työni

on dynaamista, vaihtelevaa,

arvaamatonta ja siinä saa tehdä

itsenäisesti päätöksiä. Nautin siitä, että

en etukäteen tiedä, millä asialla soittaja on,

vaan saan omaa ammattitaitoani hyödyntäen

tehdä hoidon tarpeen arvion ja antaa mahdol-

liset kotihoito- ja muut jatko-ohjeet. Ympäril-

läni on ammattitaitoinen, toisia kannustava ja

tukeva työyhteisö – paras työurallani tähän

mennessä. Lähiesimies on hyvin tavoitet-

tavissa, hän auttaa ja tukee.”

Sonja Niittyoja,

sairaanhoitaja

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinna-konsernin verojalanjälki

Milj euroa  

Kaudelta maksettavat välittömät verot

Tuloverot (EVL-vero)  

Työnantajan eläkemaksut  

Sosiaaliturvamaksut  

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut  

Tapaturmavakuutusmaksut ja ryhmähenkivakuutusmaksut  

Työnantajamaksut yhteensä  

Kiinteistöverot  

Varainsiirtoverot  

Tilikaudelta maksettavat välittömät verot yhteensä  

Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen arvonlisävero

Arvonlisäverot arvio  

Tilikaudelta tilitettävät verot

Ennakonpidätykset  

Työntekijän eläkemaksut laskennallinen  

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksut laskennallinen  

Palkkaverot yhteensä  

Arvonlisäverot netto  

Kaudelta tilitettävät verot yhteensä  

Verojalanjälki  

Liikevaihto milj euroa  

Tulos ennen veroja milj euroa  

Henkilöstö keskimäärin (FTE)    

Julkiset tuet milj euroa  

Kaikki verot Suomeen

VASTUULLISUUS

Keski-Pohjanmaa 

Pohjanmaa  

Etelä-Pohjanmaa  

Pirkanmaa  

Satakunta 

Kanta-Häme 

Varsinais-Suomi  

Uusimaa  

Lappi 

Pohjois-Pohjanmaa  

Kainuu 

Pohjois-Savo  

Pohjois-Karjala 

Keski-Suomi  

Etelä-Savo 

Etelä-Karjala 

Kymenlaakso  

Päijät-Häme 

Pihlajalinnan

ennakonpidätykset

maakunnittain 2020

1000 €

TILIKAUDELTA

TILITETTÄVÄT VEROT

YHTEENSÄ M€

61,1

(61,7)

TILIKAUDELTA

MAKSETTAVAT

VÄLITTÖMÄT VEROT

YHTEENSÄ M€

37,9

(40,8)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

ihlajalinnassa vastuullinen sosiaali- ja

terveydenhuolto on myös tehokasta.

Rajallisilla resursseilla kuten verova-

roilla on saatava aikaan mahdollisimman

paljon hyvinvointia.

Pihlajalinna on monien kuntien luotet-

tu kumppani. Vuonna 2020 Pihlajalinna

vastasi noin 100 000 asukkaan sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluista.

Yhtiön kehittämässä yhteisyritysmallissa

Pihlajalinna perustaa kunnan tai kuntayh-

tymän kanssa yrityksen, jota molemmat

osapuolet omistavat. Malli tuo yhteiskun-

nalle hyvää montaa eri kautta. Yhteisyri-

tykset maksavat kunnille myös merkittäviä

osinkoja. Lisäksi yritysten osakemyyntien

mahdollistamat tuloutukset ovat tasapai-

nottaneet kuntien taloutta.

Yhteisyrityksen kotipaikkana toimii

yhteistyökunta, jolloin kunta saa 30,34

prosenttia yrityksen yhteisöveroista. Esi-

merkiksi vuonna 2019 Jämsän kaupungin

suurin yhteisöveron maksaja oli Pihlajalin-

nan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

yhteisyritys Jokilaakson Terveys, joka

maksoi yhteisöveroa lähes 700000 euroa.

VASTUULLISUUS

Kuntien luotettu

kumppani

Paikallista elinvoimaa

Paikalliset yritykset ovat tärkeitä paikal-

liselle elinkeinoelämälle. Yhteisyritykset

eivät tuota ainoastaan sote-palveluita,

vaan pyrkivät toiminnallaan ja valinnoillaan

edesauttamaan paikallisen elinvoiman

kehittämistä. Yhteisyritykset hankkivat

palvelutuotannossaan käytettäviä tuottei-

ta ja palveluita paikallisilta yrittäjiltä sekä

hyödyntävät palveluratkaisuissaan paikal-

lista osaamista ja olosuhteita.

Pihlajalinnan kehittämä malli kuntapal-

veluissa perustuu siihen, että ennaltaeh-

käisyllä, nopealla ja vaikuttavalla peruster-

veydenhuollolla sekä viiveettä saatavilla

erikoissairaanhoidon lähipalveluilla keski-

tytään pitämään ihmiset mahdollisimman

terveinä, jolloin kalliin erikoissairaanhoidon

tarve vähenee. Yhteisyritysmallilla on

pystytty pysäyttämään yhteistyökuntien

sote-kustannuskehityksen kasvu ja jopa

laskemaan kustannuksia.

Pihlajalinnan yhteistyökuntien sote-

nettokäyttökustannusten keskimääräinen

kehitys on yhteistyön aloittamisen jälkeen

hidastunut 4,5 prosentin kasvuvauhdista

0,1 prosenttiin. Laskelmassa yhteisyhti-

öiden keskimääräistä kustannusindeksin

Pihlajalinnan omistus



OMISTUS -

Ulkomaiset  

Hallintarekisteröidyt  

Suora suomalaisomistus  

kehitystä on tarkastel-

tu kolme vuotta ennen

yhteistyön aloittamista ja viisi

vuotta yhteistyön aloittamisen

jälkeen. Sote-nettokäyttökustan-

nusten kasvu on ollut Pihlajalinnan

kumppanikunnissa viime vuosina muuta

Suomea huomattavasti maltillisempaa.

Pihlajalinnan kumppanikuntien vuosi-

katteet ovat kehittyneet yhteistyön myötä

erittäin positiivisella tavalla. Kun verrataan

keskimääräistä asukaskohtaista vuosika-

tetta kolmelta vuodelta ennen yhteistyön

aloittamista yhteistyön aikaisiin vuosiin,

kate on kasvanut kumppanikunnissa jopa

satoja prosentteja. Esimerkiksi Mänttä-

Vilppulassa keskimääräinen asukaskohtai-

nen vuosikate on kasvanut 631 prosentilla

ja Kuortaneella 274 prosentilla.

Yhteisyritys-

mallilla on pystytty

pysäyttämään

yhteistyökuntien

sote-kustannus-

kehityksen kasvu ja

jopa laskemaan

kustannuksia.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

VAIKUTTAMISKARTAT

PERUSTERVEYDEN-

HUOLTO: 14 170 (Jämsä,

Koskenpää, Länkipohja, Kuorevesi)

ENSIAPU:

9187

ERIKOISSAIRAANHOITO: 17 267

SUUN TERVEYDENHUOLTO: 13881

AIKUISPSYKIATRIA: 1988

NUORISOPSYKIATRIA: 58

A-KLINIKKA: 177

PERHEPALVELUKESKUS: 1928

Jämsän Terveys ja

Jokilaakson sairaala

Jämsän Terveys (JT) on Pihlajalinnan ja Jämsän kau-

pungin yhteisyritys, joka on tuottanut Jämsän kaupun-

gin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.9.2015

lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta. Yhtiö vastaa

Jämsässä noin 20200 asukkaan perusterve-

ydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.

Jokilaakson sairaala on Pihlaja-

linna-konserniin kuuluva julkista

erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala.

Palvelut sairaalassa tuottaa Pihlaja-

linnan ja Keski-Suomen sairaanhoito-

piirin yhteisyritys Jokilaakson Terveys

(JLT), joka on perustettu vuonna 2010.

496

(JT)

18 %

(JT)

82 %

(JT)

46,1

(JT)

56-60

(JT)

8,0

(JT)

226

(JLT)

15 %

(JLT)

85 %

(JLT)

45,5

(JLT)

56-60

(JLT)

7,8

(JLT)

HENKILÖSTÖ

MÄÄRÄAIKAISET

VAKITUISET

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

1 373 € (JT)

642 807 €

(JLT)

ENNAKONPIDÄTYKSET

KUNTIIN

3 193 527 € (JT)

1 694 948 € (JLT)

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: Keski-Suomi

5 841 241 €

Jämsän kaupungille maksettu

kauppahinta ja kaupungille sekä

Keski-Suomen sairaanhoito-

piirille maksetut osingot

vuosina 2014–2020 (JLT)

Kauppahinta osakkeista: 4,3 M€

Osingot: 1,9 M€

SVOP-palautus*: 0,5 M€

* Palautus sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta.

OMISTUS

Jämsän Terveys

51 %

Pihlajalinna

49 %

Jämsän kaupunki

OMISTUS

Jokilaakson Terveys

90 %

Pihlajalinna

10 %

Keski-Suomen

sairaanhoitopiiri

HALLITUS

Jämsän Terveys

50 %

Pihlajalinnan

edustajat (3)

50 %

Jämsän kaupungin

edustajat (3)

SUURIN IKÄRYHMÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

TEHDYT MUISTUTUKSET

JA KANTELUT

HOITOPÄIVÄT

78421

NPS-INDEKSI

+69*

*Jämsän Terveys ja

Jokilaakson sairaala ovat

olleet mukana mittauk-

sessa lokakuusta 2020

lähtien. NPS-indeksillä

(Net Promoter Score)

mitataan asiakaskoke-

musta. Vaihteluväli on

-100–100.

ERIKOIS-

ALAA

Lähes

2000

leikkausta

vuosittain

Suurimmat:

ORTOPEDIA JA KIRURGIA,

SISÄTAUDIT, NEUROLOGIA,

KARDIOLOGIA

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2020

ALIHANKKIJAT

Jämsän Terveys: 88

Jokilaakson Terveys: 38

YHTEISTYÖN ARVO

514369,8 € (JT)

104263,69 € (JLT)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

VAIKUTTAMISKARTAT

Mäntänvuoren Terveys

Mäntänvuoren Terveys Oy on Pihlajalinnan ja

Mänttä-Vilppulan kaupungin yhteisyritys, joka

on perustettu vuonna 2013. Kaupungin ja

Pihlajalinnan sopimus on voimassa vuoteen

2026, jonka jälkeen käynnistyy viiden

vuoden optiokausi. Mäntänvuoren

Terveys vastaa 11 700 asukkaan

sosiaali- ja terveydenhuollosta

Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella.

HENKILÖSTÖ

390

MÄÄRÄAIKAISET

13 %

VAKITUISET

87 %

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

937 276 €

ENNAKONPIDÄTYKSET

KUNTIIN

2 548 967 €

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: Pirkanmaa

13 940 717 €

Mänttä-Vilppulan kaupungille

maksetut osakkeiden kauppa-

hinnat ja osingot vuosina

2016–2020

Kauppahinta osakkeista: 7,9 M€

Osingot: 2,4 M€

SVOP-palautus*: 0,6 M€

* Palautus sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastosta.

OMISTUS

91 %

Pihlajalinna

9 %

Mänttä-Vilppulan kaupunki

HALLITUS

50 %

Pihlajalinnan edustajat (3)

50 %

Mänttä-Vilppulan kaupungin edustajat (3)

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

18 744

HAMMASLÄÄKÄRIKÄYNNIT

7 459

HOITOPÄIVÄT

80 141

ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT

GERIATRIA

KIRURGIA

PLASTIIKKAKIRURGIA

PSYKIATRIA

SISÄTAUDIT JA KARDIOLOGIA

KEUHKOTAUDIT

DIALYYSIYKSIKKÖ

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2020

NPS-INDEKSI

+69*

*Mäntänvuoren Terveys on

ollut mukana mittauksessa

huhtikuusta 2020 lähtien.

NPS-indeksillä (Net Promo-

ter Score) mitataan asiakas-

kokemusta. Vaihteluväli on

-100–100.

TEHDYT MUISTUTUKSET

JA KANTELUT

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

44,8

SUURIN IKÄRYHMÄ

56-60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

7,7

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

YHTEISTYÖN ARVO

2 156 302,39 €

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Kuusiolinna Terveys

Kuusiolinna Terveys Oy on Pihlajalinnan

ja Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen ja Soinin

omistama yhteisyritys. Sopimuskausi on

10 vuotta ja sopimukseen sisältyy lisäksi

viiden vuoden optio. Palvelutuotan-

to alkoi Alavudella, Kuortaneella

ja Ähtärissä 1.1.2016 ja Soinissa

1.1.2017. Yhtiö vastaa yhteensä

22 700 asukkaan sosiaali- ja

terveyspalveluista.

HENKILÖSTÖ

1075

MÄÄRÄAIKAISET

13 %

VAKITUISET

87 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

44,3

SUURIN IKÄRYHMÄ

56-60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

8,0

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

304 688 €

ENNAKONPIDÄTYKSET

KUNTIIN

7 217 833 €

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN:

Etelä-Pohjanmaa

7 867 167 €

Alavuden, Ähtärin ja Soinin

kunnille maksetut osakkeiden

kauppahinnat sekä kunnille

maksetut osingot vuosina

2017–2020

Kauppahinta osakkeista: 16,3 M€

Osingot: 4,6 M€

OMISTUS

90 %

Pihlajalinna

10 %

Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini

HALLITUS

50 %

Pihlajalinnan edustajat (4)

50 %

kuntien edustajat (4)

ERIKOISSAIRAANHOITO

JA ALAT

HOITOPÄIVÄT

179 655

Suurimmat:

SISÄTAUDIT

GERIATRIA

KARDIOLOGIA

ORTOPEDIA JA KIRURGIA

UROLOGIA

KORVA-, NENÄ- JA

KURKKUTAUDIT

NPS-INDEKSI

+69*

*Tulos on Pihlajalinnan

yhteisyritysten keskiarvo

vuodelta 2020. Kuusiolinna

Terveys ottaa NPS-mittauk-

sen käyttöön vuoden 2021

aikana. NPS-indeksillä (Net

Promoter Score) mitataan

asiakaskokemusta. Vaihtelu-

väli on -100–100.

TEHDYT

MUISTUTUKSET

JA KANTELUT

VAIKUTTAMISKARTAT

ERIKOIS-

ALAA

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO

JA KIIREVASTAANOTTO-

KÄYNNIT

29 391

ERIKOISSAIRAANHOITO 1 951

SUUN TERVEYDENHUOLTO 16 719

PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA 1 678

PERHEPALVELUT 3 711

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2020

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

213

YHTEISTYÖN ARVO

5 732 236,93 €

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Kolmostien Terveys

Kolmostien Terveys on Pihlajalinnan ja

Parkanon kaupungin perustama yhteis-

yritys, joka on tuottanut Parkanon ja

Kihniön sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimus–

kausi on 10 vuotta, ja siihen sisäl-

tyy lisäksi viiden vuoden optio.

Yhtiö vastaa Parkanossa ja Kihni-

össä 8 300 asukkaan sosiaali- ja

terveydenhuollosta.

HENKILÖSTÖ

417

MÄÄRÄAIKAISET

14 %

VAKITUISET

86 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

43,8

SUURIN IKÄRYHMÄ

56-60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

8,1

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

30 932 €

ENNAKONPIDÄTYKSET

KUNTIIN

2 438 211 €

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: Pirkanmaa

13 940 717 €

Parkanon kaupungille maksetut

osakkeiden kauppahinnat ja

osingot vuosina 2016–2020

Kauppahinta osakkeista:

4,6 M€

Osingot: 0,5 M€

OMISTUS

96 %

Pihlajalinna

4 %

Parkanon kaupunki

HALLITUS

50 %

Pihlajalinnan edustajat (3)

50 %

Parkanon kaupungin edustajat (3)

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

20 577

HOITOPÄIVÄT

63 280

ERIKOISSAIRAANHOITO JA ALAT

GERIATRIA

GYNEKOLOGIA

PSYKIATRIA

NUORISOPSYKIATRIA

NEUROLOGIA

SISÄTAUDIT

RADIOLOGIA

YLEISLÄÄKETIEDE

NPS-INDEKSI

+66*

*Kolmostien Terveys on

ollut mukana mittauksessa

maaliskuusta 2020 lähtien.

NPS-indeksillä (Net Promo-

ter Score) mitataan asiakas-

kokemusta. Vaihteluväli on

-100–100.

TEHDYT MUISTUTUKSET

JA KANTELUT

VAIKUTTAMISKARTAT

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2020

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

YHTEISTYÖN ARVO

455 385,16 €

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Hallitus

Mikko Wirén

hallituksen puheenjohtaja

s. 1972, lääketieteen lisensiaatti,

hallituksessa vuodesta 2016

Mika Manninen

s. 1975, KTM, hallituksessa vuodesta 2019

Fennia-konsernin talousjohtaja

Riippumaton yhtiöstä

Kati Sulin

s. 1974, filosofian maisteri,

hallituksessa vuodesta 2018

Ifolor Oy:n toimitusjohtaja

Riippumaton yhtiöstä

Seija Turunen

s. 1953, kauppatieteiden maisteri,

hallituksessa vuodesta 2016

Hallitusammattilainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Leena Niemistö

hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1963, lääketieteen tohtori ja fysiatrian

erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014

Hallitusammattilainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Matti Jaakola

s. 1955, KTM,

hallituksessa vuodesta 2019

Hallitusammattilainen,

liikkeenjohdon konsultti

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Hannu Juvonen

s. 1955, LL, erik. lääk, MBA,

hallituksessa vuodesta 2019

Ammatinharjoittaja,

liikkeenjohdon konsultti

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Johtoryhmä

Joni Aaltonen

toimitusjohtaja

s. 1970, tradenomi

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008

Sanna Määttänen

palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja

s. 1967, geriatrian erikoislääkäri, eMBA

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2012

Marko Savolainen

lakiasiainjohtaja

s. 1967, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2017

Juha-Pekka Halttunen

myyntijohtaja

s. 1969, merkonomi

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005

Teija Kulmala

operatiivinen johtaja, toimitusjohtaja,

Jämsän Terveys Oy ja Jokilaakson Terveys Oy

s. 1969, lääketieteen tohtori, naistentautien ja

synnytysten erikoislääkäri, eMBA

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016

Tarja Rantala

talous- ja rahoitusjohtaja

s. 1972, kauppatieteiden maisteri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2014

Elina Heliö

henkilöstöjohtaja

s. 1972, oikeustieteen kandidaatti,

varatuomari

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2019

Tarkemmat

tiedot Pihlajalinna Oyj:n

hallituksen ja johtoryhmän

jäsenistä löydät sijoittaja-

sivuilta kohdasta

Hallinto ja johtaminen:

http://investors.

pihlajalinna.fi/corporate-

governance

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

2020

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2020

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen ........................................................................ 34

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain .......................................................................................... 34

Liikevaihto asiakasryhmittäin .................................................................................................... 35

Kausivaihtelu ................................................................................................................................... 37

Konsernin liikevaihto ja tulos ..................................................................................................... 37

Katsaus toimintaympäristöön

................................................................................................... 38

Konsernin tase ja rahavirta

......................................................................................................... 39

Rahoitusjärjestelyt ......................................................................................................................... 39

Investoinnit ....................................................................................................................................... 40

Kokonais- ja osaulkoistukset ..................................................................................................... 40

Muutokset konsernirakenteessa ................................................................................................ 41

Tutkimus ja kehitys ......................................................................................................................... 41

Henkilöstö .......................................................................................................................................... 41

Johtoryhmä ....................................................................................................................................... 41

Yhtiön hallitus .................................................................................................................................. 41

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta ........................... 41

Hallituksen nimittämät valiokunnat ......................................................................................... 41

Hallituksen jäsenten palkitseminen .......................................................................................... 41

Hallituksen valtuutukset

............................................................................................................... 41

Tilintarkastus ................................................................................................................................... 42

Osakkeet ja osakkeenomistajat

................................................................................................. 42

Mehiläinen ei toteuttanut ostotarjoustaan Pihlajalinnasta,

yhdistymisprosessi on päättynyt

............................................................................................. 42

Riskienhallinta ................................................................................................................................. 42

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät ........................................................................... 43

Liputusilmoitukset ......................................................................................................................... 44

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät ................................................................................. 44

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten ........................................... 44

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2021 ................................ 45

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021 ..................................................................................... 45

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .............................................................................. 45

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista ...................................................................... 45

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ............................................................................................... 45

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ..................................................................... 46

Osakekohtaiset tunnusluvut, taulukot

................................................................................... 47

Kvartaalitiedot

................................................................................................................................. 48

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja

vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat .................................................................. 49

Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ............................................................. 50

Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................................................................ 53

Johdon osakkeenomistus ........................................................................................................... 54

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

.................................................. 97

SISÄLLYSLUETTELO

2020

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan toimitusjohtaja

Joni Aaltonen:

Olen tyytyväinen asiakaspalveluumme ja siihen joustavuu-

teen, jolla organisaatiomme onnistui koronatilanteessa muut-

tamaan palveluidemme painopisteitä niin julkisissa palveluis-

sa kuin suoraan kuluttajille tarjottavissa palveluissa.

Ilon aiheena on myös vahva tuloskehitys, joka osoit-

taa, että tehostamisohjelmalla on ollut pitempiaikaisia

vaikutuksia kannattavuuteen. Vuoden 2020 viimeisen

neljänneksen liikevaihto ylitti edellisen vuoden tason.

Kumppanuudet ja työterveyshuolto ovat vilkastuttaneet

palveluidemme käyttöä ja vahvistaneet toimipaikkojemme

käyttöasteita. Normaalia, koronaepidemiaa edeltänyttä

toiminnan tasoa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. Vaikka

suunta on hyvä, meillä on edelleen selvästi parantamisen

varaa. Vuoden viimeinen neljännes antaa erinomaiset

lähtökohdat alkaneeseen vuoteen.

Osakekohtainen tulos vahvistui selvästi edelliseen

vuoteen verrattuna. Tässä näkyvät ne toimenpiteet, joita

olemme tehneet viimeisen parin vuoden aikana. Lisäksi

lääkärikeskus-, työterveys- ja sairaalatoiminnan selvä

kannattavuusloikka tukevat osakekohtaisen tuloksen

vahvistumista.

Erinomaisia lähtökohtia alkaneeseen vuoteen tuo myös

Työterveys Virta Oy:n saaminen osaksi Pihlajalinnaa. Ase-

mamme Oulun seudulla vahvistuu merkittävällä tavalla

kaupan johdosta. Markkinaosuutemme työterveyspalve-

luissa nousee alueella noin 30 prosenttiin, mikä parantaa

asemaamme kaikissa kuluttajille ja kumppaneille tarjotta-

vissa palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla.

Kristiinankaupungissa Selkämeren Terveys Oy:n toi-

minta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Joulukuussa alkanut

Jyväskylän Huhtasuon terveysasemaulkoistus on saanut

hyvää asiakaspalautetta. Huhtasuo on meille hyvä näytön

paikka, sillä näemme palvelumalleillemme laajemminkin

mahdollisuuksia julkisissa palveluissa.

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat työterveyshuollon pää-

tehtävä ja etätyöskentely on vielä lisännyt näiden palve-

luiden tarvetta. Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat

jo pitkään olleet mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikunta–

elinten sairaudet. Pihlajalinnan työterveyden digitaalisten

palveluiden kehityksessä keskitytään kuluvana vuonna

erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitopolkuun sekä

mielenterveyden palveluihin. Lisäksi rakennamme tuot-

teita yhdessä Forever-liikuntakeskusketjumme kanssa.

Uskomme, että meillä on erinomainen mahdollisuus

kasvattaa Pihlajalinnan työterveysasiakkaiden määrää ja

työterveyspalveluiden vaikuttavuutta.

Koronaepidemian johdosta asiakkaiden palveluiden

käyttötottumukset muuttuivat nopeasti. Pihlajalinnan val-

mius etäpalveluiden laajaan tarjontaan osoittautui hyväksi.

Etäpalveluissamme asioitiin vuoden aikana lähes

500 000 kertaa, joka oli 44 prosenttia kaikista vastaan-

otoista. Video- ja chatvastaanottojen käyttö kolminker-

taistui. Etävastaanottoa pitävän terveydenhuollon ammat-

tilaisen työ on joustavaa, ja etätyömahdollisuus parantaa

työtyytyväisyyttä sekä työn tuottavuutta. Lähi- ja etävas-

taanotot toimivat kuitenkin parhaiten toisiaan täydentävinä.

Lähestulkoon kaikkia vaivoja voidaan hoitaa etävastaan-

otolla, mutta paras hyöty saavutetaan molempien vastaan-

ottomallien yhdistelmällä. Osa tavanomaisista terveyden-

huollon tehtävistä on mahdollista myös automatisoida.

Pihlajalinna julkaisee täsmennyksiä strategiaansa alkuvuo-

den aikana. Panostamme edelleen hyvään yhteistyöhön

kumppaniemme kanssa. Palveluiden helppokäyttöisyys

ja sujuvuus on tärkeintä, jotta voitamme asiakkaidem-

me luottamuksen palvelun maksajatahosta riippumatta.

Panostamme digitaaliseen myyntiin ja palvelukanaviin

sekä nostamme asiakkaan kokonaisvaltaisen terveyden ja

hyvinvoinnin palveluidemme painopisteeksi.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Pihlajalinna raportoi liikevaihdon maantieteellisesti seuraa-

vasti: Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen,

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.

• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-

Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-

Savon maakunnissa.

• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

maakunnissa.

• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Loka–joulukuu 2020

Etelä-Suomen liikevaihto oli 34,1 (31,1) miljoonaa euroa,

kasvua 3,0 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia. Korona-

Hallituksen toimintakertomus

tilikaudelta 1.1.2020–31.12.2020

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

testaus nosti alueen liikevaihtoa 4,0 miljoonaa euroa.

Leikkaustoiminnan liikevaihto nousi, kun julkinen sektori

aktivoitui kaihi- ja verisuonikirurgisten potilaiden hoito-

jonojen purkamisessa. Etäpalveluiden kysyntä kasvoi.

Liikuntakeskusten liikevaihto laski 0,9 miljoonaa kevään

rajoitustoimien ja vallitsevan koronatilanteen aiheuttaman

jäsenmäärän laskun johdosta.

Väli-Suomen liikevaihto oli 83,6 (82,5) miljoonaa euroa,

kasvua 1,1 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia. Koronates-

taus nosti alueen liikevaihtoa 2,0 miljoonaa euroa, mutta

se ei kompensoinut täysin lääkärikeskuspalveluiden ja

työterveyden palveluiden muun kysynnän vähenemistä.

Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoimin-

nan sopimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa.

Pohjanmaan liikevaihto oli 29,9 (30,0) miljoonaa euroa,

laskua 0,1 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia. Merkittävä

osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkois-

tuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaih-

don tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus

pitivät alueen liikevaihdon vakaana.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 5,1 (3,9) miljoonaa euroa,

kasvua 1,2 miljoonaa euroa eli 31,2 prosenttia. Koronates-

taus kasvatti alueen liikevaihtoa 1,2 miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuu 2020

Etelä-Suomen liikevaihto oli 114,7 (118,2) miljoonaa euroa,

laskua 3,4 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia. Valtioneu-

voston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan Forever-

liikuntakeskukset suljettiin kokonaan maaliskuun puoli–

välissä kuudeksi viikoksi. Toukokuun alussa toimintaa

jatkettiin hyvin rajatusti, ja esimerkiksi kaikki ryhmätoi-

minta oli kokonaan keskeytyksissä 31.7.2020 saakka.

Liikuntakeskusten aukioloajat palasivat normaaleiksi vasta

1.8.2020, ja palveluita tuotettiin loppuvuoden aikana yhä

rajoitetusti. Liikevaihto laski liikuntakeskuksissa 38 pro-

senttia, jääden 6,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tarve

työvoimavuokraukselle alan toimijoiden kesken väheni

olennaisesti epidemian johdosta, ja sopimukset päätettiin.

Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski koronaepide-

mian aiheuttaman kysynnän vähentymisen johdosta 15

prosenttia. Työterveyden palveluiden liikevaihto puoles-

taan nousi 16 prosenttia koronatestauksen ja kasvaneen

asiakaskannan sekä kiinteähintaisten sopimusten osuuden

nousun johdosta. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto

alueella oli 6,2 miljoonaa euroa.

Väli-Suomen liikevaihto oli 316,8 (324,1) miljoonaa

euroa, laskua 7,3 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. Ko-

ronaepidemia laski lääkärikeskuspalveluiden liikevaihtoa

9 prosenttia, työterveyden palveluiden 4 prosenttia ja

suunterveyden palveluiden 29 prosenttia. Lisäksi Hattulan

terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan so-

pimusten päättyminen laski alueen liikevaihtoa. Korona-

testauksen kokonaisliikevaihto alueella oli 3,6 miljoonaa

euroa. Pihlajalinna Erityisasumispalvelut avasi helmikuus-

sa uuden tehostetun palveluasumisen Uniikki-yksikön

Riihimäelle.

Pohjanmaan liikevaihto oli 116,8 (115,7) miljoonaa euroa,

kasvua 1,1 miljoonaa euroa eli 1,0 prosenttia. Merkittävä

osa alueen liikevaihdosta muodostuu sote-kokonaisulkois-

tuksesta. Kokonaisulkoistussopimuksen tasainen liikevaih-

don tuloutus ajan kuluessa ja vuosittainen hinnantarkistus

pitivät alueen liikevaihdon vakaana. Lääkärikeskuspal-

veluiden liikevaihto laski 6 prosenttia ja suunterveyden

palveluiden 29 prosenttia koronaepidemian aiheuttaman

kysynnän vähentymisen johdosta. Työterveyden palve-

luiden liikevaihto nousi 17 prosenttia kasvaneen asiakas-

kannan johdosta. Leikkaustoiminnan liikevaihto nousi 41

prosenttia Seinäjoen toimipisteen kasvaneiden leikkaus-

määrien johdosta.

Pohjois-Suomen liikevaihto oli 16,2 (14,7) miljoonaa

euroa, kasvua 1,5 miljoonaa euroa eli 10,0 prosenttia.

Työterveyden palveluiden liikevaihto nousi 15 prosent-

tia koronatestauksen ja asiakaskannan kasvun johdosta.

Suunterveyden palveluiden liikevaihto laski 25 prosenttia

koronaepidemian aiheuttaman kysynnän vähentymisen

johdosta. Koronatestauksen kokonaisliikevaihto alueella

oli 1,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis-

asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalin-

nan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja

Tammi–joulukuu 2020

milj. euroa 2020 % 2019 % muutos muutos-%

Etelä-Suomi 114,7 20 118,2 20 -3,4 -2,9

Väli-Suomi 316,8 55 324,1 56 -7,3 -2,3

Pohjanmaa 116,8 20 115,7 20 1,1 1,0

Pohjois-Suomi 16,2 3 14,7 3 1,5 10,0

Muut toiminnot 9,8 2 7,7 1 2,0 26,6

Konsernin sisäinen

myynti -65,6 -61,8 -3,8

Konsernin liikevaihto 508,7 100 518,6 100 -9,9 -1,9

Loka–joulukuu 2020

milj. euroa 10-12/2020 % 10-12/2019 % muutos muutos-%

Etelä-Suomi 34,1 22 31,1 21 3,0 9,7

Väli-Suomi 83,6 54 82,5 56 1,1 1,3

Pohjanmaa 29,9 19 30,0 20 -0,1 -0,5

Pohjois-Suomi 5,1 3 3,9 3 1,2 31,2

Muut toiminnot 2,8 2 1,9 1 0,9 46,7

Konsernin sisäinen

myynti -18,4 -15,8 -2,6

Konsernin

liikevaihto 137,2 100 133,8 100 3,4 2,6

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

muista yrityssopimusasiakkaista.

• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat

hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.

• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot

Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto

hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalvelui-

ta, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

Loka–joulukuu 2020

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 36,1 (31,9) miljoonaa euroa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa

eli 13,0 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,7 miljoonaa euroa

eli 8,2 prosenttia. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen liikevaihto oli 3,5 miljoonaa

euroa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 22,0 (24,9) miljoonaa euroa, laskua 2,9 miljoonaa

euroa eli 11,8 prosenttia. Koronaepidemian ja rajoitustoimien aiheuttama asiakasmäärän

lasku heikensi liikuntakeskusten liikevaihtoa 26 prosenttia eli 1,1 miljoonaa euroa. Yksityis–

asiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden kysyntä heikkeni 26 prosenttia ja suunterveyden

palveluiden kysyntä heikkeni 14 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronatestauk-

sen liikevaihto oli 0,4 miljoonaa euroa.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 97,5 (92,7) miljoonaa euroa, kasvua 4,8 miljoonaa

euroa eli 5,2 prosenttia. Koronatestaus julkisen sektorin kumppanina nosti liikevaih-

toa 3,5 miljoonaa euroa. Kokonaisulkoistussopimusten vuosittaiset hinnantarkistukset

nostivat liikevaihtoa. Julkisen sektorin työterveyspalveluiden, vastuulääkäripalveluiden

ja erityisasumispalveluiden kysyntä kasvoi. Hattulan terveyspalveluiden ja vastaanotto-

keskustoiminnan sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Sote-kokonaisulkoistusten

epidemiakustannukset, kuten koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa, sillä ne

käsitellään sopimusten mukaan kustannusten korvauksina.

Loka–joulukuu 2020

milj. euroa 10-12/2020 % 10-12/2019 % muutos muutos-%

Yritysasiakkaat 36,1 23 31,9 21 4,2 13,0

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 8,6 6 7,9 5 0,7 8,2

Yksityisasiakkaat 22,0 14 24,9 17 -2,9 -11,8

Julkinen sektori 97,5 63 92,7 62 4,8 5,2

josta kokonaisulkoistukset 73,7 47 72,5 48 1,2 1,6

josta työvoimapalvelut 5,8 4 5,8 4 0,0 -0,2

josta työterveys- ja muut palvelut 18,1 12 14,4 10 3,7 25,4

Konsernin sisäinen myynti -18,4 -15,8 -2,6

Konsernin liikevaihto 137,2 100 133,8 100 3,4 2,6

Tammi–joulukuu 2020

milj. euroa 2020 % 2019 % muutos muutos-%

Yritysasiakkaat 124,0 22 118,8 20 5,3 4,4

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 29,8 5 27, 6 5 2,2 8,1

Yksityisasiakkaat 79,8 14 97,8 17 -18,0 -18,4

Julkinen sektori 370,5 65 363,8 63 6,6 1,8

josta kokonaisulkoistukset 287,9 50 285,5 49 2,4 0,8

josta työvoimapalvelut 22,9 4 23,6 4 -0,7 -3,0

josta työterveys- ja muut palvelut 59,7 10 54,7 9 5,0 9,1

Konsernin sisäinen myynti -65,6 -61,8 -3,8

Konsernin liikevaihto 508,7 100 518,6 100 -9,9 -1,9

Q4 2020 Q4 2020

47 %

16 %

14 %

23 %

Liikevaihto asiakasryhmittäin

2020, %

50 %

14 %

22 %

2019 2020

+5 %

-1,9 %

508,7518,6

+1 %

-18 %

+4 %

286 288

98 80

119 124

Q4/2019 Q4/2020

+18 %

+2,6 %

137,2133,8

+2 %

-12 %

+13 %

Yritysasiakkaat

Yksityisasiakkaat

Kokonaisulkoistukset

Muut palvelut julkiselle sektorille

Liikevaihto asiakasryhmittäin,

M€

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tammi–joulukuu 2020

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 124,0 (118,8) miljoonaa eu-

roa, kasvua 5,3 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia. Vakuu-

tusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti kasvoi 2,2 miljoonaa

euroa eli 8,1 prosenttia. Tarve työvoimavuokraukselle alan

toimijoiden kesken väheni olennaisesti epidemian johdos-

ta, ja sopimukset päätettiin. Etävastaanottojen kysyntä

moninkertaistui. Yritysasiakasryhmässä koronatestauksen

liikevaihto oli 5,8 miljoonaa euroa.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 79,8 (97,8) miljoonaa

euroa, laskua 18,0 miljoonaa euroa eli 18,4 prosenttia. Itse–

maksavien yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspalveluiden

kysyntä laski koronaepidemian johdosta 7,0 miljoonaa

euroa eli 15 prosenttia. Valtioneuvoston suositusten mu-

kaisesti Pihlajalinnan Forever-liikuntakeskukset suljettiin

kokonaan maaliskuun puolivälissä kuudeksi viikoksi.

Toukokuun alussa toimintaa jatkettiin hyvin rajatusti, ja

esimerkiksi kaikki ryhmätoiminta oli kokonaan keskeytyk-

sissä 31.7.2020 saakka. Liikuntakeskusten aukioloajat pa-

lasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020, ja palveluita tuotettiin

loppuvuoden aikana yhä rajoitetusti. Liikuntakeskusten

liikevaihto laski 6,7 miljoonaa euroa eli 36 prosenttia.

Suunterveyden palveluiden kysyntä laski 4,0 miljoonaa

euroa eli 21 prosenttia. Yksityisasiakkaiden leikkaus-

määrät laskivat koronarajoitusten ja -tilanteen johdosta

0,8 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia. Koronatestauksen

liikevaihto oli 1,0 miljoonaa euroa. Lapsettomuushoitojen

ja etävastaanottojen kysyntä kasvoi.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 370,5 (363,8) miljoonaa

euroa, kasvua 6,6 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia. Koro-

natestaus julkisen sektorin kumppanina nosti liikevaihtoa

4,6 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin työterveyspalvelui-

den kysyntä kasvoi 2,0 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia.

Vastuulääkäripalveluiden kysyntä kasvoi 8 prosenttia

ja julkisen leikkaustoiminnan 35 prosenttia. Hattulan

terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan

sopimusten päättyminen laski liikevaihtoa. Työvoimapal-

veluiden kysyntä laski. Koko Pihlajalinnan liikevaihdosta

noin puolet muodostuu sote-kokonaisulkoistuksista.

Kokonaisulkoistussopimusten tasainen liikevaihdon

tuloutus ajan kuluessa ja vuosittaiset hinnantarkistukset

pitivät liikevaihdon vakaana koronatilanteesta huolimatta.

Sote-kokonaisulkoistusten epidemiakustannukset, kuten

koronatestaus, eivät nosta Pihlajalinnan liikevaihtoa, sillä

ne käsitellään sopimuksen mukaan kustannusten korva-

uksina.

Kausivaihtelu

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluontei-

suus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun

kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaih-

don tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti

heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökus-

tannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin

palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan

yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhai-

sempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti

heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla

kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden

kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Loka–joulukuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 137,2 (133,8) miljoonaa euroa,

kasvua 3,4 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia.

Koronatestaus nosti liikevaihtoa 7,3 miljoonaa euroa.

Koronarokotukset julkisen sektorin kumppanina alkoivat.

Etäpalveluiden liikevaihto nousi erityisesti chat- ja vi-

deovastaanottojen osalta. Työvoimavuokrauksen, Hattulan

terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päät-

tyneet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Liikuntakeskusten

jäsenmäärät sekä yksityisasiakkaiden lääkärikeskuspal-

veluiden ja suunterveyden palveluiden kysyntä eivät ole

elpyneet koronaepidemiaa edeltäneelle tasolle.

Käyttökate oli 15,1 (12,3) miljoonaa euroa, kasvua 2,8

miljoonaa euroa eli 23,0 prosenttia. Oikaistu käyttökate

oli 15,7 (14,4) miljoonaa euroa, kasvua 1,3 miljoonaa euroa

eli 9,0 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä

0,6 (2,1) miljoonaa euroa.

Kasvaneet koronatestausmäärät paransivat kannatta-

vuutta. Edellisvuoden tehostamisohjelma on kauttaaltaan

parantanut lääkärikeskuspalveluiden, työterveyden pal-

veluiden, leikkaustoiminnan ja suunterveyden palveluiden

kannattavuutta. Kokonaisulkoistussopimusten erikoissai-

raanhoidon, ikäihmisten palveluiden ja terveyspalveluiden

kohonneet kustannukset, työvoimavuokrauksen sopimus-

ten päättyminen, liikuntakeskusten jäsenmäärän lasku ja

ikäihmisten palveluiden alentuneet käyttöasteet heikensi-

vät kannattavuutta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 8,4 (8,6) miljoonaa

euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä

toimipisteiden sulkemisesta johtuvat kirjaukset, olivat -0,1

(-0,2) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden pois-

tot olivat 1,6 (1,9) miljoonaa euroa, josta hankintamenojen

allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat 0,7 (1,1)

miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden poistot olivat

2,1 (2,1) miljoonaa euroa, ja poistot sekä arvonalentumiset

käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,6 (4,6) miljoonaa

euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 6,8 (3,7) miljoonaa euroa,

kasvua 3,1 miljoonaa euroa eli 84,5 prosenttia. Liikevoiton

osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,9 (2,7)

prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 7,3 (5,6) miljoonaa eu-

roa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 5,3 (4,2) prosenttia.

Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 0,5 (1,9) miljoonaa

euroa.

Pihlajalinnan määräaikaisiin sosiaali- ja terveydenhuol-

lon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaan-

hoidon liikevaihto oli 22,4 (22,3) miljoonaa euroa. Julkisen

erikoissairaanhoidon käyttökate oli -0,3 (0,6) miljoonaa

euroa ja liiketulos oli -0,4 (0,6) miljoonaa euroa. Julkisen

erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy

satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin

hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja

mahdolliset muuttuvat vastikkeet saattavat tilikauden

aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi eri-

koissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan

kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa

euroa. Tulos ennen veroja oli 5,7 (2,7) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat -2,8 (-0,6) miljoonaa euroa.

Pihlajalinna Terveys Oy lunasti lähes kaikki B-sarjan osak-

keensa joulukuussa 2020. Kyseisen lunastuksen johdosta

konserni kirjasi tuloslaskelmaan laskennallisen veron

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

muutosta -1,6 miljoonaa euroa. Tulos oli 3,0 (2,1) miljoonaa

euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,15 (0,16) euroa.

Tammi−joulukuu 2020

Pihlajalinnan liikevaihto oli 508,7 (518,6) miljoonaa euroa,

laskua 9,9 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia. Reilusti

yli puolet Pihlajalinnan liiketoiminnan volyymistä pysyi

vakaana maaliskuun puolivälissä alkaneesta koronaepi-

demiasta huolimatta. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkois-

tuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy

tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa.

Valtioneuvoston suositusten mukaisesti Pihlajalinnan

Forever-liikuntakeskukset suljettiin kokonaan maaliskuun

puolivälissä kuudeksi viikoksi. Liikuntakeskusten aukiolo-

ajat palasivat normaaleiksi vasta 1.8.2020, ja palveluita

tuotettiin loppuvuoden aikana yhä rajoitetusti. Liikun-

takeskusten liikevaihto laski 6,7 miljoonaa euroa eli 36

prosenttia. Koronaepidemia ja rajoitustoimet vähensivät

merkittävästi myös suunterveyden ja lääkärikeskuspalve-

luiden kysyntää. Lisäksi työvoimavuokrauksen, Hattulan

terveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan päätty-

neet sopimukset laskivat liikevaihtoa. Koronatestaus nosti

liikevaihtoa 11,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 noin 44

prosenttia kaikista käynneistä toteutui etäpalveluina. Lu-

vussa ei ole huomioitu kokonaisulkoistusten käyntimääriä.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa linjauksen kustannus-

tuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkit-

tävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti

sopeutettavia kustannuksia. Pihlajalinna kirjasi liiketoi-

minnan muihin tuottoihin lähinnä liikuntakeskustensa

kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen.

Pihlajalinna sai kustannustukea sen konsernikohtaisen

maksimimäärän eli 0,8 miljoonaa euroa.

Koronaepidemina negatiivisten taloudellisten vai-

kutusten minimoimiseksi konsernissa käytiin keväällä

2020 yt-neuvotteluita, jotka johtivat henkilöstön koko-

ja osa-aikaisiin lomautuksiin. Lomautusten määrään ja

kestoon vaikuttivat merkittävästi työsuhteen joustot ja

mahdollisuudet sijoittua tilapäisesti toisiin tehtäviin.

Käyttökate oli 52,4 (47,8) miljoonaa euroa. Oikaistu

käyttökate oli 54,6 (55,1) miljoonaa euroa, laskua 0,5

miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut

olivat yhteensä 2,2 (7,3) miljoonaa euroa. Leikkaustoimin-

nan volyymit elpyivät ja edellisvuoden tehostamisohjelma

sekä työsuhteiden joustot paransivat kannattavuutta. Lää-

kärikeskuspalveluiden kannattavuus parantui koronates-

tauksen sekä vuoden 2019 tehostamisohjelman johdosta.

Työterveyspalveluiden kannattavuus parantui koronates-

tauksen, tehostamisohjelman, asiakasmäärän kasvun ja

kiinteähintaisten sopimusten suhteellisen osuuden kasvun

johdosta. Jokilaakson sairaalan leikkausmäärät nousivat

ennätystasolle julkisen sektorin purkaessa leikkausjonoja.

Kannattavuutta heikensivät merkittävästi kokonaisulkois-

tussopimusten erikoissairaanhoidon, ikäihmisten palve-

luiden ja terveyspalveluiden kohonneet kustannukset

sekä liikuntakeskusten koronarajoitustoimista johtunut

jäsenmäärän lasku. Ikäihmisten palveluiden alentuneet

käyttöasteet sekä työvoimavuokrauksen ja vastaanotto-

keskustoiminnan sopimusten päättyminen heikensivät

myös kannattavuutta.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,3 (37,7) miljoonaa

euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät, lähinnä

toimipisteiden sulkemisesta johtuvat alaskirjaukset, olivat

0,4 (3,3) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden

poistot olivat 6,5 (7,4) miljoonaa euroa, josta hankinta-

menojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot)

olivat 3,1 (4,6) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden

poistot olivat 8,8 (7,7) miljoonaa euroa, ja poistot sekä

arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 18,9

(22,5) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 18,2 (10,2) miljoonaa euroa,

kasvua 8,0 miljoonaa euroa eli 78,5 prosenttia. Liikevoiton

osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 3,6 (2,0)

prosenttia. Oikaistu liikevoitto oli 20,8 (20,8) miljoonaa

euroa. Oikaistu liikevoittomarginaali oli 4,1 (4,0) prosent-

tia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,6 (10,6) miljoo-

naa euroa.

Pihlajalinnan määräaikaisiin sosiaali- ja terveydenhuol-

lon kokonaisulkoistuksiin sisältyvän julkisen erikoissairaan-

hoidon liikevaihto oli 89,6 (88,2) miljoonaa euroa. Julkisen

erikoissairaanhoidon käyttökate oli 0,2 (3,7) miljoonaa

euroa ja liiketulos oli 0,0 (3,5) miljoonaa euroa. Julkisen

erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liittyy

satunnaisvaihtelua. Yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin

hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset ja

mahdolliset muuttuvat vastikkeet saattavat tilikauden

aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi eri-

koissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin Pihlajalinnan

kuntayhtiöissä.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -4,4 (-3,9) miljoo-

naa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus keväällä

ja marginaalien nousu nostivat nettorahoituskuluja. Tulos

ennen veroja oli 13,8 (6,3) miljoonaa euroa. Tuloslaskel-

man verot olivat -4,8 (-1,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna

Terveys Oy lunasti lähes kaikki B-sarjan osakkeensa jou-

lukuussa 2020. Kyseisen lunastuksen johdosta konserni

kirjasi tuloslaskelmaan laskennallisen veron muutosta -1,6

miljoonaa euroa. Tulos oli 8,9 (4,5) miljoonaa euroa. Osa-

kekohtainen tulos (EPS) oli 0,39 (0,15) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoi-

men uudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2020. Hallituk-

sen esitys sote-uudistuksesta siirtyi eduskunnan käsitel-

täväksi 8. joulukuuta 2020. Esityksen mukaan sosiaali- ja

terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu

siirrettäisiin kunnilta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin

kaupungille ja osin HUS-yhtymälle 1.1.2023 alkaen. Uuden

sote-kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan

hyväksynnän.

Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa, mutta

niitä täydennetään jatkossakin yksityisellä ja kolmannen

sektorin palvelutuotannolla. Uudistuksella tavoitellaan

muun muassa yhdenvertaisuutta, nopeampaa hoitoon-

pääsyä sekä terveydenhuollon painopisteen siirtämistä

ennakoivaan toimintaan. Lisäksi kuntien talouden kestä-

vyys edellyttää sote-palveluiden menojen kasvupaineen

hillintää. Näiden tavoitteiden saavuttaminen toteutuu

kaikkien sote-toimijoiden palveluita ja toimintamalleja

hyödyntämällä. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että

palvelujen järjestäminen ostopalveluina on auttanut

kuntia ja kuntayhtymiä parantamaan palveluiden laatua ja

saatavuutta sekä hillitsemään kustannusten kasvua.

Sote-valmistelu jatkuu muun muassa Tilastokeskuksen

kunnille toteuttamalla kyselyllä, jossa kerätään tietoja

kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

nettokustannuksista. Valtiovarainministeriön toimeksi-

annosta toteutettavalla kyselyllä kootaan materiaalia

sote-uudistuksen vaikutusarviointia varten. Eduskunnassa

sote-uudistuksen käsittely jatkuu valiokuntakuulemisilla,

jotka alkavat vuoden 2021 alussa.

Sote-uudistuksen etenemiseen liittyy edelleen merkit-

täviä riskejä. Riskit kohdistuvat muun muassa poliittisen

päätöksentekoon, uudistuksen toimeenpanoon ja rahoi-

tukseen sekä perustuslakiin liittyviin kysymyksiin. Nämä

riskit on tunnistettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistuksen johtoryhmässä, joka on luvannut avata niitä

muun muassa valiokuntakäsittelyissä.

Koronavirusepidemia vaikeuttaa toimintaympäristön

muutosten ennakoitavuutta edelleen merkittävästi, ja

epidemian vaikutusten kestoa sosiaali- ja terveysalan

markkinaan on mahdotonta ennustaa. Kuluttajien käyttäy-

tymiseen ja erilaisiin talousvaikutuksiin liittyy voimakkaas-

ti tasapainoilu koronaviruksesta johtuvien rajoitustoimien

ja sen terveysvaikutusten välillä.

Epidemian toinen aalto hidasti Suomen talouskasvua

tilapäisesti vuoden 2020 lopussa. Valtiovarainministeriön

tuoreimman talouskatsauksen mukaan kotimaan palvelui-

den kysyntä jatkuu vuoden 2021 käynnistyessä edelleen

heikkona. Katsauksessa todetaan myös julkisen talouden

alijäämän pysyttelevän vuonna 2021 edelleen korkealla

tasolla, kun epidemian hoito pitää julkiset menot korkeina.

Ennusteen mukaan alijäämä pienenee tulevina vuosina

asteittain, mutta vaikka yhteiskunnan tilanne lähteekin

normalisoitumaan, näyttää julkinen velka suhteessa brut-

tokansantuotteeseen jatkavan kasvuaan koko 2020-luvun

alkupuoliskon ajan.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö arvioi

syksyllä 2020, että koronaepidemiasta aiheutuneiden hoi-

tojonojen purkaminen saattaa kestää jopa kaksi vuotta.

Sairaanhoitopiirien sairaaloihin hoitoonpääsyä joulukuun

2020 lopussa odotti 141 471 potilasta, ja hoitoa odotta-

neista 5,4 prosenttia oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä

kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Tilannetta voidaan

kutsua poikkeukselliseksi, kun sitä verrataan hoitoonpää-

syä odottaneiden määrään samana ajankohtana edellisinä

vuosina.

Työterveyspalvelujen kysyntä ei ole koronavirusepide-

miasta johtuen vähentynyt. Työnantajayritysten kantama

sosiaalinen vastuu on epidemiatilanteessa korostunut,

mistä kertoo esimerkiksi yritysten halu hankkia korona-

testaustoimintaa. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen

tuottajat ovat merkittävänä kumppanina myös korona-

rokottamisessa, joka aloitettiin Suomessa vuoden 2020

lopussa.

Monet kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat luopuneet

tai luopumassa omistamistaan työterveyspalveluita

tuottavista yhtiöistä. THL:n ja Tilastokeskuksen mukaan

yksityisen tuotannon osuus työterveyshuollon palvelutuo-

tannosta onkin noussut vuodesta 2015 vuoteen 2019 noin

10 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 360 000 uutta työllistä

yksityisten palveluiden piiriin. Samana aikana Pihlajalinnan

työterveyshuollon henkilöasiakasmäärä on kasvanut lähes

150 000:lla.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 442,1

(438,4) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat

yhteensä 13,3 (27,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli

18,6 (19,8) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -0,6

(-1,1) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli

4,0 (8,6) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 47,2 (36,8)

miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -3,6 (-4,7) miljoo-

naa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -1,8 (-6,2)

miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta vuosineljänneksellä oli

-2,0 (-4,3) miljoonaa euroa. Investointien nettorahavirta

tilikaudelta oli -4,4 (-19,5) miljoonaa euroa. Tytäryritysten

hankinnat vaikuttivat tilikauden investointien nettoraha-

virtaan -1,4 (-4,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin

ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -9,9 (-15,4) miljoonaa

euroa ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 6,8

(0,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisinvuokrasi

kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa 2020.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassa-

virta) vuosineljännekseltä oli 16,7 (15,4) miljoonaa euroa ja

tilikaudelta 42,8 (17,4) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli

-9,5 (-12,9) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos,

sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -3,2 (-1,5)

miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat

-5,4 (-6,1) miljoonaa euroa ja maksetut korot sekä muut

rahoituskulut olivat -0,9 (-0,8) miljoonaa euroa. Mää-

räysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa 0,0 (4,4)

miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -56,5 (-26,7)

miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen

tililimiittien muutokset, oli yhteensä -12,2 (7,7) miljoonaa

euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -20,6 (-22,7)

miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoitusku-

lut olivat -4,5 (-3,8) miljoonaa euroa. Määräysvallattomien

omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus rahavir-

taan oli -18,3 (-1,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi

tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista

yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kau-

pungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden

osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupun-

gille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa

0,2 (4,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj ei maksanut

osinkoa tilikaudelta 2019. Yhtiö on hankkinut omia osak-

keita kannustinohjelmaansa varten 0,7 (0,0) miljoonalla

eurolla.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 169,4 (181,7) pro-

senttia. Korolliset nettovelat olivat 194,8 (192,7) miljoonaa

euroa. Konserni maksoi tilikaudella ehdollisia vastikkeita

1,4 (1,5) miljoonaa euroa (yrityskauppojen lisäkauppahin-

toja).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,7 (3,1) prosenttia ja

oman pääoman tuotto oli 8,1 (3,8) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan

euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kans-

sa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluotto-

limiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertaly-

henteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi

mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää

myöhemmin erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä

60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage-

(nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja

gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste).

Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa

alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen lasken-

taperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS

16 -vaikutusta). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot

31.12.2020.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön

muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat

maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kove-

nanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen

neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat:

leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää

tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot

– leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin

voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi

uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee

voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa

31.12.2020 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,78.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä

10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopi-

musten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli

katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoitus–

limiittejä yhteensä 40,0 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 25,7

(44,1) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyt-

töomaisuuteen, jotka muodostuivat kasvun vaatimista

kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat tilikaudella

10,7 (12,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen

uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,3 (9,4) miljoonaa

euroa. Bruttoinvestoinnit liittyen yritysjärjestelyihin olivat

yhteensä 0,0 (3,8) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit

käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 14,6 (18,4) miljoonaa

euroa sisältäen uusien yksiköiden avaamisen Riihimäelle

(Uniikki-erityisasumispalvelut) ja Helsinkiin (Pihlajalinna

Tavastia -lääkärikeskus).

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liitty-

vät investointisitoumukset olivat noin 2,5 (0,5) miljoonaa

euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden

lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähank-

keisiin. Pihlajalinna teki tilikauden 2019 lopussa sopimuk-

sen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kolmen sote-ra-

kennuksen hankinnasta. Kaupasta tehtiin kunnallisvalitus

eivätkä kaupan edellytykset toteutuneet määräaikaan

31.12.2020 mennessä.

Yhtiö

Pihlajalinnan omistus

31.12.2019

Pihlajalinnan omistus

31.12.2020

Nykyisen sopimuksen palvelu-

tuotannon alkamisvuosi

Sopimuksen kesto,

vuotta

Jokilaakson Terveys Oy

90 % 90 %

sisäinen

palvelutuotanto

sisäinen

palvelutuotanto

Jämsän Terveys Oy

51 % 51 % 2015 10

Kuusiolinna Terveys Oy

90 % 90 % 2016 15

Mäntänvuoren Terveys Oy

91 % 91 % 2016 15

Kolmostien Terveys Oy

96 % 96 % 2015 15

Ab Bottenhavets Hälsa -

Selkämeren Terveys Oy

83 % 2021 15-20 vuotta

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu)

Kokonais- ja osaulkoistukset

10-12/2020

3 kk

10-12/2019

3 kk

2020

12 kk

2019

12 kk

Tuloslaskelma

Liikevaihto, milj. euroa 66,9 66,5 264,2 262,4

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 1,4 2,1 11,0 15,3

Käyttökate, % 2,0 3,1 4,2 5,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 1,4 3,9 11,0 17,5

Oikaistu käyttökate %* 2,0 5,9 4,2 6,7

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 0,7 1,5 8,2 13,0

Liikevoitto, % 1,0 2,2 3,1 4,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 0,7 3,3 8,2 15,1

Oikaistu liikevoitto, %* 1,0 5,0 3,1 5,8

Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa 0,6 1,5 8,1 12,8

Kokonais- ja osaulkoistukset

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tutkimus ja kehitys

Aktivointikriteerit täyttäviä kehittämismenoja tilikaudella

oli 0,4 (0,5) miljoonaa euroa. Tilikaudella 2020 kehittä-

mistoiminta keskittyi esimerkiksi sote-ulkoistusten kunta-

laisten etäpalvelumalliin, mobiiliratkaisuihin, työterveyden

työterveysportaaliin sekä tutkimuspalveluiden prosessei-

hin.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 5 995

(5 815). Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi

työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 308 (4 515),

vähennystä 207 henkilöä eli 5 prosenttia. Konsernin työ-

suhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 214,2 (222,0)

miljoonaa euroa, laskua 7,7 miljoonaa euroa eli 3 prosent-

tia.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän pu-

heenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen

johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Ran-

tala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstöjohtaja

Elina Heliö, palvelukehitys- ja tietohallintojohtaja Sanna

Määttänen ja 25.6.2020 alkaen myyntijohtaja Juha-Pekka

Halttunen.

Pihlajalinna tiedotti 17.12.2020 valinneensa lääketieteelli-

seksi johtajaksi lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Sari Rii-

hijärven. Nimitys tulee voimaan 2.7.2021, jolloin Riihijärvi

aloittaa tehtävässään ja johtoryhmän jäsenenä.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituksen

jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän. Hallituk-

sen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen

saakka valittiin uudelleen Matti Jaakola, Hannu Juvonen,

Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen

ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheen-

johtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjoh-

tajaksi.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeen-

omistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraa-

vat edustajat:

• Jari Eklund, yhtiöryhmän johtaja ja hallitusten jäsen,

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapio-

la Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (puheenjohtaja),

3.12.2020 asti

• Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten

puheenjohtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyh-

tiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö,

3.12.2020 alkaen

• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy

• Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutus-

yhtiö Fennia

• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset, Keskinäinen

Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokoukses-

saan 15.4.2020 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

• Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Matti Jaakola,

Mika Manninen ja Hannu Juvonen

• Palkitsemisvaliokunta: Mikko Wirén (pj),

Leena Niemistö ja Kati Sulin

Todettiin, että kaikki hallituksen jäsenet voivat halutes-

saan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti, että hallituk-

sen palkkiot pysyvät ennallaan, ja että yhtiökokouksessa

valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2021

varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta

seuraavat vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen

puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa, varapuheen-

johtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24

000 euroa vuodessa.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäse-

nelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien

kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korva-

taan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön

matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2020 päätti valtuuttaa

hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman

osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia

yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan val-

tuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus

on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päät-

tymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2021 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa halli-

tuksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiö-

lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enin-

tään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia

Fuusioitu yhtiö

Kohdeyhtiö Ajankohta

Forever Matinkylä Oy

Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Etelä-Karjalan

Liikuntakeskus Oy

Forever Hiekkaharju Oy

Forever Varisto Oy

Keravan Forever Oy

Klaari Oy

Kompassi

Hammaslääkärikeskus Oy

Pihlajalinna

Seinäjoki Oy

1.2.2020

Forever Herttoniemi Oy Forever Helsinki Oy 1.9.2020

Forever Hämeenlinna Oy

Pihlajalinna Solutions Oy

Pihlajalinna

Lääkärikeskukset Oy

1.9.2020

Impact Care Oy

Leaf Areena Oy

Pihlajalinna

Liikunta-

keskukset Oy

31.12.2020

Forever Järvenpää Oy

Forever Lahti Oy

Muutokset konsernirakenteessa

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien

osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovut-

tamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suun-

nattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30.6.2021 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2020 yhtiön tilin-

tarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

tilikaudelle 1.1.–31.12.2020. Päävastuullisena tilintarkastaja-

na toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepää-

oma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden

lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22

617 841 ja yhtiön omassa hallussa 2 294. Yhtiöllä on yksi

osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yh-

tiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat

yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varojen

jakoon. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 14 141 (11 752)

osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on

nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälis-

talla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-

arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveyden-

huolto.

Mehiläinen ei toteuttanut ostotarjous-

taan Pihlajalinnasta, yhdistymisprosessi

on päättynyt

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat

5.11.2019 yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Mehiläi-

nen teki vapaaehtoisen Pihlajalinnan hallituksen suositte-

leman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan

liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista.

Ostotarjouksen hyväksymisaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30

(Suomen aikaa), ja se päättyi 20.11.2020 klo 16.00 (Suo-

men aikaa).

Ostotarjoukselle ei saatu yrityskauppavalvontaan

liittyvää hyväksyntää, eikä ostotarjouksen vähimmäis–

hyväksyntäehto täyttynyt. Tämän johdosta Mehiläinen ei

toteuta ostotarjousta ja yhtiöiden välinen yhdistymis–

prosessi on päättynyt.

Riskienhallinta

Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman

järjestelmälliseen toimintaan osana normaaleja liiketoi-

mintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi laatujärjestel-

miin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaan.

Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa määritellään ja

luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan riskienhallinnan

tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhallinnassa nouda-

tettavat periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut.

Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti

johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa

aktiivisesti epidemiatilannetta ja toiminnallisia mittareita

sekä arvioi tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen

johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin

liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mu-

kaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja

asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla

Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajanta-

saisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille

varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka

päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoi-

minnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja

päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja

niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaes-

sa tapauskohtaisesti.

Konsernin riskienhallinnassa on käytössä kokonaisval-

tainen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management)

järjestelmä ja prosessi. Riskit luokitellaan strategisiin,

operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.

Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka

liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian

toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset

rakenteelliset muutokset.

Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoi-

sista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation

tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään esi-

merkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannetta ja

reagoimalla sen muutoksiin.

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät

konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuu-

teen, rahoitusprosessien toimivuuteen ja verotukseen.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet 10-12/2020 10-12/2019 2020 2019

Määrä kauden lopussa, kpl 22 617 841 22 620 135 22 617 841 22 620 135

Määrä kaudella keskimäärin, kpl 22 574 207 22 620 135 22 586 212 22 620 135

Osakkeen ylin kurssi, euroa 10,45 15,88 15,66 15,88

Osakkeen alin kurssi, euroa 8,72 10,40 8,72 8,70

Osakkeen keskikurssi, euroa* 9,31 14,68 12,09 12,77

Osakkeen päätöskurssi, euroa 9,38 15,28 9,38 15,28

Osakevaihto, 1 000 kpl 2 628 2 127 6 620 4 062

Osakevaihto, % 11,6 9,4 29,3 18,0

Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 212,2 345,6 212,2 345,6

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahin-

koja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, hen-

kilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön.

Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henki-

lökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.

Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa kon-

sernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietotur-

van tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä,

vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää

konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden

saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan

tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutu-

mista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että

yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä

arvioidaan ja seurataan.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoiminta-

johdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskien-

hallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin

riskienhallintaa. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentele-

vän pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit.

Riskit ja liiketoiminnan

epävarmuustekijät

Valtioneuvoston suosittelemien rajoitustoimien ja koro-

natilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan

liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida

ja ennakoida.

Koronaepidemian jatkoskenaarioiden lisäksi liiketoimin-

nan merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja

terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lain-

säädännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden

avaamiseen, yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden

onnistumiseen sekä riskeihin, jotka liittyvät verotukseen

sekä pätevän johdon sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkas-

tus, joka on suoritettu kaikilta osin loppuun helmikuussa

2021. Tuloverotuksen (EVL) ja ennakonperinnän (EPL)

osalta verotarkastuksesta ei realisoitunut maksuunpanoa.

Arvonlisäverotuksen (ALV) osalta verotarkastuksesta ei

koitunut mainittavia seuraamuksia.

Hallituksen sote-esitysluonnokseen tehtiin linjauksia

ja muutoksia syyskuussa päättyneen lausuntokierroksen

pohjalta. Ennen lausuntokierrosta ehdotettujen ulkois-

tussopimusten mitätöimisen sijasta osa sopimuksista

tulisi uuden luonnoksen mukaan irtisanomismenettelyn

alaiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisso-

pimusten mitätöiminen olisi luonnoksen mukaan rajattu

erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin,

joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti

(esim. julkisen vallan käyttö, sosiaalipäivystys). Sopimus-

ten mitätöinti tai niiden muuttaminen irtisanomismenette-

lyn alaisiksi olisi Pihlajalinnan johdon ja juridisten asian-

tuntijoiden mukaan edelleen mahdollisesti ristiriidassa

perustuslain ja sopimusjuridiikan kanssa.

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden

kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi

tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten

toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika-

na ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita.

Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen

liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi-

topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat

tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä

vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus-

vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset

palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan

hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut

sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus-

korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien

tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu-

vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia

vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa

palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien

vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarken-

tuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden

2020 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttä-

mien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään

suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten

julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan

näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi-

musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite ja sopiminen on

ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda

maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä

saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai-

sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat

vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten

kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n pal-

velusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa

käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihin-

ta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen joh-

dosta, on tilikauden lopussa yhteensä noin 2,6 miljoonaa

euroa. Käräjäoikeus on siirtänyt oikeudenkäynnin pääkä-

sittelyä edelleen, sillä Jämsän Terveys on mahdollisesti

nostamassa lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan.

Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena

olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä

palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopii-

rin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit

palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa.

Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin

hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja

sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii lisävastakantees-

saan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 15 miljoonaa

euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen

saamisissaan lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastik-

keita yhteensä 3,4 (3,2) miljoonaa euroa.

Kuusiolinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saami-

sissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti perus-

teltuja muuttuvia vastikkeita yhteensä 6,3 (4,6) miljoonaa

euroa. Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa vuonna 2019

toteutettujen osakekauppojen yhteydessä allekirjoitetulla

tulkintapöytäkirjalla on ollut tarkoitus sopia mm. näiden

muuttuvien vastikkeiden veloitusperiaatteista. Yhtiön

saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät palvelumuutok-

sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen

kustannuksia vastaavasti, arvioon erikoissairaanhoidon in-

vestointikustannusvastuusta sekä nettomenon laskentaan.

Ikäihmisten palveluiden kustannukset, erikoissairaanhoi-

don investointikustannukset, lastensuojelun kustannukset

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

sekä Kuussoten omat hallinnolliset kustannukset ovat

nousseet merkittävästi verrattuna tarjoustilanteeseen.

Kuortaneen kanssa osakekauppaa ei ole vielä toteutettu

eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Kaiken

kaikkiaan vaatimukset edellä todetuin perustein tilaajil-

ta ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan

yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kau-

pungilta yhteensä 3,2 (2,1) miljoonaa euroa. Sopimuksen

mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy

arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvaukses-

ta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset

muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutok-

sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen

todellisia kustannuksia vastaavasti. Kaiken kaikkiaan vaa-

timukset tilaajalta edellä todetuin perustein ovat tilinpää-

töstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin

6 miljoonaa euroa.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta

yhteensä 0,6 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mu-

kaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio

erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palvelun-

tuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoito-

piirin investointikustannuksista. Ikäihmisten palvelumuu-

toksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on tilikauden

aikana hyväksynyt osaksi palvelusopimuksen vuosihintaa.

Kaiken kaikkiaan vaatimukset tilaajalta edellä todetuin

perustein ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon

mukaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n pal-

velusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa

käräjäoikeuteen, kuten edellä on mainittu kohdassa Eriä,

jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonai-

sulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Hattulan kunta jätti haastehakemuksen käräjäoikeudelle

sopimusrikkomukseen perustuvassa vahvistus-, sopimus-

sakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Hattulan kun-

nan esittämä kanne kiistassa on yhteensä 2,9 miljoonaa

euroa lisättynä viivästyskoroilla sekä kantajan oikeuden-

käyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimuk-

set sekä väitteet sopimusrikkomuksesta ja nostanut noin

1,7 miljoonan euron vastakanteen muun muassa sopimuk-

sen perusteettomasta purusta. Pihlajalinnan palvelutuo-

tanto Hattulassa päättyi 31.3.2020.

Konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan on nostettu

välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuva

kanne, jonka arvioidaan olevan kokonaan perusteeton.

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 173,6 (173,6)

miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja

tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo ei

ylitä käypää arvoa. Koronavirusepidemian keston ja vaka-

vuuden johdosta liikearvon arvonalentumistestaus päätet-

tiin suorittaa tilikauden aikana myös tilanteesta 30.6.2020.

Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta

30.11.2020. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei

kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä.

Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvukehityksessä tapah-

tuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa liikearvon arvon-

alentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedullisesti Pihlajalinnan

liiketoiminnan tulokseen ja omaan pääomaan.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkki-

nalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Voimassa olevat kannustinjärjestelmät

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalin-

na-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän

aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannus-

tinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu

toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan

valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa

kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla

saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen

vuotta 2022 ja niihin sisältyy lähtökohtaisesti myös saman

pituinen rajoitusjakso. Työsuhteen päättyessä rajoitusjak-

son aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhen-

kilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallis-

tuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin

kuului 20 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamis-

osakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta

vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen

osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi

kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella

suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosak-

keita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen

osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin

soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-

osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille

28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta,

mutta niihin ei sovelleta rajoitusjaksoa.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisäl-

tää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet

2019–2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus

ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että

yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet.

Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja

voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta

kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen

verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet

annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson

päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut

lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista

osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoit-

teet eivät täyttyneet.

Toiselta suoritus- ja laatuperusteiselta lisäosake–

ohjelman suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio on

bruttomäärältään 56 583 osaketta. Osakkeet maksetaan

osallistujille tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Näihin

osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta,

mutta niihin ei sovelleta rajoitusjaksoa.

Omien osakkeiden hankinta kannustin-

järjestelmää varten

Pihlajalinna Oyj:n hallitus päätti 20.3.2020 aloittaa yhtiön

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

omien osakkeiden hankinnan varsinaisen yhtiökokouksen

4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet

hankittiin käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestel-

mää Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa

kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Pihlajalinna aloitti omien osakkeiden hankinnan

31.3.2020 ja päätti sen 17.4.2020. Tänä aikana Pihlajalinna

hankki 47 399 omaa osaketta keskihintaan 14,56 euroa

osakkeelta.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä oli yhteensä

47 399 omaa osaketta, jotka vastasi noin 0,21 prosenttia

yhtiön kaikista osakkeista. Pihlajalinna luovutti 28.12.2020

kannustinohjelman mukaisesti 45 105 yhtiön hallussa

olevaa osaketta avainhenkilöille. Tapahtuneen osakeluo-

vutuksen jälkeen Pihlajalinna Oyj:n hallussa oli tilinpäätös-

tilanteessa 2 294 omaa osaketta.

Hallituksen voitonjakoehdotus ja

varsinainen yhtiökokous 2021

Hallitus esittää, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta

jaetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätös–

hetkellä 22 617 841, joten osingon kokonaismäärä olisi

4 523 568,20 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei

ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia

muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu

voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhti-

ön maksukykyä. Hallitus on voitonjakoesitystä tehdessään

huomioinut myös tilikauden jälkeisten omien osakkeiden

hankintojen vaikutuksen jakokelpoisiin varoihin.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,39 euroa. Ehdo-

tettu osinko 0,20 euroa on 51,8 prosenttia osakekohtai-

sesta tuloksesta.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään

15.4.2021 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskut-

susta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Vuosikertomus 2020, johon sisältyvät hallituksen toi-

mintakertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittaja-

sivuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 13.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Euroa 31.12.2020

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

Voitto edellisiltä tilikausilta 23 552 697,95

Tilikauden voitto 7 698 486,16

Aktivoidut kehittämismenot -752 840,27

Yhteensä 213 688 827,34

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2021

Koronatilanteen keston taloudellisia vaikutuksia Pihlaja-

linnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti

arvioida ja ennakoida. Valtakunnalliset tai alueelliset

rajoitustoimet koronan kolmannen aallon estämiseksi

sekä koronarokotteiden viivästyminen saattavat vaikuttaa

negatiivisesti kuluttajakysyntään. Toisaalta laaja korona-

testaaminen, rokotusten alkaminen, julkisen sektorin hoi-

tojonojen purku ja muun patoutuneen kysynnän purkau-

tuminen korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.

Pihlajalinnan liikevaihdon odotetaan kasvavan selvästi ja

oikaistun liikevoiton odotetaan paranevan selvästi vuodes-

ta 2020.

Pihlajalinna päivittää strategiaansa ja julkaisee sen alku-

vuoden aikana.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjes-

telmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan

saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi

samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 13.

Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai

siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla inves-

tors.pihlajalinna.fi.

Selvitys muista kuin taloudellisista

tiedoista

Pihlajalinna esittää selvityksen muista kuin taloudelli-

sista tiedoista erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan

saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi

samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 13.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työterveys Virta Oy:n hankinta

Oulun kaupunginhallitus ja Limingan kunnanhallitus

päättivät maanantaina 11.1.2021 kokouksissaan Työterveys

Virta Oy:n osakkeiden myynnistä Pihlajalinnalle. Samalla

hallitukset valitsivat työterveyspalveluiden sopimus-

kumppaniksi Pihlajalinnan. Myös muut Työterveys Virran

omistajatahot tekevät päätökset osakkeiden myynnistä

ja työterveyspalveluiden hankinnasta tammi-helmikuun

aikana.

Pihlajalinna tiedotti 9.10.2020 voittaneensa Työterveys

Virta Oy:n osakekannan myynnistä ja työterveyspalveluis-

ta järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Kaupan loppuunsaat-

tamiseksi on toteutettu asianmukaisesti täydentävä Due

Diligence -tarkastus, ja hankinta on edennyt sopimusvaihee-

seen ja kauppakirjojen hyväksyntään. Osakkeiden kokonais-

kauppahinta on kassavarojen kanssa 17,6 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden hankinta

Pihlajalinna sai päätökseen omien osakkeidensa hankin-

nan, joka alkoi 15.1.2021 ja päättyi 21.1.2021. Tänä aikana

Pihlajalinna hankki 60 000 omaa osaketta keskihintaan

9,70 euroa osakkeelta. Omien osakkeiden hankinta pe-

rustui varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2020 antamaan

valtuutukseen. Hankitut osakkeet käytetään osana yhtiön

kannustinjärjestelmää.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä

62 294 omaa osaketta, jotka vastaavat noin 0,28 prosent-

tia yhtiön kaikista osakkeista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 15.4.2021

pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituk-

sen jäsenten määräksi vahvistettaisiin kuusi nykyisen

seitsemän sijaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä

jäsenistä Hannu Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö,

Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle

toimikaudelle.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Nykyisistä jäsenistä Matti Jaakola ei jatka yhtiön hallituksessa.

Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön

sijoittajasivuilla: investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/

board-of-directors.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee

Mikko Wirénin hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön

hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen

palkkiot pysyvät tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkitsemista

lukuun ottamatta euromääräisesti ennallaan, ja että yhtiökokouksessa

valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2022 varsinaiseen

yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset

vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle

250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvalio–

kunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille

24 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana

siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen

jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana.

Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen

jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 ollut hallussaan yli 1 000

000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankin-

nasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksetta-

va palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita tai hankkimalla osakkeita suoraan

hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosi-

katsaus ajalta 1.1.–31.3.2021 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista

oikeudellisista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi

sisäpiirisäännökset huomioiden, ensimmäisenä mahdollisena ajankoh-

tana tämän jälkeen, vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana.

Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsi-

naista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden

mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle

maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta

kokouspalkkio, jonka suuruus on 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen

jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussäännön mukaisesti.

Yllä olevat ehdotukset sisältyvät myös varsinaisen yhtiökokouksen kut-

suun, joka julkaistaan myöhemmin.

Toiminnan laajuus

2020 2019 2018 2017

ilman

IFRS 16

2016

ilman

IFRS 16

Liikevaihto, milj. euroa 508,7 518,6 487,8 424,0 399,1

Muutos, % -1,9 6,3 15,0 6,2 87,1

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa -11,3 13,4 -2,0 10,1 134,5

Muutos, % -2,2 2,8 -0,5 2,5 63,0

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa* 25,7 44,1 160,0 30,4 27,3

% liikevaihdosta 5,1 8,5 32,8 7,2 6,9

Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa* 0,4 0,5 1,3 1,2

% liikevaihdosta 0,1 0,1 0,3 0,3

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa 214,2 222,0 208,4 175,4 167,2

Henkilöstö kauden lopussa 5 995 5 815 5 850 4 753 4 407

Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 308 4 515 4 618 3 879 3 526

Kannattavuus

2020 2019 2018 2017 2016

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 52,4 47,8 44,8 33,3 27,9

Käyttökate, %* 10,3 9,2 9,2 7,9 7,0

Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa* 54,6 55,1 45,9 34,1 28,9

Oikaistu käyttökate, %* 10,7 10,6 9,4 8,0 7,2

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 18,2 10,2 13,2 19,1 15,1

Liikevoitto, %* 3,6 2,0 2,7 4,5 3,8

Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* 20,8 20,8 14,4 20,0 16,6

Oikaistu liikevoitto, %* 4,1 4,0 3,0 4,7 4,2

Nettorahoituskulut, milj. euroa -4,4 -3,9 -3,8 -1,7 -1,4

% liikevaihdosta -0,9 -0,8 -0,8 -0,4 -0,4

Tulos ennen veroja, milj. euroa* 13,8 6,3 9,5 17,4 13,7

% liikevaihdosta* 2,7 1,2 1,9 4,1 3,4

Tuloverot, milj. euroa -4,8 -1,8 -2,7 -3,4 -3,0

Tilikauden voitto 8,9 4,5 6,8 14,1 10,8

Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 42,8 17,4 -18,8 16,4 6,8

Oman pääoman tuotto ROE, %* 8,1 3,8 5,7 13,6 11,1

Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, %* 5,7 3,1 4,7 11,8 10,8

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

2020 2019 2018 2017 2016

Osakekohtainen tulos (EPS) 0,39 0,15 0,16 0,46 0,39

Osakekohtainen oma pääoma, euroa* 4,85 4,47 5,36 4,87 4,74

Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys) 0,20 0,10 0,16 0,15

Osinko/tulos, %* 51,8 64,0 34,7 38,4

Efektiivinen osinkotuotto, %* 2,1 1,2 1,2 0,8

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 22 617 841 22 620 135 22 620 135 20 613 146 20 613 146

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 22 586 212 22 620 135 22 224 236 20 613 146 20 613 146

Markkina-arvo, milj. euroa 212,2 345,6 195,0 274,0 379,7

Osingonjako, milj. euroa 4,5 2,3 3,3 3,1

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)* 24,3 102,7 55,1 28,9 47,2

Osakkeen ylin kurssi, euroa 15,66 15,88 15,28 18,42 18,87

Osakkeen alin kurssi, euroa 8,72 8,70 8,56 12,60 12,90

Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa 12,09 12,77 12,18 16,30 16,38

Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa 9,38 15,28 8,62 13,34 18,42

Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl* 6 620 4 062 6 182 5 189 8 196

Osakkeiden vaihto, %* 29,3 18,0 27, 8 25,2 39,8

Osakekohtaiset tunnusluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

Rahoitus ja taloudellinen asema

2020 2019 2018 2017 2016

Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 194,8 192,7 178,0 34,2 22,1

% liikevaihdosta 38,3 37,2 36,5 8,1 5,5

Omavaraisuusaste, %* 26,1 24,3 29,9 41,8 46,5

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %* 169,4 181,7 136,6 32,3 21,9

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen* 3,6 3,5 3,9 1,0 0,8

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1 000 € Q4/20 Q3/20 Q2/20 Q1/20 Q4/19 Q3/19 Q2/19 Q1/19

Tuloslaskelma

Liikevaihto 137 194 123 855 114 659 132 974 133 761 122 660 129 710 132 465

Liiketoiminnan muut tuotot 472 634 937 336 710 186 381 352

Materiaalit ja palvelut -53 539 -47 496 -44 202 -52 740 -53 942 -45 928 -49 684 -50 658

Työsuhde-etuuksista

aiheutuvat kulut

-55 478 -50 093 -52 296 -56 368 -54 970 -52 443 -57 592 -56 962

Liiketoiminnan muut kulut -13 506 -10 236 -10 595 -12 067 -13 253 -11 547 -12 370 -13 034

Käyttökate (EBITDA) 15 142 16 663 8 503 12 136 12 307 12 928 10 446 12 163

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 15 739 17 240 9 007 12 664 14 444 17 367 10 753 12 563

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 11,5 13,9 7,9 9,5 10,8 14,2 8,3 9,5

Poistot -8 378 -8 681 -8 392 -8 804 -8 640 -11 546 -8 844 -8 622

Liikevoitto (EBIT) 6 764 7 983 112 3 332 3 667 1 382 1 601 3 541

Oikaistu liikevoitto (EBIT) 7 291 8 656 615 4 214 5 557 9 257 2 057 3 941

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 5,3 7,0 0,5 3,2 4,2 7,5 1,6 3,0

Rahoitustuotot 50 73 64 46 30 42 27 22

Rahoituskulut -1 066 -1 100 -1 075 -1 396 -1 007 -1 017 -995 -1 028

Tulos ennen veroja 5 748 6 956 -899 1 982 2 690 407 633 2 535

Tuloverot -2 791 -1 534 62 -583 -561 -302 -269 -652

Tilikauden tulos 2 957 5 422 -837 1 399 2 129 104 364 1 884

Emoyhtiön omistajien osuus kauden tilikauden

tuloksesta

3 405 4 620 -568 1 263 3 703 -1 284 -490 1 436

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden

tuloksesta

-448 802 -269 137 -1 574 1 389 853 448

EPS 0,15 0,20 -0,03 0,06 0,16 -0,06 -0,02 0,06

Henkilöstö periodin lopussa 5 995 5 882 5 640 5 865 5 815 5 936 6 100 5 871

Henkilöstön muutos kvartaalilla 113 243 -226 50 -121 -164 230 21

Kvartaalitiedot

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tunnusluvut

Osakekohtainen tulos (EPS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osakekohtainen oma pääoma

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osakekohtainen osinko

Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen osinkotuotto, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %

Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana

x 100

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)

x 100

Oma pääoma (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto, %

(ROCE)

Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +

rahoituskulut (rullaava 12 kk)

x 100

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma

x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

x 100

Oma pääoma

Käyttökate (EBITDA)

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökate (EBITDA), %

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

x 100

Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA)*

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +

oikaisuerät

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +

oikaisuerät

x 100

Liikevaihto

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen*, rullaava 12 kk

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)

Rahavirta investointien jälkeen

Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien

nettorahavirta

Oikaistu liikevoitto (EBIT)*

Liikevoitto + oikaisuerät

Oikaistu liikevoitto, %* Oikaistu liikevoitto (EBIT) x 100

Liikevaihto

Tulos ennen veroja

Tilikauden voitto + tuloverot

Bruttoinvestoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

sekä käyttöoikeusomaisuuseriin

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %

Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto

kaudella - edellisen kauden liikevaihto

x 100

Edellisen kauden liikevaihto

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, harvoin toistuvia tai

rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikai-

suerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset

ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai lii-

ketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen

integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihla-

jalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja

(IFRS 3 -kulut) eikä hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja (PPA-poistot).

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1 000 euroa, ellei toisin mainita

2020 2019

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / 8 941 4 480

Oma pääoma alussa 106 083 130 322

Oma pääoma lopussa 114 990 106 083

Oma pääoma (keskiarvo) x 100 110 537 118 202

Oman pääoman tuotto, % (ROE) 8,1 3,8

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen

kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien

yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa

tilikauden aikana.

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 2020 2019

Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + 13 786 6 264

Rahoituskulut (rullaava 12 kk) 4 637 4 047

/ 18 423 10 311

Taseen loppusumma alussa - 438 446 436 764

Korottomat velat alussa 112 655 92 101

325 790 344 663

Taseen loppusumma lopussa - 442 138 438 446

Korottomat velat lopussa 119 031 112 655

323 107 325 790

Keskiarvo x 100 324 449 335 227

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 5,7 3,1

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnuslu-

vuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoi-

tetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, % 2020 2019

Oma pääoma / 114 990 106 083

Taseen loppusumma - 442 138 438 446

Saadut ennakot x 100 1 158 1 069

Omavaraisuusaste, % 26,1 24,3

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu-

desta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 2020 2019

Korolliset rahoitusvelat - 208 117 219 707

Rahavarat / 13 306 27 004

Oma pääoma x 100 114 990 106 083

Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 169,4 181,7

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yri-

tykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Konser-

nin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti on gearing-tunnusluku eli nettovelkaantumisaste.

Tunnusluvun maksimiarvo on 115 % ilman IFRS 16 vaikutusta (frozen GAAP). Rahoitussopimuksen

mukaan laskettu Gearing oli tilinpäätöstilanteessa 94 %.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA), rullaava 12 kk 2020 2019

Korolliset rahoitusvelat - 208 117 219 707

Rahavarat 13 306 27 004

Nettovelka / 194 810 192 703

Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) 54 649 55 127

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA), rullaava 12 kk

3,6 3,5

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos

käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi

investoi tai jaa osinkoa. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti perustuu konsernin

nettovelan ja pro forma -käyttökatteen suhteeseen (Leverage). Rahoitusjärjestelyn mukaisen kove-

nanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainamarginaali nousee, mitä lähempänä kovenantti maksimiarvoa

on. Konsernin johto ja hallitus seuraavat kovenanttiehdon täyttymistä kuukausittain ja rahoittajille

kovenantti raportoidaan kvartaaleittain. Kovenanttilaskelmat päivitetään myös ennusteilla aina, kun

konserni on toteuttamassa materiaalista yrityshankintaa. Rahoitussopimuksen mukan laskettu Leve-

rage oli tilinpäätöstilanteessa 2,78.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia

tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön

hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia

tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa

määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tun-

nuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla

- vähennetään seuraava luku/luvut

+ lisätään seuraava luku/luvut

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) 2020 2019

Kauden tulos 8 941 4 480

Tuloverot -4 845 -1 784

Rahoituskulut -4 637 -4 047

Rahoitustuotot 232 120

Poistot ja arvonalentumiset -34 255 -37 653

Käyttökate (EBITDA) 52 445 47 844

Käyttökatteen oikaisut yhteensä* 2 204 7 284

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 54 649 55 127

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen

toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulu-

jen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisä-

tietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatii-

visen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kau-

sien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

Käyttökate (EBITDA), % 2020 2019

Käyttökate / 52 445 47 844

Liikevaihto x 100 508 682 518 596

Käyttökate (EBITDA), % 10,3 9,2

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

Oikaistu käyttökate / 54 649 55 127

Liikevaihto x 100 508 682 518 596

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 10,7 10,6

Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)

Kauden tulos 8 941 4 480

Tuloverot -4 845 -1 784

Rahoituskulut -4 637 -4 047

Rahoitustuotot 232 120

Liikevoitto 18 191 10 191

Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä** 381 3 337

Käyttökatteen oikaisut yhteensä* 2 204 7 284

Liikevoiton oikaisut yhteensä 2 585 10 621

Oikaistu liikevoitto (EBIT) 20 775 20 812

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituse-

riä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liike-

voitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttä-

mättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa ver-

tailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

Liikevoitto (EBIT), % 2020 2019

Liikevoitto / 18 191 10 191

Liikevaihto x 100 508 682 518 596

Liikevoitto (EBIT), % 3,6 2,0

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

Oikaistu liikevoitto / 20 775 20 812

Liikevaihto x 100 508 682 518 596

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 4,1 4,0

Rahavirta investointien jälkeen

Liiketoiminnan nettorahavirta 47 185 36 840

Investointien nettorahavirta -4 406 -19 452

Rahavirta investointien jälkeen 42 780 17 387

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle,

kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo paljonko

yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla

yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Tulos ennen veroja 2020 2019

Kauden tulos 8 941 4 480

Tuloverot -4 845 -1 784

Tulos ennen veroja 13 786 6 264

Bruttoinvestoinnit

Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa 43 996 53 237

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa 102 832 108 109

Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa 16 337 19 084

Liikearvo kauden lopussa 173 607 173 607

Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset 34 255 37 653

Aineelliset hyödykkeet kauden alussa 53 237 43 281

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa 108 109 115 970

Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa 19 084 22 914

Liikearvo kauden alussa 173 607 169 927

Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella -8 700 -4 483

Bruttoinvestoinnit 25 691 44 081

Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien

yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoimin-

noista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 2020 2019

Kauden liikevaihto - 508 682 518 596

Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella 1 424 17 386

Edellisen kauden liikevaihto 518 596 487 764

Liikevaihdon orgaaninen kasvu / -11 338 13 446

Edellisen kauden liikevaihto x 100 518 596 487 764

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % -2,2 2,8

Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % 0,3 3,6

Liikevaihdon kasvu -9 914 30 832

Liikevaihdon kasvu, % -1,9 6,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritys-

järjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä,

uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja

digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimi-

pisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

2020 2019

Käyttökate (EBITDA) 52 445 47 844

Oikaisut käyttökatteeseen

Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut -60 3 019

Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen rauen-

neeseen ostotarjoukseen

1 517 266

Ehdollisen vastikkeen muutos 281

IAS 37, ehdollinen vara 1 845

Tappiolliset myyntisopimukset 1 843

Muut 747 30

Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä 2 204 7 284

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 54 648 55 127

Poistot ja arvonalentumiset -34 255 -37 653

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin

Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta

354

Toimipisteiden sulkeminen 26 3 337

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä 381 3 337

Oikaisut liikevoittoon yhteensä 2 585 10 621

Oikaistu liikevoitto (EBIT) 20 775 20 812

Liikevoitto (EBIT) 18 191 10 191

Rahoitustuotot 232 120

Rahoituskulut -4 637 -4 047

Tuloverot -4 845 -1 784

Tilikauden voitto 8 941 4 480

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

2020 2019

Liikevaihto 1 845

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 457 3 285

Liiketoiminnan muut kulut 747 2 154

Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä 2 204 7 284

Poistot ja arvonalentumiset 381 3 337

Liikevoiton oikaisuerät yhteensä 2 585 10 621

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

1 Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 3 481 641 15,4 %

2 MWW Yhtiö Oy 2 309 010 10,2 %

3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 1 998 965 8,8 %

4 Lähitapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 1 891 385 8,4 %

5 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 267 161 5,6 %

6 Niemistö Leena Katriina 703 475 3,1 %

7 Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 490 000 2,2 %

8 Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori 486 802 2,2 %

9 Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf 470 000 2,1 %

9 Nordea Bank Abp 378 727 1,7 %

10 suurinta yhteensä 13 477 166 59,6 %

Muut osakkeenomistajat 9 142 969 40,4 %

Yhteensä 22 620 135 100,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2020

Osakkeita/osakas Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, %

1 - 100 7 301 51,6 % 342 660 1,5 %

101 - 1 000 5 855 41,4 % 2 040 759 9,0 %

1 001 - 10 000 870 6,2 % 2 351 955 10,4 %

10 001 - 100 000 91 0,6 % 2 058 576 9,1 %

100 001 - 500 000 18 0,1 % 4 174 548 18,5 %

500 001 - 6 0,0 % 11 651 637 51,5 %

14 141 100,0 % 22 620 135 100,0 %

joista hallintarekisteröityjä 9 1 038 125 4,6 %

Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 %

1–100 osaketta/osakas 1,5%

101–1000 9,0%

1001–10000 10,4%

10001–100000 9,1 %

100001–500000 18,5%

500001– 51,5%

Osakkeen omistuksen

jakautuminen 31.12.2020

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Omistajaryhmät 31.12.2020

Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, %

Yritykset 544 3,8 % 4 888 697 22,7 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 28 0,2 % 8 958 039 41,5 %

Julkisyhteisöt 4 0,0 % 1 872 650 8,7 %

Kotitaloudet 13 506 95,5 % 5 714 342 26,5 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 39 0,3 % 129 333 0,6 %

Ulkomaat 20 0,1 % 18 949 0,1 %

14 141 100,0 % 21 582 010 95,4 %

Hallintarekisteröityjä 1 038 125 4,6 %

Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 %

Yritykset 22,7%

Rahoitus- ja

vakuutuslaitokset 41,5%

Julkisyhteisöt 8,7%

Kotitaloudet 26,5%

Voittoa tavoittele-

mattomat yhteisöt 0,6%

Ulkomaat 0,1%

Osakkeen omistuksen

jakautuminen 31.12.2020

Johdon osakkeenomistus 31.12.2020

Suora omistusosuus Epäsuorat omistukset

Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

Hallitus

Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy) 2 309 010 10,2 %

Leena Niemistö 703 475 3,1 %

Matti Jaakola (Capwell Oy) 1 000 0,0 %

Hannu Juvonen

Mika Manninen

Kati Sulin

Seija Turunen

Johtoryhmä

Joni Aaltonen 33 233 0,1 %

Teija Kulmala 11 460 0,1 %

Tarja Rantala 14 055 0,1 %

Elina Heliö 1 464 0,0 %

Sanna Määttänen 15 300 0,1 %

Marko Savolainen 7 600 0,0 %

Juha-Pekka Halttunen 4 725 0,0 %

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2020

SISÄLLYSLUETTELO

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 56

Konsernin tase, IFRS 56

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 57

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 58

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Kategoria Nro Selite

Laatimisperiaatteet 59

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja

muutetut standardit ja tulkinnat

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

Tuloslaskelma 1 Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmenttitiedot 62

Tuloslaskelma 2 Liiketoiminnan muut tuotot 64

Tuloslaskelma 3 Materiaalit ja palvelut 65

Tuloslaskelma 4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja

henkilöstön lukumäärä

Tuloslaskelma 5 Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 65

Tuloslaskelma 6 Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot 66

Tuloslaskelma 7 Poistot ja arvonalentumiset 66

Tuloslaskelma 8 Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnusluvut 67

Tuloslaskelma 9 Rahoitustuotot 68

Tuloslaskelma 10 Rahoituskulut 68

Tuloslaskelma, verot 11 Tuloverot 68

EPS 12 Osakekohtainen tulos 69

Tase 13 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 69

Tase 14 Aineettomat hyödykkeet 71

Tase 15 Käyttöoikeusomaisuuserät 74

Tase 16 Muut pitkäaikaiset saamiset 75

Tase 17 Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 75

Tase 18 Varaukset 77

Tase 19 Ostovelat ja muut velat 77

Tase, verot 20 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 77

Pääoma 21 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 79

Pääoma 22 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 81

Pääoma 23 Rahoitusvelat 81

Pääoma 24 Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset 82

Pääoma 25 Pääoman hallinta 82

Riskienhallinta 26 Rahoitusriskien hallinta 83

Konsernirakenne 27 Hankitut liiketoiminnot 84

Konsernirakenne 28

Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien

osuudet

Konsernirakenne 29 Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä 87

Muut 30 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 87

Muut 31

Lähipiiritapahtumat 87

Muut 32 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat 89

Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS

Emoyhtiön tase ja tuloslaskelma FAS 90

Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS 91

Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 92

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 97

Tilintarkastuskertomus 98

Tietoa osakkeenomistajille 102

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019

Liikevaihto

1 508 682 518 596

Liiketoiminnan muut tuotot 2 2 379 1 630

Materiaalit ja palvelut 3 -197 977 -200 212

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -214 235 -221 967

Liiketoiminnan muut kulut 6 -46 397 -50 205

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 29 -7 2

Käyttökate

52 445 47 844

Poistot ja arvonalentumiset 7 -34 255 -37 653

Liikevoitto

18 191 10 191

Rahoitustuotot 9 232 120

Rahoituskulut 10 -4 637 -4 047

Rahoitustuotot ja -kulut

-4 404 -3 926

Tulos ennen veroja

13 786 6 264

Tuloverot 11 -4 845 -1 784

Tilikauden voitto

8 941 4 480

Tilikauden laaja tulos yhteensä

8 941 4 480

Emoyhtiön omistajille 8 720 3 365

Määräysvallattomille omistajille 221 1 115

Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta

laskettu osakekohtainen tulos, euroa

Laimentamaton 12 0,39 0,15

Laimennettu 0,39 0,15

Konsernin tase, IFRS

1 000 euroa Liite 31.12.2020 31.12.2019

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 43 996 53 237

Liikearvo 14 173 607 173 607

Muut aineettomat hyödykkeet 14 16 337 19 084

Käyttöoikeusomaisuuserät 15 102 832 108 109

Osuudet osakkuusyrityksissä 29 17 24

Muut sijoitukset 126 146

Muut saamiset 16 5 503 1 975

Laskennalliset verosaamiset 20 5 355 6 006

347 774 362 188

Lyhytaikaiset varat

Liite 31.12.2020 31.12.2019

Vaihto-omaisuus 3 400 2 322

Myyntisaamiset ja muut saamiset 17 75 771 46 062

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 1 886 869

Rahavarat 13 306 27 004

94 364 76 258

Varat yhteensä

442 138 438 446

Oma pääoma ja velat

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 22

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 116 520 116 520

Kertyneet voittovarat -6 839 -15 481

109 761 101 119

Määräysvallattomien omistajien osuus 5 230 4 965

Oma pääoma yhteensä 114 990 106 083

Velat

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 20 5 761 5 726

Varaukset 18 114 170

Vuokrasopimusvelat 15 95 475 96 404

Rahoitusvelat 21 92 523 103 862

Muut pitkäaikaiset velat 1 152 1 302

195 024 207 465

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 19 109 352 102 002

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 2 004 423

Varaukset 18 648 1 636

Vuokrasopimusvelat 15 18 705 17 747

Rahoitusvelat 21 1 415 3 090

132 124 124 898

Velat yhteensä

327 147 332 362

Oma pääoma ja velat yhteensä

442 138 438 446

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019

Liiketoiminnan rahavirta

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto 8 720 3 365

Verot 4 845 1 784

Poistot ja arvonalentumiset 34 255 37 653

Rahoitustuotot ja -kulut 4 411 3 925

Muut 155 964

Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta 52 387 47 691

Käyttöpääoman muutos -1 830 -6 227

Saadut korot 223 109

Maksetut verot -3 594 -4 733

Liiketoiminnan nettorahavirta 47 185 36 840

Investointien rahavirta:

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -9 878 -15 406

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 6 843 801

Muiden sijoitusten muutos 20 -1

Saadut osingot 10 11

Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 27 -1 400 -4 857

Investointien nettorahavirta -4 406 -19 452

Rahoituksen rahavirta:

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat -18 282 -1 267

Omien osakkeiden hankinta -692

Lyhytaikaisten lainojen nostot 24 501

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 24 -501

Pitkäaikaisten lainojen nostot 24 0 9 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 24 -11 675 -1 785

Vuokrasopimusvelkojen maksut 24 -20 604 -22 656

Maksetut korot ja maksut -4 512 -3 838

Maksetut osingot ja muu voitonjako -212 -6 653

Rahoituksen nettorahavirta -56 477 -26 699

Rahavarojen muutos -13 697 -9 312

Rahavarat tilikauden alussa 27 004 36 316

Rahavarat tilikauden lopussa 13 306 27 004

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet

voittovarat

Määräys-

vallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2019 80 116 520 4 551 9 171 130 322

Tilikauden tulos 3 365 1 115 4 480

Tilikauden laaja tulos yhteensä 3 365 1 115 4 480

Osingonjako -2 262 -4 930 -7 192

Sijoitukset konserniyhtiöihin 95 -91 5

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -2 167 -5 021 -7 188

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

-21 230 -301 -21 531

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -21 230 -301 -21 531

Oma pääoma 31.12.2019 80 116 520 -15 481 4 965 106 083

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet

voittovarat

Määräys-

vallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2020 80 116 520 -15 481 4 965 106 083

Tilikauden tulos 8 720 221 8 941

Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 720 221 8 941

Osingonjako 0 -312 -312

Omien osakkeiden hankinta -692 -692

Osakeperusteiset etuudet 1 312 0 1 312

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 620 -312 308

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

-698 356 -342

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -698 356 -342

Oma pääoma 31.12.2020 80 116 520 -6 839 5 230 114 990

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee

yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkisyhtei-

söjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Pihlajalinna tuot-

taa laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

sekä hyvinvointipalveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat

yleis- ja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali-

ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut,

vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja

työvoimapalvelut.

Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkäri-

keskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia,

tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi

Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon

kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 60

toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehoste-

tun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).

Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen

Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö,

jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tam-

pere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200

Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konser-

nitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta

investors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen pää-

konttorista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere.

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan

18.2.2021 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on

mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkista-

misen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiöko-

kouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätök-

sen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (International Financial Reporting Stan-

dards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu

31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä

SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstan-

dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen

nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY)

N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön mukaiset.

Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty

kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaat-

teet.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja

kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei

muuta ole esitetty.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet

ja muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni otti vuonna 2020 käyttöön seuraavat IASB:n jul-

kaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta

olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.

Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen —

Liiketoiminnan määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittä-

mään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdis-

tämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selven-

tävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen

arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan

puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan

ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan

yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on

itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen

käyvän arvon keskittymisen testi.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS

8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidol-

listen arvioiden muutokset ja virheet — Olennaisen

määritelmä (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla

tilikausilla)

Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olen-

naisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset

selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai

laajuudesta tai molemmista.

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään

Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen ja

IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitet-

tävät tiedot — Viitekorkouudistus (sovellettava 1.1.2020

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksien taustalla ovat viitekorkojen vertailuarvo-

asetuksen (ns. IBOR-reformi) valmisteluun ja käyttöönot-

toon liittyvät epävarmuustekijät. Muutoksilla helpotetaan

rahoitusinstrumenttien suojauslaskennan edellytyksien

täyttämistä viitekorkouudistusta edeltävällä kaudella.

Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset —

Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset (sovellettava

1.6.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutos tuo vuokralle ottajalle mahdollisuuden soveltaa

käytännön apukeinoa, joka yksinkertaistaa kirjanpitokäsit-

telyä sellaisten vuokriin liittyvien helpotusten osalta, jotka

aiheutuvat suoraan COVID-19:stä. Käytännön apukeinoa

soveltavan vuokralle ottajan ei edellytetä arvioivan sitä,

ovatko vuokriin liittyvät helpotukset vuokrasopimuksen

muutoksia, jos standardimuutoksessa esitetyt kriteerit

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

täyttyvät. Helpotusta ei ole sovellettu tilinpäätökseen

2020.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräys-

valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallise-

na yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on

oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikut-

tamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa

valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu

hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun

yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut

velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen

ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon

hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan

kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointi-

kauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen

tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät

niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas-

telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajan-

kohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa

hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa

olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien.

Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään

arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja

tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson

päätyttyä tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan koh-

teessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon

tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien

suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuu-

desta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omis-

tetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät

hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään

taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräysvallatto-

mien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuu-

den yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun

nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan

tuloslaskelmaan.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää-

tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut

määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka,

jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liike-

tapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätös-

tä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida

siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdis-

tetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille

omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat-

tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräys-

vallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta

esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden

muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämi-

seen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi

omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä synty-

vä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin

menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan

jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvai-

kutteisesti.

Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on

huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syn-

tyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli

20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin

huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useam-

malla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen

määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pi-

tämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee

vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat pää-

tökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yk-

simielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen

toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa

konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen,

kun taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjeste-

lyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia

velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konserniti-

linpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos

konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappios-

ta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään

taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä

tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak-

kuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai

yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen

liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osak-

kuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin

omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden

mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden

tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta,

joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteel-

lisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden

mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin

emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritys-

ten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muunta-

vat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset

liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toi-

mintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot

sisältyvät vastaaviin kulueriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimis-

periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevai-

suutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat

voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konser-

nissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä

näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännölli-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

sesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä

useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset

arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon

sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korja-

taan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudu-

taan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperi-

aatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat

arviot ja oletukset on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla

otsikolla Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon har-

kintaan perustuvat ratkaisut.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat

uudet ja muutetut standardit

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään

Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS

7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een

Vuokrasopimukset* – Viitekorkouudistus – Vaihe 2

(sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen

jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä

suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun

muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuar-

voasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat

muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä kuvaamaan

uudistuksen voimaantulon aiheuttamat vaikutukset tilin-

päätöksessä.

Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyö-

dykkeet – Property, Plant and Equipment — Proceeds

before Intended Use* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla)

Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödyk-

keen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja

niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikuttei-

sesti.

Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja

ehdolliset varat – Tappiolliset sopimukset – Costs of

Fulfilling a Contract* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopi-

musta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien

menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välit-

tömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista

välittömistä menoista.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muu-

toskokoelma 2018–2020* (sovellettava 1.1.2022 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla).

Annual Improvements -menettelyn kautta standardei-

hin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset

kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran

vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standar-

deja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto

– Subsidiary as a first-time adopter: Tytäryritys, josta

tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä, voi

päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan mää-

rään kuin konsernitilinpäätöksessä.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the ’10 per cent’

test for derecognition of financial liabilities: Muutoksel-

la selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä

palkkioiden osalta niin, että kun määritetään mak-

settuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla,

lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan

väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanotta-

jan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat

palkkiot.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset, esimerkki 13: Muutoksella

poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suoritta-

mat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä

esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi ao. maksut eivät

ole kannustin.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1. Myyntituotot asiakassopimuksista ja

segmenttitiedot

Laatimisperiaatteet

Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja

sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden ja –pal-

velukokonaisuuksien myyntiin liittyvät maksut käypään

arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla alennuk-

silla ja muilla oikaisuerillä. Konsernin tarjoamia tervey-

denhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut

lääkäriasema- ja sairaalatoiminnoissa sekä etänä, vastuu-

lääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut, kuntoutuspalvelut

ja suunterveydenhoidon palvelut. Konsernin tarjoamia so-

siaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterve-

ys- ja päihderyhmien palvelut sekä vastaanottokeskustoi-

minta. Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu

sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka

sisältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannus-

vastuun. Konserni on tuottaa myös hyvinvointipalveluita

ja lääkärirekrytointipalveluita. Forever-liikuntakeskukset

tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville

aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalin-

nan ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja

asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimen-

piteiden jälkeen.

Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon am-

mattilaisten, sopimusperusteisten ammatinharjoittajien ja

Pihlajalinna Terveys Oy:n B-sarjan osakkaidensa palkkiot

(järjestely voimassa 30.11.2020 asti) liikevaihtoon brutto-

perusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella.

Pihlajalinnalla on johdon harkinnan mukaan ensisijainen

vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se

katsoo, että se toimii sopimussuhteessa päämiehenä

altistuessaan palveluiden myyntiin liittyville merkittäville

riskeille ja eduille. Sopimusperusteisten ammatinharjoitta-

jien palkkiot ja Pihlajalinna Terveys Oy:n B-sarjan osakkai-

den työpanos esitetään molemmat tuloslaskelman erässä

Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot.

IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen

ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin mää-

rään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaami-

nen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana,

ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Pihlajalinna on tunnistanut seuraavat pääasialliset suorite-

velvoitteet:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset

• asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan

asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut

• ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelu-

käynnit

Asumispalvelut (sisältäen turvapaikan-

hakijoiden vastaanottokeskukset)

• asiakassopimuksissa erikseen kuvatut lakisääteiset

sosiaali- ja terveyspalvelut

• vastaanottokeskusten kapasiteetit kunakin sopimuksen

kattamana vuorokautena

• tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin

sopimuksen kattamana vuorokautena

• yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai

terveyskeskuskäynnit

Lääkärikeskukset ja suunterveydenhoito

• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit

toimipisteissä tai etänä

Leikkaustoiminta ja julkinen erikoissairaanhoito

• asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan

asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut

• ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelu-

käynnit

• muut yksittäiset käynnit (esimerkiksi yksityishenkilöt joko

itse maksaen tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella)

Työterveyshuolto

• työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim.

työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot,

laboratoriokokeet) toimipisteissä tai etänä

• ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut

palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikka-

kohtaiset työterveysselvitykset)

• muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut

(esim. ensiapukurssit)

Liikuntakeskuspalvelut

• liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja

vuosimaksusitoumukset

• yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut

Rekrytointipalvelut

• rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut

• yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot, IFRS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Vastuulääkäripalvelut

• asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuoro-

kausiveloitukset

Työvoimavuokraus

• terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti

tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti

• päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut

Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mukai-

sista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin perus-

tuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista.

Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoit-

teeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää muuttuvan

vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus) elementin, joka

kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoit-

teelle. Suoritevelvoitteet täytetään pääasiassa joko ajan

kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakes-

kuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut)

tai tiettynä hetkenä (esim. työterveyspalvelut, yksittäiset

asiakaskäynnit, lisäpalvelut).

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoi-

te on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan

asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminta.

Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään vuosi-

hintaan ja tuloutetaan ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluiden kokonaisulkoistussopimus-

ten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä. Sopi-

musten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat

vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina ole konsernin

tiedossa raportointihetkellä.

Tuotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynti- tai

palvelukohtaisesti palvelun käytön mukaan.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja tekee merkittävät ope-

ratiiviset päätökset konsernin tasolla. Ylin operatiivinen

päätöksentekijä seuraa konsernin tulosta. Keskeisimmät

seurattavat tunnusluvut ovat käyttökate ja liikevoitto.

Lisäksi oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto antavat

merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska kyseisistä

vaihtoehtoisista tunnusluvuista on eliminoitu eriä, jotka

eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan

tuloksentekokyvystä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut oikaistu

käyttökate ja oikaistu liikevoitto parantavat vertailukel-

poisuutta eri kausien välillä.

Liitetiedossa 8 Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto

-tunnusluvut on kuvattu kyseisten vaihtoehtoisten tun-

nuslukujen oikaisuerien sisältö.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon

harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden

kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi

tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten

toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika-

na ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita.

Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen

liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi-

topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat

tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä

vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus-

vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset

palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan

hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut

sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus-

korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien

tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu-

vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia

vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa

palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien

vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarken-

tuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden

2020 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttä-

mien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään

suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten

julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan

näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi-

musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on

ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda

maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä

saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai-

sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraa-

viin maantieteellisiin alueisiin:

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen,

Kymen-laakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.

• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-

Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-

Savon maakunnissa.

• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

maakunnissa.

• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

1000 € 2020 % 2019 %

Etelä-Suomi 114 749 20 118 198 20

Väli-Suomi 316 810 55 324 140 56

Pohjanmaa 116 808 20 115 676 20

Pohjois-Suomi 16 176 3 14 703 3

Muut toiminnot 9 755 2 7 705 1

Konsernin sisäinen myynti -65 617 -61 826

Konsernin liikevaihto 508 682 100 518 596 100

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis-

asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalin-

nan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja

muista yrityssopimusasiakkaista.

• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis-

henkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvaus-

ta vakuutusyhtiöltä.

• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat

julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kun-

nat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja

julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuol-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

lon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoima-

palveluita.

1000 € 2020 % 2019 %

Yritysasiakkaat 124 023 22 118 758 20

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 29 830 5 27 587 5

Yksityisasiakkaat 79 820 14 97 837 17

Julkinen sektori 370 456 65 363 827 63

josta kokonaisulkoistukset 287 897 50 285 541 49

josta työvoimapalvelut 22 892 4 23 600 4

josta työterveys- ja muut palvelut 59 667 10 54 686 9

Konsernin sisäinen myynti -65 617 -61 826

Konsernin liikevaihto 508 682 100 518 596 100

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta kunta/kuntayhtymäasiakkaalta olivat

yhteensä 272,2 (257,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 54 (50) % konsernin eliminoidusta

liikevaihdosta.

Arvio konsernin täyttämättömistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien

määräaikaisten palvelusopimusten velvoitteista, miljoonaa euroa

1000 € 31.12.2020 31.12.2019 1000 € 31.12.2020 31.12.2019

2020 251 2029 195 185

2021 259 252 2030 158 149

2022 260 253 2031 6

2023 262 254 2032 6

2024 263 252 2033 6

2025 240 253 2034 6

2026 192 182 2035 6

2027 193 183

2028 194 184 2 246 2 398

Kristiinankaupunki valitsi sosiaali- ja terveyspalveluiden osittaisulkoistuksen palvelutuottajaksi

Pihlajalinnan. Palvelutuotanto käynnistyi 1.1.2021. Sopimuksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20

vuotta. Sopimuksen vuotuinen arvo on kilpailutuksen mukaan noin 6 miljoonaa euroa eli 15 vuoden

ajalta yhteensä noin 90 miljoonaa euroa ilman indeksikorotuksia. Optiokausi mukaan luettuna arvo

on yhteensä noin 120 miljoonaa euroa ilman indeksikorotuksia. Arvio sopimuksen arvosta perustuu

palvelutuotannon nykyiseen kustannustasoon.

Yhteenveto konsernin kokonais- ja osittaisulkoistussopimuksista

ja niiden sopimuskausista

Palveluntuottaja - tilaaja

Nykyisen sopimuksen palvelu-

tuotannon alkamisvuosi

Sopimuksen kesto,

vuotta

Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki 2015 10

Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote 2016 15

Mäntänvuoren Terveys Oy -

Mänttä-Vilppulan kaupunki

2016 15

Kolmostien Terveys Oy -

Parkanon kaupunki

2015 15

Bottenhavets Hälsa Ab- Selkämeren

Terveys Oy - Kristiinankaupunki

2021 15 – 20 vuotta

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulos-

vaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset

avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu

aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen

varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena

vaikutusaikana.

Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan

käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten

osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista

kuten aiemmin.

Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus,

kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuok-

ra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja

myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 2020 2019

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 235 258

Vuokratuotot 550 368

Julkiset avustukset 1 379 680

Muut tuottoerät 215 323

Yhteensä 2 379 1 630

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden liikevaihto oli

pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

Pihlajalinna kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin lähinnä liikuntakeskustensa

kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen. Pihlajalinna sai kustannustukea sen konserni-

kohtaisen maksimimäärän eli 800 tuhatta euroa.

3. Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaatteet

Konsernin tytäryhtiöllä Pihlajalinna Terveys Oy:llä oli 30.11.2020 asti B-osakesarja, johon

liittyi käyttörahasto. Käyttörahastoon varoja kertyi B-sarjan osakkeenomistajien työ-

panoksen perusteella. Työpanos sisältyy tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut,

ammatinharjoittajapalkkiot. Käyttörahaston osoittama velka sisältyi taseen lyhytaikaisten

velkojen erään Muut velat, joka on esitetty liitetiedossa 19 Ostovelat ja muut velat ja liite-

tiedossa 21 Rahoitusvarat ja –velat arvostusryhmittäin. Yhtiön maksama työpanososinko

oli tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.

2020 2019

Materiaalit ja tarveaineet -19 967 -19 343

Varaston muutos 1 092 -217

Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot -71 931 -76 508

Ulkopuoliset palvelut, muut -107 171 -104 144

Yhteensä -197 977 -200 212

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaatteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi.

Konsernissa on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa

järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole

oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen

saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjai-

siin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota

veloitus koskee.

2020 2019

Palkat ja palkkiot -179 381 -185 266

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

- Osakkeina toteutettavat -1 517 -266

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -27 009 -30 956

Muut henkilösivukulut -6 327 -5 479

Yhteensä -214 235 -221 967

Työnantajan TyEL-maksua alennettiin 1.5. - 31.12.2020 väliseksi ajaksi 2,6 prosenttiyksikköä. Alennuk-

sen ajalta työeläkeyhtiö ei maksa asiakashyvityksiä. Työnantajan TyEL-maksun tilapäisen alennuksen

vaikutus kompensoidaan täysimääräisenä vuosien 2022 - 2025 aikana korottamalla työnantajan

TyEL-maksua.

2020 2019

Henkilöstö keskimäärin

kokoaikaisiksi muunnettuna 4 308 4 515

Henkilöstö kauden lopussa 5 995 5 815

Tiedot lähipiirin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 31 Lähipiirita-

pahtumat.

5. Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osa-

kepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTI 2019) ehdot. Kannustinohjelma on

voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erik-

seen ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTI 2019 muodostaa kokonaisuudessaan

viisivuotisen ohjelman eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa

ennen vuotta 2022 ja niihin sisältyy lähtökohtaisesti myös saman pituinen rajoitusjakso.

Työsuhteen päättyessä rajoitusjakson aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avain-

henkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden

lopussa ohjelman piiriin kuului 20 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuo-

den 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion

maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä ker-

toimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä

97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin

soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovu-

tettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

sovelleta rajoitusjaksoa.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjak-

soa (kalenterivuodet 2019–2021) joiden aikana osallistujilla on mahdollisuus ansaita

suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asetta-

mat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi

ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti

(bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan

asianomai-sen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022. Näihin lisäosakkei-

siin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suo-

ritus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet

eivät täyttyneet.

Toiselta suoritus- ja laatuperusteiselta lisäosakeohjelman suoritusjaksolta 2020 yhtiön

johdon palkkio on bruttomäärältään 56 583 osaketta. Osakkeet maksetaan osallistujille

tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Näihin osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutus-

rajoitusta, mutta niihin ei sovelleta rajoitusjaksoa.

6. Liiketoiminnan muut kulut

1000 € 2020 2019

Toimitilakulut -9 600 -9 282

Kalusto ja tietohallintokulut -20 425 -20 595

Myynti- ja markkinointikulut -6 065 -8 046

Muut kuluerät -10 307 -12 282

Yhteensä -46 397 -50 205

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus, BDO -92 -100

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab -225 -231

Lausunnot, KPMG Oy Ab -7 -13

Muut työt, KPMG Oy Ab -16 -3

Yhteensä -340 -347

7. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 10–25 vuotta

Huoneistojen perusparannusmenot 5–10 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta

Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön

1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method),

jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden

konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvanta-

miskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin

suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslait-

teiden tosiasiallista taloudellista kulumista.

Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,

poistoajat ovat seuraavat:

Tavaramerkit 10 vuotta

Kehittämismenot 3–10 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet

Asiakassopimukset 4 vuotta

Potilastietokanta 4 vuotta

Kilpailukieltosopimukset 2–5 vuotta

Aineettomat oikeudet 3–7 vuotta

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vai-

kutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.

Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:

Käyttöoikeustontit 25 vuotta

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat 1–15 vuotta

Käyttöoikeuskalusto 3–10 vuotta

Tappiollisista käyttöoikeusrakennuksista ja -toimitiloista kirjataan IAS 36 mukainen arvon-

alentuminen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2020 2019

Aineettomat hyödykkeet

Tavaramerkit -776 -776

Aktivoidut kehittämismenot -924 -790

Hankintamenon allokointeihin liittyvät

muut aineettomat hyödykkeet -2 321 -3 784

Muut aineettomat hyödykkeet -2 504 -2 089

-6 525 -7 438

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset -170 -120

Huoneistojen perusparannusmenot -2 620 -2 119

Koneet ja kalusto -6 012 -5 440

Muut aineelliset hyödykkeet -1 -4

-8 803 -7 682

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeustontit -120 -125

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset -17 578 -17 738

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset, arvonalentuminen -26 -3 189

Käyttöoikeuskalusto -1 202 -1 480

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -34 255 -37 653

8. Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnusluvut

Laatimisperiaatteet

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele käyttökatteen käsitettä. Kon-

serni on määrittänyt sen seuraavasti: käyttökate on nettosumma, joka muodostuu, kun

liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaalien ja palveluiden

ostokulut varaston muutoksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat

kulut sekä liiketoiminnan muut kulut.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni

on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaih-

toon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palvelukulut, vähen-

netään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistap-

piot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät

esitetään liikevoiton alapuolella.

Määrältään merkittävät tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, harvoin tois-

tuvat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät käsitellään rapor-

tointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Pihlajalinna määritelmän

mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi

• rakennejärjestelyt ja konsernin uudelleenrahoitus

• omaisuuden arvonalentumiset ja/tai tytäryhtiön aiemman omistuksen uudelleen

arvostamiset

• liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutu-

vat myyntivoitot ja -tappiot

• toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheu-

tuvat kulut

• työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut

• sakot ja sakonluonteiset korvaukset

Pihlajalinna ei oikaise vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä

• yrityshankintoihin liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijakuluja sekä

• hankintamenojen allokointeihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja

(PPA-poistot).

Oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liikevoiton täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden

esittämiselle ovat seuraavat:

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vä-

hennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa

huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus.

Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on elimi-

noitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksenteko-

kyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein

analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle

ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut,

verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta,

koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoi-

minnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien

välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä seuraavat ja ennustavat oikaistua käyttökatet-

ta ja oikaistua liikevoittoa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 2020 2019

Käyttökate (EBITDA) 52 445 47 844

Oikaisut käyttökatteeseen

Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut -60 3 019

Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen

rauenneeseen ostotarjoukseen

1 517 266

Ehdollisen vastikkeen muutos 281

IAS 37, ehdollinen vara 1 845

Tappiolliset sopimukset 1 843

Muut 747 30

Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä 2 204 7 284

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 54 649 55 127

Poistot ja arvonalentumiset 34 255 37 653

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin

Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta 354

Toimipisteiden sulkeminen 26 3 337

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä

381 3 337

Oikaisut liikevoittoon yhteensä 2 585 10 621

Oikaistu liikevoitto (EBIT) 20 775 20 812

Liikevoitto (EBIT) 18 191 10 191

Rahoitustuotot 232 120

Rahoituskulut -4 637 -4 047

Tuloverot -4 845 -1 784

Tilikauden voitto 8 941 4 480

Oikaisuerät on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

Liikevaihto 1 845

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 1 457 3 566

Liiketoiminnan muut kulut 747 1 873

Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä 2 204 7 284

Poistot ja arvonalentumiset 381 3 337

Liikevoiton oikaisuerät yhteensä 2 585 10 621

9. Rahoitustuotot

1000 € 2020 2019

Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvoste-

tuista rahoitusvaroista

10 11

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 94 90

Korkotuotot edelleenvuokraussopimuksista 94 2

Muut rahoitustuotot 34 17

Yhteensä 232 120

10. Rahoituskulut

1000 € 2020 2019

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavista rahoitusveloista

-2 128 -1 772

Korkokulut vuokrasopimusveloista -1 900 -1 864

Muut rahoituskulut -609 -411

Yhteensä -4 637 -4 047

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttita-

sojen nostosta. Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein margi-

naalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Rahoi-

tusjärjestelyn waiver-kustannus ja marginaalien nousu nostivat nettorahoituskuluja.

11. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustu-

vasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot

kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattui-

hin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan ve-

rokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten

tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten vero-

vaikutuksen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 2020 2019

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -4 159 -4 110

Edellisten tilikausien verot -2 -11

Laskennalliset verot:

Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset verot -685 2 337

Yhteensä -4 845 -1 784

Efektiivisen veroasteen täsmäyslaskelma

1000 € 2020 2019

Tulos ennen veroja 13 786 6 264

Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) -2 757 -1 253

Verovapaat tuotot 2 2

Vähennyskelvottomat menot 67 -64

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista -318 -550

Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö 81 51

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta -1 0

Lisäkauppahinnan arvostaminen käypään arvoon 0 -56

Osakeperusteiset palkkiot -59

Velan maksu B-sarjan osakkeenomistajille

(järjestelyn päättyminen) -1 938 -11

Muut erät 80 108

Verot aikaisemmilta tilikausilta -2 -11

Verot tuloslaskelmassa -4 845 -1 784

Efektiivinen veroaste -35,1 % -28,5 %

12. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden

voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla luku-

määrällä.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan

jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana

ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetullakeskiarvolla.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laimennusvaikutus tulee osakepalkkio-

ohjelmasta.

2020 2019

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa 8 719 803,93 3 365 143,62

Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo 22 586 212 22 620 135

Osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake 0,39 0,15

Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake 0,39 0,15

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot,

jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin

syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon

vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty

koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.

Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan

vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen

hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on

sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla

tavalla.

Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun

ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan

korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneet-

tikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan

poistomenetelmän (units-of-produciton method), jossa poistojen määrä perustuu mag-

neettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston

osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on

uuden toimipisteen ensimmäisin vuosina hyvin matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva

menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudel-

lista kulumista kuin tasapoistomenetelmä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 € Maa-alueet Rakennukset

Huoneistojen

perusparannus-

menot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 36 9 512 26 604 5 579 53 237 179 2 223 97 370

Lisäykset 136 458 0 5 455 0 1 171 7 220

Siirrot erien välillä -27 2 625 -7 391 -7 -1 835 1 140

Vähennykset -6 683 -317 -3 499 0 -1 020 -11 519

Hankintameno 31.12.2020 36 2 937 29 370 5 572 55 584 172 539 94 209

Kertyneet poistot 1.1.2020 -404 -13 678 -30 039 -12 0 -44 133

Poistot -170 -2 620 -6 012 -1 0 -8 803

Siirrot erien välillä 22 -684 -364 5 0 -1 020

Vähennykset 141 317 3 284 0 0 3 742

Kertyneet poistot 31.12.2020 -410 -16 665 -33 130 -7 0 -50 213

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 36 9 108 12 925 5 579 23 199 167 2 223 53 237

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 36 2 527 12 704 5 572 22 454 165 539 43 996

1000 € Maa-alueet Rakennukset

Huoneiston

perusparannus-

menot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 105 1 714 24 656 5 572 46 051 172 1 446 79 716

Lisäykset 2 235 645 7 7 691 9 7 793 18 381

Liiketoimintojen yhdistäminen 13 0 13

Siirrot erien välillä 5 730 1 571 1 254 -1 -7 009 1 544

Vähennykset -69 -168 -268 -1 773 0 -7 -2 285

Hankintameno 31.12.2019 36 9 512 26 604 5 579 53 237 179 2 223 97 369

Kertyneet poistot 1.1.2019 -308 -11 504 -24 615 -9 0 -36 436

Poistot -119 -2 119 -5 440 -4 0 -7 682

Siirrot erien välillä -321 -1 209 1 0 -1 529

Vähennykset 23 266 1 225 0 1 514

Kertyneet poistot 31.12.2019 -404 -13 678 0 -30 039 -12 0 -44 133

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 105 1 406 13 151 5 572 21 437 163 1 446 43 280

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 36 9 108 12 925 5 579 23 199 167 2 223 53 237

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

14. Aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu

vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu

osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käy-

vän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaa-

misen sekä synergioiden arvoa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta

vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo

kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aktivoidut kehittämismenot

Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke,

joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Ak-

tivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen

taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot

kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin

hankkeisiin:

• Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten uusi toimintamalli ja siihen liittyvä

työterveysportaali

Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalais-

ten etäpalvelumallit ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti)

• Urheiluklinikkakonsepti

• Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavus-

teisten digipalveluiden tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville.

• Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen

ja –koordinaation toimintamalli

• Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen

• Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda

vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sote-palveluiden malli

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Aineettomat hyödykkeet

1000 € Liikearvo Tavaramerkit Kehittämismenot

Hankintamenon

allokointeihin liittyvät muut

aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat

hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 173 607 7 762 5 968 21 582 15 401 443 224 763

Lisäykset 380 3 150 354 3 884

Siirrot erien välillä 518 -708 -191

Vähennykset -417 -417

Hankintameno 31.12.2020 173 607 7 762 6 348 21 582 18 652 89 228 040

Kertyneet poistot 1.1.2020 -4 702 -2 133 -17 125 -8 111 -32 071

Poistot -776 -924 -2 321 -2 504 -6 525

Siirrot erien välillä 85 85

Vähennykset 417 417

Kertyneet poistot 31.12.2020 -5 479 -3 057 -19 446 -10 114 -38 095

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 173 607 3 060 3 834 4 457 7 290 443 192 691

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 173 607 2 284 3 289 2 136 8 539 89 189 944

1000 € Liikearvo Tavaramerkit Kehittämismenot

Hankintamenon

allokointeihin liittyvät muut

aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat

hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 169 927 7 762 5 206 21 513 12 707 245 217 362

Lisäykset 549 2 006 1 010 3 565

Liiketoimintojen yhdistäminen 3 680 69 7 3 756

Siirrot erien välillä 212 776 -808 180

Vähennykset -95 -5 -99

Hankintameno 31.12.2019 173 607 7 762 5 968 21 582 15 401 443 224 763

Kertyneet poistot 1.1.2019 -3 926 -1 343 -13 341 -5 910 -24 521

Poistot -776 -790 -3 784 -2 089 -7 438

Siirrot erien välillä -216 -216

Vähennykset 104 104

Kertyneet poistot 31.12.2019 -4 702 -2 132 -17 125 -8 111 -32 071

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 169 927 3 836 3 864 8 173 6 797 245 192 841

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 173 607 3 060 3 835 4 457 7 290 443 192 692

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät lisenssejä ja atk-ohjelmistoja. Liiketoimintojen yhdistämisissä on allokoitu asiakassopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja sertifikaatteja.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Liikearvon arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU).

Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin operatiivinen johtaja (COO) vastaa

koko konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sek-

torille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin liiketoimintojen budjetin ja vastaa liiketoi-

minnan resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Operatiivisen johtajan tukena

toimivat yhteiset tukipalvelut.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirta-

perusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu

nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääoman-

kustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta

ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit.

Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Mahdollinen liikearvon arvonalentumistap-

pio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumis-

tappiota ei palauteta.

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2020

(31.10.2019). Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin raha-

virtaa tuottavalle yksikölle tilikaudella, joka päättyi 31.12.2020. Konsernin kerrytettävissä

oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon. Tilikauden aikana koronaepidemian johdosta

liikearvon arvonalentumistestaus on suoritettu myös tilanteesta 30.6.2020. Kyseisessä

arvonalentumistestauksessa ei havaittu viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava raha-

määrä olisi kerrytettävissä.

1000 € 2020 2019

Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni 173 607 173 607

Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa 173 607 173 607

Liikearvon testauksessa käytetyt muut keskeisimmät oletukset:

2020 2019

Diskonttauskorko (pre tax WACC) 7,59 % 6,82 %

Diskonttauskorko (after tax WACC) 6,39 % 5,84 %

Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä 75 % 79 %

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Raha-

virtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävis-

sä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.

2020 2019

Liikevoittomarginaalin heikentyminen yli 2 prosenttiyksikköä yli 5 prosenttiyksikköä

Volyymin lasku yli 19 prosenttiyksikköä yli 34 prosenttiyksikköä

Diskonttokoron nouseminen yli 4 prosenttiyksikköä yli 7 prosenttiyksikköä

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon

harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet

pohjautuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2021 budjettiin. Sitä seuraavien

vuosien rahavirta on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti

lähes ilman kasvua. Ennustejakson 2022 - 2025 jälkeiset rahavirrat on kapitali-

soitu tasaista 2 %:n kasvutekijää käyttämällä.

Rahavirta-arvioissa käytetyt liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletuk-

set hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja

markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa

käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin,

joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys. Diskonttauskoron

määrittämisessä käytetyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riski-

preemion parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvi-

oita on validoitu vertaamalla niitä Pihlajalinnan markkina-arvoon.

Päätearvon laskennassa käytetty kasvuprosentti 2 % vastaa toimialan pitkän

aikavälin toteutunutta kasvua. Testattavan jakson pituus on viisi (5) vuotta.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

15. Käyttöoikeusomaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjes-

telyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia.

Muut standardin mukaiset vuokrajärjestelyt

liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon

(liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot ja muut

laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjo-

amaa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeus-

omaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa

sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on

12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vä-

häarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm.

IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokra-

sopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi

Pihlajalinna ei erota palvelukomponentteja

vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopi-

muksen konsernitilinpäätöksessään vuokrasopi-

muksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuok-

rajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika,

Pihlajalinna arvioi todennäköisen vuokra-ajan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankin-

tamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

• alkuvaiheen välittömät menot ja

• menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 561 166 200 5 903 172 664

Lisäykset 239 13 558 792 14 589

Vähennykset -44 -2 938 -1 345 -4 328

Hankintameno 31.12.2020 756 176 820 5 350 182 926

Kertyneet poistot 1.1.2020 -287 -60 562 -3 706 -64 555

Poistot -120 -17 604 -1 202 -18 927

Arvonalentuminen 0

Vähennykset 15 2 328 1 045 3 388

Kertyneet poistot 31.12.2020 -393 -75 838 -3 863 -80 094

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 274 105 638 2 197 108 109

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 363 100 981 1 487 102 832

1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset- ja toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2019 383 157 488 4 587 162 458

Lisäykset 179 12 678 1 649 14 505

Liiketoimintojen yhdistäminen 3 326 476 3 802

Vähennykset -7 292 -809 -8 101

Hankintameno 31.12.2019 561 166 200 5 903 172 664

Kertyneet poistot 1.1.2019 -162 -43 774 -2 552 -46 487

Poistot -125 -17 738 -1 480 -19 343

Arvonalentuminen -3 189 -3 189

Vähennykset 4 138 326 4 464

Kertyneet poistot 31.12.2019 -287 -60 562 -3 706 -64 555

Kirjanpitoarvo 1.1.2019 221 113 714 2 035 115 970

Kirjanpitoarvo 31.12.2019 274 105 638 2 197 108 109

Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 91(520) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 723 (460) tuhatta euroa ovat kon-

sernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia.

Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 23 Rahoitusvelat.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

16. Muut pitkäaikaiset saamiset

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuk-

sella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuu-

desta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen.

1000 € 2020 2019

Maksetut vuokravakuudet 635 1 764

Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset 4 868 211

Yhteensä 5 503 1 975

Pihlajalinna edelleenvuokrasi kaksi toukokuussa myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa

hoivakotia.

Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyy-

siä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen

takaisinmaksut.

Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma

alle 1

vuosi

1-2

vuotta

2-3

vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Tasearvo 31.12.2020 5 386 585 573 510 433 3 939

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista

näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja mui-

den saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät

taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen. Lainojen

arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten arvon-

alentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on

todettu.

Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamatto-

mien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon

harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopi-

musten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset

kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja

sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon

kustannusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaan-

hoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat

tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon

kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat

periaatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja

tulouttanut sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia

samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelu-

muutoksista johtuvien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti

ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa palvelevien investointikustannusten

kuuluminen tilaajien vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista

kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden 2020 osalta sairaanhoitopiirien

laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään

suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perus-

telluista vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on

ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia

peritään oikeusteitse, mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytai-

kaisissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus–

sopimusten kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkis-

tusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta

sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteen-

sä noin 2,6 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus on siirtänyt oikeudenkäynnin pääkäsittelyä

edelleen, sillä Jämsän Terveys on mahdollisesti nostamassa lisävastakanteen Jämsän

kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien

palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palve-

lusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja

vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite.

Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 15 miljoo-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

naa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan mahdollisen

lisävastakanteen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,4 (3,2) miljoonaa euroa.

Kuusiolinna Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia

ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita yhteensä 6,3 (4,6) miljoonaa euroa.

Alavuden, Ähtärin ja Soinin kanssa vuonna 2019 toteutettujen osakekauppojen yhteydes-

sä allekirjoitetulla tulkintapöytäkirjalla on ollut tarkoitus sopia mm. näiden muuttuvien

vastikkeiden veloitusperiaatteista. Yhtiön saamiset muuttuvista vastikkeista liittyvät pal-

velunmuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen kustannuksia vas-

taavasti, arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä nettomenon

laskentaan. Ikäihmisten palveluiden kustannukset, erikoissairaanhoidon investointikus-

tannukset, lastensuojelun kustannukset sekä Kuussoten omat hallinnolliset kustannukset

ovat nousseet merkittävästi verrattuna tarjoustilanteeseen. Kuortaneen kanssa osake-

kauppaa ei ole vielä toteutettu eikä vastaavaa tulkintapöytäkirjaa allekirjoitettu. Kaiken

kaikkiaan vaatimukset edellä todetuin perustein tilaajilta ovat tilinpäätöstä laadittaessa

olevan tiedon mukaan yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia

ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kaupungilta yhteen-

sä 3,2 (2,1) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin

sisältyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle

kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista

vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden kor-

vaamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti. Kaiken kaikkiaan vaatimukset tilaajalta edellä

todetuin perustein ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin 6

miljoonaa euroa.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on saamisissaan sopimukseen perustuvia

ja oikeudellisesti perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta yhteensä 0,6

(0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisäl-

tyy arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palveluntuottajalle tilaajalle

kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Ikäihmisten palve-

lumuutoksista johtuvia kustannusnousuja tilaaja on tilikauden aikana hyväksynyt osaksi

palvelusopimuksen vuosihintaa. Kaiken kaikkiaan vaatimukset tilaajalta edellä todetuin

perustein ovat tilinpäätöstä laadittaessa olevan tiedon mukaan yhteensä noin 1,5 miljoo-

naa euroa.

1000 € 2020 2019

Myyntisaamiset 59 071 30 492

Siirtosaamiset 15 734 13 260

Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukseet 518 112

Muut saamiset 448 2 198

Yhteensä 75 771 46 062

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liityvän luottoriskin

enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja me-

nettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havait-

tu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu. Yli 90 päivää vanhoja

erääntyneitä saamisia kasvattaa merkittävästi Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin

väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset. Kuten Keskeiset

kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut -kappaleessa on kuvattu,

mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse. Tämä

saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen erien

kotiuttamista.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 316 (228)

tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1000 € 2020

Arvonalen-

tumis-

tappiot

Netto

2020 2019

Arvon-

alentumis-

tappiot

Netto

2019

23 646 -8 23 638 18 114 -17 18 096

Erääntyneet

Alle 30 päivää 3 783 -12 3 771 3 105 -13 3 092

30-60 päivää 1 853 -66 1 787 1 784 -63 1 721

61-90 päivää 2 216 -131 2 085 644 -124 519

Yli 90 päivää 28 263 -473 27 790 7 520 -457 7 063

Yhteensä 59 760 -689 59 071 31 166 -674 30 492

1000 € 2020 2019

Luottotappiovaraus 1.1. 674 633

Kirjatut luottotappiot -316 228

Luottotappiovarauksen muutos 330 -187

Luottotappiovaraus 31.12. 689 674

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

1000 € 2020 2019

Myynti- ja tulojaksotukset 4 006 5 886

Henkilöstökulut 1 575 1 452

Kuluennakot 6 782 3 734

Muut 3 371 2 189

Yhteensä 15 734 13 260

Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

18. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen

tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen

suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta

arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäi-

vänä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskoh-

tainen suunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista

on tiedotettu niille, joita järjestely koskee.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat

välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

1000 € 2020 2019

Lyhytaikaiset varaukset 648 1 636

Pikäaikaiset varaukset 114 170

Yhteensä 762 1 806

1000 €

Tappiolliset

sopimukset

Uudelleen-

järjestelyvaraus Yhteensä

1.1.2019 302 302

Varausten lisäykset 1843 3 019 4 862

Varausten käyttö -786 -2 571 -3 357

Käyttämättömien varausten peruutukset

31.12.2019 1 359 448 1 806

Varausten lisäykset 100 100

Varausten käyttö -597 -448 -1 045

Käyttämättömien varausten peruutukset -100 -100

31.12.2020 762 0 762

19. Ostovelat ja muut velat

1000 € 2019 2018

Ostovelat 45 262 18 573

Siirtovelat 57 572 69 373

Ennakkomaksut 1 158 1 069

Muut velat 5 359 12 986

Yhteensä 109 352 102 002

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:

Palkat ja sosiaalimaksut 32 675 35 531

Kuusilinna Terveys Oy:n ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n

osakkeiden kauppahinta

18 598

Lääkäripalkkiovelka 7 269 7 658

Myynnin jaksotus 82 65

Ostolaskujen jaksotus 15 943 7 306

Rahoituserät 191 165

Muut siirtovelat 1 412 51

Yhteensä 57 572 69 373

Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin väliset myyntisaamisten ja ostovelkojen maksus-

ta pidättäytymiset kasvattavat ostovelkojen määrää.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen

arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä

kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun

kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaiku-

ta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyö-

dykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhtey-

dessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuk-

sellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään men-

nessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä

hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että

tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyö-

dyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai

velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä

liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotetta-

vaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina

jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä tapauksessa,

että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1000 €) 1.1.2020

Kirjattu

tuloslaskelmaan

Ostetut

tytäryritykset 31.12.2020

Vahvistetut tappiot 2 017 421 2 438

Velka B-sarjan osakkeenomistajille 1 557 -1 557 0

Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 283 -30 253

Varaukset 942 -352 590

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 53 69 122

IAS 37 ehdollinen vara 369 157 527

IFRS 16 vaikutus 452 263 715

Muut erät 333 376 710

Laskennalliset verosaamiset taseessa 6 006 -651 5 355

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 969 529 4 498

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 1 503 -619 884

IFRS 16 vaikutus 192 145 337

Muut erät 61 -19 42

Laskennalliset verovelat taseessa 5 726 35 5 761

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1000 €) 1.1.2019

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Ostetut

tytäryritykset 31.12.2019

Vahvistetut tappiot 1 793 224 2 017

Velka B-sarjan osakkeenomistajille 1 314 242 1 557

Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 313 -30 283

Varaukset 942 942

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 53 53

IAS 37 ehdollinen vara 369 369

IFRS 16 vaikutus 317 135 452

Muut erät 325 8 333

Laskennalliset verosaamiset taseessa 4 063 1 943 6 006

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 496 474 3 969

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 2 402 -912 13 1 503

IFRS 16 vaikutus 108 84 192

Muut erät 100 -39 61

Laskennalliset verovelat taseessa 6 105 -394 13 5 726

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, kun konsernille

kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa,

jota vastaan tappiot pystytään hyödyntämään varovaisuuden periaatetta noudattaen.

Konserni hakee pääsääntöisesti vähennysoikeuden kaikkiin ostamiensa tytäryritysten

vahvistettuihin tappioihin. Verohallinto on myöntänyt oikeuden vahvistettujen tappioiden

vähentämiseen omistajanvaihdoksista huolimatta.

21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni

arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen

käypä arvo.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu

jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokitel-

tavia rahoitusinstrumentteja eikä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettavia rahoitusvaroja. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin,

kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on

siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on

luokiteltu IFRS 9 käyttöönoton yhteydessä jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviski

rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mah-

dolliset arvonalentumiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan notee-

ratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteraattuja

osakesijoituksia.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalle-

tuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopi-

musvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi

efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transak-

tiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni

luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkaup-

pahinnat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen

ehdollinen vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja

se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon

jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan

tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokitelta-

via rahoitusinstrumentteja. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole

ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikau-

den päättymispäivästä.

Käytettävissä olevat verotappiot Kirjatut veroarvot Kirjaamattomat veroarvot

Verotappiot 2020 2019 2020 2019 2020 2019

Viiden vuoden kuluessa erääntyvät 3 681 2 296 736 459

Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät 18 752 15 771 2 438 2 017 1 312 1 137

Yhteensä 22 432 18 066 2 438 2 017 2 048 1 596

Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) 4 486 3 613

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvos-

tukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Käyvän arvon hierarkiatasot

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin

hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja

rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -ve-

loilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettä-

vissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmää-

rityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää

arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon

ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin.

Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat

vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoi-

tusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen

vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muut-

kaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai toden-

nettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsenissa sisältävät ainoastaa noteeraamattomien

yhtiöden osuuksia. Ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Ehdollisista vastikkeista esitetään lisätietoja liitetiedossa 27 Hankitut liiketoiminnot.

1000 €

31.12.2020 Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä

arvo

tulos-

vaikuttei-

sesti

Jakso-

tettu

hankinta-

meno

Kirjan-

pitoarvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet taso 3 126 126 126

Vuokravakuustalletukset 16 taso 2 635 635 635

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 17 59 071 59 071 59 071

Muut saamiset 17 taso 2 448 448 448

Rahavarat 13 306 13 306 13 306

Yhteensä 126 73 461 73 587 73 587

Rahoitusvelkojen

kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 91 879 91 879 91 879

Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 95 475 95 475 95 475

Muut velat 23 taso 2 644 644 644

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 1 415 1 415 1415

Luotollinen shekkitili 23 0

Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 18 705 18 705 18705

Ostovelat ja muut velat 19 45 262 45 262 45262

Yhteensä 253 379 253 379 253 379

1000 €

31.12.2019 Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä

arvo

tulos-

vaikuttei-

sesti

Jakso-

tettu

hankinta-

meno

Kirjan-

pitoarvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet taso 3 146 146 146

Vuokravakuustalletukset 16 taso 2 1 764 1 764 1 764

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 17 30 492 30 492 30 492

Muut saamiset 17 taso 2 2 198 2 198 2 198

Rahavarat 27 004 27 004 27 004

Yhteensä 146 61 458 61 604 61 604

Rahoitusvelkojen

kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 103 182 103 182 103 182

Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 96 404 96 404 96 404

Muut velat 23 taso 2 681 681 681

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 23 taso 2 1 193 1 193 1 193

Luotollinen shekkitili 23 501 501 501

Vuokrasopimusvelat 23 taso 2 17 747 17 747 17 747

Ehdollinen vastike 27 taso 3 1 397 1 397 1 397

Ostovelat ja muut velat 19 26 357 26 357 26 357

Yhteensä 1 397 246 064 247 460 247 460

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko

omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä

tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen

vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrument-

tien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma

1 000 €

Osakkeiden

lukumäärä

kpl

Osake-

pääoma

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto Yhteensä

31.12.2019 22 620 135 80 116 520 116 600

Emoyhtiön hallussa olevat

omat osakkeet 31.12.2020

2 294

31.12.2020 ulkona olevat osakkeet 22 617 841 80 116 520 116 600

Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokoukses-

sa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden

osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset

sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen

mukaan merkitä osakepääomaan.

Jakokelpoiset varat

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 213 689 101,67 euroa, josta tilikauden voitto on

7 698 486,16 euroa.

Osingot

Hallitus esittää, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,20 euroa

osakkeelta.

23. Rahoitusvelat

1000 € 2020 2019

Pitkäaikaiset korolliset velat

Pankkilainat 91 879 103 182

Muut velat 644 681

Vuokrasopimusvelat 95 475 96 404

187 997

200 266

Lyhytaikaiset korolliset velat

Pankkilainat 1 415 1 193

Luotolliset shekkitilit 0 501

Vuokrasopimusvelat 18 705 17 747

20 119 19 441

Korolliset rahoitusvelat yhteensä 208 117 219 707

Konsernilla on tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia lyhytaikaisia rahoituslimiittejä

yhteensä 40,0 (29,5) milj. euroa. Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät

ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6

kuukautta.

Vuokrasopimusvelat

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka

esitetään rahoitusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintame-

noon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoi-

keusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvon-alentuminen -standardia.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaa-

vaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan

efektiivisen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jakso-

tettuun hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle

ottajan sisällyttävän myös muut kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat

(tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 2020 2019

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit 286 206

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 94 605 95 112

Käyttöoikeuskalusto 583 1 087

Yhteensä 95 475 96 404

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit 88 61

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 17 723 16 568

Käyttöoikeuskalusto 894 1 118

Yhteensä 18 705 17 747

24. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

1000 € 2019 Rahavirrat

Uudet osamaksut

ja vuokrasopi-

musvelat

Efektiivinen

korko

2020

Pitkäaikaiset

korolliset velat 103 862 -11 789 353 96 92 523

Lyhytaikaiset

korolliset velat 1 693 -386 108 1 415

Vuokrasopimusvelat 114 151 -20 604 20 632 114 179

Kokonaisvelat

rahoitustoiminnasta

219 707

-32 779 21 093 96 208 117

25. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toiminta-

edellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omista-

ja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja

osakeantien kautta. Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omava-

raisuusaste, nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste.

1000 € Liite 2020 2019

Oma pääoma 114 990 106 083

Taseen loppusumma - saadut ennakot 440 980 437 376

Omavaraisuusaste 1) 26,1 % 24,3 %

Korolliset rahoitusvelat 23 208 117 219 707

Rahavarat -13 306 -27 004

Korolllinen nettovelka 194 810 192 703

Nettovelkaantumisaste 2) 169,4 % 181,7 %

Käyttökate 52 445 47 844

Oikaisuerät* 2 204 7 284

Oikaistu käyttökate 54 649 55 127

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen 3,6 3,5

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuu-

lumattomia, harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään

raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan

määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt ja konsernin uudel-

leenrahoitus, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen

uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoimin-

nan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja

hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämiseen

liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset.

Konserni on tilikaudella ostanut 47 399 kpl omaa osakettaan varsinaisen yhtiökokouksen

4.4.2019 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n

järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet

käytettiin osana yhtiön kannustusjärjestelmää. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan

2 294 kpl omia osakkeitaan.

1) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppu-

summa - saadut ennakot)

2) Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka /

Oma pääoma

Lisätietoja tunnusluvusta oikaistu käyttökate liitetiedossa 8 Oikaistu käyttökate ja

oikaistu liikevoitto -tunnusluvut.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

26. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksu-

valmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittä-

ville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen

hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa kon-

sernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riskienhal-

linnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset

sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta

ja riskeistä. Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudel-

listen kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa

kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille lähinnä ulkoisen lainasalkkunsa kautta. Riskienhallinnan

periaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin luottokannan korkosuojauksen

kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korkosuojauksia.

Tilinpäätöspäivänä 56 (53) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin

korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 1,87 (1,84) prosenttia.

Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,6 (4,0) vuotta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.

1000 € 2020 2019

Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat 115 790 116 624

Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat 92 535 103 387

Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 92 535 103 387

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja,

mikäli markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.

2020 2020 2019 2019

Muutos

0,5 % -yksikköä

korkeampi

0,5 % -yksikköä

matalampi

0,5 % -yksikköä

korkeampi

0,5 % -yksikköä

matalampi

Vaikutus voittoon

ennen veroja -463 0 -517 0

Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kas-

savirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavir-

taennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja

erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luotto-

limiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen

avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernilla oli

tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 13,3 (27,0) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli

tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 40,0 (29,5) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä

rahoituslimiittejä.

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Dans-

ke Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitis-

tä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn

sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä

rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,1 (24,3) prosenttia. Konser-

nissa ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu

merkittävää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat

diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

1000 €

Tasearvo

31.12.2020

alle 1

vuosi

1-2

vuotta

2-3

vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 93 293 -3 526 -3 337 -90 960 -249 0

Vuokrasopimusvelat 114 179 -20 387 -17 314 -13 626 -12 181 -59 060

Muut korolliset velat 644 -20 -57 -57 -57 -794

Ostovelat 45 262 -45 262

Yhteensä 253 379 -69 196 -20 708 -104 642 -12 486 -59 854

1000 €

Tasearvo

31.12.2019

alle 1

vuosi

1-2

vuotta

2-3

vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 104 375 -3 435 -3 817 -3 319 -100 916 -239

Vuokrasopimusvelat 114 151 -19 457 -17 371 -14 589 -12 125 -59 266

Muut korolliset velat 681 -20 -57 -57 -57 -851

Ehdollinen vastike 1 397 -1 397

Shekkiluottolimiitti 501 -501

Ostovelat 18 573 -18 573

Muut velat, B-sarja 7 784 -7 784

Yhteensä 247 460 -51 166 -21 244 -17 964 -113 098 -60 357

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Lainakovenantit

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin.

Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takai-

sinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä

säännöllisesti.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma

käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien

kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettu-

jen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konser-

ni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2020.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen

nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot olivat

seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia.

Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat

takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Kor-

kein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2020

rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,78 (3,13) ja gearing oli 94 (97) %.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat tammikuun 2021 lopussa, että kovenanttilaskelmissa

sovittuina poikkeuksellisina erinä voidaan ottaa huomioon IAS 37 mukaiset kirjaukset

liittyen mahdollisesti oikeusteitse perittäviin saamisiin Jämsän kaupungilta. Lainamäärä

tilinpäätöksessä 31.12.2020, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0 (100,0) milj.

euroa.

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luot-

toriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakava-

raisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 17. Myyntisaamiset ja muut saamiset on

esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.

Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perin-

täprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksi-

tyisasiakkaille rahoitusta SveaRahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan

luottokelpoisuuden tarkistuksen. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17

Myyntisaamiset ja muut saamiset. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei

ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjan-

pitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).

Valuuttariski

Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittävil-

le valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja

vuosittain.

27. Hankitut liiketoiminnot

Tilikaudelle 2020 konserni ei toteuttanut liiketoimintojen hankintoja.

Tilikauden 2019 hankinnat

1000 €

Hankinnan kohde Ajankohta Toimiala Kotipaikka

Klaari Oy(Fit1-kuntosaliketju) ja tytär-

yhtiönsä Fit1 Fitnessclub Länsi-Suomi Oy,

100 % osakekannasta

2/2019 Liikuntakeskukset Espoo, Vaasa

Dalmed Oy, 100 % osakekannasta 4/2019 Työterveyspalvelut Kemiö

Kouvolan Työterveys ry (liiketoiminta) 6/2019 Työterveyspalvelut Kouvola

Aurinkoristeys eli Raision kaupungin

työterveysyksiköt (liiketoiminta)

9/2019 Työterveyspalvelut Raisio, Naantali

Laatimisperiaatteet

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvon-

antajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten

hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja ar-

vioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheu-

tuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu

arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.

Seuraavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole

yksittäin tarkasteltuina olennaisia:

1 000 euroa 2019

Alustava vastike

Käteinen raha, peruskauppahinta 3 712

Kokonaishankintameno 3 712

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat

seuraavat:

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1 000 euroa Liite 2019

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 13

Aineettomat hyödykkeet 14 76

Käyttöoikeusomaisuuserät 15 3 802

Laskennallinen verosaaminen 0

Vaihto-omaisuus 1

Muut sijoitukset 5

Myyntisaamiset ja muut saamiset 196

Rahavarat 334

Varat yhteensä 4 428

Laskennallinen verovelka -14

Rahoitusvelat 23 -197

Vuokrasopimusvelat 23 -3 802

Muut velat -344

Velat yhteensä -4 356

Hankittu nettovarallisuus 72

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

1000 € Liite 2019

Luovutettu vastike 3 712

Edullinen kauppa 3

Määräysvallattomien omistajille kuuluva osuus hankinnasta

Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -72

Liikearvo 14 3 680

Rahana maksettu kauppahinta 3 712

Hankinnan kohteiden rahavarat -334

Rahavirtavaikutus* 3 378

Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia,

kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on

määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattu-

jen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen

yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä synergiaeduista.

Hankintoihin liittyvät kulut 53 tuhatta on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Hankit-

tujen liiketoimintojen liikevaihto ja tulokset hankintahetkestä alkaen, liikevaihto yhteensä

2 909 tuhatta euroa ja liikevoitto yhteensä 102 tuhatta euroa, sisältyvät konsernin laajaan

tuloslaskelmaan. Mikäli tilikaudella hankitut liiketoiminnat olisi yhdistelty konsernitilinpää-

tökseen tilikauden 2019 alusta, olisi konsernin liikevaihto ollut 520 093 tuhatta euroa ja

tilikauden liikevoitto 10 291 tuhatta euroa.

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta tilikaudella 2019

Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Kolmostien Terveys Oy:ssä helmikuun 2019 alussa

ostamalla 15 prosenttia yhtiön osakekannasta Parkanon kaupungilta. Konsernin omistus-

osuus kaupan jälkeen on 96 prosenttia.

Pihlajalinna kasvatti omistusosuuttaan Mäntänvuoren Terveys Oy:ssä joulukuussa 2019

ostamalla 10 prosenttia yhtiön osakekannasta Mänttä-Vilppulan kaupungilta. Konsernin

omistusosuus kaupan jälkeen on 91 prosenttia.

Pihlajalinna lisäsi tilikauden 2019 lopussa omistustaan Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen

sekä Soinin kuntien kanssa omistamastaan Kuusiolinna Terveys Oy:stä.Osakekaupat teh-

tiin Alavuden, Ähtärin ja Soinin kuntien kanssa. Konsernin omistusosuus kaupan jälkeen

on 90 %.

Ehdollinen vastike

Ehdollisten vastikkeiden käypä arvo on määritetty hallituksen hyväksymän tilikauden

2019 budjetin ja johdon laatimien ennusteiden 2019 - 2020 pohjalta. Arviot perustuvat

3 %:n diskonttauskorkoon. Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoi-

minnan muihin kuluihin. Diskonttaamisesta aiheutuva arvostusero on kirjattu tulosvaikut-

teisesti rahoituseriin.

1000 € 2020 2019

Ehdollinen vastike 1.1. 1 397 2 812

Diskonttauksen purkautumisen vaikutus 3 63

Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike * -1 400 -1 479

Ehdollinen vastike 31.12. 0 1 397

* Konsernin rahavirtalaskelmassa rivillä tytäryritysten hankinta vähennettynä hankinta-

hetken rahavaroilla on esitetty seuraavat erät nettona:

1000 € 2020 2019

Tilikauden hankinnat, rahavirtavaikutus 3 378

Tilikaudella maksettu ehdollinen vastike 1 400 1 479

Yhteensä 1 400 4 857

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

28. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet

Konsernin rakenne

Konsernilla on 30 (44) tytäryritystä vuonna 2020. Tytäryrityksistä 16 (20) on 100 % omistettuja ja 14 (24) tytäryritystä on osittain omistettuja.

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty liitetiedossa 31 Lähipiiritapahtumat. Vuonna 2020 konsernilla on 1(1) osakkuusyritys ja 1 (1) yhteinen toiminto.

Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa

1 000 €

Tytäryritys

Pääasiallinen

toimipaikka

Määräysvallattomien

omistajien osuus äänivallasta

Määräysvallattomien omistajien osuus

voitosta tai tappiosta

Määräysvallattomien omistajien

osuus omasta pääomasta

2020 2019 2020 2019 2020 2019

Jämsän Terveys Oy Jämsä 49 % 49 % -289 -48 231 520

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 30 % 30 % 10 6 -137 -148

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 49 % 49 % 436 420 653 339

Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni useita 30 % 30 % -597 57 2 106 2 792

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni useita 45 % 45 % -23 -92 477 499

-462 343 3 329 4 003

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

Jämsän Terveys Oy

Pihljalinna

Erityisasumis-

palvelut Oy

Dextra

Lapsettomuus-

klinikka Oy

Pihlajalinna

Liikuntakeskukset

-konserni

Suomen Yksityiset

Hammaslääkärit

-konserni

1 000 € 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019

Lyhytaikaiset varat 30 919 12 388 415 219 1 166 397 1 272 8 891 700 669

Pitkäaikaiset varat 1 810 1 870 2 582 655 1 712 2 229 40 747 27 421 2 070 1 867

Lyhytaikaiset velat 31 517 12 297 1 026 714 797 852 14 510 19 236 1 504 1 528

Pitkäaikaiset velat 647 822 2 421 651 168 501 21 246 23 800 84 195

Liikevaihto 73 997 72 563 3 650 2 410 5 425 5 073 11 797 18 467 4 478 4 898

Liikevoitto -698 -123 82 43 1 149 1 145 -1 893 799 -80 -204

Voitto / tappio -591 -98 35 19 889 857 -2 006 191 -51 -193

Emoyrityksen omistajien osuus

voitosta/tappiosta -301 -50 24 13 453 437 -1 409 134 -28 -102

Määräysvallattomien omistajien osuus

voitosta/tappiosta -289 -48 10 6 436 420 -597 57 -23 -92

Liiketoiminnan nettorahavirta -2 537 -703 283 787 1 401 1 619 3 765 5 397 360 394

Investointien nettorahavirta -125 -191 -126 -47 -772 -135 -314 1 241 -176 -397

Rahoituksen nettorahavirta, -209 -206 -157 -740 -623 -1 176 -6 958 -4 542 -214 -228

josta määräysvallattomille omistajille

maksetut osingot -123 -89

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

29. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä

Laatimisperiaatteet

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta.

Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 %

yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei

määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen

määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä

yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toi-

mintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä

hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on

järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhtei-

sessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja

koskevia velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusme-

netelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää

sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon

ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoittei-

den täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen

liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on

eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen

osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin

liikevoitossa.

1000 € 2020 2019

Osuudet osakkuusyrityksissä Ullanlinnan Silmälääkärit Oy 17 24

Osuudet yhteisissä toiminnoissa 40 40

Tasearvo yhteensä 57 64

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Omistusosuus %

Nimi Pääasiallinen

toimipaikka

Toimiala 2020 2019

Ullanlinnan Silmälääkärit Oy Helsinki Terveyspalvelut 37 % 37 %

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -erässä,

mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa.

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona

omistusosuuden mukaan.

30. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet 2020 2019

Takaukset 4 401 3 682

Kiinteistöjen alv-palautusvastuu 85 1 728

Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista 794 980

Vuokravakuustalletukset 635 1 764

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistu-

sehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta so-

te-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä

noin 2,6 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus on siirtänyt oikeudenkäynnin pääkäsittelyä edel-

leen, sillä Jämsän Terveys on nostamassa lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan.

Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten

vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin inves-

tointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä

aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuu-

toksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii

lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.

Hattulan kunta jätti haastehakemuksen käräjäoikeudelle sopimusrikkomukseen perus-

tuvassa vahvistus-, sopimussakko- ja vahingonkorvausvaatimusasiassa. Hattulan kunnan

esittämä kanne kiistassa on legal letterin mukaan 2,9 miljoonaa euroa lisättynä viivästys-

koroilla sekä kantajan oikeudenkäyntikuluilla. Pihlajalinna on kiistänyt esitetyt vaatimuk-

set sekä väitteet sopimusrikkomuksesta ja nostanut noin 1,7 miljoonan euron vastakan-

teen muun muassa sopimuksen perusteettomasta purusta. Pihlajalinnan palvelutuotanto

Hattulassa päättyi 31.3.2020.

Konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan on nostettu välimiesmenettelyssä sopi-

musrikkomukseen perustuva kanne, jonka arvioidaan olevan kokonaan perusteeton.

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon

avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien

toimitusjohtaja.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet

Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n

A-sarjan osakkeet.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Yritys Kotipaikka Omistus-

osuus

Osuus

äänivallasta

Emoyritys Pihlajalinna Oyj Tampere

Pihlajalinna Terveys Oy Parkano 100 % 100 %

Ikipihlaja Johanna Oy Jämsä 100 % 100 %

Jokilaakson Terveys Oy Jämsä 90 % 90 %

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy Helsinki 100 % 100 %

Mäntänvuoren Terveys Oy Mänttä-Vilppula 91 % 91 %

Ikipihlaja Kuusama Oy Kokemäki 100 % 100 %

Ikipihlaja Sofianhovi Oy Mänttä-Vilppula 100 % 100 %

Wiisuri Oy Jyväskylä 100 % 100 %

Ikipihlaja Matinkartano Oy Lieto 100 % 100 %

Ikipihlaja Setälänpiha Oy Lieto 100 % 100 %

Ikipihlaja Oiva Oy Raisio 100 % 100 %

Kolmostien Terveys Oy Parkano 96 % 96 %

Jämsän Terveys Oy Jämsä 51 % 51 %

Kuusiolinna Terveys Oy Alavus 90 % 90 %

Lääkäriasema DokTori Oy Lappeenranta 100 % 100 %

Kompassi Lääkärikeskus Oy Seinäjoki 100 % 100 %

Mediapu Oy Oulu 100 % 100 %

Pihlajalinna Seinäjoki Oy Seinäjoki 100 % 100 %

Pihlajalinna Turku Oy Turku 92 % 92 %

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 70 % 70 %

Pihlajalinna Oulu Oy Oulu 100 % 100 %

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 51 % 51 %

Bottenhavets Hälsa Ab-

Selkämeren Terveys Oy

Kristiinankaupunki 83 % 83 %

Linnan Klinikka Oy Hämeenlinna 100 % 100 %

Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy Tampere 70 % 70 %

Forever Helsinki Oy Helsinki 70 % 70 %

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy Tampere 55 % 55 %

Pihlajalinna Hammasklinikat Oy Tampere 55 % 55 %

Laihian Hyvinvointi Oy Laihia 81 % 81 %

Terveyspalvelu Verso Oy Iisalmi 100 % 100 %

Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 29 Osuudet osakkuus- ja

yhteisyrityksissä.

Muutokset konsernirakenteessa

Tilikaudella on toteutettu seuraavat konsernirakenteen muutokset (fuusiot):

Fuusioitu yhtiö Kohdeyhtiö Ajankohta

Forever Matinkylä Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Etelä-Karjalan Liikuntakeskus Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Forever Hiekkaharju Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Forever Varisto Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Keravan Forever Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Klaari Oy Forever Helsinki Oy 1.1.2020

Kompassi Hammaslääkärikeskus Oy Pihlajalinna Seinäjoki Oy 1.2.2020

Pihlajalinna Solutions Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 1.9.2020

Forever Herttoniemi Oy Forever Helsinki Oy 1.9.2020

Forever Hämeenlinna Oy Forever Helsinki Oy 1.9.2020

Impact Care Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 1.9.2020

Forever Järvenpää Oy Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy 31.12.2020

Forever Lahti Oy Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy 31.12.2020

Leaf Areena Oy Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy 31.12.2020

Johdon työsuhde-etuudet

1000 € 2020 2019

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä 1 526 1 328

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, johtoryhmä 131

Yhteensä 1 526 1 459

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Palkat ja palkkiot

1000 € 2020 2019

Toimitusjohtaja

Joni Aaltonen 433 285

Hallituksen jäsenet

Leena Niemistö 45 43

Jari Sundström (5.4.2019 asti) 8

Mikko Wirén 259 260

Seija Turunen 35 35

Timo Everi (5.4.2019) 9

Matti Bergendahl (5.4.2018-5.4.2019) 14

Gunvor Kronman ( 5.4.2018-5.4.2019) 9

Kati Sulin 31 32

Matti Jaakola (alkaen 5.4.2019) 34 27

Hannu Juvonen (alkaen 5.4.2019) 35 27

Mika Manninen (alkaen 5.4.2019) 35 27

Yhteensä 906 771

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvollinen

korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 6

kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjoh-

taja ei ole hallituksen jäsen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

2020 2019

Johdon avainhenkilöt

Maksetut vuokrat 892 942

Ostetut palvelut 945 987

Ostovelat -3 9

Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöltä: liiketilat

Nokialta, Karkusta, Tampereelta ja Kangasalta.

Konsernin yhtiöllä on johdon avainhenkilön kanssa sopimus, jolla konserni ostaa

terveydenhuollon ammattilaisten palveluita.

32. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Työterveys Virta Oy:n hankinta

Oulun kaupunginhallitus ja Limingan kunnanhallitus päättivät maanantaina 11.1.2021

kokouksissaan Työterveys Virta Oy:n osakkeiden myynnistä Pihlajalinnalle. Samalla hal-

litukset valitsivat työterveyspalveluiden sopimuskumppaniksi Pihlajalinnan. Myös muut

Työterveys Virran omistajatahot tekevät päätökset osakkeiden myynnistä ja työterveys-

palveluiden hankinnasta tammi-helmikuun aikana.

Pihlajalinna tiedotti 9.10.2020 voittaneensa Työterveys Virta Oy:n osakekannan myyn-

nistä ja työterveyspalveluista järjestetyn julkisen kilpailutuksen. Kaupan loppuunsaattami-

seksi on toteutettu asianmukaisesti täydentävä Due Diligence -tarkastus, ja hankinta on

edennyt sopimusvaiheeseen ja kauppakirjojen hyväksyntään. Osakkeiden kokonaiskaup-

pahinta on kassavarojen kanssa 17,6 miljoonaa euroa.

Omien osakkeiden hankinta

Pihlajalinna sai päätökseen omien osakkeidensa hankinnan, joka alkoi 15.1.2021 ja päättyi

21.1.2021. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 60 000 omaa osaketta keskihintaan 9,70 euroa

osakkeelta. Omien osakkeiden hankinta perustui varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2020

antamaan valtuutukseen. Hankitut osakkeet käytetään osana yhtiön kannustinjärjestel-

mää. Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä on yhteensä 62 294 omaa osaketta, jotka

vastaavat noin 0,28 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

varsinaiselle yhtiökokoukselle 2021

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 15.4.2021 pidettävälle varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin kuusi nykyisen seitsemän

sijaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika

Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toi-

mikaudelle. Nykyisistä jäsenistä Matti Jaakola ei jatka yhtiön hallituksessa.

Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla:

investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/board-of-directors.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen

puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyvät

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkitsemista lukuun ottamatta euromääräisesti

ennallaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden

2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

vuosipalkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa vuodessa,

varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja

muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin

40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön

osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain raha-

na, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 ollut hallussaan yli 1 000

000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista

kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovutta-

malla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai hankkimalla osakkeita

suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus

ajalta 1.1.–31.3.2021 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole mahdollista oikeudellisista tai muista

säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden, ensimmäi-

senä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen, vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan tällöin

rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022 varsinaista yhtiö-

kokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisin-

perinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan raha-

na jokaisesta hallituksen ja sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka suuruus

on 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut konsernin

matkustussäännön mukaisesti.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1000 € Liite 1.1. - 31.12.2020 1.1. - 31.12.2019

Liikevaihto

1.1. 4 224 3 276

Liiketoiminnan muut tuotot 1.2. 464 347

Henkilöstökulut 1.3. -1 625 -1 258

Poistot ja arvonalentumiset 1.4. -1 825 -1 515

Liiketoiminnan muut kulut 1.5. -4 303 -3 534

Liikevoitto (-tappio)

-3 065 -2 683

Rahoitustuotot ja -kulut 1.6. -1 216 -110

Voitto (-tappio) ennen

tilinpäätössiirtoja ja veroja

-4 281 -2 793

Tilinpäätössiirrot 1.7.

Poistoeron muutos -199 -274

Konserniavustus 14 000 6 000

Tuloverot 1.8. -1 821 -604

Tilikauden voitto (-tappio)

7 698 2 329

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tase, FAS

1000 € Liite 31.12.2020 31.12.2019

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2.1. 4 739 5 448

Aineelliset hyödykkeet 2.2. 2 454 2 695

Sijoitukset 2.3. 284 485 284 485

291 677 292 628

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset 2.4. 39 37

Lyhytaikaiset saamiset 2.5. 58 056 43 072

Rahat ja pankkisaamiset 7 840 16

65 936 43 124

Vastaavaa yhteensä

357 613 335 752

Vastattavaa

Oma pääoma

2.6.

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 23 553 21 915

Tilikauden voitto/-tappio 7 698 2 329

214 522 207 515

Tilinpäätössiirtojen kertymä 2.7 986 787

Pakolliset varaukset 2.8 48 74

Vieras pääoma

2.9

Pitkäaikainen vieras pääoma 91 066 101 709

Lyhytaikainen vieras pääoma 50 992 25 666

142 058 127 375

Vastattavaa yhteensä

357 613 335 752

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

1000 € Liite 1.1. - 31.12.2020 1.1. - 31.12.2019

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 7 698 2 329

Poistot ja arvonalentumiset 1 825 1 515

Rahoitustuotot ja kulut 1 216 110

Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot) -11 999 -5 122

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -1 259 -1 169

Nettokäyttöpääoman muutos 641 1 150

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -618 -18

Saadut korot liiketoiminnasta 1 154 1 673

Maksetut välittömät verot -70 306

Liiketoiminnan rahavirta 466 1 960

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -769 -1 584

Investointien rahavirta -769 -1 584

Rahoituksen rahavirta

Konsernilainojen muutos 22 929 -5 045

Konsernisaamisten muutos -6 532 -5 264

Lyhytaikaisten lainojen nosto 501

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -501

Pitkäaikaisten lainojen nosto 9 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -10 734 -732

Saadut konserniavustukset 6 000 2 900

Maksetut korot -2 344 -1 730

Maksetut osingot -2 262

Omien osakkeiden hankinta -692

Rahoituksen rahavirta 8 127 -2 633

Rahavarojen muutos

7 824 -2 257

Rahavarat tilikauden alussa 16 2 272

Rahavarat tilikauden lopussa 7 840 16

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2020

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö.

Yhtiö on perustettu 15.4. 2014.

Mehiläinen ei toteuttanut julkista käteisostotarjoustaan

Pihlajalinnan osakkeista, yhdistymisprosessi on päättynyt

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj allekirjoittivat 5.11.2019 yhdistymissopimuksen,

jonka mukaisesti Mehiläinen teki vapaaehtoisen Pihlajalinnan hallituksen suositteleman

julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevis-

ta osakkeista. Ostotarjouksen hyväksymisaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa), ja

se päättyi 20.11.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa).

Ostotarjouksen toteuttaminen oli muiden ehtojen ohella ehdollinen yrityskauppaval-

vontaan liittyvän hyväksynnän saamiselle ja sille, että ostotarjous on hyväksytty sellaisten

osakkeiden osalta, jotka edustavat yhdessä Mehiläisen muutoin hankkimien osakkeiden

kanssa yli yhdeksääkymmentä prosenttia (90 %) Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja

ulkona olevista osakkeista ja äänistä.

Ostotarjouksen lopullisen tuloksen mukaan osakkeet, joiden osalta ostotarjous on

pätevästi hyväksytty, eikä hyväksyntää ole pätevästi peruutettu edustavat noin 85,76

prosenttia kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista ja

äänistä. Mehiläinen ei suoraan tai välillisesti omista yhtään Pihlajalinnan osaketta.

Ostotarjoukselle ei saatu yrityskauppavalvontaan liittyvää hyväksyntää, eikä osto-

tarjouksen vähimmäishyväksyntäehto täyttynyt. Mehiläinen ei toteuta ostotarjousta ja

yhtiöiden välinen yhdistymisprosessi on päättynyt. Pihlajalinna ei ole sitoutunut uusiin

neuvotteluihin Mehiläisen kanssa.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suun-

nitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan

perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Kehittämismenot 5–7 vuotta

Muut aineettomat oikeudet 5–7 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5–7 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen

taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on

kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset arvostetaan

tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli

arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille

väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen

verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuottojen jaksottaminen

Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.

Aktivoidut kehittämismenot

Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat

tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä

poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 753 (1 017)

tuhatta euroa.

Eläkkeiden kirjaaminen

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiös-

sä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1.1. Liikevaihto

1000 € 2020 2019

Liikevaihto toimialoittain

Palveluiden myynti 4 224 3 276

4 224 3 276

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 € 2020 2019

Vuokratuotot 116 19

Vuokratuotot laitteista 328 328

Saadut vakuutuskorvaukset 1

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 19

464 347

1.3. Henkilöstökulut

1000 € 2020 2019

Palkat ja palkkiot -1 514 -1 136

Eläkekulut -96 -110

Muut henkilösivukulut -16 -12

Yhteensä -1 625 -1 258

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 3 5

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous

15.4.2020 päätti, että hallituksen kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 250 000

euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuo-

dessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja

sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa.

Yhteenveto hallituksen jäsenten palkkioista sisältyy konsernin liitetietoon 31 Lähipiiritapahtumat.

Lisäksi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisältää yhteenvedon hallituksen jäsenten maksetuista

palkkioista 2020.

1.4. Poistot ja arvonalentumiset

1000 € 2020 2019

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat hyödykkeet -1 458 -1 153

Aineelliset hyödykkeet -367 -362

-1 825 -1 515

1.5. Liiketoiminnan muut kulut

1000 € 2020 2019

Vapaaehtoiset henkilösivukulut -49 -20

Toimitilakulut -105 -237

Ajoneuvokulut -24 -5

ICT kulut -2 757 -2 175

Kone- ja kalustokulut 0 -1

Myynti-, markkinointi- ja matkakulut -36 -66

Hallintokulut -1 331 -1 029

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -4 303 -3 534

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot 92 116

Oheispalvelut 5 1

97 117

1.6. Rahoitustuotot ja -kulut

1000 € 2020 2019

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista

Saman konsernin yrityksiltä 1 154 1 671

Muilta 0 2

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 1 154 1 673

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille -2 370 -1 783

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -2 370 -1 783

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 216 -110

1.7. Tilinpäätössiirrot

1000 € 2020 2019

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa

tehtyjen poistojen erotus

-199 -274

Saadut konserniavustukset 14 000 6 000

13 801 5 726

1.8. Tuloverot

1000 € 2020 2019

Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta -1 821 -604

Tuloverot yhteensä -1 821 -604

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

TASEEN LIITETIEDOT

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

2.1. Aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot

Hankintameno tilikauden alussa 1 607 1 607

Hankintameno lopussa 1 607 1 607

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -590 -325

Sumu-poistot tilikaudella -264 -264

Kirjanpitoarvo lopussa 753 1 017

Muut aineettomat oikeudet

Hankintameno tilikauden alussa 1 615 1 494

Lisäykset 121

Hankintameno lopussa 1 615 1 615

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -789 -544

Sumu-poistot tilikaudella -240 -245

Kirjanpitoarvo lopussa 587 827

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno tilikauden alussa 4 082 2 827

Lisäykset 645 1 037

Vähennykset

Siirrot erien välillä 536 217

Hankintameno lopussa 5 264 4 082

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -917 -273

Sumu-poistot tilikaudella -954 -644

Kirjanpitoarvo lopussa 3 393 3 165

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä

Hankintameno alussa 440 217

Lisäykset 103 440

Siirrot erien välillä -536 -217

Kirjanpitoarvo lopussa 6 440

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa 7 743 6 146

Lisäykset 749 1 597

Siirrot erien välillä

Hankintameno lopussa 8 492 7 743

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -2 295 -1 143

Sumu-poistot tilikaudella -1 458 -1 153

Kirjanpitoarvo lopussa 4 739 5 448

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

2.2. Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto

Hankintameno tilikauden alussa 3 411 3 369

Lisäykset 172 41

Vähennykset -111

Hankintameno lopussa 3 472 3 411

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -716 -354

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 65

Sumu-poistot tilikaudella -367 -362

Kirjanpitoarvo lopussa 2 454 2 695

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa 3 411 3 369

Lisäykset 172 41

Vähennykset -111 0

Hankintameno lopussa 3 472 3 411

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -716 -354

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 65

Sumu-poistot tilikaudella -367 -362

Kirjanpitoarvo lopussa 2 454 2 695

2.3. Sijoitukset

Tytäryhtiöosakkeet

Hankintameno tilikauden alussa 284 485 204 485

Lisäykset 80 000

Hankintameno lopussa 284 485 284 485

Sijoitukset yhteensä 284 485 284 485

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 31

Lähipiiritapahtumat.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

2.4. Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Annetut vuokravakuudet 39 37

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 39 37

2.5. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Muut saamiset 303 263

Siirtosaamiset 1 483 1 422

1 786 1 685

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 30 57

Lainasaamiset 41 815 35 283

Siirtosaamiset 14 426 6 047

56 271 41 387

Siirtosaamisten olennaiset erät

Konserniavustus 14 000 6 000

Myynnin jaksotus 426

Jaksotetut henkilösivukulut 1

Muut 1 483 1 469

15 909 7 470

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 58 056 43 072

2.6. Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma alussa 80 80

Osakepääoma lopussa 80 80

Sidottu oma pääoma yhteensä 80 80

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa 183 190 183 190

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa 183 190 183 190

Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa 24 244 24 178

Osingonjako -2 262

Omien osakkeiden hankinta -691

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 23 553 21 915

Tilikauden voitto 7 698 2 329

Vapaa oma pääoma yhteensä 214 442 207 435

Oma pääoma yhteensä 214 522 207 515

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

Edellisten tilikausien voitto/tappio 23 553 21 915

Tilikauden voitto 7 698 2 329

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190

Aktivoidut kehittämismenot -753 -1 017

213 689 206 418

Osakkeiden lukumäärä 22 620 135 22 620 135

joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 294

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 22 617 841

2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Kertynyt poistoero 986 787

2.8. Pakolliset varaukset

Tappiolliset sopimukset 48 74

2.9. Vieras pääoma

2.9.1 Pitkäaikaiset velat

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 90 000 100 000

Muut pitkäaikaiset velat 1 030 1 673

Saadut vuokravakuudet 36 36

91 066 101 709

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 91 066 101 709

2.9.2 Lyhytaikaiset velat

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 0 501

Ostovelat 2 056 1 559

Muut velat 1 256 743

Siirtovelat 2 297 395

5 609 3 199

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 72 85

Muut velat 45 311 22 382

45 383 22 468

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Henkilöstökulujaksotukset 134 137

Korkojaksotukset 191 164

Verot 1 812 60

Muut erät 160 35

2 297 395

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 50 992 25 666

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

MUUT LIITETIEDOT

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet

Muut takaukset 121 19

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske

Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä

ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn

sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä

rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma

käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantuneisuus). IFRS 16 ei

vaikuta rahoituskovenanttien laskentaan. Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien

laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen laskentaperiaatteiden mu-

kaisesti (frozen GAAP). Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2020.

Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2020, johon kovenanttiehtoja sovelletaan,

on 90,0 (100,0) miljoonaa euroa. Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön

muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat maaliskuun lopussa tilapäisesti ra-

hoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen

tilapäiset kovenanttiehdot olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing

ei saa ylittää tasoa 140 prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75

ja gearing 115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden kolmannen neljänneksen

tarkastelussa.

Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein marginaalitaso. Kor-

kein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa 31.12.2020

rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,78.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopi-

mukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsaus-

kauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 40,0 miljoonaa euroa.

1000 € 31.12.2020 31.12.2019

Vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa

Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa 451 305

Yli viiden vuoden kuluessa 214 342

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

Tampereella 18. päivänä helmikuuta 2021

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä 22. päivänä helmikuuta 2021

KPMG Oy Ab

Lotta Nurminen

KHT

Mikko Wirén

puheenjohtaja

Leena Niemistö

Matti Jaakola Hannu Juvonen

Kati Sulin Seija Turunen

Mika Manninen Joni Aaltonen

toimitusjohtaja

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilintarkastuskertomus

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman

oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto

merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslas-

kelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta

sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain-

välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou-

dellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastusta-

van mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkem-

min kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatetta-

vien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä pal-

veluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014

5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilin-

tarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen mää-

rän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on

määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden

luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien

vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso

perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin

päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme

mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas-

tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistu-

neessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä

anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan

mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar-

kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-

tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Kuntaulkoistussopimuksiin liittyvät arvionvaraiset erät (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 17 ja 30) ja tietyn seikan painottaminen

Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 17 keskeisinä kirjanpidollisina arvioina ja johdon harkintaan perustuvina ratkaisuina esitettyihin saamisiin yhteensä 13,5 miljoonaa euroa. Saamisiin saattaa liittyä

epävarmuutta johtuen mm. sopimusten tulkinnanvaraisuudesta, neuvotteluiden kestosta sekä saamisten erääntyneisyydestä. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

• Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä

sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia.

• Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä.

Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liit-

tyä muuttuvia vastikkeita.

• Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi

ulkoistus-sopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulok-

seen ja taseasemaan.

• Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17 kohdassa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkai-

sut on selostettu kokonaisulkoistussopimuksiin liittyviä eriä, jotka ovat yhteensä 13,5 miljoonaa euroa:

• Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimusta koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Riita-asia

koskee palvelusopimuksen mukaista hinnantarkistusehtoa. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on

tilinpäätöstilanteessa yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on mahdollisesti nostamassa lisävastakan-

teen Jämsän kaupunkia vastaan ja yhtiöllä on saamisissaan Jämsän kaupungilta yhteensä 3,4 miljoonaa euroa liittyen

palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutuksesta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuseen

sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa

ja toimintaa.

• Kuusiolinna Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Avoimet saa-

miset liittyvät mm. palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin, arvioon erikoissairaanhoidon investointikustan-

nusvastuusta sekä nettomenon laskentaan.

• Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Saamiset liit-

tyvät arvioon erikoissairaanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin.

• Kolmostien Terveys Oy:llä on myyntisaamisia ja muita saamisia tilaajalta 0,6 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikois-

sairaanhoidon kustannusten investointikustannusvastuusta.

• Konsernilla on Jämsän kaupungin kanssa avoinna olevan oikeudenkäynnin lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30

selostettu oikeudenkäynti Hattulan kunnan kanssa koskien päättynyttä palvelusopimusta.

• Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten eräänty-

neisyys muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta

keskeisen seikan.

• Merkittäviä kuntaulkoistussopimuksia hallinnoivia tytäryhtiöitä tarkastaa

toinen tilintarkastusyhteisö. Olemme osallistuneet kyseisen tilintarkastusyh-

teisön tekemään riskiarviointiin, jotta tunnistetaan merkittävät riskit myös

konsernitilinpäätöksen olennaisesta virheellisyydestä. Olemme ohjeistaneet

tilintarkastusyhteisöä raportoimaan kuntayhtiöiden tilintarkastuksista, kes-

kustelleet päävastuullisen tilintarkastajan kanssa merkittävistä havainnoista,

saaneet raportit tehdystä tarkastuksesta sekä arvioineet tilintarkastusyhtei-

sön työn asianmukaisuuden konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen näkökul-

masta.

• Olemme perehtyneet konsernitilin-päätökseen kirjattuihin arvionvaraisiin

eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä soveltuvin osin aineisto-

tarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä sopimuksia ja las-

kelmia sekä hallintomateriaalia.

• Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoimistolta

oikeudellisen arvion palvelusopimuksista ja konsernin vaatimusten juridisista

perusteista sekä niiden suuruusluokasta. Olemme lisäksi haastatelleet asian-

ajotoimiston edustajaa tarkemmin näistä asioista.

• Osalle eristä olemme saaneet konsernin lakiasiainjohtajalta vahvistuksen juri-

disista perusteista.

• Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeet käräjäoikeudessa

käsiteltäviin riita-asioihin liittyen.

• Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperiaatteita

verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvaraisia eriä koskevien

liitetietojen asianmukaisuutta.

• Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten erien kerty-

mistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvistuksen kirjattujen

saamisten kerrytettävyydestä.

• Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin

näiden arvionvaraisten erien sisällöstä.

Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 14)

• Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2020 sisältyy

liikearvoa 173,6 miljoonaa euroa.

• Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentu

mistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaih-

don kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inﬂaatiota.

• Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvosta

minen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia kuten liike-

vaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suhteessa emoyhtiön hal-

lituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin

näkemyksiimme.

• Olemme verranneet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista

vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.

• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita,

jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja verranneet käytet-

tyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

• Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentu-

mistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilin-

päätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittä-

vän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-

päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyh-

tiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistis-

ta vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai-

suutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme am-

matillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vas-

taavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäy-

töksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärin-

käytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä

jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnas-

ta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastus-

toimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki-

mamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkit-

tävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johto-

päätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpää-

töksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,

mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat

tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-

maan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,

yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perus-

tana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon-

serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta

pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkas-

tuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintar-

kastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riip-

pumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävim-

piä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuk-

sen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos

säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, kos-

ka siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suurem-

mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

100

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perus-

tamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä

31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun

kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen

ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimin-

takertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpää-

töstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar-

kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti

ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen

osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laati-

miseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikas-

ta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tampereella 22. helmikuuta 2021

KPMG OY AB

Lotta Nurminen

KHT

101

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tietoja osakkeenomistajille

Osavuosikatsaus

tammikuu–syyskuu

torstaina 4.11.2021

Tilinpäätöstiedote

tammikuu–joulukuu

helmikuussa 2022

Puolivuosikatsaus

tammikuu–kesäkuu

perjantaina 13.8.2021

Osavuosikatsaus

tammikuu–maaliskuu

perjantaina 7.5.2021

Q4 Q3

2021

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2021

Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat

luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.

Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotus-

tilaisuuksia. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen

tulosten julkistamista.

Yhtiökokous

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 15.4.2021 kello 10.30 alkaen.

Kokous järjestetään poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten

läsnäoloa Pihlajalinnan pääkonttorissa, osoitteessa Kehräsaari B, 33200 Tampere.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täs-

mäytyspäivänä 1.4.2021 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakaslu-

etteloon.

Ilmoittautuminen

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen

yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon, tulee ilmoittautua ja äänestää ennakkoon

viimeistään 9.4.2021 klo 10.00, johon mennessä ilmoittautumisen ja äänten täytyy olla

vastaanotettu. Ilmoittautuminen ja ennakkoäänestys on mahdollista 22.3.2021 alkaen joko

verkkosivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi tai

osakkeenomistaja voi toimittaa Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla 22.3.2021

alkaen saatavilla olevan ennakkoäänestyslomakkeen tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle

sähköpostitse osoitteeseen agm@innovatics.fi tai postitse Innovatics Oy, Yhtiökokous /

Pihlajalinna Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki. Jos osakkeenomistaja osallistuu

kokoukseen toimittamalla ennakkoäänet Innovatics Oy:lle sähköpostitse tai postitse en-

nen ilmoittautumisen ja ennakkoäänestyksen päättymistä, katsotaan tämä äänten toimi-

tus ilmoittautumiseksi varsinaiseen yhtiökokoukseen, kunhan se sisältää edellä mainitut

ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen vaadittavat tiedot.

Ennakkoäänestystä koskevat ohjeet ovat myös saatavilla Pihlajalinnan yhtiökokouksen

internet-sivuilla. Lisätietoja ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen saa ilmoittautu-

misaikana myös soittamalla numeroon +358 10 2818 909 arkisin kello 9.00–12.00 ja kello

13.00–16.00.

Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa joko sähköisen ilmoittautumisen ja ennakkoää-

nestyksen yhteydessä taikka sähköpostitse osoitteeseen agm@pihlajalinna.fi tai postit-

se osoitteeseen Pihlajalinna Oyj/Yhtiökokous, PL Kehräsaari B, 33200 Tampere ennen

ilmoittautumisajan ja äänestysajan päättymistä, mihin mennessä mainittujen valtakirjojen

on oltava perillä.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

jaettaisiin osinkona 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksettaisiin osakkeenomistajalle,

joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.4.2021 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 26.4.2021.

102

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan kurssikehitys 2020

Pihlajalinna

OMX Helsinki 

02/2020

05/2020

10/2020

03/2020

08/2020

06/2020

11/2020

04/2020

09/2020

07/2020

12/2020

30.12.2020

2.1.2020

20€

18€

16€

14€

12€

10€

8 €

0€

Sijoitustutkimus

Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pih-

lajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä

arvioista.

• Danske Bank

• Carnegie

• Inderes

• OP

• SEB

• Evli

Yhteystiedot:

Marko Savolainen, lakiasiainjohtaja, +358 400 195213, marko.savolainen@pihlajalinna.fi

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 7749290, tarja.rantala@pihlajalinna.fi

Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi

103

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

| VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

pihlajalinna.fi